Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/1000

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Koulutuspoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Koulutuspoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 2016
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

Suomen menestys rakentuu koulutuksen, tutkimuksen, osaamisen ja uusien innovaatioiden varaan.
Sosialidemokraatit lupaavat tehdä merkittäviä panostuksia koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin hallitusvastuussa toimiessaan.
Tässä ohjelmassa tuodaan esille niitä keskeisiä näkemyksiä ja uudistuksia, joilla koulutuspolitiikkaa uudistetaan lähitulevaisuudessa.

SISÄLLYSLUETTELO

TASA-ARVOINEN KOULUTUS ON TASA-ARVOISEN YHTEISKUNNAN KIVIJALKA

SOSIALIDEMOKRAATTIEN TEESIT TULEVAISUUDEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN
Teesi 1: Käännetään koulutustaso nousuun ja palautetaan koulutuksen tasa-arvo
Teesi 2: Tehdään oppimisen vallankumous!
Teesi 3: Jokaiselle koulurauha, kiusaamiselle nollatoleranssi!

VARHAISKASVATUS
Teesi 4: Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen
Teesi 5: Maksuton varhaiskasvatus edistää lasten yhdenvertaisuutta

PERUSOPETUS
Teesi 6: Peruskoulusta jälleen tulevaisuuden sivistyskoulu
Teesi 7: Joustava koulupäivä tukemaan oppimisen iloa

TOINEN ASTE
Teesi 8: Koulutustakuu - Jokainen nuori jatkaa toisen asteen opinnoissa
Teesi 9: Ammatillista koulutusta tulevaisuuden tarpeisiin
Teesi 10: Rakennetaan uuden oppimisen lukio

AIKUISKOULUTUS
Teesi 11: Aidot mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen!

KORKEAKOULUTUS
Teesi 12: Opiskelijaan panostaminen on tärkein investointi tulevaisuuteen
Teesi 13: Suomalainen korkeakoululaitos tarvitsee tulevaisuusvision
Teesi 14: Tiede tekee maailmasta paremman sekä luo kasvua, hyvinvointia ja työtä Suomeen

TASA-ARVOINEN KOULUTUS ON TASA-ARVOISEN YHTEISKUNNAN KIVIJALKA

Meillä kaikilla tulee olla mahdollisuus laajentaa omaa sivistystämme läpi koko elämän. Sosialidemokraattisen liikkeen tavoitteena on sivistynyt yhteiskunta ja sivistynyt ihminen. Tiedon, osaamisen ja sivistyksen arvo ei ole vain siinä aineellisessa hyvässä, jonka se meille tuottaa, vaan siinä merkityksellisyydessä, ilossa ja onnessa, jonka se parhaimmillaan ihmiselle antaa. Sosialidemokraatit katsovat, että jokaisella ihmisellä on oikeus koulutuksen kautta sivistykseen, henkiseen kasvuun ja osallisuuteen. Tiede ja tutkimus ovat keinomme ymmärtää maailmaa, toisiamme ja itseämme. Sivistyspolitiikka tavoittelee elämänmittaista yksilöllistä ja yhteisöllistä sivistymistä. Kokoamme tietoa ihmiskunnalle ja ratkomme 2000-luvun viheliäisiä ongelmia.

Työelämän ja yhteiskunnan muutosvauhti kiihtyy ja muutokset koskettavat meitä kaikkia. Työelämässä tämä tarkoittaa jatkuvaa rakennemuutosta, jossa vanhat työt ja työpaikat katoavat ja samanaikaisesti syntyy uusia, korvaavia töitä ja työpaikkoja.

Muutos muokkaa osaamistarpeitamme. Sata vuotta sitten yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen edellytti luku- ja kirjoitustaitoa. Tänä päivänä osallistuminen edellyttää kriittistä lukutaitoa; kykyä erotella olennainen tietomassan seasta sekä riittäviä taitoja hyödyntää mm. digitaalisia apuvälineitä tässä työssä.

Pysyvää muutoksessa on kuitenkin tarve koulutuksen kautta myös tulevaisuudessa tarjota kaikille mahdollisuudet kasvuun, osaamisen kehittymiseen ja näiden kautta aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittymiseen myös erilaista tukea tarvitseville, esimerkiksi erityistä tukea tarvitseville vammaisille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään täysipainoisesti.

Ihminen on oppiva olento; me pystymme kummastelemaan asioita, me kykenemme siirtämään hyviä käytäntöjä uusiin paikkoihin ja kehittämään tekemistämme. Kaikki tämä kuitenkin edellyttää sitä, että luovuuden merkitys oppimisessa nostetaan esille. Oppiva ihminen tekee asiat fiksummin. Ei niin kuin on aina tehty, vaan entistä paremmin. Myös epäonnistuminen hyväksyen ja virheistä oppien.

Koulutus antaa hyvän pohjan koko elämän mittaiselle matkalle. Koulutuksen tulee olla edelläkävijä ja uudistaja, jonka kautta rakennetaan parempaa työelämää ja yhteiskuntaa ja sen avulla jokainen voi kehittyä täyteen mittaansa, oman lahjakkuutensa täyteen potentiaaliin. Tärkeää on se, että koulutuksen kautta kaikilla on edellytykset osallistua. Että jokainen löytää oman merkityksellisen paikkansa yhteiskunnassa ja kasvaa tasapainoiseksi ja eheäksi ihmiseksi.

Vaatimus elinikäisestä oppimisesta on paitsi tosiasioiden tunnustamista, myös koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä. Jokaisen tulee pitää huolta omasta osaamisestaan. Ei ole syytä odottaa, että eri aikana suoritettu pohjakoulutus suojaisi meitä kaikkia samalla tavalla työelämän ja yhteiskunnan muutoksilta. Ihminen joutuu elämänsä aikana jatkuvasti kehittämään osaamistaan ja jopa vaihtamaan ammattia työuransa aikana. Tähän aikuiskoulutus tarjoaa koulutukselliset eväät.

Ei siis riitä, että keskitämme tarmomme vain työelämää edeltävään koulutusjärjestelmään. Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen vaativat uudistamista. Koulutusjärjestelmän tulisi palvella koko väestön koulutuksellisia tarpeita. Maahanmuuttajien aseman turvaaminen koulutuksellisin toimin on erityisen tärkeää lähivuosina. Koulutus liittää kansalaiset yhteiskuntaan ja työelämään.

Sosialidemokraattien mielestä koulutuksen alasajo ja ideologinen näivettäminen on lopetettava. Kun julkista koulutusjärjestelmää heikennetään, tehdään tilaa yksityisille markkinavetoisille koulutuspalveluille. Sosialidemokraateille koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ihmisten kesken ovat keskeisiä arvoja. Me uskomme siihen, että koulutuksen ja oppimisen mahdollisuuksien tasainen jakautuminen edistävät suomalaisen yhteiskunnan kehitystä kohti sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Sosialidemokraatit ehdottavat konkreettisten teesien kautta, miten koulutusta tulee uudistaa lähitulevaisuudessa.

SOSIALIDEMOKRAATTIEN TEESIT TULEVAISUUDEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN

Teesi 1: Käännetään koulutustaso nousuun ja palautetaan koulutuksen tasa-arvo

"Palautetaan usko koulutuksen hyvää tekevään voimaan"

Suomi oli koulutuksen mallimaa vielä 2000-luvun alussa. Nuorten oppimistulokset olivat erinomaisia ja suomalaisten koulutustaso oli nousussa. Sen jälkeen menestys on hiipunut.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten koulutustaso on 2000-luvulla pudonnut maailman kärjestä kehittyneiden maiden keskikastiin. Koko työikäisen väestön koulutustason osalta vertailu on synkempi. Suomalaisen työvoiman koulutustason nousu tulee pysähtymään lähivuosina, 20 vuotta ennen muita kehittyneitä maita.

Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulutustason putoamisen lisäksi oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa 2000-luvulla. Perusopetuksessa oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut huimasti. Arviolta joka kymmenes perusasteen päättävistä ei saavuta sellaista lukutaidon tasoa, jota yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää. Myös tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat kansainvälisesti vertailtuna suuria.

Tutkimustieto osoittaa, että vähän koulutettujen vanhempien lapset eivät hakeudu korkeakouluihin yhtä todennäköisesti kuin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. On tärkeää, että vanhempien omat valinnat eivät rajoita seuraavan sukupolven mahdollisuuksia etsiytyä omia kykyjään vastaavalle opintielle. Kaikki edellä kuvattu kertoo siitä, että koulutuksellinen eriarvoistuminen on Suomessa vahvistunut, eikä koulutusjärjestelmä enää kykene nostamaan vaikeammista sosioekonomisista taustoista tulevia tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta. Tämän sosiaalisen kierron heikentyminen on vakava haaste, sillä maahanmuuttajaväestön lisääntyessä tarve koulutuksen kautta saada uusia ihmisiä osaksi suomalaista yhteiskuntaa kasvaa edelleen.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys on heikentynyt samanaikaisesti kun yhteiskunnan ja työelämän muutos edellyttäisivät kaikilta suomalaisilta yhä enemmän ja yhä parempaa osaamista. Työelämässä tarvittavien taitojen merkitys korostuu entisestään.

Tarvitaan kunnianhimoinen visio paremmasta tulevaisuudesta, jossa määrätietoisesti tavoitellaan koko väestön koulutus- ja osaamistason nostamista. Sosialidemokraatit esittävät useamman vaalikauden mittaista tiekarttaa suomalaisen koulutuksen uudistamiseksi. Tämä työ tulee tehdä parlamentaarisena työnä, laajasti eri sidosryhmiä kuullen sekä tutkittua tietoa hyödyntäen.

Sosialidemokraattien mielestä koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää sitä, että koulutusjärjestelmä on julkinen maksuton palvelu. Koulutuksen markkinaehtoistaminen johtaa koulujen välisten erojen kasvuun, koulutuksen alueellisen saavutettavuuden heikkenemiseen sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen kurjistumiseen. Tämän vuoksi me emme hyväksy koulutuksen ideologista yksityistämistä.

