[kuva poistettu]

Perussuomalaiset rp. kunnallisvaaliohjelma 2012 - Kunnat kuntoon!

Sisältö

Johdanto
Kuntalaisten hyvinvointi etusijalle
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Opetuspalvelut
Iäkkäät ovat voimavara
Kotimainen ruoka
Liikunta- ja kulttuuripalvelut
Työtä kaikille koko suomessa
Verot maksukyvyn mukaan
Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys
Poliittiset virkanimitykset lopetettava
Kaavoitus ja maankäyttö
Asuminen, liikenne ja vesistöjen tila
Turvallisuus lähtee yhteisöllisyydestä
Perussuomalaiset saa äänesi kuulumaan

[kuva poistettu]

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Kunnat kuntoon!

Johdanto

Valtion ja kuntien perinteinen työnjako on suuressa murroksessa. Kaksi edellistä hallitusta ja nykyinen hallitus ovat ajaneet valtiontalouden konkurssin partaalle sitouttamalla Suomen euron ulkomaisten suurpankkien ja suursijoittajien pelastamisprojektiin sekä yksipuolisiin ilmastopoliittisiin velvoitteisiin. Näiden sitoumusten rahoittamiseksi hallitus joutuu vähentämään kuntarahoitusta, lisäämään kansalaisten vero- ja maksutaakkaa sekä pakottamaan kansalaisia suurkuntaliitosten tapaisiin rakenteellisiin muutoksiin.

Nykyisen hallituksen kuntauudistuksella pakotetaan kuntia yhdistymään leikkaamalla niiden valtionosuuksia ja lisäämällä niiden velvoitteita. Hallitus on asettanut tavoitteeksi noin seitsemän kymmenmentä suurkuntaa. Esko Ahon keskustavetoinen porvarihallitus sitoutui jo vuonna 1993 vastaavanlaiseen kuntarakenneuudistukseen osana Suomen EU-jäsenyyttä. Nykyinen kuntauudistus on näin ollen todellisuudessa vanhojen puolueiden yhteinen tavoite, jota vauhdittaa nyt euron pelastamisprojektin ja ilmastopolitiikan kustannusten synnyttämä valtiontalouden rahoitusvaje. Esimerkiksi Suomen koko 1,44 miljardin osuus Euroopan vakausmekanismin (EVM) osakepääomasta maksettiin vuoden 2012 kesäkuussa yhdellä kerralla Kreikan vakuuksien kylkiäisinä. EVM voi halutessaan vielä vaatia tappioidensa kattamiseksi Suomelta noin 11,14 miljardia euroa lisää eli yhteensä voimme joutua maksamaan EVM:n pääomittamisesta noin 12,6 miljardia euroa. Ilmastopolitiikan alttarille kansainvälisiin rahastoihin ja uusiutuvan energian tukiin katoaa merkittäviä summia vuodessa, vaikka suomalainen teollisuus on maailman puhtainta ominaispäästöiltään ja Suomi on jo nyt Euroopan ykkösmaita uusiutuvan energian osuuksissa. Kunnan perustana on ihmisille tärkeä kotiseutu, jossa sen asukkaat haluavat asua ja saada toimeentulonsa. Suomessa on asukasluvultaan pieniä, keskikokoisia ja suuria kuntia, eikä vahvan peruskunnan käsite saa olla riippuvainen kunnan koosta. Monipuolinen kuntarakenne turvaa kansalaisten yhdenvertaisuuden kaikkialla Suomessa ja takaa, että koko Suomi pysyy asuttuna.

Hallituksen kuntauudistuspolitiikka kuntaliitostavoitteineen veisi toteutuessaan erityisesti maakuntien asukkailta asumisen, elämisen ja toimeentulon edellytykset ja aiheuttaisi valtavat kansantaloudelliset menetykset, kun lakkautettavissa kunnissa tehdyt kuntataloudelliset investoinnit jäisivät hyödyttömiksi. Asukkaat ovat hankkineet suurin taloudellisin uhrauksin itselleen oman kodin ja yrittäjät perustaneet yrityksiä kotikuntiinsa. Heidän sijoituksensa menettävät arvoansa pakolla muodostettavien suurkuntien keskusten ulkopuolella, eikä näitä menetyksiä korvaa kukaan.

• Kuntia ei saa pakottaa tai painostaa kuntaliitoksiin. Kunnilla on oltava oikeus järjestää kunnalliset palvelut itse tai kuntien välisellä yhteistyöllä. Kuntaliitoksissa on noudatettava nykyistä kielilakia.
  
  
• Kuntaliitosta ei saa toteuttaa, jos kunnassa ei ole järjestetty neuvoa antavaa kansanäänestystä tai kuntalaiskyselyä.

Hallituksen kuntauudistus on vastuuton ja epärealistinen

Perussuomalaisten mielestä hallitus on velvollinen perustelemaan esityksensä kuntauudistukseksi niin palvelutuotannon, demokratian kuin talouden ja hallinnonkin kannalta. Toistaiseksi hallitus ei ole kuitenkaan kyennyt tätä tekemään. Selväksi on tullut vain se, että uudistus on palveluita ja väestöä keskittävä ja siten perussuomalaisten mahdoton hyväksyä. Uudistus ei lupaa ratkaisua talouden tasapainon ongelmiin ja se vaarantaa koko maamme elinvoimaisuuden. Perussuomalaisten mielestä ei ole realistista lähteä kilpailemaan kaupunkipolitiikassa Euroopan suurten metropolien kanssa.

Tavoite vahvasta peruskunnasta, jossa kyetään karsimaan ylikunnallisia hallintohimmeleitä, on demokratian ja hallinnon kannalta perusteltu, mutta kuntauudistusta ei kuitenkaan tule tarkastella vain yhdestä näkökulmasta. Demokratiavajeeseen voidaan vaikuttaa tuomalla tarvittaessa suorat vaalit myös maakunnalliselle väliportaan tasolle, [kuva poistettu] joka nykyään on etäällä kuntalaisista. On kuultava laajalti eri alojen asiantuntijoita sekä palveluidentuottajia ja otettava keskusteluun mukaan myös eri puolilla Suomea asuvat kuntalaiset. Vasta silloin voidaan saada todenmukainen käsitys siitä, millainen uudistus on realistinen. Toistaiseksi tällainen keskustelu on ollut mahdotonta, koska hallitus ei ole selvästi kertonut, millainen sen ajama kuntauudistus on.

Syyt siihen, että hallituksen kuntauudistuksen keskeisiä perusteita ei ole tuotu julkisuuteen, lienevät poliittiset: yksityiskohtia pantataan kunnallisvaalien yli, koska ne eivät kestä kriittistä tarkastelua. Syntynyt tilanne, jossa kukaan ei pysty ottamaan kantaa kokonaisuuteen, on erittäin ongelmallinen. Toimintatapa on herättänyt laajaa hämmennystä kuntakentällä ja se vaarantaa jo kunnallisen demokratian passivoimalla kuntalaisia. Valmisteluvastuu kuntauudistuksessa on hallituksella, joka on lähtenyt valmistelemaan uudistusta poikkeuksellisesti ilman oppositiopuolueita. Perussuomalaisten mielestä kautta aikojen suurimman kuntaremontin hyväksyminen nyt esillä ollein perustein olisi mahdotonta ja vastuutonta, ja asiantuntijat ovat tästä laajalti kanssamme samaa mieltä. Mielestämme nyt tulisi ottaa aikalisä ja sen jälkeen aloittaa parlamentaarinen valmistelu, jossa kunnille annetaan selkeitä esityksiä erilaisista malleista ja mahdollisuus ottaa niihin kantaa. Nyt hallitus on lyönyt kunnille ja kuntalaisille säkin päähän.

Koska Suomi on laaja maa, on todennäköistä, että kaikkialle Suomeen ei kyetä luomaan yhtenäistä kunta- ja palvelurakennemallia. Senkin vuoksi viimekätinen valta päättää oman kunnan ja alueen tulevaisuudesta tulee perussuomalaisten mielestä säilyttää kuntalaisilla itsellään.

Perussuomalaiset rakentavat kuntaa sen asukkaille

Perussuomalaisessa kunnassa kaikki ovat tasavertaisia sosiaaliseen asemaan, sukupuoleen, koulutustaustaan ja terveyteen katsomatta. Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kunnan kehittämiseen omalla työpanoksellaan.

Terveyskeskuksissa, palvelutaloissa ja kouluissa on oltava riittävästi henkilökuntaa, jolla riittää aikaa myös kuunnella asiakkaitaan. Perussuomalaisen kunnan päättävissä elimissä toimivat viranhaltijat sekä valtuuston ja lautakuntien edustajat kuuntelevat kansalaisten huolia ja tekevät parhaansa asioiden eteenpäin viemiseksi. Yksikään valtuutettu ei jää päivittelemään epäkohtia, vaan toimii vastuuntuntoisesti asioiden korjaamiseksi. Kunnallisen päättäjän tehtävä ei ole olla kunnan, vaan kuntalaisten asioidenhoitaja. Tällaista ihannekuntaa me perussuomalaiset tavoittelemme ja sen puolesta teemme työtä.

Me tarjoamme rehellisen ja suoraselkäisen vaihtoehdon, jonka yhä useampi suomalainen on löytänyt ja kokee omakseen. Kuuntelemme ihmisiä aidosti ja edustamme periaatteiltamme sekä toimintatavoiltamme kestävää sinivalkoista asialinjaa.

[kuva poistettu]

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Kuntalaisten hyvinvointi etusijalle

Terveyspalvelut yhdenvertaisiksi

Toimiva, kaikkien kansalaisten saatavilla oleva terveydenhuolto on merkittävä tekijä yhteiskunnan eriarvoistumisen ja kansan kahtiajakautumisen torjumisessa. Jokaisen kunnan tulisikin järjestää terveyspalvelunsa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Terveyspalveluja järjestettäessä on huomioitava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Palveluiden keskittäminen on ristiriidassa alueellisen yhdenvertaisuuden kanssa, eikä se esimerkiksi lisääntyneiden matkakustannusten vuoksi tuo säästöä. Palvelut on toteutettava mahdollisimman lähellä kuntalaisia. Terveydenhuollossa tulee kaikilla osa-alueilla pyrkiä sairauksien ennaltaehkäisyyn, joka on sekä taloudellisesti että inhimillisesti paras ratkaisu. Toimenpiteiden kanssa ei pidä odottaa niin kauan, että ihminen sairastuu. Terveyspalvelujen järjestämiseen löytyy erilaisia malleja kunnan tilanteen mukaan. Ensisijainen vastuu omasta terveyden hoitamisesta liikunnan, ruokavalion ja terveellisten elämäntapojen avulla on kuitenkin ihmisellä itsellään.

