Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/PS/389
Perussuomalaiset
Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008 - Äänestäjän asialla
- Puolue: Perussuomalaiset
- Otsikko: Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008 - Äänestäjän asialla
- Vuosi: 2008
- Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma
Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008 - Äänestäjän asialla
(hyväksytty Perussuomalaisten puolueneuvostossa Järvenpäässä 8.6.2008)
Sisällysluettelo
Johdanto
Perussuomalaiset rakentavat kuntaa sen asukkaille
1 Terveyspalvelut
1.1 Palveluiden turvaamisesta palveluiden saamisen turvaamiseen
1.2 Lääkärikoulutusta lisättävä
1.3 Oikeudenmukaisuutta asiakasmaksuihin
1.4 Koululaisilla oikeus säännöllisiin terveystarkastuksiin
1.5 Terveellistä ravintoa
1.6 Perinteitä on kunnioitettava
1.7 Pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta
1.8 Vastuunottamisen aika
2 Vanhuspalvelut
2.1 Iäkkäät ovat voimavara
2.2 Jokainen elämä on arvokas
2.3 Laki hoitomitoituksesta suositusten sijaan
2.4 Vanhainkotipaikkoja ei tule vähentää
2.5 Vaihtoehtoja ikäihmisille
2.6 Yhteiskunta on markkinoiden vastavoima
2.7 Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisiamme
3 Perhe- ja sosiaalipalvelut
3.1 Lapsiperheiden palvelut
3.2 Omaishoito
3.3 Vammaispalvelut
4 Opetuspalvelut
4.1 Koulut mahdollistavat tasa-arvon
4.2 Lähikoulut säilytettävä
4.3 Taito- ja taideaineiden tuntimääriä lisättävä
4.4 Yhteistyöllä tuloksiin
5 Liikunta- ja kulttuuripalvelut
5.1 Liikettä niveliin!
5.2 Tervettä kulttuuria
5.3 Kirjastot monipuolisen ajattelun tyyssijoja
5.4 Nuorisotyö
6 Työllistämispalvelut
6.1 Työttömiä ei saa unohtaa
6.2 Työnteon oltava aina joutenoloa kannattavampaa
6.3 Laiskat vallanpitäjät ketjuttavat määräaikaisia työsuhteita
6.4 Nuoret kiinni työelämään
7 Verotus
8. Elinkeinopalvelut ja asuminen
8.1 Yritystoiminta kunnissa
8.2 Asuminen
8.3 Energia- ja ilmastopolitiikka
8.4 Vesistöjen tilaan ja kalakantojen hoitoon kiinnitettävä huomiota
9 Kaavoitus ja maankäyttö sekä kadut ja tiet
9.1 Yritykset ja asukkaat toistensa tukena
9.2 Haja-asutusalueita ei saa näivettää
9.3 Kaikille mahdollisuus omakotiasumiseen
9.4 Kestävän kehityksen mukaista lomanviettoa
9.5 Liikenneyhteydet
10 Yleinen turvallisuus ja viihtyvyys
10.1 Turvallisuus lähtee yhteisöllisyydestä
10.2 Perheiden turvallisuus
10.3 Ulkomaalaisten kerjääminen kuriin
10.4 Terve järki ideologisen puuhastelun tilalle pakolaispolitiikassa
11. Perussuomalaiset saa äänesi kuulumaan
[sivunumerointi poistettu sisällysluettelosta]
Johdanto
Perussuomalaiset rakentavat kuntaa sen asukkaille
Unelma oikeudenmukaisesta tulevaisuuden kunnasta... Millainen olisi Sinun unelmasi toimivasta, oikeudenmukaisesta ja turvallisesta kunnasta?
Kuvittele, että kunnassasi kaikki olisivat tasavertaisia sosiaaliseen asemaan, sukupuoleen, koulutustaustaan, terveyteen yms. katsomatta. Kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kunnan kehittämiseen omalla työpanoksellaan. Sosiaali- ja terveydenhuolto toimisi moitteettomasti. Terveyskeskuksissa, palvelutaloissa ja kouluissa olisi riittävästi henkilökuntaa, jolla riittäisi aikaa olla läsnä myös kuuntelijana ja vanhuspalveluissa vaipat vaihdettaisiin riittävän usein.
Kuvittele, että kunnan päättävissä elimissä toimivat viranhaltijat ja valtuuston sekä lautakuntien edustajat kuuntelisivat tavallisten kansalaisten huolia ja pyrkisivät tekemään parhaansa asioiden eteenpäin viemiseksi. Yksikään valtuutettu ei ainoastaan päivittelisi epäkohdista kuultuaan, vaan toimisi vastuuntuntoisesti epäkohtien poistamiseksi. Kunnallisen päättäjän tehtävä ei ole olla kunnan, vaan kuntalaisten asioiden hoitaja.
Tällaista unelmakuntaa me Perussuomalaiset tavoittelemme, ja sen puolesta teemme työtä. Me Perussuomalaiset tarjoamme rehellisen ja suoraselkäisen vaihtoehdon, jonka yhä useampi suomalainen on löytänyt ja kokee omakseen. Kuuntelemme ihmisiä aidosti ja edustamme periaatteiltamme sekä toimintatavoiltamme kestävää sinivalkoista asialinjaa.
Viime vuosina Suomessa on ollut nopea talouskasvu ja monilta osin hyvät taloudelliset puitteet. Samaan aikaan talouden kasvun ja parempiosaisten hyvinvoinnin kanssa heikompiosaisten toimeentulo-ongelmat ovat jatkuvasti syventyneet. Yhä useammin erilaiset heikennykset ja riskit on kohdistettu myös keskituloisiin.
Talouden kasvu ei ole ulottunut kaikkiin väestöryhmiin, eikä työllisyyden paraneminen ole vähentänyt tarveharkintaisella työmarkkinatuella elävien määrää merkittävästi. Työttömyysjaksojen pitkittyessä toimeentulotukijono on monilla paikkakunnilla siirtynyt osittain ruoka-apujonoihin. Yleisen hyvinvoinnin ja varallisuuden kasvun rinnalla on yhä laajeneva köyhyys ja syrjäytyminen.
Valtionosuuksien merkitys kuntalaisille on huomattava, ja ne tulee mielestämme palauttaa 1990-luvun alun tasolle sekä "korvamerkitä" niin, ettei niitä voida käyttää kunnissa mielivaltaisesti. Näin valtionosuudet menisivät oikeisiin kohteisiin. Parannuksiin on täydet mahdollisuudet, mikäli näin halutaan toimia. Hallituspuolueiden toteuttamat palvelumaksujen korotukset eivät lisää tuloja palvelut tuottaville kunnille, koska hallitus samalla leikkasi valtionosuuksia vastaavalla summalla. Kuntien kurjistaminen siis vain jatkuu ja näin väkisin vauhditetaan kuntaliitoksia sekä palveluiden keskittämistä.
1 Terveyspalvelut
1.1 Palveluiden turvaamisesta palveluiden saamisen turvaamiseen
Reissaaminen palvelujen perässä ympäri kuntaa on kielteinen ilmiö, josta kustannukset koituvat palvelujen käyttäjille. Siksi palvelut tulisi Perussuomalaisten mielestä mahdollisimman suuressa määrin tuottaa siellä, missä ihmiset asuvat. Riittävillä lähipalveluilla turvataan myös liikuntarajoitteisille palvelujen saaminen. Palveluiden keskittäminen suuryksiköihin ei ole toivottavaa, koska mahdolliset kustannussäästöt häviävät palvelun käyttäjien lisääntyneisiin matkakustannuksiin. Täytyy myös muistaa, että palveluiden olemassaolon turvaaminen ei ole sama asia kuin palveluiden saannin turvaaminen. Suuryksiköt ovat ongelmallisia myös epidemioiden hoidossa. Valtapuolueiden kylmä keskittämislinja edustaa maailmankatsomusta, jossa ihmiset nähdään pelkkinä kustannuserinä.
