Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 20.3.2019

Matkalippu tulevaisuuteen

Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma

”Kokoomus haluaa, että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittämisessä Suomi ja suomalaiset ovat maailman parhaita.  Suomen on yhteiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla.”
- Kokoomuksen periaateohjelma 2018

Johdanto

Viimeisten 100 vuoden aikana Suomi on noussut monissa kansainvälisissä vertailuissa maailman kärkeen. Jotta pysymmekin kärjessä, meidän tulee valjastaa teknologinen kehitys koko maan eduksi ja uskaltaa hyödyntää teknologian uudet mahdollisuudet. Muuttuva maailma vaatii avointa ja uteliasta suhtautumista tulevaisuuteen. Tarve johtajuuden, yhteiskunnallisen näkemyksen ja politiikan uudistumiselle on suuri. Meneillään olevan murroksen ytimessä on data ja sen liikkuvuus älykkäiden sovellusten välillä, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen parhaaksi. Vain tarttumalla muutoksen mahdollisuuksiin Suomi pystyy tulevaisuudessakin pysymään globaalissa kilpailussa mukana ja tarjoamaan kansalaisilleen toimivan hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen.

Digitalisaatio eli siirtymä analogisesta teollisuusyhteiskunnasta digitaaliseen tietoyhteiskuntaan on lähtemättömästi täällä. Muutos on kiihtyvää, mikä tarjoaa suuria mahdollisuuksia mutta myös haastaa päätöksentekoa ja nykyisiä toimintamalleja voimakkaasti. Yhteiskuntaan ja elämäntapoihin kohdistuva uudistuspaine aiheuttaa ymmärrettävästi myös pelkoja ja epävarmuutta. Tulevaisuuden voittajia ovat kuitenkin ne maat ja ihmiset, jotka pystyvät tarttumaan mahdollisuuksien kirjoon parhaiten. Digitaaliset ratkaisut ovat jatkossa yhä laajenevampi osa jokapäiväistä elämäämme. Rajanveto digitaalisen ja analogisen maailman välillä ei ole enää yksinkertainen tai edes tarkoituksenmukainen.

Digitaalista informaatiota kertyy valtavia määriä päivittäin sekä julkiseen hallintoon että yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Tietoa kerätään edelleen useita kertoja eri tietojärjestelmiin valtion, kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden työnä. Tarvitsemme digitaalisen informaation kokonaiskuvan. Ilman sitä luomme paljon turhaa ja päällekkäistä tehotonta toimintaa ja teemme digitaalisista palveluista sirpaleisia. Teknologian kehitys ja myös digitalisaatiota käsittelevän politiikan ydin onkin asetettava suhteessa siihen, mitä nämä tarkoittavat ihmiselle: jokapäiväiseen arkeemme ja sen sujuvoittamiseen. Parhaiten julkisen hallinnon tehokkuutta lisätään johtamalla sitä tiedolla.

Kokoomus esittää tässä ohjelmassa näkemyksensä niistä teemoista ja toimenpiteistä, joita toteuttamalla Suomi ja suomalaiset pääsevät kiinni niihin mahdollisuuksiin, joita digitaalisuus ja sen hyödyntäminen voivat tarjota.

Kokoomuslaisen digipolitiikan 13 keskeisintä avausta

Tietopolitiikka ja digitalisaatio

1. Tunnistetaan digipolitiikka politiikan sektoriksi, jonka avulla Suomi viritetään yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista vuoteen 2030 mennessä. Tiedon hyödyntäminen uusilla tavoilla palvelee ihmisten hyvinvointia ja yritysten menestystä. Tulevaisuudessa se on jopa niiden välttämätön edellytys.

2. Uudistetaan johtamisen toimintamalleja ja -kulttuuria mahdollistamaan ilmiöperustaista ja ihmiskeskeistä toimintaa. Nimetään vastuuministeri, joka johtaa toiminnan muutosta, tiedon ohjausta, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa.