Liikkuminen palvelujen perässä ympäri kuntaa tai pitkin maakuntaa tulee kalliiksi palvelujen käyttäjille. Erityisesti syrjäseuduilla, joissa välimatkat ovat pitkät ja julkinen liikenne olematonta, kustannukset voivat olla kohtuuttomat. Palvelut tuleekin perussuomalaisten mielestä tuottaa siellä, missä ihmiset asuvat. Suuryksiköihin keskittäminen ei tuo todellista kustannussäästöä, päinvastoin: useissa tutkimuksissa on todettu, että suuri ei ole sama kuin tehokas tai taloudellinen, laadukkaasta puhumattakaan.

Palveluiden olemassaolon turvaaminen ei ole sama asia kuin niiden saannin turvaaminen. Valtapuolueiden kylmä keskittämislinja edustaa maailmankatsomusta, jossa ihmiset nähdään pelkkinä kustannuserinä ja palveluiden järjestämisvastuun toteuttaminen on ainoa mittari niiden saatavuuden arvioinnissa.

Palvelujen järjestäminen pienemmissä yksiköissä, liikkuvien palvelujen lisääminen sekä lääkäri – hoitaja työparien jalkauttaminen parantavat palveluiden saavutettavuutta. Nykyinen kehittyvä teknologia mahdollistaa monenlaiset niin kustannustehokkaat kuin palvelun saajan kannalta toimivat ratkaisut. Esimerkiksi terveyskioskit ja terveyskeskuspalveluautot laboratorioineen ovat hyviä esimerkkejä uusista tavoista järjestää palvelut.

[kuva poistettu]

• Perussuomalaiset edellyttävät, että palvelut ovat alueellisesti yhdenvertaisesti järjestettyjä ja että ne ovat kaikkien saatavilla.

Lääkäripula ratkaistavissa

Palveluiden ulkoistamista on tarkasteltava kriittisesti. Ulkoistaminen ja yksityisten yritysten tarjoamat palvelut eivät ole tae hoidon laadusta tai kustannustehokkuudesta. Terveyspalveluihin, kuten myös sosiaalipalveluihin, liittyy osaltaan myös julkisen vallan käyttöä. Sen siirtoon on perustuslaissa asetettu rajoituksia, jotka on huomioitava siirrettäessä palveluja yksityisen sektorin järjestettäväksi. Yksityiset yritykset voivat toimia julkisen sektorin tukitoimijoina, mutta kehitys, jossa julkisen sektorin tehtävät siirretään kokonaan yksityisten tuottamiksi, ei ole oikeansuuntaista.

Lääkäripula kunnissa on todellinen ongelma. Ongelmana ei ole yksin lääkäreiden määrä, vaan myös se, kuinka lääkärit sijoittuvat terveydenhuoltoon valmistumisensa jälkeen. Julkisen sektorin kiinnostavuutta työnantajana täytyy lisätä ja sen arvostus laadukkaiden, monipuolisten palveluiden antajana on palautettava, joten hyvään johtamiseen on kiinnitettävä huomiota. Kunta ei houkuttele työpaikkana, jos palvelujen ulkoistaminen on jatkuvasti esillä. Ostopalveluissa hinnat karkaavat käsistä, mikäli kansainväliset suuryhtiöt veronkiertotemppuineen pääsevät monopoliasemaan markkinoilla.

Hammaslääkäriin on monessa kunnassa yli puolen vuoden jono, ja Suomessa yli puolet aikuisten hammashoidoista tehdäänkin yksityisillä vastaanotoilla. Jokaisella kuntalaisella tulisi kuitenkin olla oikeus myös kunnallisiin suun- ja hampaidenhoidon palveluihin.

[kuva poistettu]

• Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä, jotta lääkäripulalla ei romuteta kansanterveyslain mukaisia julkisia terveyspalveluja.

Ennaltaehkäisevät palvelut tuovat säästöjä ja hyvinvointia

Kuntalaisille on tarjottava terveysneuvontaa iästä riippumatta. Erilaisia ennaltaehkäiseviä palveluja on tuettava, koska ne ovat paras vaihtoehto sekä yksittäisen kuntalaisen kannalta katsottuna että taloudellisesti ajatellen. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen tuo pitkän aikavälin säästöjä.

Terveelliset elintavat ovat hyvän ja terveen elämän lähtökohta, ja niitä voidaan edistää tarjoamalla liikuntapalveluja kaikenikäisille kuntalaisille. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla riittävät harrastusmahdollisuudet perheiden varallisuudesta riippumatta ovat todella tärkeitä. Niiden turvaamisessa on kunnilla merkittävä rooli.

Neuvolapalveluihin ja kouluterveydenhuoltoon tulee panostaa, sillä niiden kautta tavoitetaan lähes kaikki lapset eri ikäryhmistä, samoin kuin heidän vanhempansa. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jääneisiin nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. He eivät ole koulu-, opiskelija- tai työterveyshuollon piirissä, eikä heillä ole todennäköisesti varaa myöskään yksityiseen terveydenhuoltoon. Lisäksi myös ikääntyvien ihmisten neuvontaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Pienikin muutos elintapoihin voi olla terveyden kannalta merkittävä tekijä, joten lisää terveysneuvontaa kaikille ikäryhmille!

Koululaisten ja opiskelijoiden terveyspalvelut

Koululaisten ja opiskelijoiden terveyspalveluissa on todettu puutteita monissa kunnissa. Koululaisten terveystarkastukset ovat tärkeitä, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa tai parhaassa tapauksessa ehkäistä kokonaan niiden syntyminen. Opiskelijaterveydenhuolto puolestaan on merkittävä osa nuorten terveyspalveluja, ja myös sen avulla voidaan ennaltaehkäistä monia ongelmia. On pidettävä huolta siitä, että kaikkien oppilaitosten opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada terveyspalveluja. Esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien mielenterveyspalvelut ovat jääneet lähes yksinomaan terveyskeskusten ja -asemien varaan.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten terveyspalveluissa on tärkeää tehdä moniammatillista yhteistyötä. Terveydenhoitajien, psykologien, kuraattoreiden ja sosiaalihuollon työntekijöiden yhteistoiminnalla voidaan lapsia sekä nuoria auttaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Erityisessä riskiryhmässä ovat ne nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät ole opiskelijoita tai työelämässä. Heidän kannaltaan toimiva, matalan kynnyksen julkinen terveydenhuolto on välttämätön.

• Perussuomalaiset vaativat, että lasten ja nuorten terveyspalvelut toteutuvat kunnissa. Palveluiden on oltava kaikkien lasten ja nuorten saatavilla koulusta tai oppilaitoksesta riippumatta.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen on paitsi yhteiskunnallinen myös inhimillinen investointi. Köyhyys koskettaa yhä useampaa lapsiperhettä Suomessa, ja syrjäytymisen riski realisoituu liian monen lapsen ja nuoren kohdalla. Leikkaukset ja verojen korotukset koskettavat rajuimmin juuri niitä perheitä, joissa jo valmiiksi kamppaillaan toimeentulon ja selviämisen rajamailla. Kuntapäättäjillä on suuri vastuu siitä, kuinka he omalta osaltaan toimivat lasten, nuorten ja perheiden hyväksi omissa kunnissaan. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta on pidettävä kiinni myös silloin, kun vaikeita päätöksiä tehdään. Poliittinen päätöksenteko merkitsee aina arvovalintoja.

Lapsiperheiden palvelut

Neuvolapalveluiden hyvän saatavuuden tulee perussuomalaisten mielestä olla itsestäänselvyys, kun tiedetään, että lapsen varhaiskasvun vuosina perheillä on suuri riski erityyppisiin ongelmiin. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat avainasemassa perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Neuvoloiden resurssien on oltava kunnissa riittävät.

Lapsiperheköyhyys on Suomessa alati kasvava ongelma, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Köyhät perheet tarvitsevat apua selvitäkseen arjesta, ja on tärkeää, että sitä on riittävästi tarjolla. Lasten kannalta katsottuna köyhyys vaikuttaa esimerkiksi harrastusmahdollisuuksiin, joita kunta voi eri tavoin tukea. Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että pienten lasten vanhemmilla tuloihin katsomatta on mahdollisuus valita lastensa päivähoitomuoto. Päivähoitopalveluissa tulee myös olla joustoa siten, ettei lasta jouduta vastoin hänen vanhempiensa tahtoa siirtämään päivähoitopaikasta toiseen.

Kotihoito on mielestämme hyvä vaihtoehto etenkin pienten lasten kohdalla, joten vanhemmille tulee luoda aito mahdollisuus valita päivähoidon sijasta myös kotihoito. Perussuomalaiset ovat jättäneet useita lakialoitteita kotihoidontuen korottamisesta peruspäivärahan tasolle. Tällä olisi myös kunnissa paljon vaikutusta esimerkiksi päivähoidon järjestämisen osalta.

Suomi tarvitsee lisää lapsia. Lasten hankkiminen on viime vuosikymmenten aikana siirtynyt yhä myöhäisemmälle iälle, mikä ei johdu niinkään nuorten ihmisten haluttomuudesta perheen perustamiseen vaan nuorten perheiden nyky-yhteiskunnassa kohtaamista haasteista. Pitkät opiskeluajat ja pätkätyöt lisäävät taloudellista epävarmuutta, ja moni haluaa varmistaa toimeentulonsa ennen lasten hankintaa. Toisaalta työelämän yhteensovittaminen perheen kanssa askarruttaa monia. Työn ja perheelämän yhteensovittamiseksi on kuitenkin olemassa useita toimivia tapoja, kuten työaikajousto ja mahdollisuus etätyöhön, ja niitä tulisi aktiivisesti edistää.

