Ei hyvinvointia ilman tervettä maalaisjärkeä

KOKOOMUKSEN ALUEVAALIOHJELMA 2022

Nyt jos koskaan tarvitaan sitä kuuluisaa suomalaista maalaisjärkeä. Sillä aluevaaleissa kyse on kansantaloudesta, terveydestä ja turvallisuudesta - niin isoista asioista, että oikein hävettää tämä iänikuinen sotesotku. Yksikään puolue ei ansaitse tästä tyylipisteitä. Emme mekään.

Hallitus on päättänyt "ratkaista" ongelman rakentamalla uuden, alueellisen hallintokerroksen. Lisääkö se hoivaa ja turvaa, on vielä hämärän peitossa. Uhkaavan ilmeiseltä näyttää vain se, että byrokratia ja kustannukset karkaavat käsistä. Eli palvelut eivät tule lähemmäksi, jonot lyhemmäksi eivätkä vanhukset ole saamassa enempää tarvitsemaansa hoivaa osakseen.

Jokainen täyspäinen suomalainen ymmärtää, että byrokratiaa kasvattamalla ja lomakkeita lisäämällä kukaan ei parane eikä paloturvallisuus lisäänny.

Siksi tarvitaan maalaisjärkeä. Maalaisjärki on ikiaikainen suomalainen voimavara, joka toimii kaikkina aikoina. Sillä ei ole maantieteellistä osoitetta, ei postinumeroa. Se tuo ymmärryksen valoa sinne, missä vallan on ottanut munkkilatina. Parhaimmillaan se ylittää alueelliset rajat valonnopeudella. Se rakastaa ratkaisuja, vihaa turhan tekemistä ja tärkeilyä.

Jos uskot suomalaiseen maalaisjärkeen, äänestä kokoomusta. Sillä me haluamme, että hoiva ja turva lisääntyvät ja turha hallinto vähenee, kerroksien lukumäärästä riippumatta. Meille tärkeintä on, että koneiston sijaan ihminen, asiakas ja ammattilainen, on toimintakykyinen ja voi hyvin.

Siksi sydän on oikealla - myös aluevaaleissa.

KOKOOMUKSEN TAVOITTEENA on Suomi, jossa ihmiset voivat hyvin. Me haluamme, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden on toimittava saumattomasti yhteen.

MEILLE ON TÄRKEÄÄ, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Meille kokoomuslaisille tärkeintä on, että ihminen saa palveluita juuri silloin, kun niitä tarvitsee. Meille ei ole merkitystä sillä, tuottaako palvelut hyvinvointialue, yritys tai yrittäjä vai sote-alan järjestö.

TOIMIVAT PALVELUT syntyvät osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön yhteistyöllä. Siksi on välttämätöntä, että hyvinvointialueet panostavat työhyvinvointiin. Esimerkiksi hyvällä johtamisella ja uusilla toimintatavoilla on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua.

ÄÄNI KOKOOMUKSELLE on näissäkin vaaleissa ääni vastuulliselle taloudenpidolle. Me emme halua, että hyvinvointialueiden huonosti hoidetun talouden takia suomalaisten palvelut kärsivät, verotaakka kasvaa tai valtion velkaantuminen kiihtyy. Kokoomus sanoo ei maakuntaverolle, sillä se johtaisi väistämättä suomalaisen työn verotuksen kiristymiseen.

ILMAN KESTÄVÄÄ TALOUTTA meillä ei olisi kaikkein uusimpia keskoskaappeja, maailman parasta syöpähoitoa tai maksutonta hammashoitoa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Kun talous on kunnossa ja ihmisillä on töitä, riittää rahaa myös meille kaikille tärkeisiin palveluihin.

Äänestä lyhyempiä jonoja, älä raskaampia hallintomalleja

Mielestämme sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tärkein tavoite on saada ihmiset nopeammin jonoista hoitoon.

Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että tarvittavan avun, hoidon ja hoivan saa molemmilla kotimaisilla kielillä silloin, kun niitä tarvitsee. Kokoomus haluaa panostaa erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin, sillä mitä varhaisemmin ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla selvitään. Ennaltaehkäisyn lisäksi tärkeä osa kokonaisuutta on myös kuntoutus sekä omaehtoinen terveyden edistäminen, kuten riittävä liikunta. Palveluihin hakeutumisen on oltava helppoa ja vaivatonta.

Kokoomus uudistaisi palveluita 2020-luvulle hyödyntämällä nykyistä vahvemmin tietoa, teknologiaa ja tekoälyä. Tiedon on liikuttava sujuvasti järjestelmissä ja niiden välillä. Aiemmista, usein heikosti onnistuneista tietojärjestelmähankkeista on otettava opiksi.

Digitaaliset ja liikkuvat palvelut ovat keino parantaa merkittävästi hoitoon pääsyn sujuvuutta. Esimerkiksi lääkäreiden ja hoitajien etävastaanotot voivat helpottaa potilaiden arkea, vähentää kustannuksia sekä lisätä ihmisten tasavertaisuutta. Hyvinvointialueiden tietojärjestelmien rakentamisessa tietoturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisen tarkkaa huomiota.

