Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/447

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP:n osuuskauppapoliittinen ohjelma


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: SDP:n osuuskauppapoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 1975
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

SDP:n OSUUSKAUPPAPOLIITTINEN OHJELMA

Hyväksytty SDP:n puoluekokouksessa 1975

1. JOHDANTO

Osuustoiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja sen kehityksen suuntaviivoja hahmoteltaessa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue yhtyy edelleen silloin vielä yhtenäisen osuuskauppaliikkeen keskusjärjestön Yleisen Osuuskauppojen Liiton vuosina 1913 ja 1914 hyväksymään ohjelmaan. Tässä ohjelmassa sanotaan mm:

"Kulutusosuustoiminnalla on erittäin laaja ja tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä suoritettavanaan. Sen tehtävänä on syrjäyttää pääomanomistajien ja yrittäjien yksilöllisen edun perustalle rakentuva voittotalous ja luoda sen tilalle kuluttajina järjestäytyneiden kansanluokkien yhteistalous, joka rakentuu yhteishyödyn periaatteelle. Tätä tehtäväänsä kulutusosuustoiminta toteuttaa sille ominaisilla taloudellisilla keinoilla: harjoittamalla kulutustarvikkeiden välitystä ja valmistusta ja laajentamalla toimintaa toisillekin taloudellisen elämän tärkeille aloille."

"Tämä kulutusosuustoiminnan tehtävä on sopusoinnussa kansan enemmistön taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen kanssa. Se oikeastaan loukkaa vain niiden väestöryhmien etuja, joiden yrittäjämahdollisuuksia ja pääoman sijoituksesta saatua voittotuloa kulutusosuustoiminta supistaa. Yhteistaloudellisista pyrkimyksistä ei ole hyötyä ainoastaan palkkatyöväelle, vaan myös kaikille palkkatuloilla eläville sekä myöskin maataloudesta elatuksensa hankkiville väestökerroksille."

"Yhteistaloudellisesti suoritetusta kulutustarvikkeiden valmistuksesta ja välityksestä koituu hyöty tarvikkeiden kuluttajien yhteiseksi hyväksi. Kulutusosuustoiminnan laajentamisesta myöskin säästö- ja vakuutustalouden ym. taloudellisen toiminnan aloilla on hyötyä näille kansanluokille, sillä se vahvistaa yhteisten liikkeiden taloudellisia voimia ja lisää niiden mahdollisuuksia suorittaa kuluttajille palveluksia."

"Kulutusosuustoiminta edistyy sitä mukaa kun tarvikkeiden käyttäjät keskittävät ostovoimansa yhteisiin järjestöihin ja kasvattavat niille pääomia. Jotta kulutusosuuskunnat voisivat saada kannattajia eri kansankerroksista, on kaikkien jäsenten yhteisyyden ja yhteishyödyn oltava johtavana periaatteena niiden toiminnassa."

E-liikkeen nykyistä ja tulevaa toimintaa kehitettäessä ovat perusajatukset rakennettavissa sen oman historian pohjalle. Tulevaisuutta suunniteltaessa voidaan siten palata E-liikkeen toiminnan perusteisiin.

E-liikkeen toiminnan alkuaikoina yhdistyi ajanoloon nähden tehokas liiketaloudellinen organisaatio, demokraattinen hallinto ja aktiivinen vaikuttaminen yhteiskunnan muuttamiseen työväenliikkeen tavoitteiden mukaisesti. Tällä toiminnalla kyettiin merkittävällä tavalla parantamaan työläiskuluttajien elinehtoja. E-liikkeen liiketaloudelliset tavoitteet ja etujärjestötoiminta olivat samansuuntaisia jäsenkunnan ohjauksen ja valvonnan alaisina.