3. Vaikutetaan Euroopan Unionissa, jotta eurooppalainen digipolitiikka sekä tietotalouteen, alustatalouteen ja tekoä­lyyn nojaava liiketoiminta käynnistävät ja saavat vauhtiin digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan. Digitaalisten sisämarkkinoiden tulee perustua avoimeen markkinatalouteen, ihmisten itsemääräämisoikeuteen, mahdollistavaan sääntelyyn, läpinäkyvyyteen, reiluun tietojen käyttöön, avaamiseen ja yhteistyöhön. Varaudutaan tiedon vääristelyn ja tietorikollisuuden uhkiin.

Tieto- ja datatalous

4. Luodaan Eurooppaan yksilön itsemääräämisoikeuteen perustuvat data- ja tietomarkkinat kilpailemaan esimerkiksi Yhdysvaltojen yrityslähtöisiä ja Kiinan valtiolähtöisiä markkinoita vastaan.

5. Varmistetaan, että myös julkisesti hallinnoitu data liikkuu ihmisten parhaaksi mahdollisimman monipuolisesti. Luodaan ihmisille edellytykset hyödyntää itseään koskevaa tietoa omilla päätöksillään myös julkisen järjestelmän ulkopuolella. Uudistetaan julkisuuslaki digiaikaan vaatimalla tiedon koneluettavuutta ja avataan sen pohjalta tieto avoimena datana kattavasti koko hallinnosta. Yrityksiä kannustetaan verkostomaiseen alustatalous- ja lohkoketjumaiseen toimintatapaan ja rakentamaan maailmanlaajuisia yhteismarkkinoita.

Yhteistyö ja avoimuus

6. Velvoitetaan kaikki valtionhallinnon digitaaliset kehittämishankkeet raportoimaan valtion hankesalkussa ja avataan se julkiseksi palveluksi, jotta tiedon puutteista johtuvien päällekkäisten kehittämishankkeitten määrää pystytään vähentämään. Nojataan julkisessa kehityksessä mahdollisuuksien mukaan avoimeen tietoon ja lähdekoodiin sekä kiihdytetään digitalisoinnin periaatteiden soveltamista kaikkialla julkisessa hallinnossa.

7. Varmistetaan valtion ratkaisuilla, että toimintaympäristö mahdollistaa korkean teknologian sovellusten synnyn ja kehittämisen Suomessa. Julkisissa hankinnoissa lisätään innovaatiokriteerien käyttöä ja vahvistetaan innovatiivisten ja ketterien hankintojen käyttöä. Sisällytetään myös kiertotalouskriteerit osaksi hankintoja. Nostetaan kansalliset TKI-panostukset vähintään 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

8. Luodaan Suomeen lainsäädäntökehys, joka mahdollistaa digitaaliseen palvelumarkkinaan liittyvät kokeilut tietoturvallisesti, yksilön oikeusturvaa suojaten ja eettisesti kestävällä tavalla.

Etiikka

9. Luodaan aloitteellisesti sääntelyä digipolitiikan alan etiikkaa ja moraalia koskevissa kysymyksissä ja viedään aktiivisesti oman työmme tuloksia Euroopan tasolle. Tehdään eettisesti kestävästä tekoä­lystä uutta kilpailukykyä Suomelle.

Osaaminen

10. Tarjotaan jo peruso­petuksesta alkaen oppijoille perusymmärrystä tavoista luoda uusia tietopohjaisia innovaatioita esimerkiksi sovelluskehittämiseen, robotiikkaan sekä tekoä­lyyn. Varmistetaan perusosaaminen digitaalisessa ympäristössä toimimiseen, kuten itseään koskevan tiedon turvalliseen hyödyntämiseen.

11. Tuodaan osaamisen päivittämiseen ja uudelleenohjaamiseen selkeät ja helposti saavutettavat toimintamallit, jotka varmistavat koko kansakunnan digiosaamisen työurien läpi. Varmistetaan erityisesti nyt työelämässä olevien ja työllistettävien digi- ja tietotaidot. Kehitetään helppokäyttöisiä palveluita ja työkaluja tiiviissä yhteistyössä kansalaisten kanssa.

12. Varmistetaan huippuosaamisen saatavuus kaikilla sektoreilla osaamisen kehittämisen, koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton avulla, jotta osaajien määrä ja osaamisen laatu eivät muodostuisi kehityksen pullonkaulaksi.