Lastensuojelu

Lasten sijoitus ja huostaanotto ovat yhä kasvavassa määrin siirtyneet yksityisten yritysten hoidettaviksi. Perussuomalaiset eivät pidä hyvänä kehityksenä sitä, että pörssiyhtiöt hoitavat tulevaisuudessa lastensuojeluun liittyvät palvelut, vaan kuntien tulee jatkossakin kantaa palveluntuottajana vastuunsa lastensuojeluasioissa.

Lastensuojelulakiin on kirjattu kuntien velvollisuus laatia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun kehittämiseksi suunnitelma, joka ohjaa, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnissa. Lastensuojelun tulee toteutua kunnissa lastensuojelulain hengen mukaisesti. Useissa kunnissa on tilanne päästetty siihen, että toimenpiteet, joiden tulisi olla viimesijaisia puuttumiskeinoja, ovatkin ensi- ja hätäratkaisuja. Tämä on paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti katsoen kestämätön tilanne.

Jo lähtökohtaisesti tilanne, jossa valtio tukee ns. lastensuojelukertoimen kautta kuntia huostaanottokuluissa ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen sijaan, on ongelmallinen. Perussuomalaisten mielestä valtion tulisikin palkita niitä kuntia, jotka kehittävät varhaisen puuttumisen keinoja ja ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Lastensuojelukertoimen tulisi olla varhaisen puuttumisen kerroin. Lisäksi lastensuojelun osalta tulisi palauttaa korvamerkityt valtiontuet, jolloin voitaisiin varmistaa, että kunnat todella ovat valmiita investoimaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lastensuojeluun on voitava ottaa yhteyttä ilman pelkoa lapsen huostaanotosta, ja kuntalaisen on voitava luottaa siihen, että apua tarvitseva perhe saa kaikki ne avohuollon tukitoimet, joita laki edellyttää.

• Perussuomalaiset vaativat, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehdään kaikissa kunnissa.

[kuva poistettu]

Omaishoito

Omaishoidon käytännöt ovat eri kunnissa monenkirjavat. Perussuomalaisten mielestä omaishoitoon tulee panostaa nykyistä enemmän, sillä sen on todettu olevan paitsi yhteiskunnallisesti edullisin, usein myös inhimillisesti tarkastellen paras vaihtoehto. Olemme jo pitkään vaatineet omaishoidontuen maksatuksen siirtämistä Kelan vastuulle, jotta omaishoitajien tasa-arvoinen kohtelu toteutuisi koko maassa. Lisäksi tuen tulee mielestämme olla verotonta tuloa lapsilisän tapaan. Omaishoitajan vähimmäispalkkiota tulee korottaa 500 euroon kuukaudessa ja omaishoitajille on turvattava kohtuullinen eläke.

Omaishoidosta saatavan korvauksen korottamisen lisäksi se tulee sitoa yleistä ansiotason nousua kuvaavaan indeksiin. Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että omaishoidon järjestelmää tulee kokonaisuudessaan kehittää siten, että omaishoitajille taataan tuetut lomajaksot sekä säännölliset vapaapäivät, joiden ajaksi kunta huolehtii hoidettavalle joko hoitopaikan tai hoitajan kotiin. Kuntien täytyy huolehtia, että omaishoitajille turvataan myös säännölliset terveystarkastukset. Omaishoitajien tekemä arvokas työ on paitsi henkisesti myös fyysisesti kuormittavaa, ja heidän jaksamistaan on tuettava kaikin mahdollisin keinoin.

• Perussuomalaiset ajavat omassa kunnassaan omaishoitajien tilanteen parantamista sekä sitoutuvat aktiivisesti seuraamaan, että omaishoitajien oikeudet toteutuvat.

Vammaispalvelut

Vammaispalvelulain tuntemus on monissa kunnissa retuperällä. Tämä aiheuttaa sen, että vammaiset eivät saa kaikkia niitä palveluja, jotka heille lain mukaan kuuluvat. Tähän täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Perussuomalaisten mielestä kuntien tulisikin aktiivisesti antaa kuntalaisille tietoa tarjoamistaan tai tukemistaan palveluista, ja luottamushenkilöiden tulisi pitää huolta tämän tiedonantovelvoitteen toteutumisesta. Mahdollisissa valitustapauksissa, joissa vammainen henkilö voittaa kunnan, pitäisi kunnat velvoittaa korvaamaan aiheutetut kustannukset. Luottamustoimiin valittujen päättäjien on huolehdittava myös siitä, että vammaisille järjestetään aitoja mahdollisuuksia päästä työelämään.

Vammaispalvelulain mukaiset matkat on voitava tehdä siten, että palveluntarjoaja laskuttaa palvelusta suoraan kuntaa. Näin vältetään turhaa byrokratiaa ja liikuntarajoitteisten ihmisten pompottelua paikasta toiseen.

• Perussuomalaiset edistävät kaikin tavoin vammaisten oikeuksien toteutumista kunnissa. Toteuttamista tukeva perussuomalaisten lakialoite valtakunnallisen vammaisvaltuutetun viran perustamisesta on jo vireillä eduskunnassa.

Mielenterveyspalvelujen toteutuminen

Suomessa on alati kasvava joukko ihmisiä, jotka selviävät päivittäisestä elämästään lääkkeiden voimalla. Työkyvyttömyyden taustalla on yhä useammin masennus ja sen myötä aiheutuneet psykosomaattiset sairaudet. Tämä kertoo osaltaan yhteiskunnan arvoköyhyydestä: perinteisten arvojen tilalle on noussut ajattelu, jossa ihmisen arvo mitataan vain rahalla ja tuottavuudella.

Suomalainen mielenterveystyö on vahvasti lääkkeellistynyt, minkä lopulliset edut näkyvät vain lääkefirmojen tuloksessa ja osingonjaossa. Mielenterveystyössä on siirretty asiakkaita avohuollon piiriin ilman asianmukaista tuki- ja hoitoverkostoa. Aivan liian monissa kunnissa mielenterveystyö on yksi säästökohteista hallituksen pakottaessa leikkaamaan palveluja. Kuntien tulee varmistaa, ettei mielenterveyspalveluita tarvitsevia, vakavassa kriisissä olevia henkilöitä käännytetä säästösyistä kotiin, vaan heille tulee tarjota nykyistä helpompi pääsy psykiatriseen hoitoon tai tarkkailuun.

• Perussuomalaiset katsovat, että ihmisen henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen ollessa uhattuina on yhteiskunnan velvollisuus tarjota apua riittävän varhaisessa vaiheessa.
  
  
• Erityisen suuri merkitys yhteiskunnan tuella on niille, joilla ei ole mahdollisuutta työterveyshuollon tai yksityissektorin palveluihin.
  
• Pidämme myös tärkeänä, että mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien läheisiä ja omaishoitajia tuetaan heidän arvokkaassa työssään aivan kuten muitakin omaishoitajia.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Opetuspalvelut

[kuva poistettu]

Tasa-arvoinen ja laadukas opetus turvattava

Suomalaisen koulujärjestelmän perustana on ollut maksuton, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö, jonka luominen on kunnille entistä haasteellisempaa hallituksen kuntatalouteen kohdistuvien leikkausten myötä. Toimivan koulutuksen ytimessä ovat peruskoulujen riittävät toimintaresurssit, mukaan lukien terveydellisesti kunnolliset koulurakennukset. Juuri maksuton ja laadukas peruskoulutus mahdollistaa tasapuolisen opetuksen kaikille suomalaisille perheiden tulotasosta ja varallisuudesta riippumatta.

Yksilöllinen opinto-ohjaus ja riittävä tukisekä erityisopetus ovat merkittäviä asioita koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tukitoimenpiteiden avulla ehkäistään myös nuorten syrjäytymistä ja edistetään jatkokoulutukseen hakeutumista. Jokaiselle ilman toisen asteen oppilaitospaikkaa jäävälle nuorelle tulee tarjota vaihtoehtoinen koulutusmahdollisuus esimerkiksi kuntien osoittamien oppisopimuspaikkojen tai työllistymispaikkojen muodossa.

Myös laadukas varhaiskasvatus ja päivähoito edesauttavat lasten oppimista ja kehitystä. Kuntien onkin pyrittävä huolehtimaan entistä paremmin laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämisestä.

• Perussuomalaiset tekevät kaikkensa, jotta kaikille suomalaisille taataan tasapuolisesti laadukkaat opetuspalvelut.

Lähikoulut säilytettävä ja koulumatkojen turvallisuutta edistettävä

Maanlaajuisesti tasapuolinen koulutustarjonta on hyvä keino estää yhteiskuntaluokkien välisten erojen kasvua. Perussuomalaiset eivät hyväksy pienten ja turvallisten lähi- ja kyläkoulujen lakkauttamista ja luokkakokojen kasvattamista, vaan mielestämme elinvoimaisia lähikouluja tulee lakkauttamisen sijasta tukea ja kehittää.

Kuntien tulee myös kiinnittää entistä enemmän huomiota koulukyytien järjestämiseen siten, etteivät oppivelvollisuutta suorittavien lasten ja nuorten koulumatkaa rasita esimerkiksi puutteellinen liikenneturvallisuus tai petoeläimet.

• Perussuomalaiset tekevät kaikkensa, jotta lähi- ja kyläkouluja ei lakkauteta, mikäli oppilaita kouluihin riittää.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Iäkkäät ovat voimavara

Suomalaisen väestön ikääntyminen on palveluhaaste päättäjille. Tällä hetkellä Suomessa asuu yli miljoona 65 vuotta täyttänyttä. Samalla kun ikääntyvän väestön määrä kasvaa, ikäihmiset ovat entistä terveempiä ja aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä, jotka käyttävät paljon mm. kulttuuri-, virkistys-, matkailu- ja liikuntapalveluja. Ikäihmisten rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittäjänä on merkittävä, eikä heidän rooliaan esimerkiksi järjestötyöntekijöinä ja lastenlapsien hoitajina tule unohtaa.

Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että laadukkaat, turvalliset ja ihmisarvoiset hoivapalvelut ovat kaikkien niitä tarvitsevien ikäihmisten ulottuvilla. Vanhusten hoidon laatu on turvattava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Alan erityisosaamista on lisättävä kunnissa, ja mikäli suunniteltu vanhuspalvelulaki ja asetus hoitajamitoituksesta tulevat voimaan, on valtion turvattava asianmukainen rahoitus niiden toteuttamiseksi. Vanhusten hoitoa ei tule jättää pörssiyhtiöiden hoidettavaksi, vaan kuntien on jatkossakin kannettava palveluntuottajana vastuunsa vanhusten hoidosta.

Jokainen elämä on arvokas

On arvioitu, että suomalaisten vanhusten itsemurhien osuus on kasvanut. Tämä on vakava hälytysmerkki, joka tulisi huomioida kaikessa yhteiskuntamme päätöksenteossa. Ikääntyvissä on yhä enemmän yksinäisiä, joilla ei ole läheisiä tai joiden läheiset asuvat kaukana. Kunnissa tulisikin kiinnittää erityishuomiota vanhusten yksinäisyyttä ehkäisevien toimien tukemiseen ja vanhusten osallisuuden lisäämiseen. Vanhustyön keskusliiton mukaan yksinäisyyttä voidaan lievittää esimerkiksi ystäväpiiritoiminnalla. Toiminnan piiriin osallistuneilla niin muisti kuin terveyskin kohenivat, ja terveyspalveluiden käyttö väheni. Tässä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävässä roolissa.

[kuva poistettu]

Yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että kuntien palvelut ovat myös huonokuntoisten ja pienituloisten eläkeläisten saatavilla. Kuntiin tulee laatia vanhuspoliittisia ohjelmia, joita noudattamalla toteutettaisiin vanhusten toiveita.

Laki hoitajamitoituksesta suositusten sijaan

Perussuomalaiset vaativat, että hoitajamitoituksista huolehditaan suositusten sijasta säädettävällä tarkat mitoitukset asettavalla lailla, jota kuntien on sanktion uhalla noudatettava. Näin yhtenäistetään kuntien keskenään erilaiset terveyden- ja vanhustenhoidon olosuhteet. Tällä hetkellä hoitajamitoitussuositusten noudattamisesta ei kunnissa juurikaan piitata. Äärimmäinen kiire hoitolaitoksissa johtaa usein vanhusten ylilääkintään, ja koska osa hoitajista hyvällä syyllä kokee työnsä liian raskaaksi, on sekin omiaan heikentämään hoitoalan ja vanhusten tulevaisuutta. Vanhojen puolueiden muodostama hallitus pakoilee vastuuta jättämällä sitovat hoitajamitoitukset epämääräiseen tulevaisuuteen, joten nykyisellään vaatimukset hoitohenkilökunnan määrän lisäämiseksi jäävät kunnissa omaisten valitusprosessien varaan.

• Perussuomalaiset vaativat tarkkamääräisten hoitajamitoitusten säätämistä laissa ja niiden toteuttamista käytännössä.

Vaihtoehtoja ikäihmisille

Vanhusten elämänlaatua voidaan parantaa mm. ennaltaehkäisevän kuntouttavan toiminnan avulla sekä lisäämällä kotipalveluita. Suurin osa vanhuksista haluaa jatkaa asumista kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Kunnissa tulisikin kiinnittää erityishuomiota kotihoidon tukemiseen ja kehittämiseen.

Ikääntyville on järjestettävä palvelutalo- tai vanhainkotipaikka, kun vanhus sitä itse haluaa tai kun muutoin tähän elämänvaiheeseen siirrytään. Laitoshoidossa olisi panostettava yksilölliseen hoitoon ja huomioitava vanhuksen itsemääräämisoikeus mahdollisuuksien mukaan. Oleellista on myös varmistaa tarkoituksenmukainen lääkitys ja saada ns. ylilääkintä kuriin. Näin vanhukset voivat paremmin ja samalla saavutetaan yhteiskunnallisia säästöjä.

Ei pidä unohtaa niitäkään vanhuksia, jotka haluavat viettää vanhuuttaan ns. senioritaloissa. Moni vanhuspariskunta ja yksineläjäkin haluaisi myydä omistamansa asunnon ja muuttaa taloon, jossa olisi huomioitu mm. sosiaaliseen kanssakäymiseen, oman kunnon ylläpitoon ja kokonaisvaltaiseen terveydenhoitoon liittyvät tilat ja palvelut.

Ikääntyviä ihmisiä vaivaavien muistisairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on saatava lisäresursseja. Kuntien järjestämiä palveluja voidaan täydentää yksityisillä palveluilla, kuitenkin niin, että niiden laatua ja hinnoittelua valvotaan kuntien toimesta. Yksityisten yhteisöjen perimien maksujen tulee asettua sellaiselle tasolle, että pienituloiset ja pitkäaikaissairaat pystyvät palveluja käyttämään. Kunnissa on oltava jatkuva valmius omien vanhuspalveluiden järjestämiseen, mikäli palveluita täydentävät yksityiset markkinat tuottavat vanhuksille vain ylikalliita palveluita.

Kaikkien terveydenhuoltoon liittyvien poliittisten ratkaisujen on oltava perussuomalaisten mielestä eettisiä ja vastuullisia. Ihmisten sairauksilla ei pidä tehdä bisnestä. Korostamme myös omaisten roolia vanhusten kunnon ja elämänhalun ylläpitämisessä: järjestelmät eivät voi yksin taata inhimillisyyttä, vaan ihmisten on itsekin otettava vastuuta.

• Perussuomalaiset tekevät kaikkensa ikäihmisten asumisvaihtoehtojen riittävän määrän ja hyvän laadun takaamiseksi.

Sotiemme veteraanit ja invalidit ovat kunniakansalaisiamme

Perussuomalaiset vaativat, että sotiemme veteraaneille ja invalideille, heidän puolisoilleen sekä kotirintamanaisille taataan kuntoutus kunnan kustantamana sekä mahdollisuus laitoskuntoutukseen vähintään kerran vuodessa. Tämä hoituu usein oman kunnan ulkopuolella. Kuntoutus pitää muuttaa avustukseksi ja kohdentaa muihinkin henkilökohtaisiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi silmälasien uusimiseen, jos kuntoutuksen saaja niin itse haluaa. Pienempi haitta-asteisten sotainvalidien palveluiden saamista haittaava prosenttiraja on poistettava kaikkien sotainvalidien saattamiseksi samojen etuisuuksien piiriin.

Kuntien tulee huolehtia siitä, että sotiemme veteraaneille ja invalideille sekä heidän puolisoilleen tarjotaan riittävää tukea omassa kodissa asumiseen. Se on vähintä, mitä kunnat voivat veteraaniemme hyväksi itse tehdä. Kuntien tulee myös mahdollistaa pienillä eläkkeillä eläville ja eniten tukea tarvitseville tarvetta vastaavaa kuntoutusta. Veteraanien ja invalidien tulee päästä terveydellisin perustein intervallihoitoon, kuten Suomen Sotaveteraaniliitto on jo pitkään vaatinut.

Perussuomalaiset paheksuvat sitä, kuinka valtapuolueet ovat vuodesta toiseen vähentäneet kunnille valtionkonttorilta tulevia veteraanikuntoutusmäärärahoja niin, että monessa kunnassa yhä enemmän kuntoutusta tarvitsevat veteraanit ja invalidit eivät saa kuntoutusta läheskään joka vuosi. On korkea aika siirtyä juhlapuheiden koreista sanoista todellisiin tekoihin. On sotiemme veteraanien ja invalidien kunnianpalautuksen viimeinen hetki.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Kotimainen ruoka

Elintarvikkeiden perustuotanto on säilytettävä kotimaassa. Kansalaisille on oltava tarjolla lähiruokaa, jonka alkuperä ja raaka-aineet tunnetaan varmuudella. Puhdas kotimainen ruoka tuo työtä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Ruoan tuotantojärjestelmien ja kilpailukyvyn kehittäminen on kaikkien etu. Elintarvikeala työllistää noin 300 000 suomalaista eli 12% työssäkäyvästä väestöstä. Viljelijäväestön saamaa osuutta ruoan hinnasta on lisättävä tuotanto- ja kauppaketjussa, mutta kuluttajahinnat eivät saa sen seurauksena nousta. Nykyinen suunta elintarviketuotannossa on huolestuttava: tuontiruoan osuus on jo yli kaksinkertainen vientiruokaan nähden ja se kasvaa jatkuvasti.

Lähiruoka-käsitteellä tarkoitetaan ruoan tuotantoa ja kulutusta omalla alueella. Näin ollen lähiruokatuotanto edistää myös alueellista taloutta. Lähiruoan hankinta paikallisesti toimiville julkisille laitoksille tulee nähdä investointina oman alueen talouteen, työllisyyteen, huoltovarmuuteen, ruoan laatuun, pk-sektoriin, ruokakulttuuriin ja ennen kaikkea kansanterveyteen. Ruokapalvelut eivät ole pelkkä kuluerä.

Kokonaisvaltaisen lähi- ja luomuruokaohjelman onnistuminen edellyttää eri hallinnonalojen vahvaa yhteistyötä. Suomen ja suomalaisten hyvinvointia voidaan edistää tukemalla kunnallisella päätöksenteolla lähiruoan käyttämistä kunnallisissa laitoksissa.

Tällä hetkellä lähiruoan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä lähiruokaa ole riittävästi tarjolla kauppojen hyllyillä. Päättäjien tulisi parantaa lähiruoan tuottajien asemaa, jotta yhä useammalla suomalaisella olisi mahdollisuus ostaa omalla alueellaan tuotettua, hyvää ja terveellistä ruokaa.