Toimintaolosuhteet, liiketaloudelliset vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet ovat merkittävästi muuttuneet E-liikkeen toiminnan varhaisemmalta kaudelta, mutta päämäärä on edelleen sama. E-liikkeen on muun työväenliikkeen rinnalla kapitalistisen markkinatalouden vallitessa turvattava työläiskuluttajien ja heihin verrattavan viljelijäväestön tarpeet. Sen on osallistuttava yhteiskunnan muuttamiseen demokraattisen sosialismin periaatteiden mukaisesti.

E-liikkeen toiminta-ajatus poikkeaa oleellisesti sen kilpailijoista, myös porvarillisesta osuustoiminnasta. Käytännön toteutuksessa sen tulee olla esimerkkinä kansalaisten yhteistoimintaan perustuvan talouden hoidon paremmuudesta yksityiskapitalismiin verrattuna.

Tämä on haastava tehtävä, jonka toteuttamiseksi E-liike tarvitsee koko työväenliikkeen aineellisen ja henkisen tuen.

2. TAVOITTEET

Kuluttajapolitiikka

Julkisen vallan lainsäädännön sekä talous- ja yhteiskuntapolitiikan suuntutuminen 1970-luvulla avaa mahdollisuudet työväenehtoisen, kokonaisvaltaisen kuluttajapolitiikan harjoittamiselle. E-liikkeen edellytykset saada aikaan olennaisia muutoksia kuluttajan asemaan ja oloihin kaupan ja tuotannon keinoin ovat kuitenkin kapitalistisessa talousjärjestelmässä rajalliset. E-liikkeelle on siten välttämätöntä, että sen aktiivinen panos kuluttajapoliittisena etujärjestönä tuntuvasti voimistuu. Tämä edellyttää myös sitä, että liikkeen kuluttajapoliittinen luonne heijastuu omassa taloudellisessa työskentelyssä. Kuluttajapoliittisellekin aktivoitumiselle on olennainen tausta E-liikkeen kannalta, miten se kehittää taloudellista toimintaansa yhteiskunnallisissa muutoksissa.

E-liikkeen tulee toimia kuluttajien etujärjestönä valtiovaltaan ja muuhun talouselämään nähden. Sen tulee painostaa yhteiskuntaa lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin toimiin kuluttajien talouden ja terveyden turvaamiseksi sekä kuluttajien taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäämiseksi. E-liikkeen tulee painostaa myös muuta talouselämää kuluttajan edun mukaisiin ratkaisuihin ja toimintatapoihin.

Kuluttajat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jolla olisi samanlaiset ongelmat. Koska E-liike on osa työväenliikettä, tulee sen toiminnan kohteena olla sen oma kuluttajakunta - ennen muuta väestön pienituloinen enemmistö ja tavoitteena sen perustarpeiden turvallinen tyydyttäminen. Tavoitteita toteutettaessa on lähtökohtana ja toimintaohjeena pidettävä E-liikkeen itselleen hyväksymää periaateohjelmaa ja kuluttajapoliittista tavoiteohjelmaa.

Omassa taloudellisessa toiminnassa on kuluttajakunnan edun huomioon ottaminen ja valvominen sekä tuotannossa että jakelussa ensiarvoisen tärkeää.

Myynnin rakenteen ja tavaravalikoimien on vastattava kuluttajakunnan tarpeita ja myytävien tuotteiden on täytettävä hyvän laadun, tarkoituksenmukaisuuden, turvallisuuden ja kohtuuhintaisuuden vaatimukset. Tämän todellisuuden ja markkinoinnin on vastattava toisiaan. Toisin sanoen E-liikkeen mainonnan on oltava kuluttajapoliittisesti edelläkävijä. Tavaravalikoimia muodostaessaan E-liikkeen on suosittava kotimaisia tuotteita ja lisäksi otettava huomioon eri tavaroiden tuotanto-olosuhteet ja niiden raaka-aineiden käytön vaikutus maapallon luonnonvarojen kokonaisuuteen sekä suosittava sellaisia hankintoja kehitysmaista, jotka edistävät niiden talouden omaehtoista kehitystä.

