Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/11

Kansallinen Kokoomus

Jotta Suomella menisi paremmin - Kokoomuksen eurovaalijulistus


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Jotta Suomella menisi paremmin - Kokoomuksen eurovaalijulistus
  • Vuosi: 2004
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

"Jotta Suomella menisi paremmin" - Kokoomuksen eurovaalijulistus

Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä esitteli puolueen eurovaalijulistuksen, joka on otsikoitu "Jotta Suomella menisi paremmin". Kokoomus lähtee Euroopan parlamentin vaalikampanjassaan siitä, että kaikilla suomalaisilla puolueilla sekä Euroopan tason puolueilla tulee olla selkeä vaaliohjelma ja tavoitteet, jotta äänestäjälle muodostuu todellinen mahdollisuus linjausten vertailemiseen oman valintansa pohjaksi.

Kokoomuksen eurovaalijulistus, hyväksytty puoluehallituksessa 27.4.2004

"Jotta Suomella menisi paremmin" - Kokoomuksen eurovaalijulistus

Suomen moderni Eurooppa-politiikka on EU-jäsenyyden hakemisesta lähtien perustunut kokoomuksen määrätietoisille linjauksille. Kasvua ja suomalaista työllisyyttä vahvistavalla, koulutukseen ja innovaatioihin panostavalla talouspolitiikallaan kokoomus on puolestaan vahvistanut suomalaisten ihmisten hyvinvointia ja yritysten innovaatio- ja kilpailukykyä. Tänään kokoomus tarjoaa suomalaisille oman pitkäjänteisen ja tuloksekkaan politiikkansa varaan perustuvan vaihtoehdon hallituksen hapuilevalle EU-linjalle ja ponnettomalle työllisyyspolitiikalle.

Suomella on EU:ssa suuria haasteita. Unionin laajentuminen 25 jäsenvaltiota kattavaksi ja jäsenkunnaltaan monimuotoisemmaksi edellyttää maaltamme yhä aktiivisempaa otetta kaikessa EU-politiikassa. Unionin "perustuslakia" valmistelevassa hallitusten välisessä konferenssissa tehdään maamme kannalta merkittäviä EU:n sisäiseen vallanjakoon ja toimintaan liittyviä valintoja. Kokoomus edellyttää edelleen, että maamme hallitus keskittyy Suomen vaikutusvallan ja unionin toimintakyvyn kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeät: parlamentti päättää suurimmasta osasta unionin laeista ministerineuvoston kanssa. Se hyväksyy EU:n budjetin ja vaikuttaa suomalaisten jokapäiväiseen elämään. Eurovaaleissakin voi vaikuttaa vain äänestämällä. Ääni kokoomukselle on ääni Suomen etujen turvaamiseksi eurooppalaisessa päätöksenteossa. Se on ääni kokoomuslaisille arvoille.

Eurovaaleissa kannattaa äänestää Kokoomusta

Euroopan parlamentissa toimitaan poliittisista ryhmissä kuten Suomenkin eduskunnassa. Kokoomus kuuluu europarlamentin suurimpaan poliittiseen ryhmään eli keskusta-oikeistolaiseen Euroopan kansanpuolueeseen (EPP).

Siksi kokoomuksen parlamentaarikot pystyvät vaikuttamaan muita suomalaisia paremmin EU:n päätöksentekoon. Pienen ryhmän sisällä voi joskus saada helpommin äänensä kuuluviin, mutta suuren ryhmän sisällä hankittu tuki johtaa päätöksiin.

Kokoomus osaa ajaa Suomen ja suomalaisten etuja EU:ssa; meillä on siitä näyttöä pitkän hallituskautemme ajalta, jolloin Suomesta tuli vaikutusvaltainen EU:n ydinmaa.

Eurovaaleissa kokoomus on vaihtoehto sosialisteille, sillä Euroopassa on vain nämä kaksi merkittävää poliittista liikettä.

Euroopan kansanpuolue on ennakkoarvioiden mukaan voittamassa eurovaalit. Kokoomus turvaa Suomen vaikutusmahdollisuudet Europarlamentin suurimmassa ryhmässä, joka kehittää EU:sta kilpailukykyisempää ja turvallisempaa, jäsenmaiden väliselle tasavertaisuudelle perustuvaa entistä avoimempaa unionia.