• Suomessa on lisääntyvässä määrin lapsia, jotka saavat päivän ainoan lämpimän ruoan koulussa tai päiväkodissa. Perussuomalaiset vaativat kouluruokailuun kotiruoanomaista, terveellistä lähiruokaa. Myös kunnallisissa vanhainkodeissa, sairaaloissa ja muissa laitoksissa tulee suosia kotimaista lähiruokaa. Tämä uudistus on kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kustannusneutraali ja tukee samalla alueen maatalouselinkeinoa.
  
  
• Kaikki mahdolliset elintarvikehankinnat on lakien puitteissa ohjattava oman kunnan maataloustuottajille, näin esimerkiksi silloin kun hoidetaan koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien ruokahuoltoa.
  
  
• Maatalouden kannattavuuskriisi on pikaisesti ratkaistava eri tahojen tehokkaalla yhteistyöllä.
  
  
• Päivittäistavarakauppa on liiaksi keskittynyt kahdelle kauppaketjulle. Kaavoituksellisten ratkaisujen ja tonttipolitiikan avulla kauppojen välistä kilpailua on lisättävä, jolloin hintataso pysyy kohtuullisena.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Liikunta- ja kulttuuripalvelut

Liikettä niveliin!

Liikkumisen lisäämiseen suunnatut varat eivät mene hukkaan. Kuntien tuki urheiluseuroille ja liikuntaan liittyvälle vapaaehtoistoiminnalle edistää osaltaan kuntalaisten terveyttä sekä tasa-arvoa ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

Kansalaisten liikuntamahdollisuuksia on parannettava kohdentamalla resursseja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Liikuntahallien käyttöaste on nostettava korkeaksi ja liikkujat on saatava liikkeelle myös päivisin. Tämä edellyttää yli kuntarajojen tehtävää yhteistyötä. Elintasosairaudet lisääntyvät nyky-yhteiskunnassa hälyttävästi, joten liikuntaan panostaminen on entistä tärkeämpää.

Siinä missä liikunta on työikäisille työkyvyn ylläpitäjä ja ikääntyville keino parantaa toimintakykyä ja terveyttä, on se lapsille ja nuorille erinomainen harrastus. Kuntien on tuettava urheiluseuroja myös rahallisin toiminta-avustuksin, jotta seuroilla on varaa harjoituspaikka- ja salivuokriin. Muussa tapauksessa maksut lankeavat täysimääräisinä harrastavien nuorten vanhempien maksettaviksi, mikä puolestaan heikentää tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia. Kuntien tulee lisätä lähiliikuntapaikkoja siellä, missä nuoret viettävät aikaansa. Myös arkiliikunnan harrastusmahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Hyviä keinoja arkiliikunnan edistämiseksi ovat kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja niiden ympärivuotinen kunnossapito. Leikkikentät sekä koulujen ja päiväkotien leikkipaikkojen käyttömahdollisuus myös iltaisin ovat tärkeitä ennen kaikkea pienempien lasten liikunnan kannalta.

Kuntien kehittämissuunnitelmissa on huomioitava riittävästi ikääntyvän väestön ja erityisryhmien liikuntatarpeiden lisääntyminen. Näille ryhmille tulee järjestää ohjattua liikuntaa esimerkiksi yhdessä liikuntajärjestöjen kanssa.

Nuoriso mukaan

Nuorisoa on aktivoitava ottamaan itse vastuuta toiminnastaan ja etsimään ratkaisuja ongelmiin. Nuorten harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia suunniteltaessa tuleekin kunnallisten päättäjien kuunnella nuoria, ja nuorilla täytyy olla aito mahdollisuus osallistua kunnalliseen nuorisotyötä koskevaan päätöksentekoon. Jokaisessa kunnassa tulee olla nuorisovaltuusto, jonka kautta nuoret saavat mahdollisuuden vaikuttaa. Kunnanvaltuustojen ohella nuorille on tarjottava mahdollisuus olla läsnä myös lautakuntien kokouksissa ja siten oppia vaikuttamisen keinoja.

[kuva poistettu]

Poliittisten nuorisojärjestöjen taloudellinen suosiminen tulee lopettaa, ja kolmannen sektorin saama taloudellinen tuki tulee jakaa oikeudenmukaisesti eri toimijoiden kesken. Myös lasten ja nuorten harrastuksiin osoitetut kunnalliset tuet on jaettava tasapuolisesti jäsenmäärään ja kustannuksiin suhteutettuna.

Kulttuuri on rikkaus

Monipuolisten kulttuuripalveluiden vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn on kiistaton, ja kulttuuriyhteistyötä kuntien välillä tuleekin lisätä. Hyviä kulttuuri- ja koulutuspalveluita kuntalaisille tuottavat mm. kansalais- ja työväenopistot.

Maksuttomat kirjastopalvelut ympäri Suomen muodostavat sivistyksemme kivijalan. Vaikka kirjastojen rooli on tietoliikenneyhteyksien kehittymisen ja tiedon saannin helpottumisen seurauksena osittain muuttunut, ovat kirjaston peruspalvelut eli kirjojen lainaaminen ja lehtienlukusalit yhä erittäin tärkeitä. Ne mahdollistavat kaikille kuntalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet tiedon hankkimiseen.

• Perussuomalaiset korostavat kirjastojen materiaalihankinnoissa monipuolisuutta.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Työtä kaikille koko Suomessa

Syrjäytymisen estäminen

Suomessa on noin 50 000 15–29 -vuotiasta syrjäytynyttä. Syrjäytyminen on vahvasti sidoksissa työttömyyteen. Pitkäaikaistyöttömien määrä 2012 helmikuussa oli noin 60 000, kun vuonna 2008 heitä oli noin 40 000. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 31 700 alle 25-vuotiasta työtöntä eli 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Syrjäytymistä voidaan ja sitä tulee tehokkaasti ehkäistä. Jo päiväkodeissa ja kouluissa on mahdollista tukea syrjäytymisvaarassa olevia, esimerkiksi antamalla opetuksessa enemmän sijaa arjen taidoille, joilla tähdätään oman elämän hallintaan. Samat opiskelumuodot eivät sovi kaikille, ja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen voisi luoda mahdollisuuksia niille nuorille, joille tavanomainen koulunkäynti tuottaa vaikeuksia. Edullisen harrastustoiminnan tuottaminen myös pienituloisten lapsille sekä riittävien resurssien kohdistaminen ehkäisevään ja etsivään nuorisotyöhön katkaisisivat syrjäytymisen kierrettä, joka alkaa usein jo nuoruudessa.

Yhdestä syrjäytyneestä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset, joten ehkäiseviin toimiin on syytä panostaa paitsi inhimillisistä, myös taloudellisista syistä. Panostamalla kuntoutus- ja tukitoimiin edesautetaan työkyvyn säilyttämistä ja ehkäistään ennenaikaisia eläkkeitä. Työkyvyttömyyseläkkeellä on tälläkin hetkellä ihmisiä, jotka haluaisivat takaisin työelämään. Mielekkään tekemisen kehittäminen syrjäytyneille auttaa heitä kokemaan itsensä osaksi yhteiskuntaa ja vähentää kokemusta syrjäytymisestä.

Työttömiä ei saa unohtaa

Perussuomalaisten mielestä työvoimapalvelujen saatavuus on jokaisessa kunnassa turvattava. Työvoimapalvelujen jättäminen internet-yhteyksien varaan vaarantaa niiden saatavuuden. Työnhakijoilta puuttuvat usein tarvittavat tietokoneet, niiden käyttötaito ja maksulliset internet-yhteydet.

[kuva poistettu]

Kuntaliitokset ovat mahdollistaneet valtion hallinnolle palvelujensa karsimisen, koska lain mukaan kunnassa riittää yksi toimipiste. Tämä on kasvattanut kohtuuttomasti matkoja ja matkakuluja työvoimapalvelujen luokse.

Koska työttömyysturva on siirtynyt ansiosidonnaiseen suuntaan, on varmistettava pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyöllistettyjen ryhmien asema ja toimeentulo. Kuntien vastuuta vaikeasti työllistettävien velvoitetyöllistämisessä on lisättävä ja varmistettava, että vaikeasti työllistyviä ei syrjäytetä. Kunnille on annettava näiden velvoitteiden hoitamiseen lisäresursseja.

Kunnilla on oltava taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa yhteiskuntatakuu. Noin 110 000 nuorella ei ole toisen asteen tutkintoa ja heillä on muita suurempi vaara syrjäytyä koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnasta. Jotta kunnat voivat tarjota nuorille riittävästi toisen asteen opintoja oppisopimuskoulutuspaikkoja sekä työpaja-, työharjoittelu- ja työpaikkoja, on valtion osallistuttava kuntien kustannuksiin.

Pitkäaikaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien asemaan on kiinnitettävä huomiota. Kunnan on tarjottava työtä tai muita työllistymistä tukevia palveluita myös pitkäaikaistyöttömille. 50 vuotta täyttäneiden työttömien ikärasismi on lopetettava.

• Perussuomalaiset kannattavat, että työttömien yhdistysten ylläpitämiä toimitiloja ja toimintaa tuetaan.

Työnteon oltava aina joutenoloa kannattavampaa

Lyhyen työsuhteen vastaanottaminen ei saa aiheuttaa etuuksien välitöntä tai saadun nettoansion suuruista menetystä. Etuuksien on myös palauduttava entiselle tasolleen viivytyksettä työsuhteen päättymisen jälkeen. Perussuomalaisten mielestä työnteon on oltava aina joutenoloa kannattavampaa.

Kuntien on panostettava erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoon. Kuntien on annettava nuorille harjoittelupaikkoja kuntien omissa palvelupisteissä ja yrityksissä. Nuoren työttömyys tai koulutuspaikan saaminen ei saa kestää yli kolmea kuukautta.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Ei tasaveroille – verot maksukyvyn mukaan

Perussuomalaisten mielestä verotus on toimitettava oikeudenmukaisesti eli verot on määrättävä kansalaisten maksukyvyn mukaan.  Erityisesti kokoomuksen ajamaa tasaverojärjestelmää emme hyväksy.