1.2 Lääkärikoulutusta lisättävä
Lääkäripula kunnissa on todellinen ongelma ja ostopalveluissa hinnat karkaavat käsistä, joten lääkärikoulutusta on lisättävä. Muun muassa hammaslääkäriin on monissa kunnissa yli puolen vuoden jono. Pidämme kansanvallan näkökulmasta erikoisina sellaisia konsulttilähtöisiä näkemyksiä, joiden mukaan terveyspalveluiden tarjonta luo niiden kysyntää. On panostettava nimenomaan ennakoivaan terveydenhoitoon, eikä odotettava toimenpiteitä niin kauan, että joudutaan hoitamaan sairautta.
1.3 Oikeudenmukaisuutta asiakasmaksuihin
Kunnallisten terveyspalveluiden asiakasmaksuja ei tule Perussuomalaisten mielestä korottaa, ellei samaan aikaan myös sosiaalietuuksia sidota yleistä ansiotason nousua kuvaavaan indeksiin ja koroteta pysyvästi. Kustannusten siirtäminen yhä enenevässä määrin käyttäjien maksettavaksi käytännössä lisää heikompiosaisten suhteellista maksurasitusta, sillä maksut ovat kaikille samat.
1.4 Koululaisilla oikeus säännöllisiin terveystarkastuksiin
Koululaisten ja opiskelijoiden terveyspalvelut on todettu puutteellisiksi. Erityisesti mielenterveyspalvelut toisen asteen kouluissa ovat jääneet lähes yksinomaan terveyskeskusten ja -asemien varaan. Terveystarkastukset on toteutettava säännöllisesti eri oppilaitoksissa, jotta mahdolliset ongelmat huomataan ajoissa. Kuntien on lisättävä kouluterveydenhoidon resurssejaan sekä vaikutettava koulutusta järjestävissä kuntayhtymissä niin, että koululaisten terveydenhoito saadaan edes tyydyttävälle tasolle.
1.5 Terveellistä ravintoa
Elintarvikkeiden perustuotanto on säilytettävä kotimaassa. Kansalaisille on oltava tarjolla lähiruokaa, jonka alkuperä ja raaka-aineet tunnetaan varmuudella. Puhdas kotimainen ruoka tuo työtä ja turvallisuutta. Se on tulevaisuudessa Suomen voimavara nälkiintyvässä EU:ssa. Perussuomalaisten mielestä terveellisten ruokailutapojen opettaminen suomalaisille vauvasta vaariin synnyttää hyvinvointia taloudellisesti.
1.6 Perinteitä on kunnioitettava
Perussuomalaisia huolestuttaa yhtälö, jossa erityisesti nuorten psykofyysinen pahoinvointi lisääntyy, mutta palvelutarjonnalla ei vastata pahoinvoinnin kasvuun. Henkinen pahoinvointi on tulosta yhteiskuntamme kiireestä, arvottomuudesta ja juurettomuudesta, jota ruokitaan joka päivä poliittisin ratkaisuin. Ihmisiä, jotka pitävät arvoistaan kiinni, ei arvosteta yhteiskunnassamme riittävästi, vaan päinvastoin kaikkia kehotetaan olemaan mahdollisimman moniarvoisia ja muuntautumiskykyisiä. Ennen pitkää ihminen väsyy, jos hänellä ei ole pohjaa, josta ponnistaa ja yhteisöllistä arvoverkkoa estämässä putoamisen pelkkien materiaalisten tukien varaan. Lopulta lasku lankeaa tavalla tai toisella yhteiskunnalle.
1.7 Pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta
Perussuomalaisten mielestä asiakaslähtöiseen terveydenhuoltoon eivät kuulu mitkään etnisperustaiset operaatiot verovaroin kustannettuina. Tällaiset toimenpiteet kuluttavat turhaan resurssejamme ja ovat omiaan heikentämään suomalaisten veronmaksuhalukkuutta. Siksi tällaisten toimenpiteiden hyväksyminen ja kustantaminen verovaroin on periaatteellisesti vaarallista jo pienessäkin mittakaavassa.
Hoitohenkilökunnan tuomista Suomeen kaukomailta pidämme moraalisesti arveluttavana, sillä koulutetun työvoiman tuominen Suomeen kehitysmaista heikentää lähtömaiden edellytyksiä kehittyä. Tällaista ihmisten raijaamista voidaan pitää myös halpatyövoimapulan röyhkeänä paikkaamisyrityksenä. Pidemmällä aikavälillä tämä toiminta vaarantaa oman nuorisomme koulutuksen ja sijoittumisen työelämään kotimaiset elinkustannukset kattavalla palkalla.
Valtapuolueiden lyhytnäköinen halu suosia kansainvaelluksia oman syntyvyytemme nostamisen kustannuksella on myös omiaan entisestään heikentämään perhepoliittisia etuuksiamme.
1.8 Vastuunottamisen aika
Ilman kuntapäättäjien omia arvovalintoja valtapuolueet eduskunnassa eivät tule lisäämään valtionosuuksia, kun ne huomaavat, että kuntapäättäjät alistuvat puolueidensa edessä, eikä viestiä kuljeteta alhaalta ylöspäin. Vastuu muutoksesta on sekä kuntapäättäjillä että erityisesti heidät valitsevilla ja eri puolueiden valtasuhteista päättävillä äänestäjillä.
2 Vanhuspalvelut
2.1 Iäkkäät ovat voimavara
Suomalaisen väestön ikääntyminen on palveluhaaste päättäjille. Vuonna 2000 oli Suomessa 65 vuotta täyttäneitä koko väestöstä 15 %. Heidän määränsä on arvioitu nousevan siten, että vuonna 2030 heitä olisi väestöstämme jo yli 26 % eli lähes 1,4 miljoonaa.
Ikäihmisten palveluista ja eläkkeistä päätettäessä ei pidä unohtaa, että vanhukset, joilla on hyvä terveys, käyttävät paljon erilaisia yhteiskunnan palveluja, kuten kulttuuri-, virkistys-, matkailu- ja liikuntapalveluja. Heidän roolinsa yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä on merkittävä.
2.2 Jokainen elämä on arvokas
Yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että kuntien palveluja voivat käyttää myös huonokuntoiset ja pienituloiset eläkeläiset. Ikäihmisten palvelujen kehittämisessä tulee ensisijaisesti kuunnella vanhusneuvostoja, joihin valitaan vanhuksia eri ikäryhmistä. Tällaisia asiantuntijaelimiä tarvitaan jokaiseen Suomen kuntaan. Niiden toiveiden mukaisesti tulee kuntiin laatia vanhuspoliittisia ohjelmia, joita noudattamalla toteutetaan vanhuksien toiveita.
2.3 Laki hoitomitoituksesta suositusten sijaan
Me Perussuomalaiset vaadimme, että hoitomitoituksista huolehditaan suositusten sijasta säädettävällä lailla, jota kuntien on sanktion uhalla noudatettava. Näin yhtenäistetään kuntien keskenään erilaiset terveyden- ja vanhustenhoidon olosuhteet. Tällä hetkellä hoitomitoitussuositusten noudattamisesta ei kunnissa juurikaan piitata. Äärimmäinen kiire hoitolaitoksissa johtaa usein vanhusten ylilääkintään, ja koska osa hoitajista hyvällä syyllä kokee työnsä liian raskaaksi, on sekin omiaan heikentämään hoitoalan ja vanhusten tulevaisuutta. Vanhojen puolueiden luottamushenkilöt pakoilevat vastuutaan jättämällä vaatimukset hoitohenkilökunnan määrän lisäämiseksi omaisten valitusprosessien varaan.
2.4 Vanhainkotipaikkoja ei tule vähentää
Vanhusten elämänlaatua voidaan parantaa mm. ennalta ehkäisevän kuntouttavan toiminnan avulla sekä lisäämällä kotipalveluita. Vanhukset haluavat asua mahdollisimman kauan omissa kodeissaan. Kun tulee elämänvaihe, etteivät he selviä enää kotonaan, on heille järjestettävä palvelutalo- tai vanhainkotipaikka. Vanhusväestön kasvun vuoksi vanhainkotipaikkoja ei Perussuomalaisten mielestä tule vähentää, toisin kuin monissa kunnissa aiotaan tehdä.