1. Kokoomuksen EU-politiikan perusteesit

Kokoomuksen mielestä:

  1. 1. Euroopan unionin pitää keskittyä olennaiseen: EU:ssa tulee päättää vain niistä asioista, joissa EU-yhteistyö tuo parempia tuloksia kuin jos jäsenmaat toimisivat yksin.
  2. 2. Yhteisistä asioista on päätettävä EU:n rakenteissa kaikkien jäsenmaiden, eikä vain suurten kesken. EU:n päätöksenteon ja toiminnan lähtökohtina tulee olla jäsenmaiden välinen tasa-arvo, sovituista säännöistä kiinni pitäminen ja unionin yhteisen edun tavoitteleminen.
  3. 3. Suomi turvaa etunsa parhaiten EU:n ydinmaana eli olemalla mukana kaikessa EU-yhteistyössä. Me emme halua, että Suomi syrjäytyy reunavaltioksi. EU:n jokapäiväisessä päätöksenteossa Suomen on pidettävä rohkeasti kiinni omien etujensa turvaamisesta.

2. Vahva talous turvaa hyvinvointiyhteiskunnan

Kokoomus haluaa vahvistaa suomalaista ja eurooppalaista työllisyyttä, hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kehittyy parhaiten sellaisessa Euroopassa, joka on kilpailukykyinen, jossa talous kasvaa ja jonka työpaikat lisääntyvät.

Vahva eurooppalainen talous on suomalaisten ja kaikkien muidenkin eurooppalaisten hyvinvoinnin paras tae. Vain menestyvä ja kilpailukykyinen talous takaa sen, että mahdollisimman monella meistä on työpaikka.

Euroopan sisämarkkinat perustuvat ihmisten, tavaroiden, pääoman ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen. Sisämarkkinoiden tehostamista on edelleen jatkettava, sillä se vahvistaa edellytyksiämme kehittää Euroopasta entistä kilpailukykyisempi.

Eurooppalaisen talouden kehittäminen kilpailukykyisemmäksi edellyttää jäsenmaiden talouksien rakenteellisten jäykkyyksien purkamista ja muutosherkkyyttä. Kokoomus ja sen sisarpuolueet tekevät työtä uudistumiskykyisen ja työpaikkojen lisääntymisen turvaavan eurooppalaisen talouden puolesta. Kokoomus ei hyväksy EU:n suurten jäsenvaltioiden piittaamattomuutta unionin julkisen talouden vakautta koskevista säännöistä, sillä julkisen talouden jatkuva epätasapaino ja velkaantuneisuus muodostaa merkittävän uhan hyvinvoinnin ja työllisyyden vakaalle kehitykselle.

EU:n laajentuminen vappuna 2004 on unionin kilpailukykyä ja taloutta vahvistava tekijä. Jotta Suomi ja kaikki muutkin unionin jäsenmaat pääsevät täysipainoisesti hyötymään laajentumisesta, unionin sisämarkkinoiden neljä vapautta on mahdollisimman nopeasti saatettava koskemaan koko 25 jäsenmaan EU:n aluetta. Kokoomus ei kannata hallituksen kaavailemia siirtymäaikasäädöksiä työvoiman vapaalle liikkuvuudelle uusista jäsenmaista, sillä pahimmassa tapauksessa ne saattavat merkitä jopa jarrua kotimaisen työllisyyden kehitykselle.

Euroopassa on varauduttava väestön ikääntymisen haasteisiin. Sen kustannukset maksetaan talouskasvulla. Myös Suomella on tulevaisuudessa väestön ikääntyessä kasvava pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Kaikkien EU-maiden etu on hyvin hoidettu aktiivinen yhteinen maahanmuuttopolitiikka, jolla eliminoidaan myös laittomaan maahanmuuttoon liittyviä riskejä. Kokoomus kannattaa avointa Eurooppaa, jossa yhteistä turvapaikka- ja siirtolaisuussäännöstöä kehitetään jäsenmaiden tarpeiden ja maahanmuuttajien työllistämisen pohjalta.