Verotuksella ei tule suunnata nykyistä enemmän rahaa hyvätuloisille. Sen sijaan nettotulojen lisääminen pieni- ja keskituloisille pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä, koska näiden ryhmien kohdalla tulot palautuvat helpommin kulutuksen kautta takaisin kiertoon.

Kunnallisvero on tasavero, joka kohdistuu lähes samoin sekä pieni- että suurituloisiin.  Viime aikojen veroratkaisuilla hallitus toisensa jälkeen on siirtänyt verotuksen painopistettä siten, että suurituloiset ja rikkaat ovat saaneet veroetuja ja pienempituloisten kokonaisverorasitus on voimakkaasti kasvanut. Tämä kaikki on tapahtunut välillisen verotuksen kiristämisen kautta.

Koska valtio on leikannut kuntien saamia valtionosuuksia, ovat kunnat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon. Rahapulassa kunnat ovat joutuneet korottamaan kunnallisveroprosentteja, jotta pystyisivät hoitamaan niille laissa säädetyt velvoitteet.  Monissa kunnissa veroprosentit ovat kohonneet kohtuuttomiksi.

Ajoneuvo- ja polttoaineverotus on mielestämme luotava sellaiseksi, etteivät hajaasutusalueilla asuvat perheet, jotka tarvitsevat työssä käymiseen ja arkiaskareiden hoitamiseen kahta tai useampaa autoa, joudu maksamaan autoistaan kohtuuttomia veroja ja vakuutusmaksuja. Dieselpolttoaineen hinta on jo niin lähellä bensiinin hintaa, että diesel-vero tulisi poistaa. Viimeaikaiset verohyödyt on kohdistettu kalliiden autojen omistajille, kun taas huonompikuntoisilla autoilla ajavat, usein vähävaraiset ja matalapalkkaiset kansalaiset joutuvat maksamaan vähäisestäkin autoilustaan suhteellisesti paljon korkeamman hinnan.

Jotta verotusta voitaisiin oikeudenmukaistaa ja kohtuullistaa, ehdottavat perussuomalaiset muun muassa seuraavia korjauksia:

• Suurten omaisuuksien varallisuusvero on palautettava käyttöön.
  
  
• Suursäätiöt on saatava verotuksen piiriin.
  
  
• Autojen ja moottoripolttonesteiden verotusta on kevennettävä.
  
  
• Suurituloisille on tehtävä valtionverotukseen uusi tiukempi lisäys veroasteikkoon (Wahlroos-vero).
  
  
• On estettävä kuntien taksoilla, maksuilla ja muun muassa kohtuuttomilla yksityisten omakotitalojen ja loma-asuntojen kiinteistöverojen korotuksilla suorittama piiloverotus.
  
  
• On säädettävä pikaisesti kaivosvero.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys

Elinkeinopolitiikkaa päivitettävä

Yritystoiminnan tukemisessa on huomioitava investointien ja tuoton tasapaino. Kuntien omistus strategisissa palveluissa on säilytettävä. Näitä palveluja ovat mm. vesi- ja energialaitokset. Kunnan ei pidä myydä tuottavia omistuksiaan eri palvelulaitoksista.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on oltava tasavertainen mahdollisuus osallistua kuntien tarjouskilpailuihin. Perussuomalaisten mielestä kilpailutuksissa on korostettava nykyistä enemmän hinnan sijaan laatua, paikallisuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Paikallisuuden korostaminen on osa kestävää yhteiskunnallista ja ympäristökehitystä.

Kuntien ja maakuntien elinkeinoyhtiöiden hankkeet, niihin panostetut eurot ja saavutetut tulokset on tutkittava ja avattava. Elinkeinoyhtiöiden toiminta ei saa olla hanketoimintaa, jolla ei saavuteta tuloksia. Elinkeinoyhtiöiden on tuettava yrittämistä ja niiden avulla on pystyttävä luomaan työpaikkoja.

Kuntien ja maakuntien elinkeinopolitiikka ei saa vääristää kilpailua. Elinkeinopolitiikan pitää aina perustua aitoon markkinatilanteeseen.

EU:n kilpailudirektiivin tarkoitus oli torjua harmaata taloutta luomalla aidosti toimivat sisämarkkinat, jotka vauhdittaisivat EU:n talouden kasvua sekä kohentaisivat tuottavuutta ja kilpailun läpinäkyvyyttä. Nämä tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Kansallisella tulkinnalla on päinvastoin avattu markkinat halpatyölle ja luotu kasvupohja harmaalle taloudelle.

Monen kunnan talous on riippuvainen maatalouden kannattavuudesta. Maataloustuottajat on ajettu ahdinkoon EU:hun liittyvillä päätöksillä sekä valvonta- ja tarkastustoiminnalla. Maatalousväestöstä on tullut uusköyhälistöä, pankkien torppareita. Perussuomalaiset eivät hyväksy pellon ja metsämaan kiinteistöveroa.

Yrittäjyyden edistämisessä ja elinkeinopolitiikassa kuntien on otettava käyttöön yritysvaikutusten arviointi. Kunnan suorittamissa palvelutuotannon ulkoistamisissa ja kilpailutuksissa on otettava huomioon erityisesti paikalliset yritykset ja paikallisen elinkeinoelämän kehittäminen. Tarjouskilpailut on rakennettava niin että alueen yritykset voivat niihin osallistua. Myös kaavoituksella on tuettava paikallista [kuva poistettu] yritystoimintaa ja pyrittävä edistämään taloudellista toimeliaisuutta sekä uusien työpaikkojen luomista.

Suomalaisia on ohjattu määrätietoisella aluepolitiikalla muuttamaan kasvukeskuksiin. Myös koulutusta keskitetään entistä voimakkaammin suuriin kaupunkeihin. Valittu linja on osa hallituspuolueiden harjoittamaa autioittavaa aluekehitystä. Tämän perussuomalaiset ovat alusta asti todenneet, sillä nyt maakunnissa kärsitään tietyillä aloilla ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, mikä pakottaa yrityksiä jopa siirtämään tuotantoa muualle. Politiikka, jolla kannustetaan liikkuvaan elämään, on ehkä käytännönläheistä, mutta siinä ei perussuomalaisten mielestä oteta huomioon inhimillisiä näkökohtia. Emme halua palata aikaan, jolloin ihmisten elanto perustui ruoan perässä vaeltamiseen.

Perussuomalaisten mielestä:

• Kunnan omistamat vesi- ja energialaitokset on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan kunnan määräämisvallassa.
  
  
• Hankintalain osaamista on edistettävä kunnissa. Tavoitteena on, että paikalliset toimijat pääsevät osallistumaan kunnan urakoihin ja muihin työllistäviin hankintoihin.
  
  
• Harmaan talouden torjuntaohjelma on laadittava jokaiseen kuntaan.
  
  
• Elinkeinopolitiikka on päivitettävä. Nykyisin se on liian hankevetoista. Tavoitteena on oltava olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen ja uusien yritysten sekä työpaikkojen luominen.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Poliittiset virkanimitykset lopetettava

Virkanimitykset osaamisen, ei puolueen jäsenkirjan perusteella

Perustuslain mukaan yleiset nimitysperusteet julkisen sektorin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutusta ja työkokemusta, kyvyllä luontaisia lahjoja tai muita viran hoidon kannalta tarpeellisia ominaisuuksia ja koetellulla kansalaiskunnolla yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä asioita sekä nuhteetonta käytöstä. Valtion virkamieslaissa kielletään hakijoiden suosiminen esimerkiksi poliittisen toiminnan perusteella. Puolueen jäsenkirja ei ole peruste palkkaukselle.

”Maan tapana” kuitenkin on, että korruption luonteisia poliittisia virkanimityksiä tehdään jatkuvasti. Lukuisat valtion, kuntien ja kuntakonsernien työpaikat jaetaan poliittisten puolueiden jäsenkirjojen tai suhteiden perusteella. Kabinettisopimukset erityisesti johtovirkojen jakamisesta aiheuttavat sen, että pätevin johto jää palkkaamatta, mikä säteilee vahingollisesti koko organisaatioon. Julkishallinnon johtaminen kärsiikin alennustilasta niin kauan kuin vanhat puolueet jatkavat häikäilemätöntä omiensa suosintaa virkanimityksiä tehdessään ja jyvittävät paikkoja vaalimenestyksen mukaan.

Perussuomalaiset haluavat tervehdyttää julkishallintoa ja kitkeä poliittiset virkanimitykset. Julkisen sektorin työpaikat tulee täyttää avoimen hakumenettelyn kautta, jolloin kaikilla työnhakijoilla on tasapuoliset mahdollisuudet hakea avoimia työpaikkoja. Julkisen sektorin työpaikkoihin tulee valita pätevin työnhakija. Jäsenkirjasta ei saa olla hakijalle etua, eikä haittaa. Kunnissa on mahdollista ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin epäiltäessä lain säännösten tai annettujen ohjeiden vastaista toimintaa. Mikäli on syytä epäillä virkanimityksen tapahtuneen lain säännösten tai annettujen ohjeiden vastaisesti, voi kunnan tekemästä valintapäätöksestä valittaa esimerkiksi hallinto- oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut poliittisia virkanimityspäätöksiä, joten oikeuskäytäntöä ja ennakkoratkaisuja löytyy.

• Perussuomalaiset korostavat, että virkanimitykset on tehtävä pätevyyden, ei puolueen jäsenkirjan tai hyvä veli -verkostoon kuulumisen perusteella.
  
  
• Mikäli epäilee virkanimityksen tapahtuneen lain säännösten tai annettujen ohjeiden vastaisesti, on kunnan tekemästä päätöksestä syytä valittaa hallintotuomioistuimeen asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen

Perussuomalaiset kannattavat viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä. Viranomaisten välinen yhteistyö on tärkeää aina harmaan talouden vähentämisestä lastensuojeluun. Yhteistyötä tehostamalla voidaan estää tilanteita, joissa viranomaiset toimivat toisistaan tietämättä tai tekevät turhaa päällekkäistä työtä. Samalla voidaan säästää yhteiskunnan varoja ja edistää kuntalaisten hyvinvointia.