Koulutustason ja oppimistuloksien lasku on pysäytettävä määrätietoisella politiikalla. Tarvitaan visio siitä, miten koko väestön osaamiseen satsaamalla luodaan edellytyksiä uusille työpaikoille ja kasvua tukeville innovaatioille. Sosialidemokraatit korostavat, että koulutuksen vahvistamisen on kohdennuttava siten, että siitä pääsevät osallisiksi mahdollisimman monet.

  • Ryhdytään parlamentaarisena työnä valmistelemaan useamman vaalikauden mittaista tiekarttaa koko väestön osaamis- ja koulutustason nostamiseksi.
  • Kaikille nuorille taataan vähintään toisen asteen tutkinto, jotta nuori saa valmiudet työmarkkinoille ja edellytykset elinikäiseen oppimiseen.
  • Laajennetaan ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen tarjontaa ja käännetään Suomen koulutustaso uudestaan nousuun. Nostetaan nuorisoikäluokan korkeakoulututkinnon suorittamistavoitetta 42 prosentista 50 prosenttiin 2020-luvun aikana.
  • Panostetaan aikuisten osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Erityisinä kohderyhminä ovat matalasti koulutetut, maahanmuuttajat sekä ikääntyvät työntekijät. Näiden ryhmien mahdollisuuksia päästä koulutukseen parannetaan.
  • Koulutuksen on oltava jatkossakin julkinen palvelu. Koulutuksen markkinaehtoistaminen johtaa tasa-arvon heikkenemiseen.
  • Kuntien vastuulla olevien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen laatu turvataan kuntien tehtäviä uudistettaessa.

Teesi 2: Tehdään oppimisen vallankumous!

"Uusi oppiminen mullistaa maailman"

Tämän päivän peruskoululaiset ovat todennäköisesti työelämässä vielä 2070-luvulla. Tämä havainto asettaa perspektiivin, mitä vasten tulee tarkastella oppimista ja opetuksen kehittämistä. Mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden maailmassa tarvitaan? Oppimisen muutos koskettaa kaikkia koulutusasteita varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Uusi oppiminen edellyttää rinnalleen uutta pedagogiikkaa, uusia opetusjärjestelyjä ja uudenlaista tilankäyttöä. Muutoksen kärjessä on uuden pedagogiikan kehittäminen ja soveltaminen digitalisaatiota hyödyntäen. Opetustyössä tulee käyttää suunnitelmallisesti uudenlaisia työtapoja sekä oppimisympäristöjä sekä tehdä yhteistyötä koulun sisällä sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Oppiminen ja opetuksen antaminen ei ole enää koulun yksinoikeus, vaan oppimista tapahtuu koko ajan muuallakin kuin koulussa.

Tulevaisuuden oppimisessa pääpainon tulee olla enemmän erilaisten metataitojen eli ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot, luovuuden, kriittinen tiedon analysoinnin ja sosiaalisten taitojen oppimisessa. Unohtamatta kuitenkaan sitä, että edelleen oppimaan oppimisen perustaidot; luku- ja kirjoitustaito muodostavat pohjan kaikelle oppimiselle. Jokaiselle oppilaalle on luotava edellytykset saavuttaa tänä päivänä ja tulevaisuudessa tarvittavat taidot.

Tärkeätä on sytyttää oppilaiden oma aktiivisuus, sisäisen motivaation löytäminen, sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittyminen sekä oppimaan innostaminen. Kouluyhteisön yhteisöllisyys on tärkeää sekä oppijoiden välillä että oppijoiden ja opettajien kesken.

Opetuksen yksilöllistyminen ja siihen liittyvä tarve valinnoille on osa uutta oppimista. On tärkeätä ohjata oppijaa hänelle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Valinnanvapaus ei kuitenkaan voi olla rajatonta. On varmistettava, että kaikkien oppilaat saavat jatko-opiskelukelpoisuuden ja että valinnat eivät eriytä oppimista esimerkiksi sukupuolen mukaan.

Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tulee pyrkiä irti sukupuolistereotyyppisistä käsityksistä ja käytännöistä. Sukupuolisensitiivinen kasvatus tulee ulottaa kaikille koulutuksen asteille. Sukupuolistereotypiat ohjaavat valintoihin, jotka eivät parhaalla tavalla vastaa henkilön lahjakkuutta tai omia taipumuksia. Stereotypioihin pohjaavat valinnat jäykistävät työmarkkinoita ja voivat vaikeuttaa opiskelua sekä työllistymistä. Koulutuksessa tulee kannustaa sukupuolelle ei-perinteisiä koulutus- ja uravalintoja. Sukupuolisensitiivinen kasvatus vähentää myös sukupuolten välisiä eroja oppimistuloksissa. Mediakasvatus ja kriittinen lukutaito ovat merkittäviä oppimissisältöjä, joissa tulee huomioida myös sukupuoli.

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ovat avainasemassa asenteiden muodostumisessa. Siksi sosialidemokraatit tavoittelevat, että kaikkien lastentarhanopettajien, opettajien ja opinto-ohjaajien koulutukseen ja täydennyskoulutukseen sisällytetään tasa-arvo-osuus. Tasa-arvokysymykset opetuksessa valtavirtaistetaan sisällyttämällä ne opetussuunnitelmien perusteisiin. Koulutuksen toiminnallista tasa-arvosuunnittelua parannetaan ja se ulotetaan myös varhaiskasvatukseen.

Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa luovuuden merkitys korostuu sekä työelämässä että arjessa. Tähän tarvitaan monimuotoinen oppimisympäristö, oppimateriaalit ja välineet. Tämä on suuri haaste myös nykyisillä oppilaitosrakennuksille. Ovatko nykyiset tilat kelvollisia tulevaisuuden oppimiseen, tai edes terveellisiä opiskelijoille ja oppilaitosten henkilökunnalle? Jokaisella on oikeus paitsi innostavaan oppimisympäristöön myös terveelliseen kouluympäristöön myös sisäilman osalta.

Digitalisaatio luo mahdollisuuksia uudelle oppimiselle. Yksilöllisyys, ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen, oppiainerajojen ylittyminen ja välineiden ja ilmaisumuotojen monipuolistuminen ovat todellisuutta kouluissa. Myös yhteisöllinen oppiminen, jossa opitaan ja onnistutaan yhdessä, on uudenlainen tapa oppia. Koulun lisäksi oppimisympäristönä voivat olla luonto, kaupunkiympäristö, museot, kirjastot, liikuntapaikat tai vaikkapa nuorisotilat. Pedagogiikka, tilat ja tapa oppia uudistuvat. Paikasta riippumaton oppiminen mahdollistaa myös uusia tapoja kytkeä liikkuminen ja liikunnallisuus osaksi muuta opetusta.

Digitaaliset oppimisympäristöt ja oppimateriaalit ovat osa uutta oppimista. Digitaalisuuden ja mobiililaitteiden hyödyntäminen avaavat uusia mahdollisuuksia opetusmenetelmien monipuolistamiseen: ilmiöpohjaisuuteen, käänteiseen oppimiseen, pelillisyyteen, yhteisöllisyyteen ja itseohjautuvaan oppimiseen sekä luovuuteen. Digitalisaation pitää ulottua kaikkiin Suomen kouluihin, ei vain joihinkin oppilaitoksiin ja niihin joissa sattuu olemaan erityisen hyviä opettajia. Digiloikan toteuttaminen koko maassa ja kaikessa opetuksessa vaatii kansallista ohjausta onnistuakseen.

Digitaalisia oppimisympäristöjä –ja oppimateriaaleja pitää myös koko ajan kehittää edelleen avointa lähdekoodia painottaen. Digitaalisten oppimisympäristöjen, oppikirjojen sekä muun opetusmateriaalin tulee olla kaikkien opettajien ja oppijoiden saatavilla oppimispilvessä. Tämä toisi paitsi kustannussäästöjä opiskelijoille, myös koko koulutusjärjestelmälle. Koulun merkitys digitaitojen oppimisen mahdollistajana korostuu niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia laitteita kotona. Sosialidemokraatit lähtevät siitä, että opetuksessa käytettävien materiaalien ja laitteiden tulee myös digitaalisessa ajassa olla kaikkien oppilaiden käytettävissä maksuttomasti. Perheiden erilainen kyky hankkia päätelaitteita tai älypuhelimia lapsilleen ei voi muodostua esteeksi yhdenvertaiselle oppimiselle ja digitaalisten laitteiden käytölle koulussa.

Uudessa oppimisessa opettajien ja koulujen kasvatustehtävä korostuu. Tässä tärkeässä tehtävässä opettajaa ei saa jättää yksin, vaan kasvatusvastuuta on jaettava yhdessä vanhempien kanssa. Koulujen, nuorisotoiminnan ja vanhempien yhteistyötä tulee tiivistää ulottaen tasa-arvoistavat pedagogiset tavoitteet myös kouluajan ulkopuolelle.

Uutta oppimista ei synny ilman asiaan sitoutuneita opettajia, joille on annettu riittävät valmiudet toteuttaa sitä käytännössä. Kaikilla opettajilla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen. Tämä tarkoittaa paitsi oikeutta täydennyskoulutukseen läpi työuran, myös opettajan työ tukemista ja kehittämistä koko ajan oppilaitosten sisällä.

Koulutusjärjestelmän on varmistettava aktiivisen kansalaisen valmiudet. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa kuitenkin edelleen yksilön mahdollisuuksiin saavuttaa taidot ja tiedot, jotka mahdollistavat osallisuuden ja kriittisen ajattelukyvyn. Demokratiakasvatusta on edelleen vahvistettava kaikilla koulutusasteilla.

  • Uuden oppimisen tavoitteena on saada kaikki opiskelijat löytämään oppimisen ilo sekä kasvattaa, kouluttaa lapsista ja nuorista täysivaltaisia yhteisön jäseniä ja antaa niitä tietoja ja taitoja, joita tulevaisuuden maailmassa tarvitaan.
  • Muutoksen kärjessä on uuden pedagogiikan kehittäminen ja soveltaminen digitalisaatiota hyödyntäen.
  • Luodaan kansallinen oppimispilvi digitaalisten oppimisympäristöjen ja muun opetusmateriaalin yhteiskäyttöön, yhteistuottamiseen sekä yhteiseen jakamiseen.
  • Opetuksessa käytettävien materiaalien ja laitteiden tulee olla kaikkien oppilaiden käytettävissä maksuttomasti.
  • Opettajan osaamisesta pidetään huolta koko työuran ajan. Kaikilla opettajilla tulee olla oikeus ammatilliseen kehittymiseen henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Opettajankoulutuksen merkitys nostetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan prioriteetiksi tulosohjausneuvotteluissa.
  • Demokratiakasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.