Hyvinvointipalveluista on päätettävä kansallisesti

Kokoomuksen mielestä jokaisella suomalaisella ja eurooppalaisella on oltava mahdollisuus menestyä työtä tekemällä. Samalla jokaisella suomalaisella ja eurooppalaisella on oltava oikeus riittäviin hyvinvointipalveluihin ja riittävään sosiaaliturvaan.

Kokoomus haluaa turvata suomalaisten hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden. Päätösvallan siitä, millaiset julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut hyvinvointipalvelut haluamme tarjota suomalaisille, tulee jatkossakin olla suomalaisten omissa käsissä.

Komission esitys direktiiviksi palveluista EU:n sisämarkkinoilla on tärkeä ehdotus sisämarkkinoiden toimivuuden tehostamiseksi ja palvelujen tarjonnan turvaamiseksi. Direktiivin avulla raivataan palvelujen tarjonnan esteitä ja karsitaan byrokratiaa. Direktiiviehdotuksessa on kuitenkin vielä merkittäviä puutteita, ja sen sisältöä onkin täsmennettävä ja rajattava siten, että siinä otetaan huomioon mm. Suomen sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän erityispiirteet mm. terveydenhuollon laatuvaatimukset potilaiden oikeusturva.

Koulutus ja tutkimus ovat hyvinvoinnin peruskivet

Kokoomuksen mielestä kasvu, työllisyys ja hyvinvointi Euroopassa perustuvat tulevaisuudessa entistä enemmän laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen. Osaamisen parantaminen on mielestämme välttämätöntä uusien työpaikkojen luomiselle ja työtä tarjoavan yritystoiminnan menestymiselle EU:ssa. Tämä edellyttää niin rahallista panostamista tutkimukseen kuin innovaatioita tukevan ilmapiirin luomista oppilaitoksiin ja yrityksiin.

Kokoomuksen mielestä maamme laajaa kansainvälistä arvostusta nauttiva koulutusjärjestelmä tarjoaa hyvän esikuvan yhteisiä eurooppalaisia malleja luotaessa. Opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus Euroopassa kohentaa myös suomalaisen tieteen tasoa, kaikkia ideoita ei tarvitse keksiä itse. Korkeakoulujen yhteistyö yli valtioiden rajojen ja tutkintojen tunnustaminen kaikissa EU-maissa on välttämätöntä, jotta Euroopasta kehittyy vahva osaamisalue.

Kokoomus vastustaa yliopistojen opiskeluaikojen rajaamista. Se saattaisi mielestämme johtaa myös tilanteeseen, jossa opiskelijoiden mahdollisuudet kansainväliseen opiskelijavaihtoon olennaisesti kaventuisivat. Kuitenkin opiskelijoille ja koko suomalaiselle osaamiselle on jatkossa keskeistä nykyistä parempi kielitaito sekä mahdollisuus osallistua erilaisiin vaihto-ohjelmiin. Opiskelijavaihto luo valmiuksia kansainväliseen yhteistyöhön myös työelämässä. Kokoomuksen mielestä vaihto-ohjelmien rahoituksen turvaamisessa on kyse myös mahdollisuuksien tasa-arvosta. Liikkuvuuden helpottamiseksi myös yleiseurooppalaisen opiskelijakortin käyttöön ottamista on harkittava.

Huippuluokan tieteellinen tutkimus on keskeinen edellytys osaamiseen perustuvien työpaikkojen luomiselle. Euroopan unionissa käytetään tutkimukseen vajaat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, lähes puolet vähemmän kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. Kokoomus on vaikuttanut sen puolesta, että sisarpuolueemme Euroopan kansanpuolueessa (EPP) ovat sitoutuneet Suomen tapaan jäsenmaiden tutkimusmenojen osuuden nostamiseen kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kansallisia tutkimuspanoksia ei saakaan korvata EU:n budjettia paisuttamalla.

