Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/PS/1301

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma 2015


  • Puolue: Perussuomalaiset
  • Otsikko: Perussuomalaisten talouspoliittinen ohjelma 2015
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

PERUSSUOMALAISTEN TALOUSPOLIITTINEN OHJELMA 2015

Julkinen talous kestävälle pohjalle - velkaantuminen taitettava

Seuraavan hallituksen on jatkettava julkisen sektorin kestävyysvajeen umpeen kuromista. Tämä edellyttää valtion velkaantumisen taittamista seuraavan vaalikauden aikana. Jotta valtion menoja voidaan karsia niin, ettei kansalaisten kurjuutta enää lisätä, julkisen sektorin tehtävät tulee asettaa tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisille valtion tärkein tehtävä on kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen, joten leikkaukset on aloitettava maahanmuuton ja kehitysavun tapaisista maailmanparannusmenoista.

Pelkillä leikkauksilla ei kestävyysvajetta kuitenkaan taltuteta. Keskeistä on saada taloutemme ja työllisyytemme taas kasvu-uralle, sillä muuten ei velkaantumista saada kuriin eikä nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota voida rahoittaa. Myös julkisen sektorin rakenteita on päivitettävä.

  • Uuden hallituksen on heti kauden alussa päätettävä noin 2 - 3 miljardin lisäsopeutuksesta velkaantumisen taittamiseksi. Jottei jo ennestään heiveröinen talouskasvu vaarannu, lisäsopeutus on kuitenkin ajoitettava vuosille 2017-19. Kasvun ja työllisyyden tukemiseksi on samalla sovittava kertaluontoisesta investointipaketista (kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto, vientiyritysten rahoitus, liikenneväylät ja julkisten rakennusten korjaus).
  • Valtion budjettiin on tehtävä rakennemuutos. Leikkauslistan kärkeen on laitettava menot, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Pelkästään maahanmuuton kustannuksista, kehitysavusta, ulkomaille virtaavasta sosiaaliturvasta, EU-jäsenmaksuista, valtionhallinnon noin kahden miljardin euron IT-kuluista, tehottomista yritystuista sekä tuulivoiman syöttötariffeista voidaan saada yli kahden miljardin euron vuotuiset säästöt, ilman että palvelut tai talouskasvu kärsivät.
  • Vuonna 2014 jo yli miljardiin euroon paisunutta Suomen EU-nettojäsenmaksua on tuntuvasti alennettava. Vuoden 2016 EU-budjetin puolivälintarkastelussa Suomen ei tule hyväksyä budjettia, ellei joko EU:n budjetin kokoa tuntuvasti alenneta tai Suomi saa Tanskan ja Ruotsin tavoin EU-jäsenmaksualennusta.
  • Uudet euron pelastuspaketit ja muut lisälaskut EU:lta on torjuttava. Suomalaisia on vihdoinkin uskallettava puolustaa eikä jatkaa kansalaisille vahingollista ja miljardien lisälaskua tuovaa nykyistä nöyristelypolitiikkaa.
  • Otetaan käyttöön Perussuomalaisten uusi kehitysapumalli. Malli säästää yli 500 miljoonaa euroa valtion varoja, kun päävastuu kehitysavun rahoittamisesta siirretään yksittäiselle kansalaiselle.
  • Julkisen sektorin tehostaminen on välttämätöntä. Sote-uudistus on vietävä maaliin nopeasti ja varmistettava säästötavoitteiden toteutuminen. Julkisten palvelujen sähköistämistä on edistettävä. Kuntaliitosten yhteyteen säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on purettava.
  • Kestävä julkinen sektori edellyttää työllisyyden roimaa parantamista. Sosiaaliturvaa ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmää on uudistettava niin, että myös osa-aikaisen työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa. Työttömyyden torjumiseksi myös aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja on lisättävä.
  • Nuorisotyöttömyyden lisäksi myös yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on noussut hälytyttävälle tasolle. Nuorisotakuun resurssit on turvattava. Lisäksi yli 50-vuotiaille työttömille on laadittava nuorisotakuun tapainen toimenpidekokonaisuus: työuratakuu, jolla varmistetaan työkykyisten ja haluisten ikääntyneiden työuran jatkuminen eläkeikään saakka.
  • Ulkomaalaisten työntekijöiden halpatyömarkkinoiden syntymisen estämiseksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta on säilytettävä.

Verotusta oikeudenmukaistettava ja kohtuullistettava

Perussuomalainen veropolitiikka perustuu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja kannustavuuteen. Jokaisen työhön kykenevän suomen kansalaisen on maksukykynsä mukaan maksettava veroja, jotta valtio pystyy hoitamaan tehtävänsä. Emme kannata tasaverokehitystä. Verotuksen on oltava yksinkertaista, laajapohjaista sekä eri tulolajien suhteen tasapuolista. Verojärjestelmä ei saa ohjata taloudellisten resurssien tehottomaan käyttöön, ja verosuunnittelun merkitys tulee minimoida. Etuoikeutettuja verorälssejä ei tule ylläpitää.

  • Kohtuuhintainen yksityisautoilu on kansalaisten perusoikeus ja välttämättömyys, mikäli koko maa halutaan pitää asuttuna. Perussuomalaiset ajavat autoveron poistamista vaalikauden aikana. Veron poiston seurauksena Suomen erittäin iäkäs autokanta nuorenee, jolloin myös autoilun turvallisuus paranee ja päästöt vähenevät.
  • Perussuomalaiset haluavat jokaisen suomalaisen voivan tienata 1 000 euroa kuukaudessa verovapaasti. Vastaavasti suurituloisten verotusta voidaan nostaa. Tämä uudistus tukisi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, sekä parantaisi työn vastaanottamisen kannattavuutta. Vaikea taloustilanne vaatii, että myös Yle-veron tasoa on tarkistettava alaspäin.
  • Varallisuusvero poistettiin vuonna 2005 sosialidemokraattisen valtionvarainministerin johdolla. Perussuomalaiset haluavat korjata tämän virheen, sillä pidämme varallisuusveroa yksinkertaisena tapana saada valtiolle huomattavia lisätuloja niiltä kansalaisilta, joiden kokonaisvarallisuus on poikkeuksellisen suuri.
  • Veronmaksajan käsitteen piiriä tulee laajentaa. Verovapaiden suursäätiöiden omaisuus tulee rekisteröidä ja yli 100 000 euron vuosittaisista pääomatuloista periä veroa.
  • Suomen on tiukemmin puututtava yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun sekä harmaan talouden torjuntaan. Sen lisäksi, että verotuksen porsaanreikien tukkiminen toisi lisää verotuloja, se parantaisi myös suomalaisten pk-yrittäjien mahdollisuuksia kilpailla tasapäisesti kansainvälisten suuryritysten kanssa.
  • Kaikki Suomen noin 20 miljardin euron verotuet on käytävä kriittisesti läpi ja turhat karsittava. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy ruoan tai lääkkeiden ALV:n korotusta.

Kilpailukyky kuntoon

Keskustan, Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien vetämät hallitukset ovat 2000-luvun virheellisellä politiikallaan tuhonneet vientisektorimme kilpailukyvyn. Eu:sta tullut järjetön sääntelytulva on osaltaan pahentanut tilannetta, mutta pääosin suomen talouden perusta on tuhottu kansallisilla päätöksillä, kuten erilaisilla viherveroilla. Kustannuskilpailukykymme on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2008 keskeisiin kilpailijamaihin ruotsiin ja saksaan nähden.