Teesi 3: Jokaiselle koulurauha, kiusaamiselle nollatoleranssi!

"On kiva käydä koulua, kun voin olla oma itseni"

Jokainen tarvitsee kavereita, yhteisöjä joihin kuulua sekä kokemuksen siitä, että elää turvallisessa ympäristössä. Politiikalla ei voida poistaa yksinäisyyttä tai tuottaa onnellisuutta, mutta edellytyksiä hyvälle elämälle sillä voidaan luoda. Kiusaamisen ehkäiseminen on juuri tätä edellytysten luomista.

Ponnisteluista huolimatta kiusaaminen on edelleen vakava ongelma liian monen lapsen ja nuoren elämässä. Haasteena on se, että kiusaaminen uudet muodot ylittävät oppilaitosten rajat. Kiusaamista tapahtuu kasvavissa määrin sosiaalisessa mediassa. Kiusaamisen ehkäiseminen ja kiusaamiseen puuttuminen vaativat koko ajan uusia keinoja. Kouluista pitää tehdä esimerkillisen kiusaamisvapaita yhteisöjä. Koulurauha on jokaisen oppilaan ja opettajan luovuttamaton oikeus.

Vastuu koulurauhasta ja turvallisesta oppimisesta on koko kouluyhteisöllä ja ympäröivällä yhteiskunnalla korostaen huoltajien keskeistä roolia kasvattajina. Kiusaamiseen puuttuminen on kuitenkin ennen kaikkea koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten koko henkilökunnan tehtävä. Henkilökunnalle on myös annettava riittävät työkalut puuttua kiusaamiseen. Sosialidemokraatit eivät salli puuttumattomuuden kulttuuria yhteisöissä, joiden tehtävänä on kasvattaa lapsia ja nuoria kohti vastuullista aikuisuutta.

Toimiva yhteydenpito lasten ja nuorten vanhempiin sekä koko yhteisön tiedossa olevat toimintasäännöt ehkäisevät jo olemassaolollaan kiusaamista. Tämän vuoksi kaikki koulut tarvitsevat myös tulevaisuudessa järjestyssäännöt.

Kiusaamiseen on mahdollista vaikuttaa, mutta se edellyttää suunnitelmallista ja systemaattista työtä. Pohjana on tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen sekä terveen ryhmädynamiikan tukeminen. Tämä tapahtuu sekä erikseen opettamalla että aikuisten toiminnalla ja esimerkillä arkisissa tilanteissa.

Oppilaiden omaa yhteisöllisyyttä ja vastuuta kaikkien koulukavereiden hyvinvoinnista tulee vahvistaa. Tasapainoiseen vuorovaikutukseen panostaminen on parasta kiusaamisen ehkäisyä.

Toimiva oppilas-ja opiskelijahuolto läpi koulutusjärjestelmän ehkäisee pitkittyvää pahoinvointia. Ensisijaista on yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö, joka kohdistuu koko kouluyhteisöön ja jonka tavoitteet ovat hyvinvoinnin edistäminen, ongelmien ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen.

Sosialidemokraatit katsovat, että opiskelija- ja oppilashuollon palveluita tulee rakentaa entistä vahvemmin lähellä oppilaiden ja opiskelijoiden arkea. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palvelut muodostavat selkeän ja ymmärrettävän kokonaisuuden osana oppilaitosten toimintaa ja että jokaisella on helppo pääsy opiskelija- ja oppilashuollon piiriin. Kiusaamistilanteissa tukea annetaan sekä kiusaajille että kiusatuille.

Oppilaitoksissa tarvitaan myös jatkossa koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluita tukemassa opettajia näiden opetus- ja kasvatustyössä. Koulussa tulee olla matalan kynnyksen vastaanottopalveluja lapsille, nuorille ja perheille oppimisen, mielenterveyden, hyvinvoinnin ja kasvatustyön tueksi. Opiskeluhuollon palveluiden resurssit on saatettava lain edellyttämälle tasolle. Nuorisotyö pitää tuoda vahvaksi osaksi koulujen arkea lisäämällä moniammatillista yhteistyötä.

  • Kouluista pitää tehdä esimerkillisen kiusaamisvapaita yhteisöjä. Koulurauha on jokaisen oppilaan ja opettajan luovuttamaton oikeus.
  • Vastuu koulurauhasta ja turvallisesta oppimisesta on koko kouluyhteisöllä. Kiusaamiseen puuttuminen on kuitenkin ennen kaikkea koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten henkilökunnan tehtävä. Henkilökunnalle annetaan riittävät työkalut puuttua kiusaamiseen
  • Tuetaan koulukiusaamisen ehkäisemistä tarjoamalla valtakunnallista tukea, ohjausta ja palveluita oppilaitosyhteisöille.
  • Varmistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon moniammatilliset palvelut lähellä jokaista oppilasta ja opiskelijaa oppilaitoksessa.

VARHAISKASVATUS

Teesi 4: Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

"Leikki on tärkeä osa lapseni laadukasta varhaiskasvatuspäivää"

Varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti osa koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus muodostaa pohjan myöhemmälle koulussa tapahtuvalle oppimiselle ja luo turvallista siirtymää kohti perusopetusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on kansainvälisissä tutkimuksissa todistettu. Varhaiskasvatus onkin varhaista syrjäytymisen ehkäisyä.

Lasten kasvuolosuhteissa tapahtuvien erojen kasvaessa varhaispedagogiikan merkitys korostuu. Myös nykylapsille tyypillinen yliärsykkeisen ympäristön luoma haaste keskittymiselle vaatii lisääntyvää pedagogista osaamista. Pedagogiikan tulee olla lapsen kehitystasoa vastaavaa ja hoivan sekä oppimisen tulee nivoutua yhdeksi kokonaisuudeksi. Varhaiskasvatuksessa tulee painottaa leikkiä, leikin kautta oppimista sekä lasten osallisuutta. Oppimisympäristöjen tulee olla monipuolisia, terveellisiä ja turvallisia.

Kaikilla lapsilla tulee olla hoitoajan pituudesta ja ajankohdasta riippumatta oikeus paitsi hoivaan, lepoon, ravintoon ja turvaan, mutta myös kehittymiseen ja oppimiseen. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin, oppimiseen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus kehittyä oman äidinkielen ja S2-kielten osaamisessa.

Varhaiskasvatukselle ja varhaispedagogiikalle laaditaan yhdenvertaiset valtakunnalliset kriteerit sen jälkeen kun ensimmäiset opetushallituksen tekemät varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on otettu käyttöön. Lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen laadun tulee olla tasalaatuista kunnasta tai päivähoitopaikasta riippumatta.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutus- ja osaamistasoa tulee nostaa, jotta varhaiskasvatuksen kasvaneisiin pedagogisiin vaatimuksiin voidaan vastata. Lastentarhanopettajien koulutusta tulee lisätä korkeakouluissa. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille pitää rakentaa täydennyskoulutusreittejä osaamisensa ja kelpoisuutensa päivittämiseen. Tavoitteena on, että kaikilla varhaiskasvatuksen parissa työskentelevillä on varhaispedagogiikan osaamista.

Varhaiskasvatuksen nykyistä asiantuntijuutta tulee vahvistaa moniammatillisilla palveluilla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja kolmiportainen tuki tulee laajentaa koskemaan myös varhaiskasvatusta. Tämä on tärkeää sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja heidän perheidensä kannalta että varhaiskasvatuksen vaativaa työtä tekevien ammattilaisten kannalta.

  • Laaditaan varhaiskasvatukselle laatukriteerit, jotta varhaiskasvatuksen tasainen laatu voidaan turvata jokaisessa päivähoidon yksikössä.
  • Lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas ja riittävän yksilöllinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Tavoitteena tulee olla ryhmäkokojen pienentäminen.
  • Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki eli mm. kuraattorin ja psykologin palvelut ulotetaan myös varhaiskasvatukseen
  • Lastentarhanopettajien koulutusta lisätään korkeakouluissa, jotta riittävä pedagoginen osaaminen voidaan turvata varhaiskasvatuksessa. Tämä varmistetaan korkeakoulujen kanssa käytävissä tulosohjausneuvotteluissa.
  • Varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille pitää rakentaa täydennyskoulutusreittejä osaamisensa ja kelpoisuutensa päivittämiseen, jotta voidaan varmistaa osaava työvoima laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämiseksi kaikkialla Suomessa.

Teesi 5: Maksuton varhaiskasvatus edistää lasten yhdenvertaisuutta

"Varhaiskasvatus siloittaa lapseni koulutietä"

Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset yksilön kehitykselle, koulumenestykselle sekä myöhemmin yhteiskuntaan kiinnittymiselle ovat kiistattomat. Päiväkodeissa tehtävä kasvatustyö siloittaa lapsen koulutietä ja siksi sosialidemokraatit pitävät varhaiskasvatusta kiinteänä osana koulutusjärjestelmää.

Lapset aloittavat koulunkäynnin yhä erilaisemmista taustoista. Lapsiperheköyhyyskin on yhä useamman lapsen arkea. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomen lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90-95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle. Erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kehitykselle varhaiskasvatuksella on ratkaiseva merkitys kielen oppimiselle, kotoutumiselle ja myöhemmälle koulumenestykselle.

Varhaiskasvatuksen kehittämisessä olennaista on rakentaa ratkaisuja, jotka koskettavat kaikkia varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun subjektiivista päivähoito-oikeutta koskevat ratkaisut eroavat kuntakohtaisesti toisistaan. Suomella ei ole varaa varhaiskasvatuksen alueelliseen eriytymiseen.