Kokoomus korostaa, että suomalaisen kielen ja kulttuurin säilyminen elinvoimaisena on yksi EU-politiikkamme kulmakiviä. Eurooppalaisen kulttuuripolitiikan tulee tukea toisaalta eurooppalaisen kulttuurin pärjäämistä globalisoituvassa maailmassa ja toisaalta säilyttää eurooppalaisuuden monimuotoisuus. Esimerkiksi audiovisuaalisella alalla vain eurooppalainen yhteistyö mahdollistaa kilpailukyvyn.

3. Yhteistyö vahvistaa suomalaisten turvallisuutta

Kokoomuksen EU-politiikan tavoitteena on vahvistaa suomalaisten turvallisuutta. Se tapahtuu parhaiten yhteistyössä muiden valtioiden kanssa. Suomenkin etu on, että levitämme yhteistyössä rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koko maanosaamme.

Suomalaisetkin ovat yhä enemmän huolissaan maanosansa turvallisuudesta. Elämäämme uhkaavat nykyään muun muassa kansainvälinen rikollisuus, huume- ja ihmiskauppa sekä terrorismi. Vaikka unionin laajentuminen on ennen muuta positiivinen asia, se on myös haaste turvallisuudelle.

Sadoista tuhansista naisista ja lapsista tulee vuosittain Euroopassa ihmissalakuljetuksen, ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. Näiden uhkien edessä yksittäinen valtio on lähes voimaton ja siksi niiden torjumiseksi on haettava entistä toimivampia keinoja EU-yhteistyöllä.

Kokoomuksen mielestä eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä on tiivistettävä voimakkaasti. Kansallisten poliisiviranomaisten ja tiedustelupalvelujen välisen yhteistyön tehostamisen lisäksi Europolille on Kokoomuksen mielestä annettava aidot toimintamahdollisuudet. Rajat ylittävien tai laajalti unionin etuja uhkaavien vakavien rikosten kuten terrorismin kohdalla unionissa tulisi päästä yhdensuuntaisiin rikosoikeudellisiin ratkaisuihin. Unionilla tulee olla oikeus jäädyttää sellaisten kansalaisten varat, joilla on yhteyksiä terrorijärjestöihin. Ihmiskauppiaiden vähimmäisrangaistuksia on korotettava.

Rajavalvontayhteistyön tehostaminen on laajentuvan unionin keskeisiä keinoja vastata kansalaisiinsa kohdistuviin uhkiin. Tehokkaamman merivalvontayhteistyön kautta voitaisiin torjua öljyonnettomuuksia Itämerellä.

EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö vahvistaa Suomenkin turvallisuutta

Kokoomus haluaa kehittää myös EU:n omaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. Se vahvistaa Suomenkin turvallisuutta ja meidän on oltava siinä täysipainoisesti mukana. Kokoomuksen mielestä suomalaisten on oltava valmiina auttamaan muita, jotta itsekin saisimme apua tarvittaessa.

Kokoomus kannustaa Suomen hallitusta EU-yhteistyöhön. Suomalaiset halusivat jo EU-jäsenyydestä järjestetyn kansanäänestyksen myötä liittyä unionin täysivaltaiseksi jäseneksi. Tällöin Suomi liittoutui muiden EU-maiden kanssa. Täysimääräisestä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luovuimme käytännössä viime joulukuussa, kun hallitus hyväksyi EU:n huippukokouksessa periaatteen turvatakuiden sisällyttämisestä perustuslailliseen sopimukseen.

Euroopan rooli maailmassa on kriisien ratkaiseminen ensisijaisesti neuvottelujen ja kompromissien keinoin sekä rauhantilan vakiinnuttamien kaupallisten siteiden ja kansainvälisen oikeuden vahvistamisen kautta.

Kokoomus haluaa rakentaa uskottavaa ja tehokasta eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, joka perustuu eurooppalaisen turvallisuusstrategian, puolustusyhteistyön, sotilaallisen kapasiteetin ja vaativamman kriisinhallintakyvyn kehittämiselle.

Kokoomuksen mielestä Euroopan unionin nykyistä yhtenäisempi ulkopolitiikka ja suhteet unionin ulkopuolisiin maihin vahvistavat omaa turvallisuuttamme, kauppapoliittista painoarvoamme ja kykyämme vaikuttaa globaalien ongelmien hoitamisessa.

