Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/439

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP:n maaseutuohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: SDP:n maaseutuohjelma
  • Vuosi: None
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SOS.DEM. PUOLUEEN MAASEUTUOHJELMA

I. Maatalous

1) Yleistavoite

Jotta maatalous saataisiin mahdollisimman joustavasti soveltumaan kokonaiskulutukseen ja kansantalouden vaatimuksiin, on valtakunnallisen kokonaissuunnitelman pohjalta selvitettävä maan eri alueiden ja erilaisten viljelmien luontaiset tuotantoedellytykset. Pyrkimyksenä tulee olla maa- ja maatalouspolitiikan ohjaaminen siten, että maatalous saatetaan kannattavaksi elinkeinoksi toimeenpanemalla koko maatalouden rationalisoiminen ennen kaikkea tilakokoa, tilussuhteita ja tuotantosuuntausta ajatellen ja että luodaan kestävä perusta maatalous- ja metsätyöväen elintason jatkuvalle luonnolliselle kohottamiselle. Samalla on helpotettava työikään tulevien nuorten ammatinvalinnan ohjausta, ammattikoulutusta ja hakeutumista pysyvään ammattityöhön. Tavoitteeksi tätä suunnitelmaa laadittaessa on asetettava kansallinen omavaraisuus peruselintarvikkeiden osalta.

2) Pienviljelijäin aseman parantaminen

a) Pienviljelmillä harjoitettavaa tuotantoa tuettaessa on päämääränä pidettävä, että tuki annetaan sellaisessa muodossa, että se ei kohdistu ainoastaan myyntituotantoon, vaan koko maataloustuotantoon, jolloin vältytään tarpeettomilta hintojen korotuksilta ja tuen aiheuttama rasitus jakaantuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti eri väestöryhmien kesken.

b) Pienviljelijäin ammattitaitoa on kohotettava erikoisesti tukemalla heidän ammattisivistyksensä edistämistä tarkoittavia toimenpiteitä.

c) Pienviljelijäin ammatillista järjestäytymistä, maataloudellista osuustoimintaa ja muuta taloudellista yhteistoimintaa on edistettävä.

d) Pienviljelijöille on järjestettävä huokeakorkoista kiinteistöluottoa. Maatalouden perusluottokysymys on hoidettava.

e) On huolehdittava maaseudun liikenneyhteyksien ja maataloustuotteiden varastoimis- ja menekkisuhteitten parantamisesta.

f) Maatalouden kirjanpito ja karjantarkastustoiminta on saatava yleistymään ja siinä suhteessa tuettava ja ohjattava pienviljelijöitä.

g) Pientiloilla harjoitettavaa, olosuhteisiin soveltuvaa erikoistuotantoa ja alueellista keskittymistä siihen on edistettävä.

Maataloustuotannon edistämistä silmällä pitäen Sosialidemokraattinen Puolue vaatii epäkohtien poistamista erikoisesti seuraavin toimenpitein:

3) Pientilojen lisämaan saanti

Sellaisille pientiloille, jotka viljelys-, metsä- tai laidunmaan riittämättömyyden vuoksi eivät ole elinkelpoisia, on järjestettävä edellytykset riittävän lisämaan saantiin. Tämä toiminta on saatava tehokkaaksi ja siinä tarkoituksessa otettava valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain tarkoitukseen riittävästi asutusehdoin etupäässä vähävaraisille jaettavaa maatilojen, lisäalueiden ja sisarosuuksien ostoon käytettävää luottoa. Laitumen ja metsämaan osalta voidaan lisämaan saanti tyydyttää myös perustamalla yhteislaitumia ja yhteismetsiä.

Perheviljelmien elinkelpoisina säilyminen on lainsäädännöllä turvattava.

Uusia asuntoviljelystiloja ja asuntotiloja perustettaessa on aina erikoisesti huolehdittava, ettei näitä tiloja perusteta alueille, joissa ei ole mahdollisuutta jatkuvaan sivuansioiden saantiin.

Pakkolunastusteitse alueita hankittaessa on toimenpiteet kohdistettava etupäässä autio-, rappio-, keinottelu- ja harrastelutiloihin.