Lasten välinen tasa-arvo toteutuu parhaiten, kun päivähoidon tarve arvioidaan lapsen oikeuksia ajatellen ja niin, että kaikilla perheillä on pääsy varhaiskasvatukseen. Perheillä tulee olla mahdollisuus valita heille sopivin hoitomuoto. Varhaiskasvatuksen palveluita tulee voida muokata perheiden tarpeiden mukaisesti esimerkiksi hoitotarpeen pituuden ja ajankohdan suhteen.

Sosialidemokraatit tavoittelevat maksutonta varhaiskasvatusta, joka olisi kaikkien lasten ja perheiden saavutettavissa. Ensiaskeleena tähän suuntaan oli maksuttoman esiopetuksen laajentaminen koko ikäluokalle.

Kaikille maksutonta varhaiskasvatusta edeltävinä askeleina. Sosialidemokraatit esittävät, että kaikille lapsille tarjotaan joustavasti maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta. Maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäksi jokaisella lapsella olisi oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen, josta laskutettaisiin käytön mukaan tuntiperusteisesti. Tuntiperusteisessa hinnoittelussa huomioitaisiin perheiden tulotaso porrastamalla maksuja. Nollamaksuluokka säilytetään.

  • Taataan kaikille lapsille oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen.
  • Maksutonta varhaiskasvatusta edeltävinä askeleina kaikille lapsille taataan oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen, josta laskutettaisiin käytön mukaan tuntiperusteisesti, perheiden tulotason mukaan porrastaen. Nollamaksuluokka säilytetään. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen kumotaan.
  • Nostetaan varhaiskasvatukseen osallistumisaste eurooppalaiselle tasolle Suomessa.

PERUSOPETUS

Teesi 6: Peruskoulusta jälleen tulevaisuuden sivistyskoulu

"Kiva kun kaikki mun kaveritkin käyvät samaa koulua!"

Viime vuosikymmeninä väestön muuttoliike on tapahtunut maaseudulta kasvukeskuksiin. Vuonna 2014 kolmasosassa Suomen kunnista syntyi alle 25 lasta. Näiden kuntien on vaikeaa järjestää monipuolista opetustarjontaa ja oppilaiden koulumatkat voivat kasvaa pitkiksi. Erot kuntien mahdollisuuksissa tuottaa laadukkaita koulutuspalveluita kasvavat.

Parhaiten ja heikoiten menestyvien lasten ero oppimistuloksissa on kasvanut esimerkiksi matematiikassa ja lukutaidossa. Yhä suurempi määrä lapsia ja nuoria ei saavuta perusopetuksen vähimmäistavoitteita, mikä johtaa heidän osaltaan syrjäytymisriskiin niin jatko-opinnoista kuin työelämästäkin. Monet oppilaat jäävät vaille heille kuuluvaa tuki-ja erityisopetusta. Näin ei saa olla. Monissa kunnissa ja kouluissa on herättävä ja priorisoitava perusopetuslain edellyttämä tuki-ja erityisopetus oppilaille.

Isommissa kaupungeissa koulujen väliset erot ovat kasvussa. Tämä on seurausta kaupunkien sisäisestä alueellisesta eriytymisestä. Koulut, joiden alueella asuu paljon maahanmuuttajia, on paljon työttömyyttä sekä vanhemmilla matala koulutustaso, on keskimääräistä enemmän haasteita opetuksen järjestämisessä. Samanaikaisesti monet vanhemmat käyttävät mahdollisuutta valita lapselleen jokin muu kuin lähikoulu. Valintamahdollisuutta käyttävät muita useammin korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat perheet, mikä kasvattaa koulujen välisiä eroja.

Edellä kuvatut haasteet ovat muutostekijöitä, jotka sivuutettuna johtavat peruskoulun rapautumiseen ja eriarvoisuuden kasvuun alueiden välillä eri puolilla Suomea. Peruskoulun uusien opetussuunnitelmien myötä tarve arvioida perusopetuslakia on ilmeinen. Perusopetuksen uudistuessa esimerkiksi perusopetuksen sisältöä, lähikouluperiaatteen vahvistamista, kohtuullisia koulumatkoja, tietojensaantioikeutta ja valvonnan laiminlyöntiä on syytä arvioida perusopetuksen toimintaympäristön muuttuessa. Opetuksen ja oppimisen vaatimukset ovat entisestään kasvamassa samalla, kun oikeus saada opetusta on yhä enemmän uhattuna kuntien säästötoimien johdosta. Tämän vuoksi tulee aloittaa valmistelu perusopetuslain uudistamiseksi parlamentaarisena työnä.

Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa peruskoulun alkuperäistä tavoitetta; olla kaikkialla laadukas ja hyvä koulu, sivistyskoulu ja tulevaisuuskoulu alueen lapsille ja nuorille. Tavoitteena on se, että kaikissa kouluissa ympäri Suomen on mahdollisuus monipuolisesti valinnaisaineisiin sekä kerho- ja harrastustoimintaan. Pienemmissä kouluissa ja sairaalakouluissa sekä syrjäseuduilla tätä pitää tukea etäopetusta kehittämällä. Toisissa kouluissa on paljon enemmän tukea tarvitsevia oppilaita kuin toisissa. Haasteellisempien alueen kouluja tulee tukea erillisillä avustuksilla lähikouluperiaatteen vahvistamiseksi. Kaikkien oppilaiden tulee saada tarvitsemaansa tukea, oli sitten kyse yleisestä, tehostetusta tai erityisestä tuesta.

Sosialidemokraatit haluavat tehdä myös rakenteellisia uudistuksia perusopetuksen järjestämiseen. Suomen menestys oppimistuloksissa on perustunut ennen muuta pieniin koulujen välisiin eroihin sekä heterogeenisiin opetusryhmiin, jossa myös heikommin pärjäävillä oppilailla on oppimisen edellytykset.

Oppilaiden taustojen monimuotoistuminen edellyttää, että opetusryhmien koot ovat kohtuulliset. Tässä on kuitenkin syytä tarkastella aikuisten ja lasten määrän suhdetta esimerkiksi koulukohtaisesti, sillä eri oppimistilanteissa ryhmäkoko voi olla erisuuruinen. Uusi oppiminen on usein myös yhteistyötä oppilaiden sekä opettajien kesken ja opetusryhmät voivat muodostua erilaisiksi eri oppimistilanteissa. Uusi oppiminen myös edellyttää ja luo erilaisia oppimistilanteita, jolloin ryhmien koko ja opetusmenetelmät voivat vaihdella. Tämä ei saa kuitenkaan merkitä sitä, että opettajien määrä suhteessa oppilaisiin heikkenee pysyvästi.

  • Käynnistetään perusopetuslain parlamentaarinen kokonaisuudistus jatkoksi perusopetuksen uudistamiselle.
  • Määritellään perusopetukselle uudet laatukriteerit ja tarkastellaan samassa yhteydessä kuntien kasvaneita eroja perusopetuksen vuosittaisissa tuntimäärissä. Koordinoidaan valtakunnallisesti etäopetuksen kehittämistä ja tarjontaa siten, että etäopetusta voitaisiin hyödyntää erityisesti pienen syntyvyyden kunnissa, syrjäseuduilla ja sairaalakouluissa.
  • Huolehditaan siitä, että oppilaiden ja opettajien koulukohtainen suhdeluku mahdollistaa laadukkaan ja riittävän yksilöllisen opetuksen.
  • Jokaiselle tukea oppimisessa tarvitsevalle oppilaalle on annettava perusopetuslain edellyttämää tuki-ja/ tai erityisopetusta.
  • Jatketaan toimintaympäristöltään haasteellisten koulujen tukemista ja perusopetuksen laadun kehittämistä eri keinoin.

Teesi 7: Joustava koulupäivä tukemaan oppimisen iloa

"Kouluun on kiva mennä joka päivä!"

Oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet merkittävästi. Myös lasten opiskelumotivaatiossa ja kouluviihtyvyydessä on ongelmia. Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen. Tällä olisi suuri merkitys kouluviihtyvyyden paranemiseen. Kouluviihtyvyyden kannalta on myös tärkeää, että oppimisessa otetaan huomioon oppijan yksilöllinen kehitys ja motivaatio siten, että oppiminen saa aina aikaan onnistumisen kokemuksia.

Perusopetus kaipaa sisällöllistä uudistamista. Kyse ei ole yksittäisistä oppiaineista, vaan parannuksia tarvitaan koko koulupäivän rakenteeseen ja lapsen yksilölliseen kohtaamiseen. Koulumotivaation ongelmia on lähestyttävä yhä enemmän koulupäivän rakenteen, koulun toimintakulttuurin ja moniammatillisuuden kautta. Tarvitaan lisää lasten ja nuorten omien toiveiden ja näkemysten kuulemista oppilaitosten arjessa. Tarvitaan myös opettajien työajan kokonaisvaltaisempaa suunnittelua.

Koulupäivän rakennetta tulee uudistaa siirtymällä joustavaan koulupäivään. Joustavassa koulupäivässä koulupäivään sisällytetään maksutonta kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat koulun henkilöstön lisäksi esimerkiksi taide- ja kulttuuritoimijat sekä liikunta- ja nuorisojärjestöt. Oppilaiden omia toiveita kerhotoiminnan sisällöistä ja harrastuksista kuullaan toimintaa kehitettäessä. Harrastustoiminnassa hyödynnetään koulun tiloja ja välineitä. Aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistetaan ja kytketään kerhotoiminnan järjestämiseen. Kunnalla tulee olla kokonaisvastuu joustavan koulupäivän kokonaisuuden järjestämisestä, ohjaajien valinnasta ja toiminnan laadusta. Jokaiselle lapselle on turvattava vähintään yksi harrastus.

Sosialidemokraatit katsovat, että joustava koulupäivä tasa-arvoistaa myös lasten harrastusmahdollisuuksia, kun toimintaa tuodaan koulupäivän yhteyteen. Näin entistä useammalla lapsella on mahdollisuus harrastaa yhdessä muiden lasten kanssa. Joustava koulupäivä mahdollistaa myös sen, että perheille jää enemmän aikaa yhdessäoloon, kun harrastustoiminta kytkeytyy koulupäivän yhteyteen.