Kokoomuksen mielestä Suomen etujen mukaista on edistää EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä. Samalla on kuitenkin panostettava myös maamme omiin kahdenvälisiin USA-suhteisiin. Ilman Yhdysvaltoja maailman ongelmien ratkaisut eivät ole mahdollisia. Hyvä transatlanttinen yhteistyö vahvistaa EU:n kykyä maanosamme oman turvallisuuden parantamiseksi.

Unionin mahdollisimman tiivis yhteistyö Venäjän kanssa on Suomen etu, mutta Suomella on oltava myös oma aktiivinen Venäjä-politiikkansa. Keskeisiä teemoja tässä yhteistyössä ovat talouden ja kaupan lisäksi muun muassa demokratisoituminen, ydinvoimaloiden turvallisuus sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Kokoomus haluaa vaikuttaa sen puolesta, että Euroopan unioni toimii maamme lähialueiden hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Unionin etujen mukaista on myös panostaa yhteistyöhön uusien EU:n rajanaapureiden, esimerkiksi Ukrainan, Valko-Venäjän ja Moldovan kanssa. Unionin laajapohjaisen naapuruusyhteistyön avulla tulee pyrkiä vahvistamaan eurooppalaisten arvojen, kuten moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen asemaa näissä maissa

Kokoomus tahtoo nostaa ihmisoikeudet - ja erityisesti naisten ja lasten oikeudet - esille unionin yhteistyö- ja kumppanuussopimuksissa kolmansien maiden kanssa.

Kokoomuksen mielestä EU:n on omaksuttava globaalin vastuun kantamisen politiikka. Eurooppa on maailman johtava kehitysavun antaja. Unionin on jatkossa panostettava entistä enemmän todellisten globaalien ratkaisujen löytämiseksi kehitysmaiden ongelmiin myös kauppapolitiikan alueella.

4. Ympäristön suojeluun on panostettava nyt

Rajat ylittävät ja globaalit ongelmat kuten ympäristön saastuminen ja ilmastomuutos edellyttävät ylikansallisia ratkaisuja. Yksittäinen maa ei kykene nousemaan lyhyen tähtäimen etuaan vastaan katsoakseen kauemmas, ellei se luota muiden olevan samassa rintamassa. Jos paras toimija yrittää olla mallikelpoinen yksin, se todennäköisesti vain heikentyy. EU on parhaimmillaan siinä, että se luo yhteisiä pelisääntöjä eikä päästä vapaamatkustajia yhteismarkkinoille.

Euroopan vakavin ympäristöhaaste on ilmastomuutoksen hidastaminen ja torjuminen. Kansainvälinen ilmastosopimus on toistaiseksi parasta mitä alalla on saatu aikaan. Euroopan unionin on uskallettava jatkaa valitsemallaan globaalin ympäristöpolitiikan uranuurtajan linjalla. Samalla sen on pyrittävä määrätietoisesti ajamaan ilmastosopimuksen laajaa ratifiointia. Ympäristöongelmat eivät odota hidasta päätöksentekoa.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Alueen 14 valtiota ja noin 90 miljoonaa asukasta aiheuttavat merelle raskaan kuormituksen. Itämeren vakavin ongelma on rehevöityminen. Itämeressä esiintyy myös korkeita haitallisten aineiden (mm. raskasmetallien) pitoisuuksia. Erityisesti Suomenlahdella ympäristöonnettomuuden riskiä lisäävät voimakkaasti lisääntyvät öljy- ja kemikaalikuljetukset

Itämeri on myös laajentuneen Euroopan unionin sisämeri. Sen pelastaminen edellyttää voimakasta poliittista tahtoa ja kaikkien rannikkovaltioiden sitoutumista ja yhteistyötä. Kokoomuksen mielestä Suomen tulee nostaa Itämeren suojelu Euroopan unionin päätöksenteon ytimeen.

EU:n tulee luoda selkeä Itämeri-politiikka, jolla jäsenvaltiot sitoutuvat toimiin Itämeren tilan kohentamiseksi. Myös EU:n ja Venäjän välisessä ympäristöyhteistyössä on keskityttävä erityisesti Itämeren tilaa parantaviin hankkeisiin, josta Pietarin jätevedenpuhdistuksen tehostaminen on hyvä esimerkki.