Lisää viljelysmaata voidaan hankkia myös tehostamalla salaojitusta, helpottamalla erikoisesti pienviljelmien salaojituskustannuksia entistä tuntuvampaa valtion lainoitusta ja avustustakin käyttäen ja pyrkien toteuttamaan salaojitusta mahdollisuuksien mukaan jo uudisraivauksen yhteydessä.

4) Uudisasutuksen edistäminen

a) Uusia viljelystiloja perustettaessa on päämääränä pidettävä, että perustettaviin tiloihin erotetaan keskikokoisen viljelijäperheen kohtuulliset elintasovaatimukset huomioon ottaen niin paljon maatalous- ja maatalouskelpoista sekä muuta maatilataloudelle välttämätöntä maata, että ne kykenevät tarjoamaan asukkailleen ympärivuotisen työn ja toimeentulon.

b) Kylmille tiloille asukkaita otettaessa on heille paitsi verohelpotuksia myönnettävä myös kylmäntilan perustamispalkkio.

5) Muut toimenpiteet

a) Vaikeista luonnonoloista kärsivien alueiden tuottokuntoisuutta on kohotettava edistämällä peruskuivatuksia ja muita perusparannuksia.

b) Rationalisoimistoimenpiteitä suunniteltaessa kohdistetaan erikoista huomiota rakennuksiin, joita sijoitettaessa ja uudelleen rakennettaessa kaikki maa-, karja- ja kotitaloustöiden tehokkuusvaatimukset otetaan huomioon ja joiden osien ja koko rakennustenkin tehdasmainen rakentaminen on kehitettävä entistä pitemmälle. Myös useampien tilojen yhteisrakennusten, kuten viljankuivaamojen ja lajittelulaitosten, yhteisvarastojen sekä myllyjen ja sahojen aikaansaamista on yhteiskunnan myötävaikutuksella edistettävä.

c) Mikäli maatalouden voimaperäistäminen ja rationalisoiminen johtaa tuotannon lisääntymiseen siinä määrin, että joudutaan, kuten jo on tapahtunut, viemään maataloustuotteita ulkomaille, on tästä aiheutuva vientipalkkiorasitus pyrittävä tasaamaan suurempiin tuottajiin kohdistuvalla markkinoimismaksulla.

II. Metsätalous

1) Metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden kehittäminen

Metsätaloustuotannolla ja siihen nojautuvalla puunjalostusteollisuudella on niin suuri kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys, että kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin niiden kehittämiseksi on ryhdyttävä.

a) Valtion ja kuntien metsänomistusta on pyrittävä laajentamaan varaamalla tarkoitukseen riittävästi varoja ja myöntämällä kunnille etuosto-oikeus myyntitapauksissa.

b) Yksityismetsätalouden edistämiseksi on pienviljelijöille järjestettävä riittävästi ja huokein ehdoin metsäalan ammattiapua.

c) Metsätaloudellisen ammattisivistyksen kohottamista on tuettava ja kehitettävä perustamalla ja ylläpitämällä riittävästi metsäkouluja, järjestämällä metsäkursseja, perustamalla mallimetsätalouksia sekä tehostamalla metsätaloudellista opetus-, koe- ja tutkimustoimintaa sekä metsätyöntekijöiden työkoulutusta.

d) Metsätaloustuotteiden menekkisuhteitten parantamisesta on huolehdittava kuljetusväyliä tekemällä ja kunnostamalla sekä ottamalla rauta- ja maanteitä rakennettaessa myös metsätaloudelliset näkökohdat huomioon.

e) Metsätalous- ja puunjalostustekniikkaa on kehitettävä niin, että puu tulee mahdollisimman tarkoin talteen otetuksi ja mahdollisimman pitkälle jalostettuna maasta viedyksi.

f) Erilaisten metsänparannustöiden suorittamista on edistettävä avustamalla vähävaraisia metsänomistajia huokeakorkoisilla, pitkäaikaisilla lainoilla.

g) On tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään puun tuhlausta ja edistämään sen käytön tehokkuutta.

h) Rautateiden tariffipolitiikka on saatettava puunjalostusteollisuuden tuotteiden kuljetukselle edulliseksi.

2) Valtion ja kuntien metsätalous

Valtion ja kuntien metsätalouden kehittämistä on edistettävä. Siinä tarkoituksessa on:

a) suosittava ja kannatettava uudistuksia, jotka johtavat valtion ja kuntien metsätaloustuoton kasvuun;

b) kehitettävä mahdollisuuksien mukaan valtion omistamaa puunjalostusteollisuutta.

III. Metsästys ja kalastus

Hyötyriistan säilymistä ja lisääntymistä sekä kalanviljelyä on yhteiskunnan toimesta edistettävä. Ryöstömetsästys ja ryöstökalustus on tehokkaalla valvonnalla ehkäistävä.

Vähävaraisten ammattikalastajien aseman turvaamiseksi on järjestettävä kalastusvälineitten ja -tarvikkeiden vakuutus. Kalastuksen antaman saaliin varastointi ja markkinointi on järjestettävä siten, että turvataan kalastajille kannattavat ja vakaat hinnat sekä ehkäistään kuluttajien kustannuksella tapahtuva välikäsien keinottelu.

Teollisuuden ja asutuskeskusten jäteaineista ja likavesistä aiheutuva kalakannalle turmiollinen rannikko- ja sisävesien saastuminen on estettävä.

Vesialueita omistamattomille virkistys- ja kotitarvekalastajille on turvattava lakisääteisesti nykyistä paremmat mahdollisuudet kalastukseen, samoin kuin maattomille metsästäjille metsästykseen.

IV. Maaseudun palkkatyöläiset

Maa-, metsä- ja uittotyöläisiä koskeva työaikalainsäädäntö on saatava nopeasti aikaan. Maaseudun palkkatyöläisten ammatillista järjestäytymistä on tuettava.

Tilapäis- ja avustusluonteisista työttömyystöistä on päästävä eroon ja töitä järjestettävä vapailla markkinoilla riittävästi. Maaseudun eri alueitten raaka-ainevarat ja niihin perustuvan teollisuuden mahdollisuudet on selvitettävä ja teollisia työpaikkoja rakennettava myös raaka-aineiden lähteille.

Suurteollisuuden ohella on pyrittävä luomaan ja edistämään myös pienteollisuutta.

Maaseudun asuntotuotantoa on edistettävä. Siinä tarkoituksessa on valtion ja kuntien varattava asutuskeskuksiin ja niiden läheisyyteen riittävästi asutusehdoin saatavissa olevia asuntotontteja.

V. Verotus

Nykyoloissa, jolloin pyrkimys väestön yleisen yhteiskunnallisen tason nostamiseen, on johtanut valtion ja kuntien menojen huomattavaan paisumiseen, on kysymys verorasituksen oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri veronmaksajaryhmien kesken jatkuvasti veropolitiikan keskeisin ongelma. Erikoisesti maaseudun pienviljelijäin, palkansaajain ja pienyrittäjäin osalta on todettava, että näiden ryhmien kannettavana oleva verorasitus on niiden veronmaksukykyyn nähden suhteettoman ankara. Nykyistä oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa verojärjestelmää vaatiessaan sosialidemokraatit korostavat muun muassa seuraavia periaatteita:

a) Kokonaisverorasituksen tulee olla verovelvollisten tulojen ja omaisuuden suuruuden mukaan asteittain jyrkkenevä eli progressiivinen. Sellaiset tulot, jotka eivät ylitä tyydyttävän toimeentulominimin määrää, on jätettävä sekä välittömässä valtion verotuksessa että kunnallisverotuksessa verottamatta. Omaisuusverotuksessa on jätettävä lisäksi verottamatta riittävän toimeentulon turvaamiseen välttämätön omaisuus.

Verorasituksen yleistä tasoittamista vaadittaessa on ensisijainen huomio kiinnitettävä kunnallisverorasituksen keventämiseen. Kuntien osuutta julkisiin menoihin on supistettava.

b) Maatalous- ja metsätulojen verotuksessa on siirryttävä todellisten tulojen mukaiseen verotukseen, jolloin pienten tilojen verorasitus lievenee ja suurten lisääntyy. Siksi kunnes tämä uudistus on toteutettu, verolakeihin on saatava sellaisia muutoksia, että maa- ja metsätalouden harjoittajan oman työn arvoa määrättäessä arviointiperusteina jouduttaisiin nykyisten lisäksi ottamaan huomioon ainakin kiinteistöön kuuluvan viljellyn maan ala ja maatalouteen sijoitettujen pääomien arvo. Maatalouskiinteistöjen tilusten mittauksessa on käytettävä hyväksi voimassa olevan uuden verotuslain tarjoamia mahdollisuuksia.