  • Lisätään koulupäivän mielekkyyttä uudistamalla koulupäivän rakennetta ja toimintakulttuuria.
  • Koulupäivän yhteyteen sisällytetään valinnaista kerho- ja harrastustoimintaa.
  • Tunnustetaan taito- ja taidesisältöjen sekä liikunnan tärkeä rooli ihmisenä kasvamisessa, hyvää sosiaaliseen vuorovaikutukseen kasvattamisessa ja kouluviihtyvyyden lisäämisessä.
  • Aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistetaan ja kytketään kerhotoiminnan järjestämiseen.
  • Opettajien vuosityöaikaan siirtyminen mahdollistaisi opettajien kaikkien työtehtävien huomioimisen oppilaitosten toiminnan suunnittelussa. Oppilaitosten opetuksen yhteisen suunnittelun kautta olisi mahdollista kohdentaa opetusresursseja nykyistä järkevämmällä tavalla.

TOINEN ASTE

Teesi 8: Koulutustakuu - Jokainen nuori jatkaa toisen asteen opinnoissa

"Mullekin löytyy paikka peruskoulun jälkeen ja sitten kun valmistun, löytyy työpaikkakin helpommin"

Sosialidemokraattien mielestä jokainen nuori tarvitsee riittävät tiedot ja taidot muuttuvassa maailmassa pärjäämiseen. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta työelämässä menestymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksesta syrjäytyminen ennustaa korkeasti koulutettuihin verrattuna heikompaa terveydentilaa, useampia työttömyysjaksoja sekä merkittävästi lyhempää työuraa. Tämä kehitys saattaa edelleen voimistua työelämän osaamisvaatimusten kasvun myötä.

Sosialidemokraatit tavoittelevat koulutustakuuta, jonka mukaisesti jokaiselle perusasteen päättävälle taataan opiskelupaikka toisella asteella. Perusasteen päättävien paikka ei ole kotona syrjäytyneenä tai työpaikalla puutteellisten tietoja ja taitojen varassa. Niille peruskoulunsa päättäville, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan toisen asteen tutkintoa suorittamaan, varataan paikka ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavasta koulutuksesta, työpajoista tai kymppiluokalta.

Opiskelun jatkaminen toisella asteella tulee olla kaikkien perusasteen päättävien nuorten oikeus. Myös erityistä tukea tarvitsevilla vammaisilla sekä muilla tuen tarpeessa olevilla on oikeus toisen asteen opintoihin.

Opinto-ohjauksella on ratkaiseva rooli jatko-opintoihin hakeutumisessa. Nuoren on tärkeää saada ohjausta eri ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vaihtoehdoista. On myös tärkeää tunnistaa ja tarjota moniammatillista tukea niille nuorille, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan peruskoulusta toisen asteen tutkintoa suorittamaan. Erityisen tärkeää ohjaus on niille nuorille, joiden lähipiirillä ei ole opiskeluun liittyvää tietoa tai jotka eivät saa tukea kotoa koulutusvalintojen tekemiseen. Liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla on tutkitusti suuri vaikutus myös elämänhallinnan ja opiskelujen edistämisessä.

Jotta oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa, tulee meidän yhteiskuntana pystyä vaatimaan nuorilta panostamista omaan osaamiseensa ja tarjota tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Sosialidemokraatit kannattavat oppivelvollisuuden pidentämistä kattamaan toisen asteen koulutusta. Oppivelvollisuuden pidentyessä toisen asteen koulutuksen maksuttomuus toteutuu.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä toisen asteen koulutuksen saavutettavuuteen. Oppilaitosverkoston valtakunnallisesta kokonaisuudesta on pidettävä huolta, sillä lähtökohtana on oltava, että mahdollisimman monen nuoren olisi mahdollista opiskella toisella asteella kotoa käsin. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen on monella alueella elinehto saavutettavalle toisen asteen koulutukselle.

Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta yhdistelevät kaksoistutkinnot ovat olleet erittäin suosittuja. Työelämän muutoksessa korostuu osaaminen, jota molemmat toisen asteen koulumuodot tuottavat. Siksi on erittäin tärkeää, että kaksoistutkinnot ovat tulevaisuudessakin nuoren valittavissa. Sosialidemokraatit kannattavat lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistämistä hallinnollisella, opetuksellisella ja tutkintojen suorittamisen tasoilla. Yhtenäisellä toisella asteella nykyinen ylioppilastutkinto, ammatilliset tutkinnot ja useamman tutkinnon suorittaminen niin sanottuina yhdistelmäopintoina säilyvät.

  • Oppivelvollisuusikää tulee pidentää. Jokainen perusasteen päättävä jatkaa opiskelua toisella asteella tai toisen asteen opintoihin valmistavassa koulutuksessa. Tavoitteena tulee olla pohjakoulutus, joka antaa edellytykset työmarkkinoille sekä elinikäiseen oppimiseen.
  • Vahvistetaan opinto-ohjausta peruskouluissa. Nuoren on tärkeää saada ohjausta eri ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vaihtoehdoista
  • Perusopetukseen kehitetään varhaisen tukemisen toimintamalli, jossa tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Nuorelle annetaan moniammatillista tukea opinnoissa etenemiseen sekä perusopetuksen jälkeiseen aikaan tähtäävää opintojen ohjausta tehostetusti.
  • Toisen asteen saavutettavuuteen on panostettava. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on tiivistettävä. Kaksoistutkintojen suorittaminen turvataan.

Teesi 9: Ammatillista koulutusta tulevaisuuden tarpeisiin

"Mä opiskelen tulevaisuuden ammatteihin"

Tulevaisuuden työelämässä korostuu kyky jatkuvaan uuden oppimiseen sekä muuntautumiskyky. Jotta ammattiin opiskelevalla olisi hyvät edellytykset vastata työelämän muutoksiin, hänellä tulee olla työelämän avaintaidot hallussaan. Avaintaitoja ovat hyvä luku- ja kirjoitustaito ja kyky kielelliseen ilmaisuun; kyky hahmottaa numeroita ja suhteita sekä hyvät digitaidot. Muita keskeisiä avaintaitoja ovat vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus sekä jatkuvan oppimisen taito.

Nämä avaintaidot läpileikkaavat kaikki ammatilliset tutkinnot ja kaikki ammatillisen koulutuksen alat ja sen takia nämä sisällöt tulisi integroida kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisten tutkintojen perusteiden on oltava riittävän laaja-alaisia, annettava eväät elinikäiseen oppimiseen, hyvään ammattisivistykseen, työelämätaitoihin ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet jatkavat opintojaan yhä useammin korkeakoulutukseen, erityisesti ammattikorkeakouluihin. Ammatillinen väylä korkeakouluopintoihin vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä ja koulutusohjelmat on rakennettu menneen maailman tarpeita ajatellen. Nykyisin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalla nuorella on valittavana yli 50 perustutkintoa, jotka jakaantuvat edelleen noin 120 koulutusohjelmaan. Peruskoulun päättävän nuoren tulee siis valita ammattialansa yli sadasta vaihtoehdosta ilman, että hänellä on päivääkään työkokemusta alalta. Tämä ammatillisen järjestelmän monimutkaisuus johtaa paitsi vaikeasti hahmottuvan valinnan tekemiseen, myös tiukasti rajattujen ammattialojen rakentumiseen. Tutkintorakenteen tulee vastata tulevaisuuden työelämän tarpeita ja edesautettava nuoren ammatillisen koulutuksen valintaa.

Sosialidemokraattien mielestä ammatillista koulutusta tulisi uudistaa siten, että opiskelija hakeutuisi nykyistä laajempiin, alakohtaisiin kokonaisuuksiin. Koulutusten edetessä opiskelija voisi valita, mihin ammattiin tai millaisiin tehtäviin hän alan sisällä haluaisi erikoistua. Tämä helpottaisi huomattavasti myös hakeutumista ammatilliseen koulutukseen sekä opiskelun ohjausta opintojen aikana. Jokaiselle opiskelijalle tulisi nimetä vastuuopettaja, joka tukee opiskelua sen eri vaiheissa. Tavoitteena on myös ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa.

Sosialidemokraatit haluavat ammatillisen koulutuksen kehittämistä laatu edellä. Ammattiin opiskeleva tarvitsee riittävästi kontaktiopetusta ja ohjausta riippumatta siitä, tapahtuuko oppiminen koulussa vai työpaikalla tai etäopiskeluna. Tärkeä merkitys on myös ryhmässä tapahtuvalla oppimisella sekä yhteisöllisyydellä. Riittävä kontaktiopetuksen määrä, opiskelijoiden laaja-alainen osaaminen ja jatko-opintokelpoisuus on turvattava ammatillista koulutusta uudistettaessa.

Työssäoppiminen on tärkeä osa ammatillista koulutusta. Tutkintoa suorittavan nuoren tulisi saada työkokemusta tulevan ammattialansa työstä jo opiskeluaikana. Tähän työssäoppiminen ja oppisopimuskoulutus antavat hyvät mahdollisuudet, kun opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan työpaikalla. Ammatillista koulutusta tulee kehittää siten, että koulutuksen järjestäjiä kannustetaan kehittämään laadukkaita työssäoppimispaikkoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kokeneen mestarin opissa nuorella on mahdollisuus päästä oppimaan käytännössä ammattitaidon ydinsisältöjä. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää vahvasti osana ammatillista koulutusta ja vahvistaa ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta yhdisteleviä malleja.

  • Ammatillista koulutusta uudistetaan siten, että opiskelija hakeutuu nykyistä laajempiin, alakohtaisiin kokonaisuuksiin. Koulutusten edetessä opiskelija voi valita, millaisiin tehtäviin hän alan sisällä haluaa erikoistua
  • Riittävä kontaktiopetuksen määrä, opiskelijoiden laaja-alainen osaaminen ja jatko-opintokelpoisuus on turvattava ammatillista koulutusta uudistettaessa. Tavoitteena ovat laaja-alaiset tutkinnot sekä eväät elinikäiselle oppimiselle.
  • Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää osana ammatillista koulutusta ja vahvistaa ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta yhdisteleviä malleja.