Itämeren alueen liikenne on kasvanut voimakkaasti. Laivaliikenteen ohjausjärjestelmien kehittämisen ohella on yhteisesti parannettava öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuksia ja laivaliikenteen turvallisuutta sekä tehostettava toimia laittomien öljypäästöjen vähentämiseksi.

5. Suomen maaseudun ja kaupunkien elinvoimaisuus on turvattava

Laajentuneen unionin tulevaisuuden rahoituskehyksistä tehdään päätös viimeistään syksyllä 2006. Näissä vuoden 2006 rahoituskehyksissä on onnistuttava turvaamaan Suomen edut myös EU:n rakenne- ja aluepolitiikassa. Kokoomuksen tavoitteena on se, että EU:n alue- ja rakennepolitiikka omalta osaltaan tukee koko maamme kehitystä ja elinvoimaisen ja kilpailukykyisen aluetalouden vahvistumista.

Kokoomuksen mielestä Suomen on edelleen tavoiteltava maamme itäisten ja pohjoisten alueiden pitämistä korkeimmassa EU:n aluetukiluokituksessa eli tavoite 1-tuen piirissä. Mielestämme hallitus teki virheen madaltaessaan neuvottelutavoitteita jo alkuvaiheessa. Myös rakenteellisista ongelmista kärsivien alueiden saaman EU:n aluepoliittisen tuen sekä työllisyys- ja koulutustuen osalta Suomen on päättäväisesti pyrittävä varmistamaan sekä suomalaisen maaseudun että kaupunkien edut riittävällä tavalla.

Alue- ja rakennepolitiikan rinnalla EU tarvitsee myös tehokasta kaupunkipolitiikkaa. Tuntuva osa EU:n väestöstä asuu kaupungeissa, ja monet suuret kaupungit ovat myös omien maidensa talouden moottoreita. Mutta eurooppalaisille kaupungeille ovat yhteisiä myös monet ongelmat. EU:n tulee tunnustaa kaupunkien erityispiirteet ja tavoitteeksi tulee ottaa yhteiset eurooppalaiset kaupunkipoliittiset suuntaviivat.

Maatalouden toimintaedellytykset on varmistettava pysyvästi

Kokoomus pitää itsestään selvänä, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava EU:n ja Suomen omin päätöksin. Vuoden 2006 rahoituskehyksissä on varmistettava Suomen maatalouden toimintaedellytykset Euroopan unionissa pysyvällä tavalla.

Suomalainen maatalous tuottaa korkean vaatimustasomme mukaisia puhtaita elintarvikkeita. Kokoomuksen mielestä puhdas ja turvallinen ruoka on ihmisen perusoikeus, joka on turvattava myös vapaan kilpailun EU:ssa.

Suomella on myös vuoden 2007 jälkeen tarve täydentää EU:n järjestelmiä kansallisilla tuilla. Pohjois- ja Keski-Suomen pitkäaikaisen pohjoisen tuen lisäksi myös Etelä-Suomi tarvitsee oman pitkäaikaisen tukijärjestelmänsä. Suomi neuvottelee kohta jo neljättä kertaa komission kanssa oikeudesta maksaa kansallisia tukia Etelä-Suomen A ja B-tukialueilla. Kokoomuksen tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen pitkäaikainen ja vakaa, nykyistä tasoa korkeampi tukijärjestelmä, joka luo viljelijöille mahdollisuudet kehittää ja monipuolistaa toimintaansa. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää myös siten, että niiden avulla maaseutuyrittäjät voisivat paremmin verkottua ja etsiä kanavia tuotteiden jalostukseen ja markkinointiin.

Suomen kansallinen etu on, että EU:n piirissä etsitään metsätaloutta elinkeinona vahvistavat menettelytavat. EU:n laajentumisen myötä yhteisön metsäpinta-ala kasvaa kolmanneksella. Tällöin uusien jäsenmaiden vaikeat maaseutu- ja maatalouspoliittiset kysymykset nostavat yhteisön yhteisen metsäpolitiikan uudelleen arvioitavaksi. Metsäkysymykset ovat EU:ssa kansalliseen päätöksentekoon kuuluvia asioita. Suomen tulee toimia siten, että metsäpolitiikasta päätetään myös jatkossa Suomessa.