Toimipaikkaverkkoaan uudistaessaan E-liikkeen tulee pyrkiä turvaamaan kuluttajien tasa-arvoisuus kauppapalvelujen saavutettavuudessa. E-liikkeen on löydettävä sellaiset käytännölliset ratkaisut, joilla kannattava myyntitoiminta voidaan taata myös haja-asutusalueilla kuluttajia epäoikeudenmukaisesti rasittamatta. E-liikkeen on pyrittävä kuntien kanssa yhteistoimintaan tämän päämäärän edistämiseksi. E-liikeen on vaadittava yhteiskunnalta tukea haja-asutusalueiden myyntitoiminnan ylläpitämiseen siten, että kohtuulliset palvelut voidaan turvata kaikille kuluttajille. Jakelujärjestelmää kehitettäessä on ensi sijassa velvoitettava kauppaa huolehtimaan myös lähipalvelusta. Julkisen vallan tukimuotojen sekä muiden toimenpiteiden luonne ja laajuus riippuvat sitten siitä missä määrin kauppa tuntee yhteiskuntavastuunsa.

Kuluvalla vuosikymmenellä yhteiskunnassa jatkuu edelleen yleinen osallistumistarpeen kasvu. Tähän E-liikeen on vastattava kehittämällä jäsenhuoltoaan ja toteuttamalla yritysdemokratiaa.

E-liikkeen tulee ei ainoastaan estää jäsenten vieraantuminen, vaan aktivoida heitä entisestään. Tämä edellyttää selkeitä tavoitteita, valistus- ja koulutustoiminnan tehostamista sekä E-liikkeen kehittämistä taloudellisesti kiinnostavaksi.

E-liikkeen kuluttajapoliittisesta valistus- ja kasvatustyöstä tulee lähtökohtana olla kuluttajien tietoisuuden herättäminen. Vain asemastaan tietoiset kuluttajat osaavat vaatia todellisia uudistuksia ja muutoksia. Tällöin valistustyössä ei saa pitäytyä vain yksittäisten ongelmien esille tuomiseen, vaan huomio on kiinnitettävä yhteiskunnan taloudelliseen kokonaisrakenteeseen ja sen vaikutukseen ongelmien pääasiallisena aiheuttajana.

Kehityksen mukana E-liikkeestä muodostuu yhä yhtenäisempi jakelujärjestelmä, jolloin koulutuksen merkitys korostuu. Tämä edellyttää koulutuksen tehostamista kaikilla tasoilla ja erityisesti liikkeenjohdon osalta, koska tuleva E-liike koostuu yhdistymisten kautta muodostuvista keskisuurista ja suurista liikeyrityksistä. E-liikkeen oman ammatillisen koulutuksen aatteellisen sisällön on korostettava kuluttajapolitiikkaa ja taloudellisen kansainvallan laajentamista erityisesti osuustoiminnan avulla.

Demokratian kehittäminen E-osuuskauppaliikkeessä

Kuten E-liikkeen omassa periaateohjelmassa korostetaan, liikkeen toiminta ja olemassaolo perustuvat jäsenten tahtoon ja yhteistoimintaan. Jäsenet omistavat liikkeen ja hallitsevat sitä. Heidän tahtonsa mukaisesti E-liikkeen on palveltava jäseniään ja muita kuluttajia.

E-liikkeen menestyksellisen toiminnan kannalta on välttämätöntä, että liikkeen kansanvaltainen luonne vastaisuudessakin säilyy ja vahvistuu. Jäsenten on voitava jatkuvasti osallistua kaikilla toimintatasoilla tapahtuvaan päätöksentekoon ja tehokkaasti valvoa päätöksen noudattamista ja toteuttamista.

Jäsenmäärän kasvaessa ja osuusliikerakenteessa tapahtuvien muutosten takia on liiketoiminnan organisaation ohella kehitettävä E-liikkeen demokraattista hallintojärjestelmää sääntöjä ja vaalijärjestystä uudistamalla ja turvaamalla sekä lisäämällä jäsenten omaehtoista yhteistoimintaa.