Teesi 10: Rakennetaan uuden oppimisen lukio

"Lukiossa opin ymmärtämään maailmaa omien valintojeni pohjalta"

Laaja-alainen sivistys ja koulutuksen tasa-arvo ovat keskeisiä sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan tavoitteita. Lukion tehtävänä on antaa hyvä yleissivistys, kehittää ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta sekä vahvistaa kriittistä ja loogista ajattelua. Kansainvälistyvässä maailmassa monipuolinen kielitaito on erityisen arvokas.

Lukioiden sisältöä on suunnattava kohti oppiainerajat ylittävää oppimista, jossa korostuvat asioiden monitieteinen lähestyminen. Lukiokoulutuksessa ylikorostuu valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin ja vastaavasti alikorostuu lukiokoulutuksen yleissivistävät tavoitteet. Sosialidemokraatit katsovat, ettei pelkkä valinnaisuuden lisääminen vastaa lukiolaisten tarpeisiin. Lukiossa ei pidä pakottaa opiskelijoita ennenaikaisiin, tärkeitä sisältöjä poissulkeviin valintoihin. Tarvitaan myös kriittisen ajattelun vahvistamista, uudenlaista oppimista, yhteisöllisyyttä sekä tiiviimpää vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Lukiokoulutuksen oppimisen arvioinnissa tulee ottaa käyttöön uudenlaiset tavat, joiden avulla voitaisiin arvioida paremmin taitoja, joita opiskelija elämässään tarvitsee. Ulkoa opetellun tiedon sijaan voidaan arvioida opiskelijan tiedonhakuvalmiuksia sekä tiedon lähdekriittistä analyysiä.

Lukioiden opinto-ohjauksen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta yksilölliset opintopolut voidaan toteuttaa ja hakeutumista lukion jälkeisiin opintoihin nopeuttaa. Nykyisellään valtaosalla lukioista korkeakoulutukseen hakeutuvilla ei ole selvää kuvaa, mihin tehtäviin erilaiset opintoalat johtavat. Samaan aikaan työelämäosaamista tulee lähinnä niille, jotka saavat hankittua kesätyön, mitkä harvoin toki vastaavat ammatteja, jossa korkeakoulutetut toimivat.

Lukio-opintoihin tulee sijoittaa tarvittava määrä pakollista työelämään tutustumista, jonka avulla ymmärrys korkea-asteen opintosuunnista voi selventyä, mikä nopeuttaa hakeutumista korkea-asteella ja vähentää virhevalintoja.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen voi lisätä eriarvoisuutta lukiolaisten palvelujen saatavuudessa sekä oikeusturvan osalta. Kuntaliiton selvityksen mukaan 70 % vastanneista kunnista eivät ole pystyneet järjestämään oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja vuonna 2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskeluhuoltolain vaatimusten mukaisesti.

Lukiokoulutuksen kehittämisessä ja siihen varattavissa resursseissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti kouluhyvinvoinnin parantamiseen. Lukiolaiset itse kokevat opintonsa liian kuormittaviksi. Siksi psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, koulukiusaamisen vähentämiseen, kouluviihtyvyyden lisäämiseen, yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä riittävään tukeen on kiinnitettävä parempaa huomiota.

Maailman muutos haastaa myös ylioppilaskirjoituksia, jotka nähdään lukiokoulutuksen päätavoitteena. Sosialidemokraatit katsovat, ettei yleissivistävän lukiokoulutuksen kehittämisen tule keskittyä pelkästään ylioppilaskirjoitusten ympärille.

Tällä hetkellä ylioppilaskirjoitukset ovat yhdessä sen historian suurimmassa myllerryksessä, kun niitä digitalisoidaan. Kun tämä uudistus on saatu toteutettua, mahdollistaa se esimerkiksi monimediaisuuden, jonka avulla voidaan selvittää kokelaiden kykyä kokonaisuuksien hallintaan, tiedonhakuun ja lähdekriittisyyteen. Tulevaisuudessa voidaan myös luoda tehtäväpankkeja, joiden avulla kokeita voidaan suorittaa ympäri vuoden eikä olla sidottu kahteen suorituskertaan kuten nykyisin.

Nämä uudistukset mahdollistaisivat tehtävien kehittämisen siten, että korkeakoulut olisivat mukana aidosti niiden tekemisessä. Tällöin ylioppilaskirjoituksia voitaisiin hyödyntää nykyistä vahvemmin korkeakouluvalinnoissa. Vaatimuksena tähän on myös se, että tehtävien suorittaminen avataan myös niille, jotka ovat hankkineet osaamisensa muualla kuin lukiokoulutuksessa.

  • Lukioiden sisältöä on suunnattava kohti oppiainerajat ylittävää oppimista, jossa korostuvat asioiden monitieteinen lähestyminen.
  • Lukiokoulutukseen sisällytetään pakollinen työelämäjakso, jonka aikana lukiolaiset tutustuvat työelämään ja syventävät ymmärrystään korkea-asteen valinnoista. Työelämäjaksoa tuetaan opinto-ohjauksella.
  • Lukiolaisten kouluhyvinvointi ia jaksaminen huomioidaan kaikissa uudistuksissa
  • Uudistetut ylioppilaskirjoitukset avataan myös niille, jotka ovat hankkineet osaamisensa muualla kuin lukiokoulutuksessa.

AIKUISKOULUTUS

Teesi 11: Aidot mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen!

"Hienoa että pääsen päivittämään osaamistani säännöllisesti"

Aikuiskoulutuksen tarpeet ovat lähes rajattomat, mutta resurssit ovat rajalliset. Siksi julkisesti tuetun aikuiskoulutuksen on keskityttävä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja työelämän murrostilanteissa pärjäämiseen. Osaaminen luo yhteiskunnallista osallisuutta ja parantaa elämänlaatua monin tavoin, tästä syystä elinikäisen oppimisen on oltava kaikkien oikeus. Aikuiskoulutusjärjestelmää on kehitettävä tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Valitettavasti elinikäisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta Suomen aikuiskoulutuksen järjestelmä toimii heikosti. Ihmiset eivät pääse kehittämään osaamistaan työssä ollessaan, työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen kouluttautumisen resursseja leikataan vuodesta toiseen ja henkilöstökoulutus jakautuu epätasaisesti työntekijöiden kesken.

OECD:n tutkimuksen mukaan Suomessa on 600 000 aikuista, joilla on puutteelliset perustaidot. Nämä ihmiset syrjäytyvät pysyvästi työmarkkinoilta ja sitä myöten helposti myös yhteiskunnasta, jos heidän koulutukseensa ei panosteta. Lisäksi tuhansia jää työttömäksi aloilta, jotka pysyvästi supistuvat. Työelämän muutoksissa huonoiten pärjäävät aikuiset tarvitsevat kohdennettuja toimia, joiden avulla he pääsevät takaisin työelämään. Tästä hyvänä esimerkkinä on nuorten aikuisten osaamisohjelma, jolla on tavoitettu työelämässä olevia alle 29-vuotiaita, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto.

Aikuiskoulutuksen tulee vastata myös aikuisten perusopetuksen ja yleissivistyksen tarpeisiin. Maahanmuuttajien lisäksi on paljon aikuisia, jotka tarvitsevat toisen mahdollisuuden oppia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia perustaitoja. Työikään tulevat ikäluokat eivät riitä täyttämään työmarkkinoiden tarpeita. Katseet täytyy kääntää kaikkien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Sosialidemokraattien tavoitteena on se, että koko työikäisellä väestöllä on suoritettuna toisen asteen tutkinto.

Työikäisen väestön osaamistarpeita kehittämällä vastataan muuttuvan työelämän haasteisiin. Osaamista kehittämällä luodaan joustavuutta työmarkkinoille ja luodaan työntekijöille edellytykset siirtyä tehtävästä toiseen, jopa kokonaan uuteen ammattiin. Kaikilla aikuisilla tulisi olla työuransa aikana mahdollisuus myös pidempiaikaiseen opiskeluun sekä osaamisen kehittämiseen työn ohessa. Tämä on koko yhteiskunnan etu ja siksi työnantajien ja yritysten tulee kehittää systemaattisesti koko henkilöstönsä osaamista henkilöstökoulutuksen kautta. Työuran katketessa osana muutosturvaa tulee tarjota mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen tai uuden koulutuksen hankkimiseen.

Aikuisten koulutukseen ohjaamiseen tarvitaan remonttia. Nyt liian monet nuorten tai aikuisten ohjauspalvelut toimivat erillään koulutuksesta, minkä seurauksena aikuiset eivät löydä koulutusta tai saa riittävästi ohjausta tarpeisiinsa.

Osaamisen uudistamisen tarpeet koskettavat myös korkeakoulutettuja. Suurin osa osaamisen kehittymisestä tapahtuu työpaikoilla, mutta myös pidempikestoiselle, joko osaamisen syventämiseen tai uudelleen suuntaamiseen liittyville koulutusmahdollisuuksille tulee tarvetta. Tämä myös osaltaan vähentää paineita kokonaisten uusien tutkintojen suorittamiseen. Viime vaalikaudella tähän tarpeeseen vastattiin luomalla lainsäädäntöä erikoistumiskoulutuksista. Tällä hetkellä koulutusmuoto on vielä alkuvaiheessa ja sen vakinaistaminen osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää vaatii työtä.

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta, jonka tavoitteina ovat ihmisten monipuolinen kehittyminen, hyvinvointi sekä kansanvaltaisuus ja moniarvoisuus. Aktiivinen kansalaisuus yksilötasolla ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen yhteiskunnallisella tasolla ovat tehtäviä, joita ei muulle koulutuskentälle ole asetettu. Vaikka vapaa sivistystyö on kiinteä osa suomalaista koulutusta, ei sitä löydy Suomen koulutusjärjestelmän kuvauksista.

Suomessa on aloitettu kansallisen todennetun osaamisen rekisterin rakentaminen. Tavoitteena on, että rekisterissä on kirjaukset suoritetuista tutkinnoista ja myös yksittäisistä opintosuorituksista. Rekisteriä ei kuitenkaan pidä rajata vain tutkintojen ja opintojen rekisteröintiin vaan siitä voitaisiin rakentaa jokaisen kansalaisen osaamisportfolio. Tällöin palveluun tulee olla mahdollista kirjata myös muulla tavoin kuin opiskelemalla hankittua osaamista, joka myös helpottaa näin hankittujen taitojen tunnistamista ja tunnustamista osaksi koulutusta.