13. Vahvistetaan virkamiesten jatkuvaa oppimista ja korkeaan osaamiseen liittyviä asiantuntijan urapolkuja. Ymmärretään, että erot tehtävien vaativuudessa ja henkilöiden osaamisessa voivat olla suuria ja tunnistetaan, että myös julkisen sektorin tulee pystyä houkuttelemaan kansainvälisen tason parhaita osaajia ohjaamaan kymmenien tai satojen miljoonien eurojen kehittämishankkeita.

Digitalisaatio, yritykset ja markkinat

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkialla ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä, yritysten liiketoimintaa sekä markkinoiden dynamiikkaa. Data, tieto ja osaaminen ovat digitalisoituvan yhteiskunnan pääomia. Tieto ja teknologia valjastetaan palvelemaan ihmistä ja auttamaan suurten ongelmien ratkaisemisessa.

Digiteknologiassa huomioidaan digitaalisen tiedon laatu, kokoaminen ja varastointi, digitaalisen tiedon liikkuvuus tietoverkkojen avulla, digitaalisen informaation prosessointi supertietokoneiden laskentatehon avulla, ja tietojenkäsittelyn ohjelmointi sekä automatisointi.

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen tarkoituksena on ollut varmistaa Euroopan säilyminen maailman kärjessä digitaalisessa taloudessa, mikä edelleen edistäisi eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä. Tosiasia kuitenkin on, että digitaalisten sisämarkkinoiden toimeenpano ei ole edennyt niin vauhdikkaasti kuin on toivottu. Jotta digitaalisista sisämarkkinoista voidaan käytännössä puhua, toimenpiteitä tulee käynnistää kaikissa Euroopan maissa, myös vähemmän kehittyneissä.

Suomi on ollut jo pitkään yksi Euroopan kärkimaista digitalisaatiossa, mutta maiden välisessä digitaalisessa yhteistoiminnassa on valtavasti tekemätöntä työtä. Esimerkiksi identiteetin hallinnassa ja tiedon liikkuvuudessa ollaan vielä aivan alkumatkalla. Suomen tulee varmistaa tavoitteiden toteutuminen omassa päätöksenteossaan ja Euroopan Unionin tasolla yhteistyössä toisten EU-maiden kanssa.

Kannustetaan julkista hallintoa, kansalaisia, yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita reagoimaan digitalisaation mahdollisuuksiin.

Houkutellaan tietointensiivisiä yrityksiä Suomeen ja kannustetaan suomalaisia yrityksiä rohkeasti kansainvälistymään.

Ajetaan aktiivisesti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen tähtääviä uudistuksia

Luodaan yksi rekisteri, jonne kuvataan tarkasti olemassa olevat julkisen hallinnon hallinnoimat tietovarannot ja rajapintakuvaukset sekä sisältö metatietotasolla koneluettavassa muodossa.

Edistetään langattomien verkkoyhteyksien kattavuutta ja seuraavan langattoman verkkoteknologian kehitystyötä.

Varmistetaan, että julkisen hallinnon palveluksessa on riittävästi toiminnan uudistamisen ja ICT:n yhdistäviä osaajia, hanke- ja projektihallinnan sekä ohjelmoinnin ammattilaisia. Tavoitellaan yhä laajempaa yhteistyötä yritysten kanssa sekä ohjelmisto-osaamisen jatkuvaa kehittymistä.

Lisätään vahvasti julkisen sektorin toimijoiden tietoa ja ymmärrystä toiminnan uudistamisen ja tietoteknisten ratkaisujen tarjoamista mahdollisuuksista.

Uuden teknologian etiikka on kehityksen avainasemassa

Uusi teknologia liikkuu alueilla, joita on opittu pitämään vain ihmiselle ominaisina tai joiden ei ajateltu olevan edes mahdollisia. Uusi teknologia ei lisää vain fyysistä suorituskykyämme, vaan ennen kaikkea täydentää kognitiivista kapasiteettiamme. Älykkäät koneet ja ohjelmistot ovat digitaaliselle tietotaloudelle yleiskäyttöistä teknologiaa, samaan tapaan kuin höyry ja sähkö aikanaan teolliselle taloudelle. Vaikutukset ulottuvat kaikille toimialoille ja elämänalueille, minkä vuoksi eettisiä suuntalinjoja tulee voida perinteisestä teknologisesta kehityksestä poiketen ratkaista myös ennakoivasti.