6. Tavoitteenamme on paremmin toimiva unioni

Kokoomus haluaa parantaa Euroopan unionin toiminnan tuloksia, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Tulokseton poliittinen julkilausumatehtailu, huonosti toimiva hallinto ja tehokkaaseen petostentorjuntaan kykenemätön taloushallinto ovat nyky-EU:n kielteisiä ilmiöitä, joista on päästävä eroon.

Kokoomus haluaa nykyistä enemmän vastinetta suomalaisten verorahoille. EU:n toiminnalla on saatava aikaan tuloksia, jotka parantavat unionin kansalaisten elämän laatua. Toiminnan pitää olla avointa ja julkista, ja unionin toimielimiltä on vaadittava tiukkaa poliittista ja taloudellista tilivelvollisuutta.

Hyvä ja huolellinen taloushallinto on EU:n toiminnan luotettavuuden keskeinen tae. EU tarvitsee suomalaista korruptionvastaista hallintokulttuuria, se ei saa olla tie korruptoituneiden hallintokäytäntöjen leviämiseen. Petosten päättäväinen torjunta on organisoitava EU:ssa tehokkaasti: unionin petostentorjuntavirastoa on vahvistettava ja se on irrotettava kokonaan komissiosta, jonka toimintaa sen tehtävänä on tutkia.

7. Päätökset on tehtävä avoimesti mahdollisimman lähellä kansalaisia

Kokoomus haluaa korostaa läheisyysperiaatteen merkitystä EU:n toiminnassa. Läheisyysperiaate tarkoittaa, että päätökset EU:n sisällä tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Läheisyysperiaate ei saa jäädä EU:ssa kuolleeksi kirjaimeksi, vaan kaikkea unionin toimintaa tulee arvioida kriittisesti sen näkökulmasta. EU:n tulee tehdä päätöksiä yksinomaan sellaisissa asioissa, joissa unionin toiminta tuottaa selkeästi paremman hyödyn kuin jäsenvaltioiden tai niiden alue- tai paikallishallinnon toiminta.

Suomessa kunnallinen itsehallinto on erinomainen kotimainen läheisyysperiaatteen sovellus. EU:n toimivallan laajentuessa tulee pitää huoli siitä, että EU:n uudet säädökset eivät johda kunnallisen itsehallinnon kaventumiseen. Kokoomus pitää tärkeänä sitä, että mikäli EU suunnittelee jäsenvaltioiden alue- tai paikallishallinnon toimivaltaan vaikuttavia uusia säädösehdotuksia, ennen sellaisten hyväksymistä unionissa on alue- ja paikallishallintoa kuultava ja otettava huomioon sen kannanotot tällaisiin asioihin.

Kokoomus kannattaa mahdollisimman suurta avoimuutta ja julkisuutta EU:n toiminnassa. Unionin asiakirjojen ja päätöksenteon sekä päätösten valmistelun tulee olla säännönmukaisesti julkista, ja julkisuusperiaatteesta voidaan poiketa ainoastaan poikkeuksellisista, erittäin painavista syistä. Vaikka julkisuusperiaate onkin unionin perussopimuksissa tunnustettu, sen käytännön toteuttaminen on ollut puutteellista. Kokoomus vaatii julkisuusperiaatteen tinkimätöntä noudattamista EU:n toiminnassa.

Yhteistyötään kehittävä ja tiivistävä Euroopan unioni tarvitsee tuekseen myös vahvaa eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa. Kokoomuksen mielestä EU ei saa olla pelkkä valtioiden yhteenliittymä vaan sen tulee olla ennen kaikkea kansalaisten yhteisö, jonka toiminta tukee unionin kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta ja jonka toimintaan kansalaiset myös kokevat voivansa vaikuttaa. Kokoomus haluaa kehittää eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ja vaikutusvaltaa koko Euroopan kannalta tärkeissä asioissa.