  • Asetetaan tavoitteeksi koko työikäisen väestön osaamistason nostaminen. Suunnataan aikuiskoulutuksen resursseja kohderyhmille jotka ovat nykyisin aliedustettuina koulutuksessa ja laaditaan tähän soveltuvia ohjelmia
  • Vahvistetaan ammatinvaihtajien koulutuspolkuja ja työuran katkosvaiheiden muutosturvaa.
  • Parannetaan työssäkäyvien mahdollisuuksia päästä pidempikestoiseen koulutukseen työuran aikana. Valtio sitoutuu uudelleen aikuiskoulutustuen kehittämiseen ja rahoittamiseen. Työnantajia kannustetaan pitkäjänteiseen henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
  • Koulutus otetaan aktiivisen työvoimapolitiikan keskiöön. Omaehtoinen kouluttautuminen työttömyysetuudella vapautetaan TE-toimistojen tarvearvioinnista.
  • Vahvistetaan korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia osana suomalaista korkeakoulutusjärjestelmää.
  • Vapaan sivistystyö tunnustetaan osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää ja sen kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytysten ja perustaitojen parantaminen.
  • Luodaan kansalaisen osaamisportfolio, johon kirjataan suoritetut tutkinnot ja opintokokonaisuudet sekä myös muualta hankittu osaaminen.

KORKEAKOULUTUS

Teesi 12: Opiskelijaan panostaminen on tärkein investointi tulevaisuuteen

"Onneksi sain tukea opintoihini – niin se lopputyökin tuli tehtyä"

Nuoret opiskelijat tekevät paljon töitä opintojensa ja toimeentulonsa eteen rakentaakseen omaa tulevaisuuttaan ja tätä yhteiskuntaa. Maksuttomalla koulutuksella, opintojen taloudellisella tukemisella ja fiksuilla opintojärjestelyillä tuemme kaikista taustoista tulevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa korkeakouluopintoja. Koulutuspolitiikalla tulee turvata kaikkien mahdollisuudet taustasta huolimatta päästä korkeimman opetuksen piiriin.

Niin sanottu hakijasuma toisen ja kolmannen asteen opintojen välissä hidastaa opintojen aloittamista joskus useilla vuosilla. Jokainen toisen asteen koulutuksen suorittanut, joka pyrkii korkeakoulutukseen saa joko opiskelupaikan tai mahdollisuuden osallistua valmentavaan koulutukseen, jossa valmiudet korkeakouluopintoihin paranevat. Opiskelupaikkoja tulee lisätä merkittävästi erityisesti hakupainealoilla, joiden osaajille ennakoidaan olevan paljon kysyntää tulevaisuuden työmarkkinoilla. Valintakokeiden painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnassa on lisättävä. Valintakokeita on kehitettävä nykyistä enemmän alalle soveltuvuutta mittaaviksi. Valintakokeisiin valmistautuminen ei saa olla taloudellinen kysymys.

Sujuvoitetaan pääsyä opiskelemaan poistamalla turhia päällekkäisyyksiä valintajärjestelmistä. Lisäksi joustavia opintopolkuja rakentamalla, poistamalla turhat siltaopinnot korkeakouluja vaihtaville, avoimen korkeakoulun toimintaa kehittämällä ja valintakohteita vähentämällä voidaan merkittävästi sujuvoittaa opiskelemaan pääsyä, oikean alan löytämistä ja opintojen suorittamista. Korkeakoulujen tukipalveluiden tulee tunnistaa nopeasti ne opiskelijat, joiden opintosuoritukset kertyvät hitaasti, ja tarjota räätälöityä tukea ja apua.

Korkeakouluissa henkilöstön pedagoginen osaaminen nostetaan merkittävään roolin rekrytoinneissa ja työssä kehittymisessä. Korkeakoulutuksessa syntyvä oppimateriaali avataan mahdollisimman laajasti kaikkien saataville. Oppimateriaalit, luennot ja harjoitukset tuodaan kaikkien kansalaisten ulottuville, jotta jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja nauttia alansa parhaiden asiantuntijoiden tiedosta. Koulutustarjonnan ympärivuotistaminen tukee opintojen nopeuttamista ja jo työelämässä olevien mahdollisuutta opiskella.

Korkeakouluopinnot järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin, että jokainen opiskelija osallistuu opintojensa aikana vähintään yhteen oman alansa tutkimus-, kehittämis- tai työelämäprojektiin. Tavoitteena on vahvistaa tieteellisen ajattelun ja tieteellisten menetelmien hallinnan sekä käytännöllisen työelämäosaamisen painoa opinnoissa. Kansainvälistymisopinnot on mahdollistettava monipuolisesti.

Nykyisellään leikelty opintotuki ei riitä tavallisiin elinkustannuksiin eikä se mahdollista täysipäiväistä opiskeluun keskittymistä. Opintotuen tulee turvata korkein mahdollinen opiskelu kaikista sosioekonomisista taustoista tuleville opiskelijoille sekä mahdollisuus suorittaa opintoja sujuvasti ja määräajassa. Perheellisten opiskelijoiden tilannetta on parannettava erityisillä ratkaisuilla. Opintotuen tasoa pitää pyrkiä parantamaan massiivisten leikkausten jälkeen ja varmistaa, että sen tasossa huomioidaan elinkustannusten muutokset. Opintotuen on oltava opintorahapainotteinen.

Saavutettavat ja esteettömät opiskelija-asunnot kampuksien lähellä ovat tärkeä tuki sujuvaan opiskeluun. Valtion tulee tukea riittävästi uusien opiskelija-asuntojen rakentamista sekä peruskorjaamista, jotta asuminen on edullista ja laadukasta. Opiskelija-asuntorakentamisen investointiavustus tulee korottaa 20 %:iin.

Korkeakouluopiskelijoita koskee osin erityiset terveyshaasteet. Turvataan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintaedellytykset ja laajennetaan vastaava palvelu myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Pitkällä aikavälillä opiskeluterveydenhuollon tulee olla vahvasti integroitu muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Kaikille opiskelijoille tulee olla tarjolla laadukkaita, terveellisiä, edullisia ja monipuolisia opiskelijaruokailumahdollisuuksia. Opiskelijaruokailua tuetaan ateriatukijärjestelmällä. Ateriatuen tulee seurata aterian enimmäishintaa.

Opiskelijademokratia ja -järjestöt ovat tärkeä ominaispiirre suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Opiskelijat ovat ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien kautta osa autonomisia korkeakouluyhteisöjä. Opiskelijoiden vapaaehtoistoiminnasta syntyvät monet innovaatiot, kulttuuriteot ja uudet yritykset. Suoraan tutkintoon liittyvän opetuksen ja opiskelun ulkopuolella tapahtuva toiminta on tärkeää ihmiseksi, työntekijäksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamisessa. Vapaaehtoistoiminnassa tehty työ tulisi huomioida opintosuorituksissa.

  • Nostetaan korkeakoulupolitiikan keskiöön koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen.
  • Sujuvoitetaan opintoihin pääsyä ja opintojen etenemistä monin eri keinoin. Puretaan valintajärjestelmistä päällekkäisyyksiä ja vähennetään hakukohteiden määrää. Poistetaan turhat siltaopinnot korkeakoulujen välillä siirtyviltä. Luodaan joustavia opintopolkuja ja turvataan tukipalvelut niille opiskelijoille, joilla opintosuorituksia ei kerry.
  • Jokainen toisen asteen koulutuksen suorittanut, joka pyrkii korkeakoulutukseen saa joko opiskelupaikan tai mahdollisuuden osallistua valmentavaan koulutukseen, jossa valmiudet korkeakouluopintoihin paranevat.
  • Opintotuen tasoa pitää pyrkiä parantamaan massiivisten leikkausten jälkeen. Perheellisten opiskelijoiden tilannetta on parannettava erityisillä ratkaisuilla. Opiskelijoiden sosiaaliturvasta pidetään huolta mahdollisissa sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksissa.
  • Poistetaan vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintotuesta.
  • Tuetaan laadukasta opiskelija-asuntorakentamista korottamalla investointiavustusta ja terveellisiä opiskelijalounaita sitomalla ateriatuki enimmäishintaan.
  • Turvataan yhtäläiset opiskelijaterveydenhuollon toimintaedellytykset sote-uudistuksessa.

Teesi 13: Suomalainen korkeakoululaitos tarvitsee tulevaisuusvision

"Syvemmällä yhteistyöllä ja harkitulla työnjaolla parempia korkeakouluja"

Korkeakoululaitoksemme on tutkimus-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme perusta, joka on mahdollistanut hyvinvoinnin ja tasa-arvon rakentamisen. Nyt käynnissä olevan taloustaantuman aikana, on kuitenkin myös korkeakouluilta leikattu ennätyksellisen paljon. Sosialidemokraattien johdolla tämä kurjistaminen lopetetaan, sillä Suomi voi menestyä vain korkealla osaamisella.

Vahvistaaksemme suomalaisia korkeakouluja on jatkettava niiden yhteistyön syventämistä ja toisaalta korkeakoulujen omien profiilien vahvistamista. Yhdessä korkeakoulujen kanssa on luotava kattava kansallinen visio opetustarjonnasta, tutkimussuunnista ja miten ne jakautuvat korkeakoulujen kesken sekä mitä resursseja tämä vaatii. Visio tukee niin tieteen globaaliin kärkeen suuntautumista kuin alueellisten osaamis- ja innovaatiokeskusten syntyä, jotka mahdollistavat korkeakouluille oman strategian luomisen huomioiden alueelliset, kansalliset ja globaalit tarpeet. Korkeakoulujen kehittämistä ei voi tehdä vain rahoituksen tasolla tai rahoitusmalleilla.