Näillä keinoin eteenpäin:

1. Parannetaan palveluiden saatavuutta ja sujuvoitetaan hoitoon pääsyä esimerkiksi ottamalla sote-keskusten etävastaanotot käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
2. Parannetaan mielenterveyspalveluihin pääsyä valtakunnallisesti toteuttamalla lakisääteinen terapiatakuu.
3. Turvataan lapsiperheille riittävät tukipalvelut arjen helpottamiseksi ja lastensuojelun raskaiden palveluiden tarpeen ennaltaehkäisemiseksi.
4. Panostetaan kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan laatuun. Puututaan tehokkaasti laiminlyönteihin ja palveluiden muihin epäkohtiin.
5. Pidetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut edelleen lähellä lasten ja nuorten arjessa. Tunnistetaan myös opiskelijat hyvinvointialueiden asiakasryhmänä.
6. Parannetaan omaishoitajien asemaa ja tuetaan heidän jaksamistaan. Tarjotaan riittävästi tukea ja palveluita kotona asuville esimerkiksi palveluseteleiden avulla.
7. Palvelut on alusta alkaen rakennettava esteettömiksi ja selkokielisiksi sekä myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille henkilöille saavutettaviksi ja ikäihmisten erityistarpeet huomioon ottaen.
8. Varmistetaan, että riippuvuuksista kuten päihde- ja rahapeliongelmista kärsiville on saatavilla apua matalalla kynnyksellä.

Äänestä ihmistä, älä lomaketta

Haluamme, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä on tulevaisuudessa nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin valinnanvapauden keinoin.

Tarvittaessa on voitava helposti vaihtaa palveluntarjoajaa, jos palvelut eivät syystä tai toisesta toimi. Ihmisten mahdollisuus valita oma palveluntarjoajansa kirittää hyvinvointialuetta järjestämään palvelut laadukkaasti ja saavutettavasti. Uudet innovaatiot paremmista toimintatavoista syntyvät silloin, kun niitä on paine kehittää. Palveluiden jatkuva parantaminen on ennen kaikkea palveluiden käyttäjien etu.

Me kokoomuslaiset luotamme siihen, että paras lopputulos saavutetaan hyvinvointialueen, yritysten ja järjestöjen saumattomalla yhteistyöllä. Ei ole merkitystä sillä, mikä taho palvelut tuottaa. Kokoomukselle on tärkeintä, että palveluita saa aina, kun niitä tarvitsee.

Näin se tapahtuu:

1. Edistetään ihmisten aitoa mahdollisuutta valita sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla lähipalveluiden turvaamisen mahdollisuudet vahvistuvat.
2. Annetaan ihmisille mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa muun muassa palveluseteleiden käyttöä laajentamalla ja yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausta kehittämällä. Kokoomus ei hyväksy Kela-korvauksen alasajoa.
3. Hyödynnetään esimerkiksi vammaisten henkilöiden sekä ikäihmisten palveluissa ns. henkilökohtaista budjettia, jota asiakas voi käyttää sovittujen reunaehtojen puitteissa toimintakykyä edistävien ja arkea helpottavien palveluiden hankkimiseen.
4. Valvotaan palveluiden laatua tuottajasta riippumatta. Puututaan tehokkaasti havaittuihin epäkohtiin.

Äänestä toimintaa, älä byrokratiaa

Harva suomalainen on pelastustoimen vakioasiakas, mutta jokainen arvostaa, että ensihoito- ja pelastuspalvelut ovat nopeasti ja ammattitaitoisesti saatavilla, kun niitä tarvitsee. Pelastusalan ammattilaiset ovat usein ensimmäisiä, jotka kohtaavat kiireellistä apua tarvitsevan ihmisen.

Meille on tärkeää, että hyvinvointialueita rakennettaessa pelastuspalveluiden asema on vahva, eivätkä ne hyvinvointialueita rakennettaessa jää sosiaali- ja terveyspalveluiden varjoon. Pelastuspalvelut on edelleen tuotettava laadukkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla Suomessa. On välttämätöntä, että pelastustoimen toimintavalmius ja avun saanti varmistetaan niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Lupaamme huolehtia siitä, että pelastustoimen resurssit pysyvät jatkossakin riittävinä. Kokoomukselle on tärkeää, että pelastustoimi ei jää irralliseksi saarekkeeksi hyvinvointialueen organisaatioon. Pelastus- ja ensihoitopalveluiden yhteistoiminnasta on otettava kaikki hyöty irti.

Mitäs jos tehtäisiin näin:

1. Huolehditaan riittävällä rahoituksella, koulutuksella ja henkilöstöresursseilla, että pelastus- ja ensihoitopalvelut ovat nopeasti ja yhdenmukaisesti saatavilla ympäri Suomen.
2. Tuotetaan pelastuspalvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, ammattilaisten osaamisesta ja turvallisuudesta huolehtien.
3. Syvennetään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden yhteistyötä, jotta palvelut toimivat asiakkaan kannalta saumattomasti.
4. Turvataan sopimuspalokuntien rahoitus ja toimintaedellytykset perustettavilla hyvinvointialueilla.
5. Huolehditaan hyvinvointialueiden mahdollisuudesta ennakoida ja varautua häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Vastuullisen talouden puolesta, törsäilyä vastaan

Me kokoomuksessa haluamme, että palvelut tuotetaan laadukkaasti mutta samalla kustannustehokkaasti, jotta niitä riittää kaikille tarvitseville.