c) Kysymys kunnallisveron muuttamisesta tuloverosta tulo- ja omaisuusveroksi sekä sen järjestämisestä suhteellisesta progressiiviseksi on valtiovallan toimesta nopeasti selvitettävä pitäen silmällä yleisiä oikeudenmukaisuusvaatimuksia ja erityisesti pienituloisten ryhmiin kuuluvien verovelvollisten heikkoa veronmaksukykyä.

d) Lapsi- ja perusvähennykset on tarkistettava ja sidottava indeksiin siten, että ne elinkustannusten noustessa ja rahan arvon aletessa pysyvät reaaliarvoltaan muuttumattomina. Sairauden takia ja muilla sosiaalisilla perusteilla myönnettävät vähennykset on saatava yhtäläisiksi valtion- ja kunnallisverotuksessa. Sellaiset tulojen hankkimisesta johtuneet menot kuin työmatkakulut ja poikkeuksellisen suuret työpukukustannukset on otettava tähänastista suuremmassa määrin vähennyksinä huomioon. Ennen pitkää on verotusjärjestelmän yksinkertaistamisessa päästävä palkansaaja-verovelvollisten osalta siihen, ettei tavallisten palkkatyöläisten ja palkannauttijain lopullinen vero nouse ainakaan suurempaan summaan kuin on verokirjalla pidätetty.

e) Kysymys ansiotyössä käyvien aviopuolisoiden yhteisverotuksen sekä ylityöansioiden verotuksen lieventämisestä on uutta verolakia suunniteltaessa selvitettävä.

f) Keinottelulla saatua sekä verotukselta salattua tuloa ja omaisuutta on ankarasti verotettava. Salattujen tulojen ja salatun omaisuuden selville saamiseksi on verotarkkailua tehostettava.

g) Verotuksen tulee, maan teollistamis- ja elinkeinoelämän monipuolistamispyrkimyksiin sopeutuen, suosia hyödyllistä työtä ja tuotantoa sekä estää keinottelua ja omaisuuden hyödyttömänä ja tuottamattomana pitämistä.

VI. Koulukysymys

Sen lisäksi, mitä edellä on erilaisesta ammattikoulutuksesta ja puolueen kouluohjelmassa kouluasioista yleensä sanottu, on korostettava seuraavia seikkoja:

Kaikkien työikään varttuvien maaseudun nuorten kasvattaminen ammattitaitoisiksi kansalaisiksi on maaseudun koulupolitiikan tärkein tavoite.

Tähän päämäärään pyrittäessä on kaikissa kunnissa päästävä siihen, että kansalaiskouluissa voidaan antaa pätevää valmentavaa opetusta mahdollisimman moneen ammattiin. Tarvittaessa on kansalaiskoulukysymys ratkaistava riittävän laajan kuntien välisen yhteistoiminnan avulla.

Lahjakkaille opiskelijoille on kaikilla aloilla tehtävä mahdolliseksi korkeimmankin ammattiopetuksen saanti siitä riippumatta, ovatko he suorittaneet ylioppilastutkinnon vai hankkineet tarvittavan tiedollisen tason ammatillisilla opinnoilla.

VII. Maaseudun sosiaalisten olojen kehittäminen

Sen lisäksi, mitä puolueen sosiaalipoliittisessa ohjelmassa on sanottu, on korostettava seuraavia seikkoja:

Maaseudun asunto-oloja on parannettava ja viihtyisyyttä lisäävät sekä perheenäitien työtaakkaa helpottavat uudistukset saatava yleistymään. Erityisesti on tätä silmällä pitäen maaseudun sähköistämistä tehostettava ja vesijohtojen sekä viemärien rakentamista edistettävä.

Terveyden- ja sairaanhoidossa sekä sosiaalihuollossa ilmenevät, harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen aiheuttamat puutteellisuudet on poistettava kehittämällä paikallisiin oloihin sopivia kulkuja kuljetusyhteyksiä.