Osana uudistusta käydään myös läpi kahden erillisen ja osin päällekkäisen korkeakoulujärjestelmän tarpeet. Jo nyt on muutamalla paikkakunnalla päädytty suunnitelmiin, jossa yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat samassa omistusrakenteessa. Tavoitteena on yhteistyön esteiden poistaminen ja myös fuusion mahdollistaminen, jossa yhdessä korkeakoulussa voi suorittaa niin ammatillisia kuin akateemisiakin korkeakoulututkintoja. Tavoite ei kuitenkaan poista tarvetta erilaisille tutkinnoille. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto rinnastuu täysin yliopistojen ylempään korkeakoulututkintoon tutkintojen eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. Kaikilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä tohtoriopintoihin suomalaisissa yliopistoissa.

Duaalimalli ei ole aivan ainutlaatuinen maailmanlaajuisesti, mutta ei se myöskään ole yleinen malli. Nyt toteutuvat korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeet viittaavat siihen, että eri alueilla on tarvetta erilaisille korkeakoulutuksen toteuttamisen malleille. Sosialidemokraatit tukevat korkeakoulujen autonomiaa ja niiden toimintaympäristöstä lähtöisin olevia toiminnan uudistamistavoitteita. Sisaropintoalojen syvemmälle yhteistyölle täytyy luoda mahdollisuuksia.

Korkeakoulujen yhdistäminen ei saa kuitenkaan olla rakenteellisen kehittämisen ainoa malli, vaan uudistusten on tapahduttava toiminnallisista ja sisällöllisistä tavoitteista lähtien. Monesti tämä tarkoittaa joko alueellisen tai jonkin alan valtakunnallisen yhteistyön syventämistä itsenäisten korkeakoulujen kesken. Korkeakoulut uudistavat opetustarjontaa siten, että ne eivät toteuta itse kaikkea opetusta vaan osa siitä voidaan hankkia alueellisen, alan oman tai kansainvälisen yhteistyön kautta. Kaikkien korkeakoulujen on voitava toimia kaksi tai monikielisesti.

Globaalikoulutustarjonta erilaisten verkkopohjaista ratkaisujen takia on voimakkaassa kasvussa ja suomalaisten korkeakoulujen on osattava hyödyntää tämä niin koulutuksen tarjoajan kuin osaamisen hankkimisenkin näkökulmista. Tämä mahdollistaa korkeakoulujen kumppanuuksien rakentamista nykyistä syvemmin Suomen rajojen yli. Rakenteellista kehittämistä tehdessä ei saa sulkea silmiään siltä, mitä tarjottavaa muualla on.

Korkeakoulujen toimintaa ei voi johtaa pelkästään koulutus- ja tutkimuspoliittisista tavoitteista lähtien, sillä niillä on merkittävä rooli myös alueiden elinvoiman suhteen. Sosialidemokraattien näkökulmasta on tärkeää, että kaikissa maakunnissa on korkeakoulu, mikä tukee myös alueen kehittämistä. Korkeakouluilla on vastuu tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja rakentaa omaa asiantuntijuuttaan nykyisille ja tuleville työmarkkinoille. Korkeakouluilla on myös vastuu yhteiskunnalle kouluttaa tulevaisuuden työvoimaa niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille.

  • Laaditaan yhdessä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa visio korkeakoulutukselle, jossa linjataan esimerkiksi korkeakouluverkon rakenne ja korkeakoulujen opetustarjonta.
  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteet poistetaan ja mahdollistetaan myös fuusio, jossa yhdessä korkeakoulussa voisi suorittaa niin ammatillisia kuin akateemisiakin korkeakoulututkintoja.
  • Tuetaan autonomisten korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja yhteistyötä toiminnallisista ja sisällöllisistä tavoitteista lähtien siten että kullakin alueella voidaan toteuttaa korkeakoulutusta parhaiten sopivalla tavalla.
  • Jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu, mikä tukee myös alueen kehittämistä.

Teesi 14: Tiede tekee maailmasta paremman sekä luo kasvua, hyvinvointia ja työtä Suomeen

"Tutkijana haluan tehdä maailmasta paremman ja ratkoa viheliäisiä ongelmia"

Tieteellinen tutkimus on koko yhteiskuntamme perusta ja se auttaa kehittämään kestävää yhteiskuntaa niin eettisesti kuin teknistaloudellisestikin. Tutkimuksen tehtävä on lisätä yhteistä sivistystämme niin Suomessa kuin koko maailmassa, josta syystä sitä ei voi kahlita ennalta määriteltyihin kehyksiin. Tutkimusrahoitusta ja korkeakoululaitosta uudistettaessa pidetään huolta, että suomalainen tutkimuskenttä pysyy monialaisena eikä keskity vain niille aloille, joista on saatavissa suurin taloudellinen hyöty.

Suomen akatemian selvitysten mukaan suomalaisen tieteen taso on nousussa, mutta hitaammassa kuin tärkeimpien verrokkimaidemme. Jotta saamme suomalaisen tieteen tason nousuun, on meidän resurssien takaamisen lisäksi myös vahvistettava yliopistojen tutkimusprofiileja. Tavoitteena on oltava, että tehtävällä tutkimuksella on merkittävä rooli tieteenalan kehittämisessä tai sillä on muuten merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Tämän toteuttamiseksi tarvitsemme tiedestrategian. Julkisin varoin tuotetun tutkitun tiedon tulee olla laajasti ja avoimesti hyödynnettävissä.

Rahoitusleikkausten paikkaamiseksi on viime vuosina lisätty erilaista hanke- ja projektimuotoista rahoitusta. Tämän suunnan jatkuminen voi kuitenkin olla riski tieteen autonomialla, jos rahoitus alkaa liikaa ohjata tehtäviä tutkimusvalintoja. Keskeistä on taata jatkossa riittävä yliopistojen perusrahoitus ja uudistaa kilpaillun rahoituksen hakemista siten, että byrokratia ja tutkijoiden hallinnollinen työ vähenee. Tutkijakoulutuksen rahoituksessa keskityttävä määrän sijasta laatuun.

Tutkimusta ei kuitenkaan tee järjestelmä tai rahoitusmuodot. Keskeistä on ammattitaitoiset, motivoituneet ja innostuneet tutkijat. Suomen on oltava tutkijamyönteinen maa, jossa korkeakoulut rekrytoivat nykyistä enemmän tutkijoita Suomen rajojen ulkopuolelta, sillä kansainvälinen verkostoituminen lisää tieteen vaikuttavuutta. Rahoitusleikkausten ja perusrahoituksen osuuden pienentymisen myötä on tutkijoiden työttömyys ja pätkätyöt lisääntyneet, mikä ei voi olla näkymättä myöskään tutkimuksen tuloksellisuudessa. Tutkijoiden työmarkkinoita on yhdessä työmarkkinatoimijoiden kanssa kehitettävä siten, että julkisesti rahoitetut korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tarjoavat kohtuullisen työsuhdeturvan. Tutkijoiden sosiaaliturvaa on parannettava. Yksityisen rahoituksen varassa julkista tehtävää hoitavien tutkimuslaitosten tutkijoiden asemaa on samoin vahvistettava.

Suomen vahvuutena on ollut hajautettu innovaatiojärjestelmä. Nyt on vahvistettava sellaista innovaatiotoimintaa, jossa yliopistojen perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin käytännön ratkaisuissa. Unohtamatta sitä, että perustutkimus luo pohjan soveltavalle tutkimukselle. Sosialidemokraatit eivät kannata jakoa tutkimuspainotteisiin ja opetuspainotteisiin yliopistoihin. Kaikilla yliopistoilla tulee olla mahdollisuus tehdä korkeatasoista tutkimusta ja antaa siihen pohjautuvaa opetusta.

Tutkimuksen laatua nostetaan myös lisäämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä. Tutkijoiden kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisää ajatustenvaihtoa ja tarpeellista kriittisyyttä. Tutkijoiden liikkuvuuden tulisikin otetaan tutkimusrahoituksen ehdoksi soveltuviin rahoitusmuotoihin ja –välineisiin. Vastaavasti tulee kannustaa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön sekä opiskelijoiden kansainväliseen verkostoitumiseen.

Suomalaisen tutkimusinfrastruktuurin osalta on viime vuosina saatu edistysaskeleita, kun rahoitusta on uudistettu ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö on tältä osin syventynyt. Suomalaisen tieteen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että pystymme tarjoamaan modernit tutkimusympäristöt, jotta Suomi on vetovoimainen maa tehdä tutkimusta.

Myös ammattikorkeakouluille on tutkimuksen näkökulmasta tärkeä yhteiskunnallinen rooli, koska ne tarjoavat vaikuttavaa soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuksen hyvällä yhteistyöllä ja työnjaolla korkeakoulujen kesken voidaan koota TKI-toiminnan resursseja ja osaamista parhaaseen käyttöön. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja volyymia tulee nostaa erityisesti pk-yritysten suuntaan kehittämällä joustavia toimintamalleja.

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tunnistamisessa on viimeisten vuosien aikana tehty paljon työtä. Näyttää kuitenkin siltä, että selkeiden ja läpinäkyvien mittaristojen tekeminen asian suhteen ei ole mahdollista, sillä eri tieteenaloilla vaikuttavuus ilmenee hyvin eri tavoin. Vaikuttavuuden huomioiminen korkeakoulujen rahoituksessa on kuitenkin tärkeää ja tätä voitaisiin tehdä esimerkiksi vertaisarvioinnin avulla. Hyvä keino tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi on opiskelijoiden sitouttaminen osaksi korkeakouluissa tehtävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien tulee perustua ennakoitavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

  • Tehdään Suomelle tiedestrategia tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistamiseksi.
  • Tutkimus ja innovaatiojärjestelmän uudistuksessa turvataan perustutkimuksen vapaus ja resurssit, lisätään liikkuvuutta, yhteistyötä ja kansainvälistä verkottumista tavoitteena tieteen tason nostaminen sekä tieteen ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden lisääminen yhteiskunnassa.
  • Vahvistetaan tutkijoiden työsuhdeturvaa.
  • Varmistetaan, että suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on modernit tutkimusympäristöt.
  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien tulee perustua ennakoitavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Otetaan korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus osaksi korkeakoulujen rahoitusta.
  • Ammattikorkeakouluilla on tutkimuksen näkökulmasta tärkeää rooli. Soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta vahvistetaan kehittämällä joustavia toimintamalleja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin.

MAAILMAA VOI MUUTTAA. TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ.