Puoluetoimikunnan hyväksymä luonnos järjestökäsittelyn pohjaksi

SDP:N PERIAATEOHJELMA

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla kansalaisilla on tasaveroiset mahdollisuudet inhimilliseen kasvuun ja jossa jokainen voi elää joutumatta alistetuksi ja alistamatta muita. Jokaisen ihmisen yhtäläisen arvon, ihmisarvon, tunnustaminen on sosialidemokratian toiminnan perusta.

Työväenliikkeen historiallinen tehtävä

Kautta koko ihmiskunnan historian on taisteltu vapauden puolesta ja esitetty tasa-arvoisen ja solidaarisen yhteiskunnan ihanteita. Sosialidemokratia syntyi työväen järjestäytyessä taisteluun taloudellisen riippuvaisuuden ja henkisen holhouksen poistamiseksi sekä valtiollisten oikeuksien ja sosiaalisen turvallisuuden toteuttamiseksi. Sosialidemokratia jatkaa kamppailua, jota alistetut yhteiskuntaluokat ovat käyneet ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen vapautumisensa puolesta.

Sosialidemokratia on vaikuttanut historian kulkuun aiempia vapausliikkeitä voimallisemmin siksi, että sorretun luokan taistelu yhtyi työväenliikkeessä vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden ihanteisiin, sosialismin aatteeseen. Sosialidemokratian nykyinen tehtävä on luonteeltaan aikaisempaa kansainvälisempi. Se on toimintaa yli kansallisvaltion rajojen ihmisen yhteiskunnallisen vapautumisen puolesta.

Muutoksen tie

Alistamista ihmisten ja yhteiskuntien välisistä suhteista ei poista yksinomaan yhteiskuntajärjestelmän uudistaminen sen paremmin kuin ihmisten sisäinen uudistuminenkaan. Tasa-arvon toteutuminen edellyttää asteittaisia uudistuksia yhteiskunnan rakenteissa, ihmisten tietoisuutta muutosten välttämättömyydestä ja järjestäytynyttä toimintaa muutosten puolesta.

Kansakuntien pyrkimys parantaa taloudellisia olojaan ja turvallisuuttaan on ylläpitänyt yhteiskuntien muuntumista ja johtanut luonnonvarojen laajamittaiseen hyödyntämiseen. Tietomme luonnonvarojen rajallisuudesta ja aseiden kasvanut tuhovoima synnyttävät kuitenkin huolen elämän perusedellytysten säilymisestä. Kun teollistunut maailma on kehittänyt käyttöönsä yhä tehokkaampia välineitä, se on luonut voitettavakseen myös uusia ristiriitoja ja entistä suurempia uhkia.

Uudistustyötä varjostaa täydellisen tuhon mahdollisuus, ellei ihmiskunta kykene käyttämään tietojaan ja voimiaan ihmiselämän ja luonnon säilyttämiseen. Rauha ja luonnon ehtojen mukainen taloudellinen kehitys ovat siksi yhteiskunnallisen uudistustyön perusedellytyksiä.

Sosialidemokratia muutoksen voimana

Vallitseva yhteiskunnallinen järjestys ei ole ikuinen eikä ihmisten eriarvoisuus ole osa luonnonjärjestystä. Sosialidemokraatit eivät hyväksy ajatusta ihmisten tahtoa voimakkaammista historian laeista, joihin yhteiskunnalliset vapauspyrkimykset tulisi sovittaa. Ihmiset luovat tulevaisuuden. He voivat turvata ihmisarvoisen elämän jatkumisen tulevaisuuden epävarmoista näköaloista huolimatta.

- Sosialidemokraatit luottavat jatkuvaan oppimiseen, henkiseen kasvuun ja yhteisvastuuseen. Ihminen ei ole sidottu kerran omaksumiinsa käsityksiin. Yhteinen toiminta työssä, yhteiskunnallisessa liikkeessä ja muussa yhteiselämässä tekee mahdolliseksi asennemuutoksen, jossa mielen vallankumous liittyy tahtoon uudistaa yhteiskunnallisia rakenteita.

Sosialidemokratia osoittaa suuntaa yhteiskunnalliselle muutokselle ja kokoaa ihmisiä rakentamaan turvallista ja oikeudenmukaista maailmaa. Tämän ajan vapaustahto syntyy monista aikamme eriarvoisuuden kokemuksista. Sosialidemokraattista liikettä kehittävät nämä kokemukset ja uudet osallistumistarpeet. Se esittää kokoavan poliittisen ohjelman näin muotoutuvalle nykyajan vapaustahdon liikkeelle.

Alistamisesta vapaa yhteiskunta voidaan luoda yhdistämällä demokratia ja sosialismi, sosialidemokratian toteuttamisella. Vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden perusarvoja toteuttaessaan sosialidemokratia on aikakautemme muutoksen voima.

Sosialidemokratian perinne

Vapauden kaipuu ja tahto rakentaa uutta, oikeudenmukaista järjestystä ovat aina kannustaneet alistettuja yhteiskuntaluokkia taistelussa sortoa vastaan. Muutosliikkeet ovat tuoneet esille joukkojen tarpeet, luoneet näkemyksen siitä kuinka olosuhteita voidaan parantaa ja antaneet voiman toteuttaa tavoitteet.

Taloudellis-tekniset edistysaskeleet ovat muuttaneet tuotantotapaa ja talousjärjestelmää ja siten koko yhteiskuntaa. Ne ovat mullistaneet valtiollisia järjestelmiä ja kulttuurin muotoja. Käyty luokkataistelu on kussakin kehitysvaiheessa vaikuttanut muutosten sisältöön ja luonteeseen.

Työväen sosialistinen liike

Sosialidemokratia syntyi teollistumisen myötä, kun kapitalistisen riiston kokeneet työläiset järjestäytyivät taisteluun pääomanomistajia vastaan. Työväenliikkeen kamppailu sai suunnan sosialismin aatteesta, tasa-arvon, vapauden ja solidaarisuuden ihanteista sekä niiden toteuttamista perustelleesta teoriasta.

Työväenliikkeen joukkokannatuksen vakiintuessa ja uudistuspolitiikan kokemusten kasvaessa vahvistui sosialidemokraattien käsitys, että uutta yhteiskuntaa on rakennettava asteittaisin ja syvälle menevin uudistuksin. Näin sosialismi muuttui pelkästä kaukaisesta ihanteesta myös käytännön politiikan avulla tapahtuvaksi sosialistiseksi uudistustyöksi.

Sosialidemokraattinen puolue perustettiin aikana, jolloin työväenluokka oli vailla valtiollisia oikeuksia, köyhä ja turvaton. Reformistinen toimintalinja vakiintui vähitellen sosialidemokratian menettelytavaksi. Tämän tien puolue valitsi lopullisesti työväenliikkeen jakautuessa traagisen kansalaissodan jälkeen. Sosialidemokratia on aina taistellut alistettujen kansanosien ja kansanvallan puolesta ja vastustanut kaikkia diktatuuripyrkimyksiä.

Uudistustyön saavutukset

Vuosikymmenien uudistustyö on lieventänyt kapitalismin pahimpia epäkohtia. Valtion talous-, sivistys- ja sosiaalipoliittisen vastuun lisääminen, uudistustyö kunnallisen demokratian avulla ja ammattijärjestöjen laajeneva vaikutusvalta ovat lisänneet kansalaisten taloudellista ja sosiaalista turvallisuutta sekä koulutuksellista tasa-arvoa.

Suomalainen yhteiskunta on tasa-arvoisempi kuin ennen. Sen on myös tehnyt sosiaalisemmaksi julkisen vallan ylläpitämä yhteisvastuu. Henkisesti ja poliittisesti Suomi on vapaampi ja demokraattisempi kuin aiempina vuosikymmeninä. Kansalaisten toimintavapaus, hyvinvointi ja muut mahdollisuudet määrätä elämästään ovat lisääntyneet.

Työn ja aatteen liike

Työväenliike syntyi vastalauseena vallinneelle yhteiskunnalle, ja siksi valtaa pitäneet sitä vainosivat. Työväen aatteellisia ja poliittisia vaatimuksia jäsentänyt sosialidemokratia sai voimansa alistetun työn maailmasta. Siitä kehittyi säätyvallan vastavoima.

Suomessa sosialidemokratia syntyi tuotantovälineitä omistamattomien työläisten ja maaseudun tilattoman väen kansanliikkeenä. Sosialidemokratia työväenpuolueena nousi liikkeen poliittiseksi kokoajaksi.

Yhteiskunnan luokkarakenteen monimutkaistuessa Sosialidemokraattinen puolue on laajentunut kaikkien omasta työstään elävien ihmisten puolueeksi. Se kokoaa samanarvoisina jäseninä myös kaikki ne, jotka työelämän ulkopuolella kokevat yhteiskunnan eriarvoisuuden.

Saavutettuaan joukkokannatusta ja valtaa työväenjärjestöt ovat pystyneet vaikuttamaan valtioon, jota on kehitetty myös heikon ihmisen turvaksi. Kansanliikkeenä sosialidemokratia kanavoi kannattajiensa vaatimuksia julkiselle vallalle.

Sosialidemokratian tehtävät

Tarve muuttaa yhteiskuntaa edelleen sosialidemokratian perusarvojen mukaisesti nousee jo saavutetun pohjalta ja aikamme uusista ongelmista. Arvot ja politiikan tavoitteet saavat uutta sisältöä. Keskeneräisen uudistustyön lisäksi edessä on uusia tehtäviä.

Sosialidemokratia edistää kannattajiensa yhteiskunnallisia pyrkimyksiä ja puolustaa heidän oikeutettuja etujaan. Se myös etsii ja esittää ratkaisuja, jotka koskevat sodan uhkaa, luonnonvarojen riittävyyttä, luonnon suojelua, maailman nälkää ja kansojen vapaustaisteluja. Näin sosialidemokratia vetoaa kansalaisiin myös asioissa, jotka eivät välittömästi liity heidän yksityisiin etuihinsa.

Sosialidemokratian tavoitteet ovat vastauksia ihmisten tarpeisiin, toiveisiin ja pelkoihin. Poliittisena liikkeenä sosialidemokratia osoittaa suuntaa, johon elämän olosuhteita ja yhteiskuntajärjestelmää on kehitettävä. Se esittää uudistuksia, jotta kaikille ihmisille voidaan taata ihmisarvoinen elämä ja mahdollisuus onnensa etsimiseen.

Sosialidemokratian pyrkimykset tiivistyvät tunnuksiin: Rauhan ja kansojen vapauden maailma, Demokraattisen sosialismin ja itsehallinnon talous, Kansalaisvallan valtio, Tasa-arvoinen sivistysyhteiskunta ja Elävän kansanvallan liike.

Rauhan ja kansojen vapauden maailma

Monet yhteiskunnalliset epäkohdat ovat luonteeltaan kansainvälisiä. Kansalaisten oikeudet ja turvallisuus voidaan siksi taata vain kansakuntien rauhanomaisella yhteistyöllä. Sosialidemokratian kansallinen ja kansainvälinen voima suuntautuu kaiken alistamisen ja väkivallan poistamiseen maailmasta.

Suomalainen sosialidemokratia puolustaa maamme yhteiskunnallisia saavutuksia ja kansamme itsemääräämisoikeutta ensisijassa ulkopolitiikan keinoilla. Suomen tulee harjoittaa rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa, jossa keskeinen sija on hyvillä suhteillamme Neuvostoliittoon ja pohjoismaisiin naapureihimme. Kansalaisten osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on tärkeää. Puolustuspolitiikka on osa turvallisuuspolitiikan uskottavuutta.

Aseeton rauha ja yhteistyö

Kansallinen turvallisuus syntyy vain kansojen yhdessä sopimista turvallisuusjärjestelyistä. Sosialidemokraattisen rauhanpolitiikan perimmäisenä tavoitteena on aseistamaton ja alistamisesta vapaa maailma. Sosialidemokraattinen rauhanpolitiikka pyrkii ydinaseiden käytön kieltämiseen ja niiden hävittämiseen. Sitä täydentää vaatimus keskinäisesti sovitusta, tasapuolisesta ja valvotusta aseidenriisunnasta.

Suomen tulee olla aloitteidentekijä aseidenriisunnan hankkeissa niin lähialueella kuin koko maailmassa. Suomen on myös oltava valmis supistamaan omaa aseistustaan. Lisäksi sen on suojattava kansalaistensa oikeus kieltäytyä aseista.

Kansalaisten aktiivinen rauhantahto ja -toiminta on turvallisuuden välttämätön edellytys ja vakaan rauhanpolitiikan tärkeä tae. Toimintamahdollisuuksia rauhan puolesta käytävässä kamppailussa on lisättävä.

Talouden ja kulttuurin kansainvälistyminen edellyttää myös valtioiden välisiä sopimuksia ja kansalaisjärjestöjen kansainvälisen yhteistyön kehittämistä. Hallitsemattoman kansainvälistymisen seuraukset - suuryhtiöiden valta, kehityserojen syveneminen, elinympäristön tuhoaminen sekä kulttuurin kaupallistuminen ja latistuminen - uhkaavat erityisesti pieniä kulttuureja ja pienten yhteiskuntien itsenäisyyttä.

Ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisestä yhteistoiminnasta ja muusta työväenliikkeen solidaarisuudesta tulee luoda vastavoima ylikansallisten suuryhtiöiden kasvaneelle vaikutusvallalle. Yhdistyneille Kansakunnille ja muille vastaaville kansainvälisille järjestöille tulee antaa riittävät valtuudet torjua tällaiset ilmiöt.

Sosialidemokratian kansainvälisyys

Sosialidemokratia toimii poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti alistettujen kansojen vapautumisen puolesta demokraattisten ja tasa-arvoisten yhteiskuntien rakentamiseksi. Köyhien maiden taloudellista kehittämistä on tuettava. Kansainvälisellä yhteistyöllä on luotava uusi, oikeudenmukainen kansainvälisen talouden järjestelmä ja taattava näin kaikille kansakunnille mahdollisuudet omaehtoiseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen.

Sosialistiseksi Internationaaliksi järjestäytynyt kansainvälinen sosialidemokratia on kasvanut voimakkaaksi maailmanlaajuiseksi toiminnaksi. Tälle yhteistyölle on ominaista solidaarisuus sekä kansallisen itsemääräämisoikeuden ja kulttuuriperinteen kunnioitus.

Suomessa sosialidemokratia toimii sen puolesta, että maamme täyttää velvollisuutensa kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja että yksityiset kansalaiset osallistuvat vapaaehtoiseen toimintaan maan rajojen ulkopuolella esiintyvän hädän lievittämiseksi. Kaikkien vainottujen ja orjuutettujen hätä on sosialidemokratian asia.

Demokraattisen sosialismin ja itsehallinnon talous

Sosialidemokratia rakentaa sosialistista yhteiskuntaa, jossa vallitsee elintapojen moninaisuus, jossa demokratia on yhteisöjen toimintaperiaatteena, voimavarat yhteisvastuullisessa käytössä ja ihmiset itsenäisiä niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Vallitseva talousjärjestelmä on näiden periaatteiden toteutumisen keskeisin este.

Ihmisten taloudelliset suhteet ovat aina perustuneet vastavuoroisuuteen ja vaihtoon. Teollistuminen ja siihen liittyvä työnjako ovat tehostaneet tuotantoa ja nostaneet elintasoa. Samalla on kuitenkin syntynyt alistamista ja riistoa tuotantovälineiden omistuksen ja työn erkaantuessa toisistaan.

Kapitalistisen tuotantotavan vahvistuessa nämä epäkohdat ilmenivät teollisuusmaissa kärjistyvänä ristiriitana palkkatyöläisten ja pääoman omistajien välillä. Nykyisin työn ja pääoman ristiriidat ovat nähtävissä maailmanlaajuisina. Pääoman omistajiin nähden alistetussa asemassa ovat ne, joilla on vaihdettavana vain työvoimansa.

Kapitalismin muutokset

Sosialidemokratia on vaatinut työntekijöiden vapauttamista isäntävallasta, kelvottomien työolojen korjaamista ja työntekijöille täyttä osaa työnsä tuloksesta. Työväenliikkeen ponnistelujen ja taloudellisen kehityksen omien lakien vaikutuksesta talousjärjestelmä on muuttunut harvainvaltaisesta osittain yhteiskunnan omistukseen ja ohjaukseen perustuvaksi. Ammattiyhdistysliike on saavuttanut merkittävän aseman työelämän osapuolena.

Riiston sallivat alistussuhteet työelämässä vaikuttavat silti monen ihmisen elämään. Tuotantovälineiden omistuksen epätasainen ja epäoikeudenmukainen jakautuminen on olennainen epäkohta. Säätelemätön yksityinen voitontavoittelu haaskaa yhteiskunnan ja luonnon voimavaroja. Talouden kansainvälistyminen on aiheuttanut myönteisten seurausten ohella epävarmuutta ja tasapainotonta kehitystä.

Luonnon ehdot

Luonnonvarojen ehtyminen, ympäristön saastuminen ja luonnon uusiutumiskyvyn uhkaava heikkeneminen vaativat tehostuvaa talouden ohjausta niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Luonnonvarojen julistaminen nykyisten ja tulevien sukupolvien yhteiseksi omaisuudeksi on välttämätöntä, koska kapitalismi samoin kuin muut kasvukilpailun leimaamat tuotantomuodot ovat alistaneet luontoa seurauksista välittämättä.

Luonnon toimintakyvyn heikkeneminen on jo monin muodoin nähtävissä. Piittaamaton taloudenpito merkitsee huomattavia riskejä tulevalle kehitykselle. Riskien välttäminen saattaa hidastaa kasvua, mutta takaa kasvun mielekkyyden ja laadun.

Talousjärjestelmän periaatteet

Talouden harvainvallan ja muiden epäkohtien poistamiseksi on talousjärjestelmää kehitettävä yhteisen edun, yhteisvastuun, suunnitelmallisuuden ja työnteon antaman oikeuden periaatteita noudattaen. Demokraattisen sosialismin tavoitteena on talous, jossa toteutetaan yhteisöllistä päätäntävaltaa.

Sosialidemokratian toiminta on jatkuvaa kamppailua sen puolesta, että tuotannon tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti ja erityisesti vähäosaisimpien etuja silmälläpitäen. Taloutta on tehokkaasti ohjattava. Lisäksi tarvitaan perusteellisia talousjärjestelmän uudistuksia.

Yhteistä etua vaalivan suunnittelun ohjaamassa talousjärjestelmässä päätöksenteko on hajautettua ja itsehallintoon perustuvaa. Yritykset voivat olla omistusmuodoltaan erilaisia. Kun kilpailu markkinoilla ei salli yhteiskunnan kokonaisedun huomioonottamista, on julkisen vallan tehtävänä puuttua markkinavoimien toimintaan. Tämä on tarpeen erityisesti silloin, kun monopolisoituminen, luonnon tuhoutuminen ja talouden epävakaisuus vaarantavat yhteisen edun ja kasvattavat väestöryhmien välistä eriarvoisuutta. Yrityksissä on henkilöstöllä oltava oikeus osallistua itsehallinnon pohjalta päätöksentekoon.

Yhteiskunnan kokonaisedun toteuttamiseksi on valtiovallalla oltava mahdollisuudet ohjata raha-, vakuutus- ja luottolaitosten toimintaa. Tämä on tarpeellista myös sen vuoksi, että keskittynyt yksityinen omistus on sekä taloudellisen demokratian syventämisen este että uhka poliittiselle demokratialle.

Valtiojohtoinen yritystoiminta on vakiintunut osa talousjärjestelmää. Sen kehittäminen on tarpeellista kansallisen itsemääräämisoikeuden suojaamiseksi, kansainvälisten häiriöiden torjumiseksi, luonnon suojelemiseksi, taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi, työllisyyden turvaamiseksi, tuotantorakenteen uudistamiseksi sekä muutoinkin kansakunnan yhteisen edun varmistamiseksi. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on valtion yritystoimintaa laajennettava.

Työn valta

Vapaaseen järjestäytymisoikeuteen perustuvilla ammatillisilla järjestöillä on keskeinen merkitys laajojen väestöpiirien etujen valvojina. Ammattiliittojen toiminta työntekijäin etujen ja keskinäisen solidaarisuuden puolesta on turvattava kaikissa oloissa.

Työntekijöillä tuottajina, sekä yksilöinä että yhteisöjensä jäseninä, tulee olla oikeus käyttää päätösvaltaa yrityksissä. Tästä syystä on yrityksiin luotava työntekijöille omistukseen perustuvia mahdollisuuksia päätösvallan käyttöön. Työntekijöiden mahdollisuuksia perustaa yrityksiä on parannettava. Heille on myös vahvistettava oikeus nimetä edustajiaan yritysten hallintoelimiin. Muillakin tavoilla heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon on laajennettava. Kuluttajien etuja ajavan osuustoiminnan kehittämistä on tuettava.

Joko yksityisessä tai työntekijöiden yhteisessä omistuksessa olevat pienyritykset ylläpitävät talouden uudistumiskykyä. Joustavaa pienyritteliäisyyttä on suosittava erityisesti sellaisten tavaroiden ja palvelusten tuotannossa, joiden markkinoilla muutokset ovat nopeita ja joissa välittömät henkilösuhteet asiakkaisiin ovat olennaisia. Työntekijöiden oikeuksista huolehtivia pienyrityksiä on tuettava ja niiden toimintaedellytyksiä suhteessa suuryrityksiin ja rahoittajiin parannettava.

Maa- ja metsätalous

Elintarvikkeiden tuotannossa on pyrittävä tehokkaiden perheviljelmien ja yritysten kehittämiseen. Maatalouden on tuotettava terveellisiä elintarvikkeita kohtuullisella hinnalla ja sopusoinnussa luonnon kanssa. Maatalouden harjoittajien elinoloihin on sovellettava samoja yhteiskunnallisia oikeudenmukaisuuden periaatteita kuin muihinkin kansalaisiin.

Metsiä on niiden omistusmuodosta riippumatta hoidettava yhteisenä kansallisomaisuutena, luonnonrikkautena ja kansantalouden perustana.

Kansalaisvallan valtio

Kapitalismin epäkohtien korjaaminen on lisännyt julkisen vallan tehtäviä ja vahvistanut valtiota taloudellisen vallan vastapainoksi. Tämä Sosialidemokraattisen puolueen ammattiyhdistysliikkeen tuella ajama politiikka on tasoittanut tulonjakoa. Varallisuuden epätasainen jakautuminen on kuitenkin säilynyt ratkaisevana kansanvallan laajentamisen esteenä.

Valtiollinen demokratia ei ole pystynyt torjumaan sitä, että tuotantovälineiden omistus antaa vaikutusvaltaa myös päätettäessä valtiollisista, yhteiskunnallisista ja sivistyksellisistä asioista. Julkisen vallan päätöksentekijät ovat monissa tilanteissa voimattomia taloudellisen vallan haltijoihin nähden. Lisäksi kansanvallan mahdollisuuksia kaventaa se, että muun yhteiskunnan alistussuhteet heijastuvat myös julkisen vallan käyttöön.

Demokratia välineenä ja elämänmuotona

Julkinen valta on kuitenkin tasavertaisempaa kansalaisvaltaa kuin taloudellinen vallankäyttö.

Sosialidemokratia sitoutuu poliittiseen demokratiaan sen edustuksellisessa, parlamentaarisessa ja monipuoluepohjaisessa muodossa. Tätä demokratian perustaa on kehitettävä ja täydennettävä kansalaisten suoran vaikuttamisen menetelmillä.

Koska demokratia on vapaan ihmisen elämänmuoto, Sosialidemokraattinen puolue vaatii demokraattisten menettelytapojen noudattamista kaikessa poliittisessa toiminnassa. Demokraattisten menettelytapojen syvää kunnioitusta tarvitaan yhteiskunnassa suojaksi mielivaltaista vallankäyttöä vastaan, jotta mahdollisimman moni kansalainen voi osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kansanvaltaisuuden hengen mukaisesti on myös turvattava ja toteutettava kansalaisten vapausoikeudet. Näitä ovat yhdenvertaisuus lain edessä, hengen, kunnian ja henkilökohtaisen vapauden oikeudelliset takeet, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, salainen äänestystapa sekä oikeus asettaa vapaasti ehdokkaita, mielipide-, lausunto-, paino-, yhdistymis-, kokoontumis- ja uskonnonvapaus. Näiden oikeuksien toteutumisen edellytyksenä on maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton valtio.

Kansalaisdemokratiaa

Yhteiskunnallinen kehitys nostaa jatkuvasti esiin uusia vaatimuksia poliittisen demokratian kehittämiseksi. Koulutus- ja elintason kohoaminen lisää itsemääräämisen tarvetta ja kykyä. Julkinen hallintovalta toimii silti ylhäältä alaspäin. Tämä vaikuttaa myös kansalaisjärjestöjen ja puolueiden asemaan kansan ja julkisten hallintolaitosten välissä.

Demokratiaa yhteisöjen elämänmuotona on edelleen syvennettävä. Päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Kuntiin ja asuinympäristöön ulottuvilla hallintojärjestelmän uudistuksilla on edistettävä kansalaisten aloitteellisuutta.

Kaiken päätöksenteon avoimuutta on lisättävä. Kansanliikkeen ihanteet on siirrettävä julkisen vallan toimintaan. Kansanvaltaa on laajennettava myös parantamalla vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä. Kansalaisjärjestöjen aktiivinen toiminta takaa sen, että poliittinen elämä kehittyy kansalaisten osallistumiseen perustuvana kansalaisdemokratiana.

Tasa-arvoinen sivistysyhteiskunta

Sosialidemokratia muuttaa taloudellista ja poliittista järjestelmää perusarvojensa suuntaan. Järjestelmän uudistukset luovat edellytyksiä kansalaisten välittömien elinolosuhteiden parantamiselle sekä poistavat sitä eriarvoisuutta, jota edelleen esiintyy perusturvallisuudessa ja elämänlaadussa.

Eriarvoisuutta luovat työttömyys, toimeentulon niukkuus, asunnon puute, tulojen ja varallisuuden epätasainen jakautuminen, erilaiset työolosuhteet ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin, koulutusjärjestelmän puutteet sekä erilaiset mahdollisuudet sivistys- ja kulttuuriharrastuksiin.

Yhteiskunnallinen muutos ja aikaisempiin epäkohtiin haettujen ratkaisujen puutteellisuus synnyttävät lisäksi vähäosaisuutta, joka koskettaa pieniä vähemmistöjä ja eristyneitä yksilöitä. Hyvinvoinnin keskellä esiintyy köyhyyttä, joka on sovittamattomassa ristiriidassa sosialidemokratian pyrkimysten kanssa.

Työn, tulojen ja vallan epätasainen jakautuminen sukupuolten välillä koskee naisia kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Sukupuolten välinen työnjako ja elämänpiirien erillisyys aiheuttaa myös kulttuurista eriarvoisuutta, joka näkyy miesten ja naisten elintavoissa sekä työelämän ja julkisen vallan toiminnassa.

Tasa-arvo - uudistustyön jatkuva tehtävä

Aito vapaus vallitsee vasta yhteiskunnassa, jossa kaikki eriarvoisuus on poistettu ja jossa tahto solidaariseen yhteistyöhön saa ottamaan vastuun yhtäläisen vapauden toteuttamisesta kaikkien kohdalla. Tasa-arvon toteuttaminen lisää kansalaisten mahdollisuuksia määrätä vapaasti elämänsä sisällöstä.

Lainsäädännöllä, julkisten menojen ja verotuksen suuntaamisella ja työmarkkinajärjestöjen sopimustoiminnalla on luotava kaikille kansalaisille elinolosuhteet, joissa he voivat tasavertaisesti kasvaa ihmisinä, vaalia sosiaalisia suhteitaan sekä vaikuttaa työ- ja elinympäristöönsä. Sukupuolten välinen eriarvoisuus on poistettava sen periaatteen mukaisesti, että kaikille kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet työssä, perheessä ja yhteiskunnassa.

Oikeus työhön tasa-arvoisessa työyhteisössä

Työ on jatkuvasti taloudellisen kehityksen vauhdista riippumatta hyvinvoinnin perusta. Työnteon säilyminen kansalaisten tulojen lähteenä on terveen yhteiskunnallisen kehityksen tae. Kaikkien toimeentulo ei kuitenkaan voi perustua omaan työhön.

Työn tulee olla kansalaisille paitsi toimeentulon hankkimisen keino myös itsensä toteuttamisen tapa ja perusta vallankäytön tasa-arvoisuudelle. Täystyöllisyyden turvaamisen keinoihin vaikuttaa erityisesti tietotekniikan lisääntyvä käyttöönotto. Se muuttaa perusteellisesti työn määrää ja luonnetta ja sitä kautta yhteiskunnallisia suhteita.

Palkkatyöväestön kannalta on tärkeätä vaikuttaa tähän muutokseen. Kansalaisten on voitava päättää sekä teknisen kehityksen suunnasta että siitä nopeudesta, jolla yhteiskuntaa sopeutetaan uudistuvan tekniikan vaatimuksiin. Oikeus työhön on turvattava ohjaamalla taloudellista kehitystä, jakamalla työ uudelleen, muuttamalla sen sisältöä sekä jatkuvalla koulutuksella.

Työ, jossa ihminen toteuttaa itseään, palvelee muita ja rakentaa yhteiskuntaa, voidaan järjestää myös entistä joustavampien toimeentulomuotojen varaan. Tällaisia mahdollisuuksia kehitettäessä on kuitenkin pidettävä ehdottomana edellytyksenä sitä, että niiden takia eivät jotkut kansalaisryhmät joudu koulutuksen ja ammattitaidon heikkouden vuoksi pysyvästi työelämän ulkopuolelle.

Työelämän inhimillistämistä on jatkettava. On lisättävä työntekijöiden päätäntävaltaa teknologiseen muutokseen ja työn sisältöön. Yritysten lisäksi on myös julkisissa hallinto- ja palvelulaitoksissa lisättävä työntekijöiden oikeuksia ja kehitettävä työpaikkademokratiaa.

Oikeus perusturvaan, asuntoon ja sivistykseen

Julkisen vallan on taattava taloudellinen ja sosiaalinen turvallisuus ihmisille kaikissa elämänvaiheissa ja elämäntilanteissa. Jokaiselle on taattava oikeus asuntoon ja kohtuullisiin henkilökohtaisiin tuloihin sekä terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen huolenpitoon. Yhteiskunnan epäkohtien ja yksilöllisten ongelmien työntäessä ihmisiä ja ihmisryhmiä syrjään yhteiskunnassa on näitä autettava julkisin palveluin myös itse parantamaan elämäntilannettaan.

Tulo- ja varallisuuserojen tasoittaminen oikeudenmukaisella tavalla on edellytys tasa-arvon toteutumiselle. Tulojen uudelleenjako on siksi pidettävä keskeisenä periaatteena, kun muokataan verorakennetta ja suunnataan julkisia menoja. Tulojen tasoitusta on toteutettava myös työehtosopimuksilla.

Kaikille kansalaisille on taattava mahdollisuus yhteiseen yleissivistävään peruskoulutukseen, ammattiin valmentautumiseen ja itsensä kehittämiseen aikuisiässä. Ihmisten ja ihmisryhmien syrjäytyminen murtaa itsetunnon ja aiheuttaa pätemättömyyden kokemuksia. Koulutuksen tavoitteena tulee siksi olla myös sukupolvien välisten koulutuserojen tasaaminen ja ihmisten itsetunnon vahvistaminen.

Tiedon epätasaisesta jakautumisesta johtuvan eriarvoisuuden vähentämiseksi on laajennettava aikuiskoulutusta ja parannettava siihen osallistumisen taloudellisia ja asenteellisia edellytyksiä. On rakennettava ihmisten tasa-arvoisuutta tukeva kulttuurielämä, joka tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet saada sivistystä ja kulttuurikokemuksia sekä luovasti käyttää vapaa-aikaa. Mahdollisuuksia tieteen ja taiteen viljelyyn on parannettava ja laajennettava.

Ihmisen maailmankuva muodostuu huomattavalta osin niistä tiedoista, asenteista ja arvostuksista, jotka painettu sana ja sähköinen viestintä hänelle välittävät. Jokaisen ihmisen sananvapautta tasapuolisesti toteuttava viestintäjärjestelmä ja laaja kansansivistys ovat toimivan kansanvallan välttämätön edellytys. Yksityiselle voitontavoittelulle ja yksipuoliselle yhteiskuntanäkemykselle alistetun mielipiteiden ohjailun sijaan on kansalaisille tarjottava monipuolisia tietoja ja virikkeitä.

Julkinen, yhteinen ja yksityinen vastuu

Sosialidemokratian tehtävät muuttuvat edettäessä aineellisen hyvinvoinnin takaamisesta vaativampiin tasa-arvotavoitteisiin sekä itsensä toteuttamisen, itsemääräämisen ja sosiaalisten tarpeiden vaalimiseen. Uudistustyössä on myös otettava huomioon se, että ihmisten tarpeet ja käsitykset elämänlaadusta eroavat toisistaan. Yhteinen hyvinvointi ei ole este yksilöllisille tavoitteille, vaan edellytys kaikkien ihmisten mahdollisuudelle päättää itsenäisesti elämästään.

Julkisen vallan tehtävänä on taata kansalaisille perusturvallisuus ja koulutus sekä korjata tulonjakoa. Julkisten palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmien virkavaltaisia piirteitä on karsittava ja niiden toimivuutta parannettava, sillä pelkkä ulkoisten mahdollisuuksien luominen ei riitä poistamaan eriarvoisuutta ja turvattomuutta.

Elämänlaatua parannettaessa on julkisen vallan tehtävänä luoda yksilöille ja perheille mahdollisimman tasavertaiset olosuhteet elämänsä järjestämiseen. Julkisen vallan on enenevässä: määrin keskityttävä luomaan puitteita, joissa kansalaisten sekä yksilöllinen että yhteisöllinen vastuu ja luomisvoima pääsevät oikeuksiinsa.

Elävän kansanvallan liike

Yhteiskunnan kehitys synnyttää ryhmiä, joita yhdistävät samat välittömät edut. Tuotantovälineiden omistajien ja palkkatyöläisten etujen vastakkaisuus on luonut kapitalistiseen yhteiskuntaan merkittävän yhteiskunnallisen ristiriidan. Sen lisäksi ovat jatkuvia ristiriitoja synnyttäneet koulutukselliset, ammatilliset ja alueelliset erot.

Puolue kutsuu toimintaan etunsa sosialidemokratian tavoitteisiin samaistavia ryhmiä ja kaikkia kansalaisia, jotka vakaumuksestaan kannattavat tätä ohjelmaa. Yhteiskunnallisista epäkohdista, alistettujen ihmisten tarpeista ja työn maailman kokemuksista lähtevä sosialidemokratia ei pystytä vaan purkaa raja-aitoja.

Puolue ja kansanliike

Kansanliikeperinteensä mukaisesti sosialidemokratia on järjestökokonaisuus. Siihen kuuluu puolueen lisäksi sosialidemokraattisia järjestöjä, joiden toiminta perustuu jäsenistön elämänvaiheeseen, sukupuoleen, maailmankatsomukseen tai muihin yhteisiin pyrkimyksiin erilaisilla ammatti- ja harrastusaloilla. Tässä ohjelmassa ilmaistujen yhteisten periaatteiden pohjalta sosialidemokraattisilla järjestöillä on omat erityiset tehtävänsä, ja ne toimivat itsenäisesti.

Sosialidemokratialla on vahvat siteet ammatillisiin järjestöihin, jotka asettavat ensisijaiseksi tehtäväkseen palkansaajien työ- ja elinehtojen parantamisen. Sosialidemokraattista puoluetta aatteellisena työväenpuolueena yhdistää työväen ammattiyhdistysliikkeeseen jäsen- ja kannattajaryhmien perusetujen yhteneväisyys. Sosialidemokratia nojaa toiminnassaan myös moniin taloudellisiin, sosiaalisiin, sivistyksellisiin ja liikunnallisiin järjestöihin, jotka rakentavat työnsä työväenliikkeen yleisille ihmisarvon kohottamisen ihanteille.

Puolueena sosialidemokratia taistelee yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta ja toimii jäsenistönsä yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvun yhteisönä. Puolueen erityisenä tehtävänä on yhdistää sosialidemokraattisesti ajattelevat kansalaiset valtiollisessa ja kunnallisessa politiikassa sekä muussa poliittisessa toiminnassa.

Elävä yhteys ihmisten arkeen, eri kansanliikkeisiin ja muihin joukkojärjestöihin edellyttää sosialidemokraattiselta liikkeeltä avoimuutta ja uudistumiskykyä. Julkisen elämän, tiedotusvälineiden ja valtion luonteen muutosten heikentäessä näitä yhteyksiä puolue luo vastavoimia vahvistamalla sisäistä demokratiaa ja lisäämällä jäsenten vaikutusväyliä.

Politiikan, talouden ja teknologian kehitys luo sekä uhkatekijöitä että mahdollisuuksia, jotka herättävät kansalaisia toimintaan. Sosialidemokraattinen puolue tukee ihmisten omaehtoista aktiivisuutta ja edistää sitä arvopäämääriensä mukaisesti myös oman organisaationsa kautta.

Kansanvaltainen puolue

Valta puolueessa kuuluu jäsenistölle, jota yhdistävät vastuu yhteisistä arvoista ja yhteisesti päätetyt säännöt. Jäsenistön ja kannattajien vapaaehtoinen työ on sosialidemokratian järjestötoiminnan perusta. Ammattimaisen poliittisen ja järjestöllisen työn tehtävänä on tukea jäsenistön toimintaa.

Puolueen toimintaperiaatteita ovat avoin keskustelu ja tiedonkulku sekä jäsenten tasa-arvoisuus. Niiden toteutumista edistää puolueen sisäisen toimintakulttuurin rikastuminen. Se vahvistaa myös liikkeen kykyä tehdä yhteiskunnallisia aloitteita ja rakentaa avointa kansalaisten demokratiaa.

Liike noudattaa omassa toiminnassaan koko yhteiskunnan kehittämiselle asettamiaan ihanteita ja demokraattisia menettelytapoja. Liikkeen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että jäsenten henkilökohtaisen elämäntavan ja periaatteiden välillä ei vallitse ristiriitaa. Järjestöjen sisäistä voimaa vahvistaa jäsenten henkilökohtainen sitoutuminen sosialidemokratian tavoitteisiin.

Ihmisten yhteisö

Jäsenyys sosialidemokraattisessa liikkeessä perustuu yhteiskunnan eriarvoisuuden omakohtaiseen kokemiseen ja tiedostamiseen sekä maailmankatsomuksellisiin käsityksiin, jotka koskevat ihmisen arvoa ja maailman olemusta. Ihmiset voivat siksi päätyä sosialidemokratian kannattajiksi eri teitä, jotka kaikki rikastuttavat liikettä.

Sosialidemokratia kunnioittaa jokaisen ihmisen elämänkatsomuksellisia käsityksiä hänen henkilökohtaisena vakaumuksenaan. Sosialidemokraattinen puolue on myös jäsentensä aatteellisen luovuuden ja maailmankatsomuksellisen etsinnän yhteisö. Toiminta puolueessa syventää yhteiskunnallista tietoisuutta ja näkemystä maailman ilmiöistä. Jäsenistön pyrkimysten samankaltaisuus tekee aatteellisesta oppimisesta toiminnan arkea.

Työväenaatteena sosialidemokratia tukee jäseniään työelämässä ja muissa arkielämän toimissa. Politiikan päämäärät ovat sosialidemokraattien yhteinen asia. Työ niiden puolesta kasvaa oman aikamme vapaustahdon liikkeeksi.