2.5 Vaihtoehtoja ikäihmisille
Unohtaa ei pidä niitäkään vanhuksia, jotka haluavat viettää vanhuuttaan ns. senioritaloissa. Moni vanhuspariskunta ja yksineläjäkin haluaisi myydä omistamansa asunnon ja muuttaa taloon, jossa huomioitaisiin mm. sosiaaliseen kanssakäymiseen, oman kunnon ylläpitoon ja kokonaisvaltaiseen terveydenhoitoon liittyvät tilat ja palvelut.
2.6 Yhteiskunta on markkinoiden vastavoima
Ikääntyviä ihmisiä vaivaavan dementian hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on saatava lisäresursseja. Kuntien järjestämiä palveluja voidaan täydentää yksityisillä palveluilla, kuitenkin niin, että niiden laatua ja hinnoittelua valvotaan kuntien toimesta. Yksityisten yhteisöjen perimien maksujen tulee asettua sellaiselle tasolle, että pienituloiset ja pitkäaikaissairaat pystyvät palveluja käyttämään. Kunnissa on oltava jatkuva valmius omien vanhuspalveluiden perustamiseen, mikäli palveluita täydentävät yksityiset markkinat tuottavat vanhuksille esimerkiksi vain ylikalliita palveluita.
Kaikkien terveydenhuoltoon liittyvien poliittisten ratkaisujen tulee mielestämme olla sellaisia, että ihmisten sairauksilla ei voida tehdä pelkkää bisnestä. Korostamme myös vanhuksien omaisten roolia vanhusten kunnon ja elämänhalun ylläpitämisessä: järjestelmät eivät voi yksin taata inhimillisyyttä, vaan ihmisten on itsekin otettava vastuuta. Muun muassa laitoksissa olevien ja muuten apua tarvitsevien vanhusten ulkoiluttaminen kuuluu lähimmäisten normaaleihin velvollisuuksiin, mikäli siihen vain on käytännön mahdollisuuksia.
2.7 Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisiamme
Me Perussuomalaiset vaadimme, että sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen sekä kotirintamanaisille taataan kuntoutus kunnan kustantamana sekä mahdollisuus kerran vuodessa laitoskuntoutukseen, joka usein tapahtuu oman kunnan ulkopuolella. Kuntoutus pitää voida muuttaa avustukseksi ja kohdentaa muihinkin henkilökohtaisiin tarpeisiin kuten silmälasien uusimiseen, jos kuntoutuksen saaja niin itse haluaa.
Me Perussuomalaiset paheksumme sitä, miten valtapuolueet ovat vuodesta toiseen vähentäneet kunnille valtionkonttorilta tulevia veteraanikuntoutusmäärärahoja niin, että monessa kunnassa yhä enemmän kuntoutusta tarvitsevat veteraanit eivät saa kuntoutusta läheskään joka vuosi. On korkea aika siirtyä juhlapuheiden koreista sanoista todellisiin tekoihin. On veteraanien kunnianpalautuksen viimeinen hetki.
3 Perhe- ja sosiaalipalvelut
3.1 Lapsiperheiden palvelut
Perussuomalaisten mielestä kaikilla perheillä pitää olla mahdollisuus nyt ja tulevaisuudessa saada lapsensa kunnalliseen päivähoitoon. On lapsen etu päästä päivähoitoon myös siinä tilanteessa, kun toinen tai molemmat vanhemmista ovat mahdollisesti työttömyyden takia työnhakijoina. Päivähoitopalveluissa tulee olla joustoa, niin ettei lasta missään tilanteessa jouduta vastoin hänen vanhempien tahtoa siirtelemään päivähoitopaikasta toiseen. Kotihoito on mielestämme hyvä asia etenkin pikkulasten osalta, joten vanhemmilla tulee olla kohtuulliset mahdollisuudet valita päivähoidon sijasta myös kotihoito.
Kotihoidon kuntalisä (n. 300 €/lapsi/kk) tulisi olla vaihtoehtona perheiden päättäessä tavastaan hoitaa lapsensa. Tämä voisi osaltaan mahdollistaa lasten hankkimista nuoremmalla iällä. Ensi- ja toisluokkalaisille tulisi olla tarjolla ohjattua päiväkerhotoimintaa, ettei lasten tarvitse mennä tyhjään kotiin koulun jälkeen. Neuvolapalveluiden toimimisen tulee olla mielestämme itsestäänselvyys.
Suomi tarvitsee lisää lapsia, ja lapset ovat mielestämme aina toivottuja. Siksi etenkin muuttotappiokunnissa tulisi lapsen syntymästä maksaa ns. vauvaraha, joka voisi olla suuruudeltaan esimerkiksi 500 euroa. Muuttotappiosta huolimatta monet muuttotappioalueet ovat lapselle hyviä ympäristöjä kasvaa, ja siksi valtion tulisikin mielestämme kannustaa aluepoliittisin ratkaisuin yrityksiä hakeutumaan näille alueille.
Tällä hetkellä monilla kasvukeskuksessa asuvilla suomalaisilla ei ole riittävästi aikaa lapsille, lastenhankintaa lykätään ja usein lapsiluku jääkin sen takia pieneksi. Muuttotappioalueilla kärsitään taas rahapulasta ja veroprosentteja hilataan jatkuvasti ylöspäin. Jos tämä kehitys halutaan kääntää, tarvitaan siihen sekä valtion että kuntien kädenojennusta nuorille pareille ja nuorille lapsiperheille. Kunnissa, joissa uskotaan muuttotappion vain syvenevän ja tulevaisuuden olevan entistä synkempi, ei panostamista lapsiperheisiin useinkaan nähdä järkevänä.
Avioliitto on todettu lasten kannalta turvallisimmaksi perhemuodoksi, joten haluamme korostaa sen merkitystä. Valtakunnan tasolla Perussuomalaiset ovat tehneet aloitteen kodinperustamispalkkion luomiseksi. Tämä palkkio voisi olla esimerkiksi 3000 euroa, ja se annettaisiin niille nuorille pareille, jotka solmivat alle 35-vuotiaina ensiavioliiton.
3.2 Omaishoito
Omaishoitoon tulee mielestämme panostaa nykyistä enemmän, onhan se todettu monien laskelmien mukaan edullisimmaksi hoitomuodoksi, vaikka omaiselle maksetaan hoitotyöstä korvausta eli omaishoidon tukea.
Totuus tuesta kuitenkin on, ettei se ole tukea, vaan omaishoitajalle maksettavaa verotettavaa palkkaa, jota sitäkään eivät kaikki Suomen kunnat kaikille omaishoitajille maksa. Perussuomalaiset esittävätkin, että kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi palkkioiden maksu siirretään KELA:lle, vähimmäispalkkio korotetaan 500 euroon kuukaudessa ja palkkio sidotaan yleistä ansiotason nousua kuvaavaan indeksiin. Lisäksi omaishoitajille on turvattava kohtuullinen eläke ja taattava heille laissakin määritelty määrä vapaapäiviä raskaasta ja arvokkaasta työstään.
3.3 Vammaispalvelut
Vammaispalvelulain mukaiset matkat on voitava kaikissa kunnissa tehdä niin, että palveluntarjoaja laskuttaa palvelusta suoraan kuntaa. Näin vältetään turhaa byrokratiaa ja liikuntarajoitteisten ihmisten pompottelua paikasta toiseen.
Vaadimme myös, että mahdollisessa valitustapauksessa, jonka vammainen henkilö kuntaa vastaan voittaa, kunnalle määrätään sanktio, minkä seurauksena se joutuu maksamaan jutun voittaneelle kuntalaiselle vedättämisen seurauksena menetetyistä palveluista käypä rahallinen korvaus.
Erityisesti vammaispalveluiden osalta kunnan on mielestämme aktiivisesti annettava tietoa kunnan tarjoamista tai tukemista palveluista, ja luottamushenkilöiden on pidettävä tällaisen tiedonantovelvoitteen toteutumisesta huolta tarpeen niin vaatiessa.
Me Perussuomalaiset emme hyväksy vammaisten henkilöiden jallittamista päätöksenteossa, vaan haluamme omalta osaltamme puuttua kovalla kädellä niihin epäkohtiin, jotka kuntapäätöksenteossa näyttäytyvät vammaisten syrjintänä.
4 Opetuspalvelut
4.1 Koulut mahdollistavat tasa-arvon
Koulutuspoliittisilla ratkaisuilla tulee estää yhteiskuntamme kahtiajakautuminen ja pirstoutuminen. Tämä onnistuu parhaiten siten, ettei peruskoulun vaatimista resursseista tingitä. Takaahan maksuton peruskoulutus tasapuolisen opetuksen kaikille suomalaisille vanhempien varallisuusasemasta riippumatta.
Kansainvälisen Pisa-tutkimuksen tärkein viesti on se, että suomalainen peruskoulutus on paitsi korkeatasoista myös kustannustehokasta. Tutkimuksessa on todettu, että korkea suoritustaso ja oppimistulosten tasaisuus eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Molemmat osa-alueet on todettu suomalaisissa kouluissa paremmiksi kuin muissa eurooppalaisissa rinnakkaiskouluissa.
Syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden osuus on Suomessa keskimäärin merkittävästi pienempi kuin muissa OECD-maissa. Siitä huolimatta peruskouluissa on jatkuvasti huolehdittava riskiryhmien erityisopetuksesta. Jos näin ei tehdä, seuraukset näkyvät oppilaiden tultua aikuisikään. Perussuomalaisten mielestä oppilashuoltoon, oppilaanohjaukseen ja erityisopetukseen on jatkuvasti saatava lisäresurssien avulla uutta potkua sekä uusia ajatuksia.
Kun näin tehdään, huolehditaan samalla siitä, että oppilaat suorittavat aloittamansa koulun myös loppuun. Tämän vuoksi yksilöllinen oppilaanohjaus ja ennaltaehkäisevä tukiopetus, erityisopetus ja oppilashuolto ovat tärkeitä asioita. Näiden tukitoimenpiteiden avulla estetään nuorten syrjäytyminen ja saadaan heidät kiinnostumaan myös jatko-opiskelusta.
4.2 Lähikoulut säilytettävä
Suomalaiseen tasapuoliseen opetuksen perusturvaan kuuluu maksuton, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Se syntyy parhaiten siten, että valtio avustaa kuntia kustannusten kompensoinnissa valtionosuuksien avulla. Pienten ja siten turvallisten lähikoulujen jatkuva lakkauttaminen ja luokkakokojen kasvattaminen eivät edistä opetuksen tasapuolisuutta. Lähikouluja tulee lakkauttamisen sijasta tukea ja kehittää kaikin mahdollisin keinoin.
Peruskoulun ala-asteen oppilaille on taattava ilmainen taksikyyti vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Koululaisia on kuljetettava myös alueilla, missä heille aiheutuu vaaraa EU:n susien ja karhujen suojeluohjelmista. Näiden kuljetusten kustannukset tulee periä EU:lta, sillä suomalaisen oikeustajun mukaan se maksaa, jonka päätöksistä vaara ja haitat aiheutuvat.
Perussuomalaisten mielestä pienten kuntien kouluille ja haja-asutusalueiden kyläkouluille on annettava entistä enemmän valtion tukea, koska yhä useammin pienet kunnat koulutuksesta huolehtiessaan kouluttavat tulevaa työvoimaa suurten asutuskeskusten tarpeisiin. Opetussuunnitelmiin sisällytetyt toiminnot, kuten uimaopetus ja urheilukilpailut, on otettava huomioon koulukohtaisessa budjetoinnissa. Tasapuolisuus ei toteudu, jos opetukseen tarkoitetut rahat menevät oheistoimintoihin.
4.3 Taito- ja taideaineiden tuntimääriä lisättävä
Me Perussuomalaiset emme hyväksy opetushallituksen päättämää koulujen taito- ja taideaineiden vähentämistä. Käsityön-, kuvataiteen- ja musiikinopetuksen viikkotuntimäärät on kaikissa Suomen kouluissa minimoitu ja opettajien virkoja vähennetty. Vanha perussuomalainen sananlaskukin sanoo, että "me emme elä ainoastaan leivästä - kulttuuriakin tarvitaan". Taito- ja taideaineiden riittävät tuntimäärät luovat pohjaa kriittiselle ajattelulle sekä itseilmaisulle, joita ilman yhteiskunta ei ole kestävällä pohjalla.
Useissa tutkimuksissa on todettu liikunta parhaaksi tavaksi torjua ennakolta meitä uhkaavia sairauksia, ja siksi koulujen liikuntatuntien määrää olisikin mielestämme lisättävä. Perussuomalaisten mielestä monia urheiluseuroissa toimimattomia ja vain satunnaisesti liikkuvia nuoria passivoiva liikunnan numeroarvostelu kouluissa olisi myös syytä poistaa. Liikunnan tulee olla ennen kaikkea hauskaa!
Liikuntatuntien ja liikkumisen väheneminen näkyy erityisesti suomalaisten varusmiesten keskuudessa, mikä ei suinkaan lisää puolustusvoimien arvostusta maamme rajojen ulkopuolella. "Terve sielu terveessä ruumiissa", on kaikille tuttu suomalainen kansanviisaus, jonka totuusarvo ei tietotekniikan kehittymisestä huolimatta ole muuttunut mihinkään.
On mielestämme erikoista, että opettajille sysätään yhä enemmän kasvatusvastuuta samaan aikaan, kun sellaisia kouluaineita, jotka auttaisivat lasta kasvamaan tasapainoiseksi aikuiseksi, on vähennetty.
4.4 Yhteistyöllä tuloksiin
Tulevaisuuden yhteiskuntaa rakennetaan paljolti koulutuksen ehdoilla. Ei ole samantekevää, kuinka sitä kunnissa vaalitaan. Kuntapäättäjän tulee huolehtia paitsi oman kunnan koulutuspolitiikasta myös seudullisesta, eri opinahjojen välisestä yhteistyöstä. Tässä yhteistyössä on tärkeää myös peruskoulun jälkeinen ammatillinen koulutus, sillä kaikki eivät halua itselleen akateemista loppututkintoa.
5 Liikunta- ja kulttuuripalvelut
5.1 Liikettä niveliin!
Kansalaisten ja erityisesti nuorten liikuntamahdollisuuksia on parannettava kohdistamalla varoja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Elintasosairaudet lisääntyvät nykymaailman melskeessä, joten liikuntaan panostaminen on entistä tärkeämpää.
Lapsille ja nuorille liikunta on erinomainen vaihtoehto harrastuksena, työikäisille työkyvyn ylläpitäjänä ja ikääntyville keino parantaa toimintakykyä ja terveyttä. Raha liikuntaan ei mene hukkaan, sillä se estää syrjäytymistä ja edustaa mahdollisuutta tasa-arvoisuuteen parhaimmillaan. Liikunnastakin voi tulla ylellisyyttä, jos rahan annetaan ratkaista. Kunnan on tuettava urheiluseuroja myös rahallisin toiminta-avustuksin, jotta seurat selviävät harjoituspaikka- ja salivuokrista. Muussa tapauksessa maksut lankeavat täysimääräisinä vanhempien maksettaviksi.
Ensisijaisesti kunnan tulee Perussuomalaisten mielestä tukea normaalia arkiliikuntaa. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja kunnossapito ovat sitä parhaimmillaan. Leikkikentät sekä koulujen ja päiväkotien leikkipaikkojen käyttömahdollisuus myös iltaisin on tärkeää ennen kaikkea lasten liikunnan kannalta.
Kunnan kehittämissuunnitelmissa on huomioitava riittävästi ikääntyvän väestön ja erityisryhmien liikuntatarpeiden lisääntyminen. Ikääntyneille tulee järjestää ohjattua liikuntaa esimerkiksi yhdessä liikuntajärjestöjen kanssa.
Huippu-urheilua tarvitaan esikuvien antamiseen nuorille. Se on kuitenkin muuttunut suuressa määrin liiketoiminnaksi, jonka tukeminen ei kuulu kuntien perustehtäviin.
5.2 Tervettä kulttuuria
Kunnan tukeman kulttuuritoiminnan tulee Perussuomalaisten mielestä olla tervehenkisiin suomalaisiin arvoihin perustuvaa. Kunnan ei tule tukea rahallisesti sellaista kulttuuritoimintaa, joka on suomalaisia perhearvoja tai kristillisiä arvoja loukkaavaa.
Kulttuurin on palveltava kunnan kaikkien asukkaiden tarpeita, joten emme ole halukkaita tukemaan eliittikulttuuria. Harrastustarjonnan osalta pidämme muun muassa kansalaisopistoja sellaisena tahona, joka tuottaa hyviä harrastusmahdollisuuksia kuntalaisille. Siksi niitä on mielestämme järkevää tukea. Eliittikulttuuriksi laskemme sellaisen kalliin kulttuurituotannon, joka ei kiinnosta enemmistöä ihmisistä lainkaan, tai jota enemmistö kunnan asukkaista ei olisi valmis tukemaan.
Kuntien tulee antaa vuotuista tukea erilaisille alueellaan toimiville kansalaisjärjestöille, mutta ei puoluepoliittisille järjestöille, sillä valtakunnallinen tuki varsinkin vanhoille poliittisille järjestöille on ylimitoitettua ja tuota tukea voidaan käyttää myös paikallistason toimintaan.
5.3 Kirjastot monipuolisen ajattelun tyyssijoja
Kohtuulliset ja maksuttomat kirjastopalvelut ympäri Suomea ovat yksi Suomen sivistyksen kivijaloista. Kirjastojen rooli tietoliikenneyhteyksien kehittymisen ja informaation saannin helpottumisen seurauksena on osittain muuttunut. Ajankohtaista informaatiota saa yhä helpommin myös muualta kuin kirjastoista. Kuitenkin kirjaston perustehtävät eli kirjojen lainaaminen ja lehtienlukusalit ovat yhä erittäin tärkeitä.
Kirjastot tarjoavat nopeatempoisessa maailmassa lähteitä, joihin tutustuminen antaa kansalaisille mahdollisuuden kestävään ajatteluun tarjoamalla monipuolisia ajatuksia niin sähköisessä muodossa kuin paperille painettuna. Perussuomalaiset korostavat kirjastojen materiaalihankinnoissa monipuolisuutta, joka ei saa tulevaisuudessakaan olla sidottuna poliittisen eliitin mieltymyksiin. Tämä näkökohta on tärkeä siksikin, koska juopa poliittisen eliitin ja kansan syvien rivien välillä on kasvanut merkittävästi.
5.4 Nuorisotyö
Nuorten harrastusmahdollisuudet ja mielekkäät vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaativat kunnallisilta päättäjiltä viisautta ja halua kuunnella nuoria.
Nuorisotyön osuus kunnan taloudessa on tällä hetkellä kuitenkin minimaalinen. Nuorisoa on aktivoitava ottamaan itse vastuuta toiminnastaan ja ongelmien ratkaisuista. Mielestämme nuorilla tulee olla mahdollisuus osallistua kunnalliseen nuorisotyötä koskevaan päätöksentekoon; siksi erityisesti nuorten vapaa-aikaa koskevan päätöksentekovallan lisäämistä nuorisovaltuustoille kunnissa tulee tukea.
Lasten ja nuorten harrastuksiin tulevat kunnalliset tuet on jaettava tasapuolisesti, jäsenmäärään sekä kustannuksiin suhteutettuna.
Nuorisotyöhön kuuluu myös nuoriso- ja yleensä yleisötapahtumien alkoholitarjoiluun puuttuminen. Kaljateltta ei kuulu jokaiseen yleisötapahtumaan. Usein yhteiskunnassamme korostetaan liikaa erilaisten idolien esimerkin vaikutusta nuoriin, kun todellisuudessa lähin esimerkki otetaan tavallisten aikuisten ja erityisesti lähipiirin toiminnasta.
6 Työllistämispalvelut
6.1 Työttömiä ei saa unohtaa
Perussuomalaisten mielestä työvoimapalvelujen saatavuus jokaisessa kunnassa on säilytettävä. Työvoimapalvelujen jättäminen vain internet-yhteyksien varaan vaarantaa palvelujen saatavuuden erityisesti kuntien reuna- ja haja-asutusalueilla sekä vähävaraisen ja kouluttamattoman väestönosan keskuudessa. Heiltä puuttuvat usein tarvittavat tietokoneet, niiden käyttötaito ja maksulliset internet-yhteydet.
Työttömyysturvan siirtyessä lisääntyvässä määrin ansiosidonnaiseen suuntaan on varmistettava pitkäaikaistyöttömien ja muiden vajaatyöllistettyjen ryhmien asema ja toimeentulo. Kuntien vastuuta vaikeasti työllistettävien velvoitetyöllistämisessä on lisättävä. Samaan aikaan on varmistettava, että vaikeasti työllistyviä ei syrjäytetä: työttömien yhdistysten ylläpitämiä toimitiloja ja toimintaa kannattaa mielestämme tukea edelleen.
6.2 Työnteon oltava aina joutenoloa kannattavampaa
Lyhyen työsuhteen vastaanottaminen ei saa aiheuttaa etuuksien välitöntä tai saadun nettoansion suuruista menetystä. Etuuksien on myös palauduttava entiselle tasolleen viivytyksettä työsuhteen päättymisen jälkeen. Perussuomalaisten mielestä työnteon on oltava aina joutenoloa kannattavampaa. Tämän periaatteen toteutuminen käytännössä vaatii uutta ajattelua vanhoilta vallanpitäjiltä ja koko järjestelmän täydellistä uudistamista jo pelkästään nykyjärjestelmämme byrokraattisuuden takia.
6.3 Laiskat vallanpitäjät ketjuttavat määräaikaisia työsuhteita
Määräaikaisten työsuhteiden tietoinen ketjutus on tuomittavaa. Kuntatyönantajallekaan ei tule sallia keinottelua tavallisten ihmisten elämällä. On tuomittavaa, etteivät luottamushenkilöt ota selvää ja tarvittaessa puutu siihen, jos henkilöstön riittävyyttä arvioitaessa virkamiehet sivuuttavat työn kuormittavuuden ja työntekijöiden ikärakenteen. Valtapuolueiden luottamushenkilöt ovat olleet haluttomia puuttumaan näihin epäkohtiin, eikä ay-liike ole juuri välittänyt asiasta. Valtapuolueita asia ei ole laajasti kiinnostanut, vaikka sen takia monet ovat saattaneet jopa jättää äänestämättä. Vanhoille puolueille on riittänyt, kunhan ne vain ovat itse saaneet saman tai jopa paremman prosenttiosuuden annetuista äänistä. Liian usein äänestämässä käyvät vain ne, jotka ovat tyytyväisiä harjoitettuun politiikkaan, mikä on omiaan vääristämään vallanpitäjien saamaa viestiä ja politiikan suuntaa entisestään.
6.4 Nuoret kiinni työelämään
Nuorisotyöttömyys on ongelma, jonka hoitoon kuntien tulee erityisesti panostaa. Kuntien tulee yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa olla tukemassa nuorille harjoittelupaikkoja kuntien omiin palvelupisteisiin sekä yrityksiin. Harjoitteluajalta on maksettava vähintään lain määrittelemää minimipalkkaa. Nuorten työttömyys tai koulutuspaikan saaminen ei saa kestää yli kolmea kuukautta.
7 Verotus
Perussuomalaisten mielestä verot tulee suunnata maksukyvyn mukaan. Sen vuoksi kunnallisverotusta ei tule kunnissa kiristää, sillä veronkorotukset kuntatasolla kohdistuvat kaikkiin tuloluokkiin, myös alempiin, yhtä raskaasti.
Pidämme kuitenkin erilaisten palvelumaksujen korotuksia ja taksakorotuksia pienituloisille kaikkien huonoimpana vaihtoehtona, sillä nämä maksut ovat kaikille täysin samat. Lisäksi palvelumaksuista ja taksoista maksetaan valtiolle arvonlisäveroa, joten merkittävä osa maksuista ja taksoista tuloutetaan valtiolle.
Verotuksella ei tule suunnata rahaa nykyistä enemmän hyvätuloisille. Sen sijaan nettotulojen lisääminen pieni- ja keskituloisille pitää yhteiskunnan rattaat parhaiten pyörimässä, koska tulot palautuvat helpommin kulutuksen kautta takaisin kiertoon.
Ajoneuvo- ja polttoaineverotus on luotava sellaiseksi, ettei esimerkiksi kahta tai useampaa autoa käyttämään joutuvat haja-asutusalueiden perheet joudu maksamaan autoistaan kohtuuttomia veroja ja vakuutusmaksuja. Dieselpolttoaineen hinta on jo niin lähellä bensiinin hintaa, että diesel- eli käyttövoimavero tulisi poistaa. Viimeaikaiset verohyödyt ovat tulleet kalliiden autojen omistajille. Huonokuntoisemmilla autoilla ajavat, usein vähävaraiset ja matalapalkkaiset, joutuvat nykyisin maksamaan vähäisestäkin autoilustaan suhteellisesti paljon kalliimman hinnan.
8. Elinkeinopalvelut ja asuminen
8.1 Yritystoiminta kunnissa
Yritystoiminnan tukemisessa on huomioitava investointien ja tuoton tasapaino. Kuntien omistus strategisissa palveluissa on säilytettävä. Näitä palveluntarjoajia ovat mm. vesi- ja energialaitokset. Tuottavia omistuksia kunnan ei tule myydä.
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus osallistua kuntien tarjouskilpailuihin. Perussuomalaisten mielestä kilpailutuksissa on korostettava nykyistä enemmän hinnan sijaan laatua, paikallisuutta ja kotimaisuutta. Ei ole suomalaisten velvollisuus huolehtia koko EU:n työllisyydestä. Paikallisuuden korostaminen jos mikä on osa kestävää yhteiskunnallista kehitystä ja ympäristökehitystä.
Suomalaisia on ohjattu määrätietoisella aluepolitiikalla muuttamaan kasvukeskuksiin ja koulutusta keskitetään entistä hanakammin. Suunta on väärä, kuten Perussuomalaiset ovat alusta asti todenneet, sillä nyt maakunnissa kärsitään tietyillä aloilla ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, mikä pakottaa yrityksiä jopa siirtämään tuotantoa muualle. Politiikka, jolla kannustetaan liikkuvaan elämään, on ehkä käytännönläheistä, mutta Perussuomalaisten mielestä siinä ei oteta huomioon inhimillisiä näkökohtia. Emme halua palata aikaan, jolloin ihmisten elanto perustui ruoan perässä vaeltamiseen.
Tilanteessa, jossa kunnan alueella aiotaan lopettaa voittoa tuottava ja kunnan taloudelle poikkeuksellisen merkittävä tuotantolaitos, tulee kunnalla olla mahdollisuus pakkolunastaa tällainen tuotanto käypään hintaan. Laki antaa tähän mahdollisuudet, mutta sitä tulkittiin muun muassa Kemijärven sellutehdastapauksessa yleisen oikeustajun vastaisesti, mikä on kansanvallan näkökulmasta kestämätöntä.
Maatalouden harjoittaminen kunniaan! Monen kunnan talous on ollut riippuvainen maatalouden kannattavuudesta. EU:hun liittyvillä päätöksillä ja valvonta- sekä tarkastustoiminnalla maataloustuottajat on ajettu ahdinkoon. Maatalousväestöstä on tullut uusköyhälistöä, pankkien torppareita. Perussuomalaiset eivät hyväksy pellon ja metsämaan kiinteistöveroa. Mielestämme myös vanhat maatalouslautakunnat on palautettava, koska laajapohjaisissa maaseutulautakunnissa korostuu liikaa maanviljelyn merkitystä heikentävät tekijät.
8.2 Asuminen
Kunnista on löydyttävä vapailta markkinoilta niin vuokra- kuin omistusasuntoja. Kunnilla on syytä olla myös omia vuokra-asuntoja, ja asumismahdollisuuksista on saatava ajantasaiset tiedot sekä kuntien internet-sivuilta että kunnantalolta.
Rakennusten turhaa ulkoverhouksen sääntelyä kunnissa on vähennettävä. Erityisesti pienillä kunnilla ei mielestämme ole varaa muuttuvassa maailmassa sanella taloa rakentaville ihmisille, minkälaisen talon he saavat tehdä. Verovarojamme kuluttava turha virkaintoisuus ja sääntely pois!
Mielestämme kuntiin on laadittava asuntopoliittinen ohjelma, jonka avulla luotaisiin nuorille pareille mahdollisuus pienellä pääomalla omistusasuntoon.
8.3 Energia- ja ilmastopolitiikka
Suomen tulee kantaa yhteistä vastuuta ilmastopäästöjen ja kerskakulutuksen vähentämisestä. Suomen osuudeksi jyvitetyt päästörajoitukset ovat kuitenkin kohtuuttomat ottaen huomioon jo aiemmin tekemämme päästövähennykset. Uudet rajoitukset haittaavat suomalaista elinkeinoelämää muita maita raskaammin. Näissäkin asioissa tulee pyrkiä entistä parempaan tasapuolisuuteen Euroopan maiden välillä.
Perussuomalaiset eivät hyväksy elintarvikkeiden käyttämistä polttoaineiksi. Alkoholipohjaisten liikennepolttoaineiden tavoitteita tulee tarkistaa niiden huonon energiatehokkuuden vuoksi. Monien laskelmien mukaan niiden valmistus kuluttaa energiaa jopa saatua hyötyä enemmän.
Energiantuotannossa tulee tukijärjestelmää kehittää kotimaisia biopolttoaineita suosivaksi. Erityisesti kunnallisten energiayhtiöiden toiminnassa tulee pyrkiä biopolttoaineiden osuuden lisäämiseen. Paras hyöty saavutetaan keräämällä taimikon- ja metsänhoitotyössä syntyvä energiapuu entistä huolellisemmin talteen.
Palveluiden tarjoaminen siellä, missä ihmiset asuvat, tukee myös ilmastotavoitteita asukkaiden kuljetustarvetta vähentämällä.
8.4 Vesistöjen tilaan ja kalakantojen hoitoon kiinnitettävä huomiota
Koko Suomen merialueen mittaisesti rannikon arvokalakannat ovat tuhoutumassa. Siika- ja lohikannat ovat jo niin heikossa kunnossa, että kalastajien määrä on pudonnut jo reilusti alle tuhannen. Ns. roskakalat ovat vallanneet jo laajasti sekä sisävesistöt että meren rannikkoalueet. Lisäksi ylisuuriksi kasvaneet hyljekannat rikkovat pyydykset. Vesistöjen tilaan ja kalakantojen hoitoon tulee Perussuomalaisten mielestä viimeinkin kiinnittää huomiota.
9 Kaavoitus ja maankäyttö sekä kadut ja tiet
9.1 Yritykset ja asukkaat toistensa tukena
Perussuomalaisten mielestä kunnan kaavoituksen ja maankäytön on palveltava kunnan tervettä kehitystä siten, että asuntojen ja yritysten rakennustoiminnalle ei aseteta esteitä. Ilman kehittyviä yrityksiä ja hyviä asuinmahdollisuuksia kunnan toimintamahdollisuudet ja samalla kuntademokratia heikkenevät olennaisesti.
9.2 Haja-asutusalueita ei saa näivettää
Kaavoituksessa ei saa ylimitoitetuilla tai perusteettomilla suojelu- ja virkistyskäyttöperusteilla asettaa rajoituksia rakentamiselle, metsänhakkuulle ja muulle maankäytölle. Kuntien on osoitettava yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet ensisijaisesti omille mailleen. Yleiskaavoissa ei tule vaikeuttaa haja-asutusalueiden rakentamista.
Kuntien on huolellisesti tutkittava valtion ympäristöviranomaisten vaatimat suojeluhankkeet ja vastustettava perusteettomia tai liiallisia suojeluvaatimuksia, kuten valtion yhdessä EU:n kanssa käynnistämää ympäristömerkityksiltään minimaalista, mutta kansalaisille kustannuksiltaan valtavaa asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkojen ulkopuolisilla alueilla. Kuntien tulee käyttää asetuksen niille suomaa mahdollisuutta jatkaa haja-asutusalueiden jätevesihuollon uusien määräysten toimeenpanon siirtämiseksi mahdollisimman pitkään. Näin helpotetaan ennen kaikkea iäkkäiden ihmisten asumista omassa kodissaan ja samalla lähetetään oikea viesti ruohonjuuritasolta poliittiselle eliitille.
Valitettavasti nykyään valtiollisten suojeluhankkeiden lisäksi monissa kunnissa kaavoituksella estetään maankäyttöä rakentamisen, maatalouden tai metsätalouden osalta. Yksityismaata käytetään korvauksetta yleiseen virkistyskäyttöön V-kaavamääräyksellä, jolloin aiheutuvat vahingot ja maankäyttörajoitukset sälytetään yksin maanomistajan kontolle.
Yleiskaavoituksessa kunnat pyrkivät ehkäisemään haja-asutusalueiden rakentamista M-alueiden yleisillä rakentamisrajoituksilla sekä rajoittamaan metsänhakkuuta normaaleilla metsätalousalueilla. Tämä on väärää maapolitiikkaa, joka heikentää kunnan ja sen asukkaiden asuin- ja elinmahdollisuuksia.
Valtapuolueiden kaavoitus-, maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka on vuosikausia pyrkinyt yksityisen maankäytön rajoittamiseen monin eri tavoin. Esimerkkeinä tästä ovat EU-aloitteinen Natura 2000 -suojelu ja valtakunnalliset suojeluohjelmat. Monet kunnat ovat jatkaneet samansuuntaista politiikkaa muun muassa yleiskaavoituksessa, jossa varsinkin haja-asutusalueiden maaomistajien maankäyttö on vaikeutettu.
Kunnat huolehtivat kaavoituksesta, joten kunnilla on mahdollisuus muuttaa nykyistä politiikkaa. Kysymys on erityisesti suurten asutuskeskusten ulkopuolisten alueiden kehityksestä.
9.3 Kaikille mahdollisuus omakotiasumiseen
Kunnan kaavoituksen ja maankäytön on edistettävä kunnan kehitystä, johon kuuluu mahdollisuus uudisrakentamiseen sekä asunnoiksi että yritysten toimitiloiksi. Suomalaisten suosituin asumismuoto on omakotiasuminen, joten kunnan on edistettävä tätä kohtuuhintaisella maansaantimahdollisuudella, jotta myös pieni- ja keskituloiset perheet voisivat päästä omakotitaloasuntoon. "Oma tupa - oma lupa!"
Jos kunta joutuu pakkolunastamaan yksityismaata, maanomistajalle on maksettava viivytyksettä käyvän hinnan mukainen korvaus tai korvattava maanomistajan vahinko täysimääräisenä.
9.4 Kestävän kehityksen mukaista lomanviettoa
Kuntien on huolehdittava kaavoituksessa myös siitä, että riittävästi rakennusmahdollisuuksia on loma-asuntojen rakentamiselle ja muulle lomanviettotoiminnalle. Lomanviettotarkoituksiin tapahtuva rakentaminen edistää koko Suomen kansantaloutta, kun ihmisillä on mahdollisuus viettää lomansa Suomessa ulkomaiden sijaan. Myös kuntien taloudelle se on hyväksi, sillä lomanviettäjät käyttävät kuntien ja niiden alueilla olevien yritysten palveluita.
Maa-alueitamme ei Perussuomalaisten mielestä pidä kuitenkaan myydä sellaisista maista tuleville, joiden kotimaasta me suomalaiset emme voi vastaavalla tavalla ostaa maata. Maanmyynti erityisesti kehnoista ympäristöistä tuleville rikkaille ulkomaalaisille on omiaan heikentämään kehitysnäkymiä heidän omassa kotimaassaan, kun ongelmat "ratkaistaan" maata vaihtamalla. Sellainen ei ole kestävää kehitystä.
9.5 Liikenneyhteydet
Kuten viimeaikaiset uutiset ovat osoittaneet, koko Suomi pystytään pitämään asuttuna jos niin vain halutaan tehdä. Tarvitaan ainoastaan toimivat liikenneyhteydet ja muu infra sekä maalaisjärkeä päätöksentekoon.
Valtion ohella kuntien on osoitettava riittävä rahoitus yksityisteiden kunnostukseen ja hoitoon, jotta voidaan varmistaa yksityisteiden varrella asuvien liikkumis- ja toimeentulomahdollisuudet.
Valtion ei tule asettaa kunnille osallistumispakkoa kunnan alueella ylläpitämänsä alempiasteisen tiestön tai liikenneturvallisuushankkeiden rakentamiskustannuksiin ehtona töiden aloittamiselle.
10 Yleinen turvallisuus ja viihtyvyys
10.1 Turvallisuus lähtee yhteisöllisyydestä
Rikollisuus maassamme on kasvussa, mikä heikentää yleistä turvallisuutta, halua perustaa yrityksiä ja ylipäätänsä ihmisten halua sitoutua yhteisiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Turvapalveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen on pitkässä juoksussa huolestuttavaa kehitystä.
Valtapuolueiden toteuttama poliisipiirien laajennus ja muu palvelurakenteiden keskittäminen haittaavat palvelujen saantia ja eriarvoistavat kansalaisia. Tämä on edesauttamassa Suomen historian suurinta maansisäistä muuttoliikettä ja väestön keskittymistä kasvukeskuksiin, mikä tuo mukanaan uusia ongelmia ja minkä seurauksena kulttuurimme monimuotoisuus heikkenee merkittävästi.
Kansallisen ajattelumme monimuotoisuus, ihmisten yritteliäisyys, turvalliset kotimaiset elintarvikkeet, hoidettu maisema ja koko Suomen pysyminen asuttuna ovat tulevaisuudessakin Suomen valttikortteja, joita ei pidä pelata pois lyhytnäköisten pikavoittojen toivossa. Nykyinen kehitys on omiaan kaventamaan ajatteluamme ja tulevaisuuden näkymiämme, ja keskittämään pääomia ja valtaa suuryrityksille sekä suursijoittajille ja muille raharikkaille.
10.2 Perheiden turvallisuus
Perheväkivallan estämiseksi on saatava kunnille yhteisiä viranhaltijoita, jotka tekevät perheväkivaltaa ennaltaehkäisevää työtä ja puuttuvat yhdessä muiden viranomaisten kanssa perheväkivaltatapauksiin. Yhteiskunnallisten resurssien lisäksi tarvitaan välttämättä ihmisten omaa vastuunottoa turvallisuuden edistämiseksi. Lähiympäristömme huomioiminen kuuluu tähän.
Nuorten turvallisuuden osalta muun muassa vanhempien keskinäinen yhteydenpito ja yhteiset valvontapartiot, joiden avulla valvotaan nuorison käyttäytymistä taajamissa, kuuluvat normaaleihin kansalaisvelvollisuuksiin. Perussuomalaisten mielestä vanhempien on otettava entistä enemmän vastuuta lapsistaan. Tämä edesauttaa myös sitä, että ymmärrämme ja voimme katsoa muidenkin kuin vain omien lastemme perään, kun lapsen etu ja yhteinen etu niin vaativat.
Nykyaikaiseen suomalaiseen perheiden turvallisuutta edistävään käytäntöön kuuluu myös perheen isien aseman korostaminen tasavertaisina kasvattajina ja toimijoina perheyhteisössä. Nykyperheissä ei tule olla roolijakoa, jossa koti ja kasvatus ovat ensisijaisesti naisten huolehdittavia osa-alueita. Miehillekin on annettava mahdollisuus ja miesten on kannettava vastuunsa.
10.3 Ulkomaalaisten kerjääminen kuriin
Yleistä pahennusta ja yhä useammin myös turvallisuusongelmia aiheuttavaan järjestelmälliseen rahan kerjäämiseen julkisilla paikoilla on puututtava eduskunnan toimesta, koska kunnilla ei ole käytettävänään ongelmaa ratkaisevia keinoja: mielestämme kerjäämiseen on oltava jatkossa samanlainen kirjallinen viranomaisilta kuin rahankeräyksen järjestämiseen.
Kuntien on tämän lisäksi ehkäistävä kerjäämistä kaikin käytettävissä olevin keinoin, kuten järjestyslailla, ja tarpeen niin vaatiessa on eduskunnan lopetettava ylimääräinen kansanvaellus ja sen mukanaan tuoma kerjäämisilmiö säätämällä kerjäämisen Suomessa käytännössä kieltävä irtolaislaki.
10.4 Terve järki ideologisen puuhastelun tilalle pakolaispolitiikassa
Suomen kuntien ei tule aktiivisesti vastaanottaa pakolaisia erilaisten valtion antamien tukien toivossa, sillä pakolaisten vastaanottaminen Suomeen kaukomailta ei todennäköisesti edistä pakolaisten paluuta takaisin kotimaahansa yhtä hyvin kuin pakolaisten siirtäminen turvaan kotimaatansa lähempänä oleville alueille.
Koska pakolaisuuden tarkoitus ei ole elintasopakolaisuus ja jääminen Suomeen, vaan paluu takaisin lähtömaahan, on oleskelu täysin vieraassa kulttuurissa omiaan luomaan turhautuneisuutta ja erilaisia lieveilmiöitä, jotka aiheuttavat usein turvattomuutta kantaväestölle. Siksi Perussuomalaisten mielestä valtion olisikin järkevämpää tukea turvan antamista lähtömaata lähempänä olevilta alueilta, jossa todennäköisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla saadaan aikaan sama tai jopa parempi lopputulos. Nämä alueet ovat paitsi maantieteellisesti, myös kulttuurisesti lähempänä avuntarvitsijaa.
Näin vältytään myös niiltä tilanteilta, joissa vakavan rikoksen Suomessa tehnyt pakolaisstatuksen saanut henkilö tulisi käytännössä karkottaa Suomesta takaisin lähtömaahansa.
Maamme sisäinen turvallisuus perustuu yhteisöllisyyteen, poliittisen järjestelmämme yleiseen hyväksyttävyyteen, enemmistöpäätöksentekoon ja vähemmistöjen asianmukaiseen huomioimiseen. Vähemmistöjen aseman takaamista eivät pitkällä tähtäyksellä edusta sellaiset poliittiset ratkaisut, joissa valtaväestö kokee joutuvansa perusteetta huonompaan asemaan suhteessa johonkin vähemmistöön. Siksi maamme ulkopuolelta tulevia pakolaisia ei Perussuomalaisten mielestä tule missään tilanteessa asettaa erilaisin yhteiskunnallisin tuin parempaan asemaan kuin suomalaisia.
11. Perussuomalaiset saa äänesi kuulumaan
Viimeaikainen poliittinen kehitys Suomessa on selvästi osoittanut, ettei vanhoilla puolueilla ole merkittäviä keskinäisiä eroja niiden käytännön politiikassa. Tästä osoituksena ovat harjoitetun politiikan lisäksi erityisesti viime aikoina esiin nousseet vaalirahoitusepäselvyydet ja niiden osoittama röyhkeä välinpitämättömyys kansanvallasta vanhojen puolueiden taholta.
Kun kansan tahto ja vallanpitäjien poliittiset mieltymykset eivät kohtaa, haetaan ratkaisua kansanvallan kriisiin entistä useammin rahasta ja mainonnasta. Syyksi vaalitappioihin ja äänestämättömyyteen nähdään lähinnä imagokysymykset. Todellisuudessa kysymys ei ole mistään imagosta, vaan väärästä politiikasta, jota Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti niin eduskunnassa kuin kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa vastustaneet saaden siitä usein valtaapitävien vihat niskoilleen.
Me Perussuomalaiset emme kuitenkaan kavahda toimimista tavallisen suomalaisen puolustajana, koska meillä ei ole sidoksia erilaisiin kulissien takaisiin poliittisiin kytkykauppoihin. Ainoa taho, joka pystyy perussuomalaiseen politiikkaamme vaikuttamaan, on Suomen kansa ja tuo vaikuttaminen tapahtuu äänestämällä. Perussuomalaisten äänestäminen on samalla varmin keino vaikuttaa vanhojen valtapuolueiden harjoittamaan politiikkaan, sillä se ei muutu ilman kansan niille lähettämää vahvaa viestiä. Äänestämättä jättäminen on jo koeteltu keino, eikä sillä näytä olevan mitään merkitystä.
Perussuomalaiset eivät halua enempää uusia poliittisia monimutkaisia vaikutuskeinoja ja erilaisia hankkeita lääkitsemään demokratiaa, koska järjestelmämme uudistaminen ei ratkaise ongelmia, jotka johtuvat poliittisen moraalin rappiosta ja haluttomuudesta kuunnella kansalaisia. Vai minkä takia useissa kunnissa on muun muassa jätetty kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys järjestämättä vanhojen puolueiden käynnistämien kuntaliitoshankkeiden yhteydessä? Näin on toimittu, vaikka kunnallista demokratiaa kaventava ja valtapuolueiden keksimä Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistettiin vasta viime kunnallisvaalien 2004 jälkeen. Eduskuntavaalien aikaan 2007 uudistus oli jo toimeenpanovaiheessa ja nyt on avautumassa uudistuksen loppusuora. Missä vaiheessa kuntalaiset ovat saaneet vaikuttaa asiaan, jos esimerkiksi kunnallisia kansanäänestyksiä ei ole järjestetty kuntaliitospäätösten yhteydessä? Toisaalta monissa kunnissa on Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen takia otettu palvelutuotannossa käyttöön tilaaja-tuottaja -malli, joka on entisestään siirtänyt valtaa virkamiehille. Kuntalaisen on yhä hankalampi seurata, mitä kunnassa tapahtuu.
Eri puolilta Suomea Perussuomalaisille kantautuvat viestit nimittäin kertovat myös, että kuntalaisilta pimitetään tietoa, jättämällä tarvittava tiedotus kunnallisesta päätöksenteosta mopen osalle. Sen jälkeen vanhojen puolueiden kunnalliset nuijanheiluttajat kehtaavat vielä väittää, etteivät kuntalaiset tiedä asioista, vaan korkein viisaus asuu valtuutetuissa, jotka edustavat kuntalaisia. Röyhkeydellä perusteltua röyhkeyttä meidän ei pidä sietää. Kuntajohtajia, konsultteja, kuntaliitosselvittäjiä ja heihin turvaavia vastuutaan pakoilevia valtuutettuja ei pidä varauksetta uskoa, vaan jokaisen meistä on uskottava sen sijaan omaan järkeemme ja omaan itseemme.
Valitettavasti todellisuus on se, että pääosa vanhojen puolueiden kunnissa toimivista valtuutetuista on kytkenyt oman ajattelunsa pois päältä, kun asioista ollaan päättämässä. On helpompi olla hiljaa kuin esittää "tyhmiä kysymyksiä". Valta on sen seurauksena harvojen käsissä. Vaalien alla tavallisen kuntalaisten arvostus on vanhojen puolueiden leirissäkin tietysti mitä korkein, ja ehdokaslistoille kerätään toinen toistaan kovempia tekijämiehiä ja -naisia - todellisuudessa vain takaamaan ja turvottamaan vallitsevaa puoluevaltaa.
Viesti kunnista ei kulje eduskuntaan, koska vanhojen puolueiden valtuutetut eivät useinkaan koe pystyvänsä mitenkään vaikuttamaan omien puolueidensa valtakunnallisiin poliittisiin linjauksiin. Yksi syy tähän on se, että valtapuolueet ottavat poliittiset linjauksensa käytännössä suoraan EU:sta pilkkuakaan muuttamatta. Kuuluvathan kaikki valtapuolueet Suomessa yleiseurooppalaisiin puolueperheisiin, jotka ovat vahvasti EU-uskossa. Viesti ei kulje ruohonjuuritasolta ylöspäin, vaan norsunluutornista torppaan ja betonilähiöön.
Jos Sinä, hyvä äänestäjä haluat muutosta, tee rohkea ratkaisu ja äänestä kuntasi valtuustoon Perussuomalaista ehdokasta. Vain silloin voit olla varma äänesi kuuluvuudesta niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnankin tasolla.