Perussuomalaiset korostavat, että avun tarpeessa olevaa ihmistä ei saa turhaan pompotella luukulta toiselle, vaan viranomaisten yhteistyötä on kehitettävä siten, että se palvelee asiakkaita paremmin. Viivyttelyyn ei ole enää varaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore selvitys osoittaa, että paljon puhuttaneiden perhesurmien yhteydessä tapahtunut viranomaisyhteistyö on ollut puutteellista. Vastuuta on siirrelty viranomaiselta toiselle, eikä yhteistyötä ole tehty riittävästi.

• Perussuomalaiset vaativat viranomaisten välisen yhteistyön parantamista. Tehokas viranomaisyhteistyö säästää yhteiskunnan varoja ja edistää kuntalaisten hyvinvointia.

Viranomaisilla vastuu

Perustuslain 124 §:n mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Vallan käyttö edellyttää myös vastuuta. Virkavelvollisuuden rikkominen voi johtaa mm. rikosoikeudelliseen vastuuseen tai vahingonkorvausvastuuseen.

• Perussuomalaiset luottamushenkilöt tulevat tarkkailemaan kotikuntansa päätöksenteon laillisuutta sekä nostamaan esiin havaitsemansa epäkohdat.
  
  
• Perussuomalaiset edellyttävät virkamiehiltä avointa, rehellistä ja puolueetonta valmistelutyötä päätöksenteon pohjaksi. Virkamiesvalmistelu ei saa olla tarkoitushakuista.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Kaavoitus ja maankäyttö

Perussuomalaisten mielestä kunnan kaavoituksen ja maankäytön on palveltava kunnan tervettä kehitystä. Ilman elinvoimaisia ja kehittyviä yrityksiä sekä viihtyisiä asuinympäristöjä kunnan toimintamahdollisuudet heikkenevät olennaisesti.

Kuntien on sijoitettava yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet ensisijaisesti omille mailleen. Yleiskaavoilla ei saa vaikeuttaa haja-asutusalueiden rakentamista.

Kuntien on huolellisesti tutkittava valtion ympäristöviranomaisten vaatimat suojeluhankkeet. Kuntien tulee käyttää jätevesiasetuksen niille suomaa mahdollisuutta jatkaa haja-asutusalueiden jätevesihuollon uusien määräysten toimeenpanon siirtämistä mahdollisimman pitkään. Näin helpotetaan ennen kaikkea iäkkäiden ihmisten asumista omassa kodissaan.

Monissa kunnissa rajoitetaan kaavoituksella rakentamisen, maatalouden ja metsätalouden maankäyttöä. Yksityismaata käytetään korvauksetta yleiseen virkistyskäyttöön V-kaavamääräyksellä, jolloin aiheutuvat vahingot ja maankäyttörajoitukset sälytetään yksin maanomistajan kontolle.

Maakuntakaavoituksessa kunnat pyrkivät ehkäisemään haja-asutusalueiden rakentamista M-aluemerkinnöillä (rakentamisrajoituksilla) sekä rajoittamaan metsänhakkuuta normaaleilla metsätalousalueilla. Tämä on maapolitiikkaa, joka heikentää kunnan ja sen asukkaiden asuin- ja elinmahdollisuuksia.

Valtapuolueiden kaavoitus-, maankäyttö- ja [kuva poistettu] ympäristöpolitiikka on vuosikausia pyrkinyt yksityisen maankäytön rajoittamiseen monin eri tavoin. Esimerkkeinä tästä ovat EU-aloitteinen Natura 2000 - suojelu ja valtakunnalliset suojeluohjelmat. Monet kunnat ovat jatkaneet samansuuntaista politiikkaa muun muassa yleiskaavoituksessa, jossa varsinkin haja-asutusalueiden maanomistajien maankäyttöä on vaikeutettu.

Kunnan kaavoituksen ja maankäytön on edistettävä kunnan kehitystä, johon kuuluu mahdollisuus uudisrakentamiseen sekä asunnoiksi että yritysten toimitiloiksi. Kaupan keskittyminen on haaste ja siihen tulee puuttua kaavoituksellisin keinoin.

Kauppapaikkoja tulisi olla tarjolla myös muille kuin muutamille suurimmista ketjuista. Suomalaisten suosituin asumismuoto on omakotiasuminen, joten kunnan on edistettävä tätä kohtuuhintaisella maansaantimahdollisuudella, jotta myös pienija keskituloiset perheet voisivat päästä omakotitaloasuntoon.

Jos kunta joutuu pakkolunastamaan yksityismaata, maanomistajalle on maksettava viipymättä käyvän hinnan mukainen korvaus tai korvattava maanomistajan vahinko täysimääräisenä.

Kuntien on huolehdittava kaavoituksessa myös siitä, että niillä on riittävästi rakennusmaata loma-asuntojen rakentajille ja muulle lomanviettotoiminnalle. Tämä antaisi elinvoimaa kunnille, koska lomalaiset käyttävät kuntien ja niiden alueilla olevien yritysten palveluita. Maa-alueitamme ei Perussuomalaisten mielestä pidä myydä sellaisista maista tuleville, joiden kotimaasta me suomalaiset emme voi vastaavalla tavalla ostaa maata.

Koska kunnilla on kaavoituksessa monopoli, on kaavoitusasiat mitoitettava ja ratkaistava kunnallishallinnossa kuntalaisten perustarpeet huomioiden. Valtuutettujen on ajettava kuntalaisten asiaa.

• Perussuomalaiset esittävät, että kunta hakee ympäristöministeriöltä poikkeusluvan haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen. Ne kotitaloudet, joilla on ehjät jätevesien kaksoiskaivojärjestelmät, voivat jatkaa sillä järjestelmällä.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Asuminen, liikenne ja vesistöjen tila

[kuva poistettu]

Ei bisnestä asumisen kustannuksella

Kunnallista asuntotuotantoa on tuettava ja asumismahdollisuuksista on saatava ajantasaiset tiedot sekä kuntien internet-sivuilta että kunnantalolta. Kuntiin on laadittava asuntopoliittinen ohjelma.

Arava-järjestelmän tarkoitus on tuottaa kohtuuhintaisia, turvallisia ja viihtyisiä koteja. Arava on nyt yleishyödyllisten kiinteistösijoittajien rahastusautomaatti. Järjestelmällä jaetaan vuosittain yli 1000 miljoonaa veroeuroa asuntotuotannon tukemiseen. Suuria ”yleishyödyllisiä” kiinteistösijoittajia ovat ay-liikkeen, työeläkeyhtiöiden ja yksityisten sijoittajien säätiöiden ja yhtiöiden omistamat VVO, SATO sekä TA-, AVAIN- ja AVARA-konsernit. Ne ovat kahmineet itselleen yhä suuremman osan aravarahoista. Nämä asuntokonsernit ovat Suomen parhaiten kannattavia yhtiöitä. Ne ovat nostaneet asumisen hinnan niin korkealle kuin markkinatilanne suinkin sallii. Tämän seurauksena asumiskulut ovat nousseet varsinkin asutuskeskuksissa sietämättömän korkeiksi. Peruskansalaisen palkka ei enää riitä aravarahoitteisiin vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin.

Voimassa oleva aravalaki antaa kunnille mahdollisuuden ja oikeuden estää tällaista törkeää rahastusta ja voiton maksimointia.

• Perussuomalaiset vaativat, että kunnat käyttävät lain mukaista valvontaoikeutta ja velvollisuutta ohjata arava-asuntojen vuokrien ja vastikkeiden katot aravalain alkuperäiselle, kohtuulliselle tasolle.

Liikenneyhteydet

Kuten viimeaikaiset uutiset ovat osoittaneet, koko Suomi pystytään pitämään asuttuna, jos niin halutaan. Tarvitaan ainoastaan toimivat liikenneyhteydet ja muu infra sekä maalaisjärkeä päätöksentekoon.

Valtion ohella kuntien on annettava riittävä rahoitus yksityisteiden kunnostukseen ja hoitoon. Yksityisteiden varrella asuvien liikkumismahdollisuudet on turvattava. Kuntien velvollisuus ei ole kustantaa valtion ylläpitämiä alempiasteisia teitä. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat hankkeet on toteutettava valtion varoin.

Vesistöjen tilaan ja kalakantojen hoitoon kiinnitettävä huomiota

Suomen merialueen rannikon arvokalakannat ovat tuhoutumassa. Siika- ja lohikannat ovat niin heikossa kunnossa, että kalastajien määrä on pudonnut jo reilusti alle tuhannen. Ns. roskakalat ovat vallanneet laajasti sekä sisävesistöt että meren rannikkoalueet. Vesistöjen tilaan ja kalakantojen hoitoon täytyy Perussuomalaisten mielestä viimeinkin kiinnittää huomiota.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Turvallisuus lähtee yhteisöllisyydestä

Rikollisuus maassamme on kasvussa, mikä heikentää yleistä turvallisuutta. Turvapalveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen on pitkällä aikavälillä huolestuttavaa kehitystä.

Valtapuolueiden toteuttama poliisipiirien laajennus ja muu palvelurakenteiden keskittäminen haittaavat palvelujen saantia ja eriarvoistavat kansalaisia. Tämä lisää väestön keskittymistä kasvukeskuksiin, mikä tuo mukanaan uusia ongelmia ja minkä seurauksena suomalaisen kulttuurimme monimuotoisuus heikkenee merkittävästi. Perussuomalaiset vastustavat myös liikkuvan poliisin lakkauttamista, sillä se tulee heikentämään liikenneturvallisuutta ja vaikeuttamaan harmaan talouden torjuntaa.

Yleistä pahennusta ja yhä useammin myös turvallisuusongelmia aiheuttavaan järjestelmälliseen rahan kerjäämiseen julkisilla paikoilla on puututtava lainsäädännöllä.

Rikollisuus maassamme on kasvussa, mikä heikentää yleistä turvallisuutta. Turvapalveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen on pitkällä aikavälillä huolestuttavaa kehitystä. Valtapuolueiden toteuttama poliisipiirien laajennus ja muu palvelurakenteiden keskittäminen haittaavat palvelujen saantia ja eriarvoistavat kansalaisia. Tämä lisää väestön keskittymistä kasvukeskuksiin, mikä tuo mukanaan uusia ongelmia ja minkä seurauksena suomalaisen kulttuurimme monimuotoisuus heikkenee merkittävästi. Perussuomalaiset vastustavat myös liikkuvan poliisin lakkauttamista, sillä se tulee heikentämään liikenneturvallisuutta ja vaikeuttamaan harmaan talouden torjuntaa.

Yleistä pahennusta ja yhä useammin myös turvallisuusongelmia aiheuttavaan järjestelmälliseen rahan kerjäämiseen julkisilla paikoilla on puututtava lainsäädännöllä.

Perheiden hyvinvointi

Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on saatava kunnille yhteisiä viranhaltijoita, jotka tekevät mm. perheväkivaltaa ennalta ehkäisevää työtä ja puuttuvat yhdessä muiden viranomaisten kanssa ongelmatapauksiin. Turvallisuuden edistämissä tarvitaan myös ihmisten omaa vastuunkantoa. Lähiympäristömme huomioiminen kuuluu tähän. Nuorten turvallisuuden osalta muun muassa vanhempien keskinäinen yhteydenpito on tärkeää. Perussuomalaisten mielestä vanhempien on otettava entistä enemmän vastuuta lapsistaan, ja muidenkin kuin vain omien lasten perään tulee katsoa, kun lapsen etu ja yhteinen etu niin vaativat. Nykyaikaiseen, tasa-arvoa kunnioittavaan suomalaiseen perhepolitiikkaan kuuluu myös isien aseman korostaminen tasavertaisina kasvattajina ja toimijoina perheissä.

Järkevää pakolaispolitiikkaa

Suomen kuntien ei tule vastaanottaa pakolaisia pelkästään erilaisten valtion antamien tukien toivossa. Pakolaisuuden tarkoitus ei ole elintasopakolaisuus ja Suomeen jääminen, vaan paluu takaisin lähtömaahan. Oleskelu täysin vieraassa kulttuurissa on omiaan luomaan turhautuneisuutta ja erilaisia lieveilmiöitä. Perussuomalaisten mielestä valtion olisikin järkevämpää tukea auttamista lähtömaata lähempänä olevilla alueilla, jolloin todennäköisesti saadaan aikaan sama tai jopa parempi lopputulos pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Nämä alueet ovat paitsi maantieteellisesti, myös kulttuurisesti lähempänä avuntarvitsijaa. Näin vältytään myös tilanteilta, joissa vakavan rikoksen Suomessa tehnyt pakolaisstatuksen saanut henkilö pitäisi käytännössä karkottaa Suomesta takaisin lähtömaahansa.

Pakolaisten vastaanoton osalta kustannukset valtiolle ovat jo satoja miljoonia ja esimerkit kunnista kertovat, että valtion antama korvaus ei kata edes nykyisiä kustannuksia. Koska valtio ei ole rajoittamassa sosiaalista maahanmuuttoa, on viestin lähdettävä kunnista. Kuntien ei pidä perustaa vastaanottokeskuksia alueilleen työpaikkojen toivossa. On epäloogista perustella vastaanottokeskusten perustamista tuloilla, koska valtionkin tulot ovat verotuloja ja näin ollen rahaa siirretään vain taskusta toiseen.

Maamme sisäinen turvallisuus perustuu yhteisöllisyyteen, poliittisen järjestelmämme yleiseen hyväksyttävyyteen, enemmistöpäätöksentekoon ja maahamme sopeutuvien vähemmistöjen asianmukaiseen huomioimiseen. Vähemmistöjen aseman takaamista eivät pitkällä tähtäimellä edistä sellaiset poliittiset ratkaisut, joiden seurauksena valtaväestö kokee joutuvansa perusteetta huonompaan asemaan suhteessa johonkin vähemmistöön. Siksi maamme ulkopuolelta tulevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ei perussuomalaisten mielestä saa asettaa erilaisin yhteiskunnallisin tuin parempaan asemaan kuin suomalaisia.

Kannatamme kaikille mahdollisuuksia kouluttautua, käydä työssä ja rakentaa hyvä elämä omalla työllään.

Kunnallisvaaliohjelma 2012

Perussuomalaiset saa äänesi kuulumaan!

Perinteinen suomalainen yritteliäisyys, turvalliset kotimaiset elintarvikkeet, hoidettu maisema ja koko Suomen pysyminen asuttuna ovat tulevaisuudessakin maamme valttikortteja, joita ei pidä pelata pois lyhytnäköisten pikavoittojen toivossa. Nykyinen kehitys on omiaan kaventamaan ajatteluamme ja tulevaisuuden näkymiämme, ja keskittämään pääomia ja valtaa suuryrityksille sekä suursijoittajille ja muille raharikkaille.

Kuntien taloudellinen tilanne heikentyy huomattavasti tulevina vuosina, ”kiitos” nykyisen ja edellisen hallituksen. Samalla kuntien velvoitteita ollaan kuitenkin lisäämässä. Säästöt ja leikkaukset tulevat asettamaan kunnat ja kuntapäättäjät vaikeiden priorisointien eteen. Arvovalintoja on tehtävä myös terveys- ja muiden hyvinvointipalveluiden kohdalla. Tämän vuoksi perussuomalaiset valtuutetut ovat tärkeässä roolissa turvaamassa niiden asemaa, jotka ovat jo valmiiksi heikoilla yhteiskunnassamme.

Viimeaikainen poliittinen kehitys Suomessa on selvästi osoittanut, ettei vanhoilla puolueilla ole merkittäviä keskinäisiä eroja käytännön politiikassa. Tästä ovat osoituksena harjoitetun politiikan lisäksi erityisesti esiin nousseet vaalirahoitusepäselvyydet ja niiden taustalla oleva röyhkeä välinpitämättömyys kansanvallasta.

Kun kansan tahto ja vallanpitäjien poliittiset mieltymykset eivät kohtaa, haetaan ratkaisua kansanvallan kriisiin entistä useammin rahasta ja mainonnasta. Syyksi vaalitappioihin ja äänestämättömyyteen nähdään lähinnä imagokysymykset. Todellisuudessa kysymys ei ole imagosta vaan väärästä politiikasta, jota perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti niin eduskunnassa kuin kunnan- ja kaupunginvaltuustoissakin vastustaneet. Tästä olemme saaneet palkaksi valtapuolueiden haukut.

Perussuomalaiset eivät kuitenkaan pelkää toimia tavallisen suomalaisen puolustajana. Meillä ei ole sidoksia kulissien takaisiin poliittisiin kytkykauppoihin. Ainoa taho, joka pystyy perussuomalaiseen politiikkaamme vaikuttamaan, on Suomen kansa. Ja tuo vaikuttaminen tapahtuu äänestämällä. Perussuomalaisten äänestäminen on varmin keino vaikuttaa vanhojen valtapuolueiden harjoittamaan politiikkaan. Ilman kansan lähettämää vahvaa viestiä ei mikään muutu. Äänestämättä jättäminen on jo kokeiltu keino, jolla ei näytä olevan mitään merkitystä.

Perussuomalaisille kantautuvat viestit kertovat, että kuntalaisilta pimitetään tärkeää tietoa jättämällä kunnalliseen päätöksentekoon liittyvä tiedotus hyvin vähälle. Sen jälkeen vanhojen puolueiden kunnalliset nuijanheiluttajat kehtaavat vielä väittää, etteivät kuntalaiset tiedä asioista, vaan korkein viisaus asuu valtuutetuissa, jotka edustavat kuntalaisia. Röyhkeydellä perusteltua röyhkeyttä meidän ei pidä sietää.

Kuntien virkamiehiä, konsultteja, kuntaliitosselvittäjiä ja heihin turvaavia vastuutaan pakoilevia valtuutettuja ei pidä varauksetta uskoa, vaan jokaisen meistä on uskottava omaan järkeemme ja omaan itseemme. Valitettavasti todellisuutta on se, että pääosa vanhojen puolueiden kunnissa toimivista valtuutetuista on kytkenyt oman ajattelunsa pois päältä, kun asioista ollaan päättämässä. On helpompi olla hiljaa kuin esittää ”tyhmiä kysymyksiä”. Valta on sen seurauksena harvojen käsissä. Vaalien alla kuntalaisten arvostus on tietysti vanhojen puolueiden leirissä mitä korkein ja ehdokaslistoille kerätään toinen toistaan kovempia tekijöitä, mutta todellisuudessa heitä tarvitaan vain takaamaan ja pönkittämään vallitsevaa puoluevaltaa.

Viesti kunnista ei kulje eduskuntaan, koska vanhojen puolueiden valtuutetut eivät useinkaan koe pystyvänsä millään tavoin vaikuttamaan omien puolueidensa valtakunnallisiin poliittisiin linjauksiin. Yksi syy tähän on se, että valtapuolueet ottavat poliittiset linjauksensa käytännössä suoraan EU:sta pilkkuakaan muuttamatta. Kuuluvathan kaikki valtapuolueet Suomessa yleiseurooppalaisiin puolueperheisiin, jotka ovat vahvasti EU-uskossa. Viesti ei kulje ruohonjuuritasolta ylöspäin, vaan norsunluutornista torppaan ja betonilähiöön.

Jos Sinä, hyvä äänestäjä, haluat muutosta, tee rohkea ratkaisu ja äänestä kuntasi valtuustoon perussuomalainen ehdokas. Vain silloin voit olla varma äänesi kuuluvuudesta niin kunnallispolitiikassa kuin valtakunnankin tasolla.

---

[kuva poistettu]

Sinä

Muut äänestäjät (eduskuntavalit 2011) - 560 075

Kunnanvaltuutetut (*tavoite) - 1000*

Kansanedustajat - 39

Puolueen jäsenet (henkeä) - 7500

Nuorisojärjestö (henkeä) - 2000

Paikallisyhdistykset (kpl) - Lähes 300

Piirijärjestöt - 16

Puoluevaltuusto (henkeä) - 59

Puoluehallitus (henkeä) - 13 jäsentä

[kuva poistettu]

Kunnat kuntoon!