Tekoälyä ja erityisesti koneoppimista käytetään tärkeiden päätösten tekemiseen monilla eri aloilla, minkä vuoksi algoritmien puolueettomuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työhakemuksien tai pankkilainojen päätöksenteossa voi piillä suodatintyökalujen taipumus syrjintään, joka kohdistuu etniseen alkuperään, sukupuoleen tai muihin tekijöihin. Syy tähän algoritmiseen puolueellisuuteen on inhimillinen puolueellisuus tai piilevä ennakkoasenne itse datassa, jolla tekoäly on opetettu.

Varmistetaan, että eettinen arviointi tehdään jo teknisen kehittämisen alkuvaiheessa ja tarvittaessa jatkuvana prosessina läpi koko kehitystyön.

Käydään laajaa tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua löytääksemme yhteisesti hyväksytyt linjaukset, jotta datatalous voidaan rakentaa yhteiskunnan yhteiselle arvopohjalle ja eettisille periaatteille.

Ihminen kehityksen lähtökohdaksi

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kääntää katse kohti kansalaisia ja palveluiden käyttäjiä – ihmisen on oltava kehityksen lähtökohta. Samalla myös parannetaan edellytyksiä parempien palveluiden luomiselle ja tiedon toissijaiselle hyödyntämiselle ihmisen parhaaksi. Kun pystymme yhdistämään ihmisen itsensä määrittämällä luvalla hänestä kerätyt tiedot laajempiin tietomassoihin voimme tekoä­lyä hyödyntäen mahdollistaa palvelut jopa jokaiselle ihmiselle yksilöllisesti ja ilmiölähtöisesti. Laajemminkin hyödyntämällä kokonaisvaltaista monista lähteistä rakentuvaa tietoa voimme siirtyä kohti yksilölähtöistä tietoperustaista päätöksentekoa, jossa yksilöllä on entistä paremmat edellytykset huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ennakoivasti.

Jokainen meistä synnyttää digitaalista jalanjälkeä, joka kasvaa nopeasti. Nykyään on vaikeaa hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, mitä tietoa organisaatioilla meistä on ja mihin näitä tietoja hyödynnetään. Tästä tiedosta suuri osa on henkilötietoa, jolla on suuri arvo yritysten liiketoiminnassa, tieteellisessä tutkimuksessa ja julkisen hallinnon toiminnassa. Hyödyntämällä luovutettuja tietoja suostumuksen kautta voi syntyä uutta liiketoimintaa ja palveluja. Henkilötietojen avulla voidaan muun muassa kohdistaa palveluja sekä tuotteita entistä tehokkaammin kansalaisten tarpeisiin. Henkilötietojen käytön ja niihin liittyvän arvonluonnin kasvaessa on aloitettu keskustelu siitä, että ihmisen tulisi voida hallinnoida ja hyödyntää häntä itseään koskevia tietoja yhä paremmin, sillä nykyisellään henkilötietoja hallinnoivat eri tahot, kuten viranomaiset ja yritykset. Omadata (MyData) on termi, joka viittaa ilmiöön ja ajattelutavan muutokseen, jossa henkilötietojen hallintaa sekä käsittelyä pyritään kehittämään ihmiskeskeisempään suuntaan. Termillä myös viitataan henkilötietoihin resurssina, jota kansalaiset voivat aktiivisina toimijoina hyödyntää ja täten lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskevien tietojen käyttöön.

Esimerkkinä voi ajatella henkilöä, joka asuu elämänsä eri vaiheissa eri kunnissa ja käyttää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Hoidon sujuvuuden kannalta on tärkeää, että tieto liikkuu sujuvasti näiden välillä niin, että tiedon toimittaminen eri palveluntarjoajien välillä ei jää asiakkaan vastuulle. Digiminän avulla voi tulevaisuudessa päättää, miten omat potilastiedot liikkuvat näiden eri toimijoiden välillä.

Edistetään kokonaisvaltaista, tietoturvallista ja eettisesti kestävää tiedon avaamista ja laajempaa tiedonhallintaa sekä luodaan ratkaisuja, kuten yhteisiä standardeja, joilla varmistetaan tiedon saatavuus, liikkuvuus, tietoturvallinen käyttöoikeuksien hallinta sekä eri sovellusten yhteensopivuus ja toimivuus.

Vahvistetaan kansalaisen oikeutta ja mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen sekä selvennetään lainsäädännön antamia mahdollisuuksia toteuttaa omien tietojen hallintaa tietoturvallisesti.

Luodaan kansalaisille heidän itsensä hallittavissa oleva digiminä, jonka avulla kansalainen hallitsee omaa identiteettiään sekä luvittaa itseään koskevaa tietoa eri palveluiden käyttöön.

Osaaminen siltana tulevaisuuteen

Työnjako ja yhteistyö ihmisten ja koneiden välillä muuttuu vääjäämättä ja nopeasti. Koneet ja ohjelmistot muuttuvat asteittain passiivisista työkaluista aktiivisiksi työkumppaneiksemme ja helpottavat myös ihmisten välisen yhteistyön koordinointia ja syventämistä. Teknologia mahdollistaa kokonaan uusia tuotteita ja palveluita, mikä puolestaan synnyttää uutta työtä ja samalla osaamistarpeita. Se tarkoittaa niin korkeaa osaamista koodauksen ja data-analyysin puitteissa kuin kansalaisten digiosaamista ja -perustaitoja. Tekoä­lyn merkitys yhteiskunnassamme tulee kasvamaan merkittävästi. Tekoäly tulee kuitenkin vielä pitkään olemaan ihmisen tukiäly, joka mahdollistaa tuottavuusloikan myös julkisessa hallinnossa.

Yhteiskunnan, teknologian ja työn murros on myös korostanut jatkuvan oppimisen tarvetta. Muuttuvien ja kehittyvien työmarkkinoiden sekä ammattikuvien uudistumisen keskellä yksilöiden oman osaamisen elinikäinen kehittäminen korostuu. Yhä tärkeämmäksi nousee yksilön ymmärrys omasta osaamisestaan, kyky hankkia uutta osaamista sekä täydentää sitä puuttuvilta osin.

Osaamisen päivittäminen on entistäkin tärkeämpää työmarkkinoilla, kun työntekijöiltä odotetaan jatkuvasti uuden oppimista osaamistarpeiden muuttuessa nopeasti. Tämä koskettaa niin yksilöitä kuin yrityksiä ja organisaatioita. Digitalisaatiolla on täten tärkeä rooli jatkuvan oppimisen kannalta etenkin alustojen suhteen. Koulutustarjontaa voitaisiin muokata eräänlaiseksi jatkuvan oppimisen alustaksi, jossa tutkintoja lyhyemmät ja ketterämmät muut koulutukset tukevat ja toimivat yhdessä tutkintoon johtavien koulutusten kanssa. Tämä malli mahdollistaisi oppijalle erilaisten sisältöjen hakemisen osaamiseensa entistä yksilöllisemmin sekä joustavammin maantieteellisten ja oppilaitosrajojen ylittäen. Malli myös tukisi korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja mahdollistaisi nykyistä yhtenäisemmät työurat.

Teknologian nopea kehitys tuo mukanaan kansalaisten taitojen kehittämisen ja päivittämisen tarpeen digitaitojen suhteen arkielämän muuttuessa yhä moniulotteisemmaksi. Käynnissä olevassa murrosvaiheessa monen digitaalisen palvelun käyttäminen vaatii tietotekniikan perusosaamista ja usein myös uuden oppimista. On siis erittäin tärkeää, että yhteiskuntana varmistamme sen, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus oppia riittävät taidot pysyäkseen kiinni digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Arki tuo tullessaan tilanteita, joissa meidän on opittava ja hyödynnettyä digitaitoja. Emme myöskään saa unohtaa niitä kansalaisia, joilla on erinäisiä haasteita käyttää digitaalisia yhteiskunnan tarjoamia palveluja.

Jotta osaaminen vastaisi kysyntää, tulee julkista koulutustarjontaa kehittää vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksia ja tarpeita sekä huolehtia, että yksityinen koulutustarjonta kytketään vahvistamaan jatkuvaa oppimista.

Osaamisen turvaamiseksi on jatkettava laajamittaista jatkuvan oppimisen reformia, joka tarkoittaa koko koulutusjärjestelmän tarjonnan ja kysynnän rahoituksen sekä järjestämisen yksinkertaistamista ja kehittämistä.