Veroja ei voi korottaa loputtomasti. Siksi päätöksentekoon tarvitaan päättäjiä, jotka kykenevät uudistamaan toimintatapoja, jotta rajallisella rahamäärällä saadaan aikaan enemmän ja parempaa.

Palveluntuottajien välinen terve kilpailu on keino parantaa laatua ja kustannustehokkuutta myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi hyvinvointialueilla on edistettävä reilun kilpailun ja toimivien markkinoiden syntymistä. Hankintoja on toteutettava niin, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Alueilla on samalla varmistettava, että käytössä on riittävä hankintaosaaminen.

Me emme halua, että hyvinvointialueiden huonosti hoidetun taloudenpidon takia suomalaisten verotusta kiristetään. Sanomme ei maakuntaverolle, sillä se johtaisi väistämättä ankarampaan työn verotukseen.

Ehdotamme seuraavaa:

1. Huolehditaan vastuullisesta taloudenpidosta myös hyvinvointialueilla, jotta valtion velkaantumista voidaan vähentää ja veronkorotukset välttää.
2. Hyödynnetään hyvinvointialueen palveluissa yrityksiä ja järjestöjä palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä varsinaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa että tukitoiminnoissa kuten tila-, ateria- ja siivouspalveluissa.
3. Rakennetaan hyvinvointialueita siten, että resurssit ohjautuvat nykyistä paremmin hallinnon sijaan palveluihin.
4. Vaaditaan kaikilla hyvinvointialueilla kustannusten täyttä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Siten voidaan nopeasti ottaa käyttöön parhaat ja tuloksekkaimmat toimintamallit.
5. Luovutaan maakuntaveron valmistelusta, sillä asiantuntijoiden mukaan sen käyttöönotto johtaisi hyvin todennäköisesti työn verotuksen kiristymiseen.

Kuka voi hyvin, jos henkilötö ei voi hyvin?

Haluamme, että sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaiset jaksavat ja viihtyvät työssään. Laadukkaasti tuotettujen palveluiden edellytys on hyvinvoiva henkilöstö, jota on tehtävien hoitamisen kannalta riittävästi. Tärkeä osa onnistuneita palveluita ovat aidot ja välittävät palveluiden käyttäjien kohtaamiset ammattilaisten kanssa.

Työhyvinvoinnin tärkeimpiä edellytyksiä ovat hyvä johtaminen ja selkeät toimintamallit, joihin myös henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa. Johtamisen on perustuttava viimeisimpään tietoon ja alan asiantuntijuuteen. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö suoriutuu tehtävistään paremmin, mikä näkyy myös palveluiden laadussa ja tuloksissa.

Työhyvinvoinnin edistämiseksi ja tarpeettoman kuormituksen ehkäisemiseksi on tärkeää, että jokainen työntekijä voi keskittyä mahdollisimman hyvin osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Tärkeää on myös se, että työtehtävissä onnistumiseen saa tukea esimiehiltä ja kollegoilta.

Menisikö se näin:

1. Panostetaan hyvään johtamiseen, toimintatapojen kehittämiseen ja palkkausjärjestelmän kannustavuuteen henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen parantamiseksi. Henkilöstöä on palkittava hyvistä suorituksista sekä itsensä että työympäristönsä kehittämisessä.
2. Huolehditaan, että hyvinvointialueen työntekijät voivat keskittyä osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Tarkistetaan tarvittaessa henkilöstön työnjakoa.
3. Vahvistetaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta esimerkiksi koulutusta ja urapolkuja kehittämällä sekä lisäämällä terveydenhoitoalan koulutusmääriä.
4. Tarjotaan henkilöstölle mahdollisuuksia riittävään lisä- ja täydennyskoulutukseen.
5. Rekrytoidaan myös ulkomailta sosiaali- ja terveysalojen koulutettuja työntekijöitä. Varmistetaan heille riittävä kielitaito ja suomalaisten työkäytäntöjen hallinta. Varmistetaan, että sosiaali-, terveys- ja pelastusalalle valikoituvat aina soveltuvimmat henkilöt.

Maalaisjärki on ikiaikainen suomalainen voimavara, joka toimii kaikkina aikoina. Sillä ei ole maantieteellistä osoitetta, ei postinumeroa. Parhaimmillaan se ylittää alueelliset rajat valonnopeudella. Se rakastaa ratkaisuja, vihaa turhan tekemistä ja tärkeilyä. Se ei usko, että uusi hallintokerros tai mitkään muutkaan seinät parantavat ketään. Se tietää, että jonot eivät lomakkeilla lyhene.

Maalaisjärkeä käyttämällä asiat tuppaavat ratkeamaan, monet hössötykset jäävät hössöttämättä. Toimiva hoiva ja turva kaipaavat enemmän järkeä ja sydäntä kuin poliittista byrokratiaa.