Jäsenten vaikutus

E-liikkeen hallintojärjestelmää on muuttuvissa olosuhteissa uudistettava ja kehitettävä. Jäsenten osallistumista paikallisten E-liikkeiden edustajiston vaaliin on aktivoitava. Suhteellinen vaalitapa E-vaaleissa on osoittautunut kaikkein oikeudenmukaisimmaksi. Vaalien ehdokasasetteluissa on pyrittävä eri alueiden ja ryhmien edut huomioon ottavaan tasapuolisuuteen.

Jäsenten suoraan vaaleilla valitseman edustajiston tehtäviä on laajennettava ja päätäntävaltaa lisättävä niin, että niiden merkitys eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin verrattavina jäsenparlamentteina tulee selvästi ilmi. Samalla on pyrittävä hallintojärjestelmän yksinkertaistamiseen.

Osuusliikkeen koon ja toimialueiden suurentuessa on paikallisten ja alueellisten kiltatoimikuntien työn organisoimisella ja päätäntävallan selvittelyllä osoitettava ratkaisut, joilla jäsenten välitön yhteys ja vaikutus heitä lähellä olevaan E-toimintaan varmistetaan.

Demokraattinen suunnittelu

Demokraattisen päätöksenteon edellytyksenä on myös demokraattisen suunnittelun toteuttaminen E-liikkeessä. Jäsenille ja heidän valitsemilleen luottamushenkilöille on annettava jatkuvasti tietoja talouselämästä ja osuuskauppaliikkeen toiminnasta. Valistus-, tiedotus- ja koulutustoiminnan voimakas lisääminen on siten E-liikkeen sisäisen demokratian keskeinen kysymys.

E-liikkeen toimintaperiaatteet ja tavoitteet määritellään liikkeen korkeimmissa päätäntävaltaelimissä. Näihin tavoitteisiin perustuviin suunnitelmiin on pyrittävä sisällyttämään vaihtoehtoisia asetelmia, joista ratkaisuja tekevät luottamushenkilöt voivat päätöksensä valita. Suunnittelun ja päätöksenteon ohella on kehitettävä myös kansanvaltaista valvontaa. Jäsenille ja päätöksentekoelimille on tästä syystä annettava säännöllisesti selvityksiä E-liikkeen periaatepyrkimysten toteuttamisesta sekä toimintaan liittyvien päätösten noudattamisesta.

E-liikkeen laajentuvan toiminnan jatkuva kehittäminen asettaa kasvavia vaatimuksia päätöksenteon huolelliselle valmistelulle. Osuustoiminnallisten keskusjärjestöjen edustajakokouksista tulee kehittää nykyistä enemmän tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä ja tulevaisuuden toiminnan suuntaviivoja käsitteleviä osuustoimintaparlamentteja. Niihin on toimitettava ennakkoaineisto hyvissä ajoin, paikallisia edustajia on evästettävä sekä asiain käsittelylle varatta riittävä aika.

Osuusliikekoon muuttuessa nykyisten alueellisten osuuskauppaliittojen tehtävät voidaan siirtää osuuskaupoille. Edustajakokousedustajien valinnan ohella edustajiston tehtäväksi tulee antaa myös keskusjärjestöjen hallintoelinten ehdokkaiden nimeäminen. Luottamushenkilöiden asemaa sekä heidän kykyään toimia hallintoelimissä on edelleen voimistettava. Myös sisäistä päätösvaltaa käyttäviin elimiin tulee valita luottamushenkilöedustajia.

E-liikkeen piirissä toimivien muiden kuin osuuskuntamuotoisten yritysten on toimittava E-liikkeen periaatteiden mukaisesti. Kansanvaltainen valvonta on ulotettava tehokkaana myös tähän toimintaan.

E-henkilöstö

E-liikkeen henkilöstön valinnassa ja koulutuksessa on pantava painoa sille, että henkilöstö hyväksyy ja toteuttaa E-liikkeen demokraattisia periaatteita ja menettelytapoja sekä on ammatillisesti järjestäytynyt. Erityisen velvoittavana on pidettävä, että E-liikkeen johtotehtäviin valitaan ammattitaitoisia, vakaumuksellisia osuustoimintaihmisiä, jotka tunnollisesti noudattavat kansanvaltaisesti tehtyjä päätöksiä. Henkilöstöpolitiikkaa kehitettäessä on noudatettava E-liikkeen henkilöstöpoliittista tavoiteohjelmaa.

Työntekijäin osallistuminen päätöksentekoon on toteutettava sekä heidän vaalikelpoisuutensa järjestämisellä että yritysdemokratiaa ripeästi kehittämällä.

Sosialidemokraatit E-liikkeessä

Periaateohjelmansa mukaisesti E-liike on osa työväenliikettä mutta kannanotoissaan riippumaton poliittisten puolueiden päätöksistä. Sosialidemokraattinen Puolue kunnioittaa E-liikkeen itsenäisyyttä. E-liikkeen jäsenistön enemmistönä ja heidän valitseminaan luottamushenkilöinä sosialidemokraatit kuitenkin ratkaisevasti vaikuttavat E-liikkeen toimintaan. Sosialidemokraattinen Puolue pitää E-liikettä poliittisen, ammatillisen ja sivistyksellisen työväenliikkeen rinnalla yhteiskuntaa muuttavana voimana. Siksi puolueen jäsenten tulee kuulua E-liikkeen jäsenyyteen, keskittää ostoksensa siihen, ja osallistua aktiivisesti E-liikkeen toimintaan sen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan ohjenuorana on pidettävä E-liikkeen omia periaate- ja tavoiteohjelmia sekä SDP:n periaateohjelmaa ja osuustoimintapoliittisia ohjelmia ja kannanottoja.

Sosialidemokraattisen osuuskauppatoiminnan yhtenäistämiseksi, voimistamiseksi ja kehittämiseksi muodostetaan puolueen osuuskauppajaosto, jonka puoluetoimikunta muiden alaelimiensä tapaan puoluekokouskauden ajaksi asettaa. Jaoston tehtävänä on seurata puolueen osuuskauppapoliittisen ohjelman toteuttamista ja organisoida sosialidemokraattien yhteistoimintaa E-liikkeessä.

3. KEINOT

E-liikkeen taloudellinen toiminta

E-liikkeen keskeinen kysymys on, miten osuuskauppamuotoinen, tuotantoa ja jakelua kuluttajapoliittisin tavoittein harjoittava yritys kykenee kääntämään edukseen tärkeimmät jakelukauppaan vaikuttavat muutokset. Tämän pyrkimyksen on samalla oltava työskentelyä osana työväenliikettä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tähän päämäärään E-liikkeen tulee pyrkiä kehittämällä yhteistoimintaa työväenliikkeen muiden taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen kanssa. Säästökassa- ja vakuutustoimintansa sekä muun jäsenrahoituksensa avulla E-liikkeen on varmistettava itsenäistä ja taloudellisesti riippumatonta toimintaansa.

E-liikkeen liiketaloudellinen toiminta on keino periaatteiden toteuttamiseksi. Talouden kehittämisen lähtökohtana on tuottavan toiminnan harjoittaminen siten, että sen kuluttajapoliittiset sekä kansanvallan tavoitteet voidaan toteuttaa. Kansanvaltaisuus kuluttajapolitiikka ja liiketalous liittyvät kiinteästi toisiinsa, ja niiden tulee kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa olla yhdenmukaisia E-liikkeen toimintaperiaatteiden kanssa.

Tuloissa sekä väestö- ja elinkeinorakenteessa tapahtuva kehitys muuttaa myös kaupan toimintaedellytyksiä. Markkinataloudessa jakelua harjoittavat yritykset sopeuttavat toimintansa näihin muutoksiin pyrkien liiketaloudellisesti kannattavaan tulokseen. Näissä oloissa kannattavan toiminnan lähtökohtana on, että saavutetaan mahdollisimman suuri myynti mahdollisimman pienin kustannuksin. Mikäli kapitalismin markkinamekanismiin ei yhteiskunnan toimesta kyetä tehokkaasti vaikuttamaan, jatkuvat kaupan osalta edelleen seuraavat kehityssuunnat:

  • myynnin rakenteen osalta erikoistavaramyynnin osuus kasvaa ja elintarvikemyynnin osuus supistuu kulutuksen rakenteen muuttumisen mukaisesti,
  • myymälärakenteessa suuret yksiköt yleistyvät,
  • kehittyminen jatkuu ja myymälätoiminta ketjuuntuu,
  • myymäläverkko sijoittuu yhä selvemmin teollisuus-Suomeen ja asutuskeskuksiin.

On siten perustellusti osoitettava, että yhteiskunnassa tapahtuva rakennemuutos merkitsee kaupan osalta tällaisia muutoksia, ellei voimakkaalla yhteiskuntapolitiikalla markkinatalouden kehitystä muuteta.

Julkisen vallan on harjoitettava sellaista tulojen tasauspolitiikkaa, aluepolitiikkaa ja teollisuuspolitiikkaa, joka pysäyttää tällaisen kehityksen ja luo kaupalle toisenlaiset toimintaedellytykset kuin edellä on kuvattu.

Jotta E-liike voisi toteuttaa yhteiskunnallisia, kuluttajapoliittisia ja kansanvallan lisäämistavoitteitaan, on sen kyettävä väljentämään myös taloudellista liikkumisvapauttaan. Mitä voimakkaampi E-liike on taloudellisesti, sitä riippumattomampi se toiminnassaan on. Koska E-liikkeen tavoitteena on lisätä taloudellista vaikutustaan, se myös merkitsee yhteiskuntarakenteen muutosten huomioon ottamista. Samalla se on käytettävissä olevin keinoin pyrittävä myönteisen kehityksen aikaansaamiseen edustamilleen kuluttajaryhmille.

E-liikkeessä tarjolla olevat tavarat ovat vastanneet kokonaisuudessaan yhteiskunnassa pientuloisina olevien kuluttajien kulutuksen rakennetta ja sen kehitystä. Täten E-liike on turvannut ennen kaikkea ostajakuntansa välttämättömyyshyödykkeiden saannin. Näin on tapahduttava vastaisuudessakin. Tulotason noustessa E-liikkeen on kehitettävä myös myynninrakennettaan kulutuksen muuttumisen suuntaan. Se merkitsee kulutukseltaan kasvavien tuotteiden ja tuoteryhmien osuuden lisääntymistä E-liikkeen myynnissä.

Myynnin rakenteen muutos yhdessä väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksen kanssa aiheuttaa E-liikkeelle toimipaikkaverkon uusimistarpeen. Se merkitsee tarvetta lisätä tuotantolaitosten, osuusliikkeiden, jakelukeskusten ja myyntipaikkojen kokoa ja hankkia suuryksikön edut. Nämä toimenpiteet eivät saa olla itsetarkoituksena, vaan ne ovat keinoja omien toimintaperiaatteiden, ennen muuta kohtuullisten kuluttajahintojen toteuttamiseksi.

E-liikkeen tuotantotoimintaa on vahvistettava erityisesti peruselintarvike- ja muun välttämättömyyshyödyketuotannon osalta E-liikkeen tuotantotoiminnalla tulee pyrkiä yhteisomistuksen vahvistamiseen ja taata riippumattomuus yksityisistä, voittoa tavoittelevista tuotantolaitoksista. Markkinoiden laajentaminen - suuntaamalla tuotantoa vientiin ja myymällä sitä oman jakeluverkon ulkopuolelle - saattaa tulla silloin kyseeseen, jos täten voidaan paremmin saavuttaa omien toimintaperiaatteiden toteutuminen. Toisaalta markkinoiden laajentamispyrkimyksiä tukee yhteisomistukseen perustuvan tuotantotoiminnan vahvistaminen yhteiskunnassa. Tätä voidaan toteuttaa mm. laajentamalla yhteispohjoismaista, osuustoiminnallista tuotantoyhteistyötä. Tuotantotoiminnassa syntyvää taloudellista ylijäämää tulee käyttää myös muiden toimintojen ennen muuta E-liikkeen tavoitteiden kannalta tarkoituksen mukaisen jakeluverkon ylläpitämiseksi.

Toteuttaessaan yhteiskuntarakenteen muutosten aiheuttamia liikkeenhoidollisia vaatimuksia E-liikkeen on toimittava siten, että sen asettamat tavoitteet laajasti käsiteltävän jäsenedun ajajana myös toteutuvat. Se merkitsee työväenehtoisen kuluttajapolitiikan toteuttamista sekä omassa toiminnassa että vaikuttamista julkiseen valtaan ja yhteiskuntaan.

E-liikkeen tulee toimia niin, että työväestö kokonaisuudessaan voi kokea liikkeen omakseen. Työväestön tuesta ja ostouskollisuudesta puolestaan taas riippuu ratkaisevasti E-liikkeen merkityksen lisääntyminen talous- ja yhteiskuntaelämässä.

4. PONNET

SDP:n puoluekokous

1. pitää puolueen yhteiskunnallisten tavoitteiden kannalta ensiarvoisen tärkeänä, että työväenliikkeen osana toimiva E-osuuskauppaliike voi jatkuvasti voimistaa asemaansa. Puolue antaa täyden tukensa E-liikkeen pyrkimyksille sen oman tuotantotoiminnan laajentamiseksi ja jakeluverkon kehittämiseksi.

2. korostaa E-liikkeen tehtävää kuuttajapoliittisena etujärjestönä. E-liikkeen on koko jäsenkuntansa voimalla ja yhdessä muun työväenliikkeen kanssa vaikutettava yhteiskunnalliseen kehitykseen kuluttajien edun mukaisesti,

3. edellyttää, että E-liike omaa taloudellista toimintaansa kehittäessään ja jakeluverkostoaan uudistaessaan pitää keskeisenä tehtävänään pienituloisimman kuluttajaväestön palvelumahdollisuuksien turvaamista. Tämä edellyttää myös yhteiskunnalta toimenpiteitä, joilla kuluttajien lähipalvelu sekä taajamissa että haja-asutusalueilla voidaan kannattavalla tavalla järjestää,

4. katsoo, että E-osuuskauppaliikkeen kansanvaltaista luonnetta on jatkuvasti voimistettava. Hallintojärjestelmää uudistamalla ja jäsenten yhteistoimintaa kehittämällä on turvattava, että jäsenet voivat tehokkaasti osallistua ja vaikuttaa osuusliikkeitten, osuustoiminnallisten keskusjärjestöjen sekä muiden E-yhteisöjen ja yritysten päätöksentekoon ja valvontaan. E-liikkeen työntekijäin osallistumista päätöksentekoon on laajennettava yritysdemokratiaa kehittämällä,

5. pitää välttämättömänä, että puolueen kaikki jäsenet kuuluvat E-liikkeeseen ja keskittävät ostoksensa siihen sekä osallistuvat aktiivisesti E-liikkeen toimintaan. Puolueen jäsenten on tuettava E-liikkeen periaate- ja tavoiteohjelman toteuttamista sekä noudatettava toiminnassaan puolueen periaateohjelmaa ja osuustoimintapoliittisia ohjelmia ja kannanottoja. Sosialidemokraattien osuuskauppaliikkeessä tapahtuvan yhteistoiminnan kehittämiseksi tulee muodostaa osuuskauppajaosto, jonka puoluetoimikunta puoluekokouskaudeksi nimittää.