Jatketaan tietopolitiikan linjausten selkeyttämistä ja rakennetaan osa-alueittain toteutettava toimenpideohjelma tarvittavan tiedon avoimuuden, saatavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Tarjotaan tukea digitaalisten peruspalvelujen käyttöön kaikille niitä tarvitseville ja huolehditaan siitä, että digitaaliset peruspalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi ikäihmisille

Korkea osaaminen ja avoin tiede

Digitalisaatio perustuu pitkäjänteiseen tieteen tekemiseen sekä sille pohjautuvaan teknologian turvalliseen kehittämiseen ja kestävään soveltamiseen. Suomen kaltaisen maan talouden pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin lähde on korkeassa osaamisessa ja sen hyödyntämisessä. Tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden syntyminen vaatii myös datan ja tiedon hyödyntämisen edellytysten rakentamista. Suuret, kansalliset rajat ylittävät haasteet, kuten ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat, on mahdollista ratkaista vain tutkimuksen poikkitieteellisellä ja avoimella yhteistyöllä.

Datan liikkuminen ja uudelleenkäyttö eri tieteenalojen ja sektoreiden välillä (tutkimus-julkinen-yksityinen) luo uudenlaisia mahdollisuuksia niin liiketoiminnalle kuin tutkimuksellekin. Avoin tiede laajentaa mahdollisuuksia osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Avoin pääsy dataan edistää myös kansalaisten osallistumista tutkimusprosesseihin ja parantaa tutkimuksen avoimuutta sekä poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.

Luodaan tutkimuksen panostuksiin kannustavat olosuhteet, tehdään teknologianeutraalia sääntelyä sekä varmistetaan, että innovatiivisimmat yritykset saavat tarvittaessa tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Luodaan Suomelle selkeä kansallisen TKI-strategia, jossa linjataan selkeästi visio ja painopistealueet, ja joka sisältää toimeenpano- ja arviointisuunnitelman.

Edistetään tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.

Tarjotaan konkreettista tukea EU-rahoitushakuihin osallistuville toimijoille mm. hankkeiden valmisteluun ja vastinrahoitukseen.

Digitalisaatio ja demokraattinen hallinto

Suomalainen yhteiskunta elää hetkeä, jossa monet ongelmat ovat monimutkaisia ja hallinnon organisaatioita läpileikkaavia eivätkä ratkea pelkällä organisaatiolähtöisellä johtamisella tai organisaatioiden sisäisillä muutoksilla. Julkinen valta on yrittänyt edistää digitalisaatiota pitkälti vanhoista teollisen yhteiskunnan tarpeisiin rakentuneista poliittisista asemista ja hallinnollisista lohkoista. Siiloutuminen, osaoptimointi ja päällekkäinen tekeminen aiheuttavat tehottomuutta ja hukkaavat arvokkaita voimavaroja.

Digitalisaation haasteiden ratkominen ja mahdollisuuksiin tarttuminen vaativat nykyistä läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista yhteistyötä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä. Tämän takia myös julkisen vallan ja hallinnon on uudistuttava, mikä omalta osaltaan edellyttää päättäjiltä määrätietoista ja näkemyksellistä poliittista johtajuutta.

Otetaan ilmiö- ja asiakaslähtöisen johtamisen rakentaminen seuraavan hallituskauden yhdeksi keskeiseksi teemaksi ja luodaan ilmiölähtöisen politiikan johtamisjärjestelmä. Mahdollistetaan uudella johtamisjärjestelmällä ihmiskeskeinen yhteiskunta.

Laaditaan strateginen näkemys, miten politiikalla ohjataan digitalisoitumisen tavoitteita, tuotetaan asiakaskeskeisiä palveluja ja tuotteita sekä luodaan edellytyksiä osaamiselle, yrittäjyydelle ja luovuudelle myös tulevaisuudessa.

Luodaan olosuhteet, joissa pystytään toteuttamaan läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista työnjakoa julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä.

Uudistetaan Suomen johtamisjärjestelmä ilmiöperustaiseksi ja ihmiskeskeiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa osoitetaan selkeästi yhden ministerin vastuulle digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönotto koko valtion tasolla.