Niin kauan kun kuulumme euroon, emme voi käyttää devalvaatiota kilpailukyvyn nopeaan parantamiseen. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy, että kilpailukykyä parannetaan suomen ja suomalaisten taloutta kurjistavalla palkka-alella, vaan ehdotamme seuraavia toimia kilpailukykymme palauttamiseksi:

  • Ylisäätelyn ja byrokratian purkaminen. Yritysten hallinnollista taakkaa on kevennettävä laatimalla heti vaalikauden alussa yhdessä eri sidosryhmien kanssa hallinnollisen taakan leikkauslista. Turhan sääntelyn purkaminen taas on syytä aloittaa niin sanotun paskalain eli haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen purkamisesta.
  • Lupabyrokratian rattaissa seisoo tällä hetkellä miljardien eurojen edestä investointeja. Lupa- ja valitusprosesseja on yksinkertaistettava ja nopeutettava. Lupaprosessit on pyrittävä saamaan mahdollisimman pitkälti yhden luvan ja luukun alle. Lisäksi on siirryttävä käyttämään yhden valituksen periaatetta, aina kun se on kansalaisen oikeusturvaa vaarantamatta mahdollista.
  • On lopetettava yritystemme kilpailukyvyn tuhoava käytäntö, jossa EU-lainsäädännön kansallisessa toimeenpanossa säädetään minimivaatimusten päälle vielä Suomi-lisää. Virkamiehet on ohjeistettava toimeenpanemaan EU-lainsäädäntö aina minimivaatimusten mukaan ja kansalliset joustot täysimääräisesti käyttäen.
  • Palkka-alen sijaan yritysten työllistämiskustannuksia on alennettava laskemalla palkan sivukuluja käyttämällä myös EMU-puskuria.
  • Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa kilpailukykyinen yrityssektori vaatii toimivan liikenneverkon. Tieverkkomme yli kahden miljardin korjausvelkaa on vaalikauden aikana alennettava ja samalla pidettävä huolta myös koko liikenneverkkomme edelleen kehittämisestä.
  • Työmarkkinoilla ennustettavuutta ja turvallisuutta on edistettävä. Työntekijöiden ja yritysten yhdenvertaisen kilpailukyvyn turvaava työehtosopimusten yleissitovuus tulee säilyttää. Samalla joustavuuden parantamiseksi on rohkaistava paikallisen sopimisen lisäämistä.
  • Pitkällä tähtäimellä Suomen menestys perustuu koulutettuun ja osaavaan työvoimaan. Tarvittavat leikkaukset on kohdistettava muualle kuin koulutukseen.

Käänne energia- ja ilmastopolitiikkaan

Perussuomalaiset näkevät, että energia- ja ilmastopolitiikan pitää tukea työllisyyttä ja talouskasvua eikä haitata niitä. Johdonmukainen, kohtuuhintaiseen ja kotimaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.

  • Energiaintensiivisen vientisektorimme kilpailukyky on turvattava alentamalla energiaverotusta sadoilla miljoonilla euroilla. Energiaverotuksen lasku tukee myös ennen kaikkea pienituloisten ostovoimaa.
  • Verotuksella ja tukipolitiikalla tulee kannustaa kotimaisten energialähteiden kuten turpeen ja puuhakkeen hyödyntämiseen. Energiapolitiikan tuet ja verotus on oltava läpinäkyviä ja tuet järkevällä tasolla.
  • Rakennuskannan energiatehokkuusinvestointeja ja hajautettua energiantuotantoa edistämällä esimerkiksi tuki- ja lainoitusjärjestelmää kehittämällä on mahdollista luoda maahamme jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Hajautetulla energiantuotannolla on myös aluepoliittista merkitystä asumisen mahdollistajana haja-asutusalueilla.
  • Älykkäiden verkkojen ja ratkaisujen käyttöönottamiseen kannustettava, sillä tämä tukee muun muassa ylijäämäsähkön myyntiä verkkoon sekä energiatehokkuutta. Tavoitteena tulee olla käyttäjille kohtuuhintainen sähkö.
  • Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan EU:n 2030 ilmastotavoitteet maksaisivat pahimmillaan korkeamman energianhinnan muodossa miljardeja Suomen teollisuudelle ja kuluttajille. Tämä on turmiollista sekä suomalaiselle työlle että suomalaisille yrityksille. Suomen ei tule suostua EU:n ilmastotavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa.
  • Perussuomalainen energiapolitiikka nojaa monipuoliseen energiapalettiin, jossa on mukana myös ydinvoima.

Pk-yrittäjyys nostettava ansaitsemaansa arvoon

Hyvinvointi syntyy elinvoimaisesta yksityissektorista. Maamme työllisyyden ja talouskasvun selkäranka ovat ennen kaikkea pk-yrittäjät. Viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille ja ennen kaikkea pieniin alle 5 henkilön yrityksiin. Tämä on otettava paremmin huomioon, ja Perussuomalaisten mielestä ennen kaikkea kasvavia ja aloittavia pk-yrityksiä on tuettava nykyistä paremmin.

  • Kasvuyrittäjyyden kannustamiseksi olisi syytä ottaa käyttöön Viron veromallin kaltainen kannustin työllistäville yrityksille. Tämä kannustaisi kasvuyrittäjyyteen sekä ohjaamaan yrityksen voitot työllistämiseen ja toiminnan edelleen kehittämiseen.
  • Aloittavan yrittäjän hallinnollista ja taloudellista taakkaa tulee keventää nostamalla arvolisäverollisen liiketoiminnan alaraja vähintään 20 000 euroon ja niin sanottu huojennusalue vähintään 40 000 euroon. Tämä madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja helpottaisi alkuun pääsyä. Lisäksi pienyritysten maksuperusteinen arvonlisäverotus tulee ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.
  • Terveeseen markkinatalouteen kuuluu mahdollisuus epäonnistua yritystoiminnassa ilman elinikäisen velkavankeuden pelkoa. Konkurssilainsäädäntöä on uudistettava niin, ettei rehellisen konkurssin kohdannut yrittäjä jää 15-20 vuoden velkaloukkuun. Myös 1990-luvun lamassa velkavankeuteen joutuneiden asemaa tulisi helpottaa.
  • Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotusta on korjattava niin, että yhtä suuresta tulosta aiheutuu yrittäjälle yhtä suuri vero riippumatta valitusta yritysmuodosta.
  • Yrittäjien sosiaaliturvaa on kehitettävä ja sen hallinnollista taakkaa kevennettävä.
  • Pk-yritysten rahoituksen saatavuutta on parannettava esimerkiksi edistämällä pk-sektorin joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittymistä sekä lisäämällä Finnveran pk-sektorille tarjoamaa vientirahoitusta.

Perussuomalainen sosiaali- ja terveyspolitiikka

Perussuomalainen sosiaali- ja terveyspolitiikka asettaa suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisen päätöksenteon keskiöön. Meille tärkeintä on huolehtia siitä, että suomalaiset saavat heille kuuluvat perus- ja ihmisoikeudet. sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaat palvelut on turvattava kaikille tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Eriarvoistuminen on pysäytettävä. Emme voi olla valmiina koko maailman terveys- tai sosiaalitoimistoksi. Meillä on ensisijainen vastuu suomalaisista, ja kansallinen etu on asetettava etusijalle.

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- ja rahoitusuudistukset ovat välttämättömät. Tämä kokonaisuus on oltava tulevan hallituksen prioriteettilistalla korkealla. Vaihtoehdot on tarkkaan selvitettävä. Perussuomalaiset ovat sitoutuneet uudistusten eteenpäin viemiseen. Ihmisten lähipalvelut on jatkossa turvattava.
  • Päivystysasetus on purettava. Perussuomalaiset katsovat, että asetuksella luodaan huomattavia lisäkustannuksia emmekä pidä kestävänä järjestelmää, joka on poikkeusluvan alla. Päivystysasetus lisäksi uhkaa lopettaa jatkossa synnytykset useista eri sairaaloista mikä puolestaan vaikuttaa dominoefektinä muihinkin erikoisaloihin. Me emme kannata synnytysten keskittämistä vain suuriin yksiköihin. Päivystykset tulee tarkastella osana suurempaa uudistusta.
  • Sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava. Tuloloukut ja kannustinongelmat on purettava. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen eikä se kannusta työn vastaanottamiseen. Sen rakenne on kestämättömällä pohjalla. Pienituloisia perussuomalaiset eivät laita maksamaan epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Ratkaisu valtiontalouden kestävyysongelmiin ei ole jäädyttää tai leikata etuuksia tai karsia kovalla kädellä palveluista. 1990-luvun laman aikaisia virheitä ei tule toistaa. Kestävä sosiaalipolitiikka turvaa ihmisten hyvinvoinnin myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
  • Suomeen on välttämätöntä luoda perhepoliittinen ohjelma. Hajanainen ja pirstaleinen lainsäädäntö on selkiytettävä. Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen on kiinnitettävä erityinen huomio. Lastensuojelu on saatava kuntoon ja lasten, nuorten ja perheiden palveluihin panostettava. Perhepolitiikan tulee luoda perheiden hyvinvoinnille turvallinen sekä ennakoitava pohja ja järjestelmä.
  • Vanhuspalvelut on vihdoin saatava kuntoon. Jokainen vanhus ansaitsee arvokkaan ja inhimillisen vanhuuden. Vanhuutta ei tule joutua pelkäämään. Vanhusten kotihoito on syvässä kriisissä. Vanhusten laitoshoidon purkaminen hallitsemattomasti on kestämätön tie. Jatkossakin jokaisen laitoshoitoa tarvitsevan on sitä saatava. Perussuomalaiset katsovat, että myös hoitohenkilöstön viesti on otettava vakavasti, ja heidän jaksamiseensa on panostettava. Hoitohenkilöstön saatavuuteen ratkaisu ei ole haalia ulkomailta työntekijöitä. Vanhuksia ei kuulu kärrätä kotiin kuolemaan yksin, kuten nyt tapahtuu.
  • Vammaisten asemaa ja osallisuutta yhteiskunnassa on vahvistettava. On saatava myös heitä koskeva lainsäädäntö täsmällisemmäksi. Liian moni vammainen henkilö tai hänen omaisensa joutuu edelleen taistelemaan viranomaisten kanssa oikeuksistaan.
  • Kaikenikäisten mielenterveystyöhön on panostettava. Aikanaan laitoshoitoa purettiin, mutta samalla myös avohuollon tukipalveluja vähennettiin. Seuraukset ovat olleet karmaisevat. Matalankynnyksen palveluja ja terapiapalveluja on lisättävä, sillä ketään ei tule jättää pelkän reseptin varaan.
  • Omaishoitajien tilanne on otettava vihdoin vakavasti. On luotava selkeä omaishoitajalaki, joka turvaa kaikille omaishoitajille tasavertaiset oikeudet. Heidän jaksamistaan on tuettava. Kannatamme myös omaishoidon palkkion maksatuksen siirtämistä Kelan vastuulle.
  • Alkoholipoliittinen keskustelu on avattava. On uskallettava myöntää, että nykyinen säätelyn ja kontrollin tie ei ole ollut toimiva. Alkoholiveroa tulee tarkastella. Alkoholipolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa sekä alkoholin myynnin että palvelualan verotuloja valuu Suomesta naapurimaahan. Lisäksi nykyinen alkoholipolitiikka vaikeuttaa huomattavasti myös matkailu- ja ravintola-alan toimintaedellytyksiä. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, josta on uskallettava puhua. Alkoholin tuomista ongelmista puhuttaessa tulisi puhua myös syistä, ei vain seurauksista. Kukaan ei ole alkoholin liikakäyttäjä syntyessään.
  • Kansallinen etu ja suomalaisten ihmis- ja perusoikeudet on asetettava etusijalle. Näin on jo tehty useissa muissa EU maissa niin terveydenhuollon kuin sosiaaliturvankin osalta. Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto tai terveyskeskus. Meidän on uskallettava asettaa rajoituksia siihen kenelle ja millä perusteilla sosiaaliturvaa maksetaan. Maahanmuuttajien sosiaaliturvaan on uskallettava puuttua ja myös heille asettaa vaateita sen suhteen. Eli vaatia osoitusta, että he pystyvät ja haluavat työllistyä ja olla osa suomalaista yhteiskuntaa.

SUOMALAISTEN PUOLESTA
www.perussuomalaiset.fi