Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SDP/453

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Luonnos SDP:n periaateohjelmaksi


  • Puolue: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
  • Otsikko: Luonnos SDP:n periaateohjelmaksi
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Luonnos SDP:n periaateohjelmaksi

31.3.1998
Heikki Paloheimo

Sosialidemokratian juuret

Kautta ihmiskunnan historian on käyty taistelua ihmisoikeuksista, vapaudesta, valtiollisista oikeuksista, taloudellisesta toimeentulosta ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Yhteiskuntaluokka toisensa jälkeen on kamppaillut hankkiakseen itselleen taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja vastustaakseen kohtaamaansa sortoa.

Vähäosaiset, syrjäytetyt ja alistetut kansanjoukot ovat aina joutuneet taistelemaan omien etujensa puolesta.

Puolueiden koko olemassaoloajan jotkut puolueet ovat taistelleet sorrettujen ja vähäosaisten aseman parantamiseksi toisten puolustaessa etuoikeutettujen väestöryhmien asemaa.

Sdp:n juuret lähtevät vähäosaisten ja epävarmassa asemassa olevien ihmisten yhteisestä toiminnasta oman asemansa parantamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Puolue on syntynyt markkinataloudessa ponnistelemaan työväestön oikeuksien ja elinolojen parantamiseksi. Aluksi etupäässä vain työväen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen herättämiseen pyrkineestä agitaatiosta puolue on asteittain kehittynyt yhä monipuolisempaan uudistustyöhön epäkohtien korjaamiseksi.

Sosialidemokraattisen työväenliikkeen ensimmäinen suuri haaste oli yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto-, paino- ja muiden kansalaisvapauksien sekä valtiollisen ja kunnallisen demokratian toteuttaminen. Näitä vapauksia ja oikeuksia käyttäen sosialidemokraattinen liike kokosi laajat kansanjoukot uudistustyöhön.

Toinen haaste oli hyvinvointivaltion asteittainen rakentaminen. Sadan vuoden aikana Sdp on tehnyt mittavan työn työväensuojelun edistämiseksi ja kaikkien kansalaisten sosiaalisen turvallisuuden toteuttamiseksi mm. sairaiden, tapaturmien, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja vanhuuden varalta.

Oman aikamme kansainvälisesti avautuneessa yhteiskunnassa markkinatalouden kehitys näyttää usein heikentävän joko demokraattista päätöksentekoa tai sosiaalista yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Sosialidemokratian kolmantena haasteena on uudistaa yhteiskuntaa siten, että talouden tehokkuus, markkinatalouden hallittavuus, kansalaisten demokraattiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä sosiaalinen yhteisöllisyys ja yhteisvastuu voidaan samanaikaisesti toteuttaa.

Markkinatalous toimii tehokkaasti vain ohjattuna

Kapitalistinen markkinatalous on tehokas, mutta ristiriitainen talousjärjestelmäksi. Markkinakilpailu ja hajautettu päätöksenteko on edistänyt tuotantovälineiden uudistumista, karsinut tehottomia tuotantotapoja, lisännyt kuluttajien valinnanvapautta ja parantanut aineellista elintasoa. Markkinatalous on nostanut ihmisten aineellista elintasoa enemmän kuin mikään muu talousjärjestelmä. Se on tehokkaampi, joustavampi ja mukautumiskykyisempi kuin keskitetty komentotalous. Juuri sen takia sosialidemokraattinen työväenliike on ajan oloon muuttanut tavoitteittensa painospisteen tuotantovälineiden sosialisoimisesta kapitalistisen markkinatalouden epäkohtien korjaamiseen. Markkinatalous pyritään valjastamaan koko kansan hyvinvoinnin edistämiseen.

Ilman yhteiskunnallista ohjausta markkinatalous toimii sekä tehottomasti että epäoikeudenmukaisesti kärjistäen epäkohtia ja nakertaen oman olemassaolonsa perustuksia.

Sääntelemättömät markkinat eivät takaa reilua kilpailua. Voittajien ja häviäjien vastakohtaisuudet kärjistyvät, tuotanto ja omistus keskittyvät yhä harvempiin käsiin. Ympäristö pilaantuu. Sääntelemättömät markkinat eivät toimi kestävällä tavalla.

Markkinat eivät takaa täystyöllisyyttä, eivätkä sen paremmin työn kuin toimeentulon oikeudenmukaista jakautumista.

Markkinat eivät takaa monia ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten palveluiden riittämistä.

Kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääntymisen ja talouden kansainvälistymisen seurauksena pääomat kilpailuttavat työvoimaa ja valtioiden hallituksia, monikansalliset suuryritykset hallitsevat yhä enemmän kansainvälistä taloutta, päätöksenteko karkaa yhä kauemmaksi kansalaisten käsistä ja kansallisvaltiot ovat yksin kykenemättömiä kansainvälistyneen talouden ongelmien ratkaisemiseen.

Kierrättämällä pääomaa maasta toiseen monikansalliset yritykset kilpailuttavat työvoimaa. Sosiaalinen polkumyynti lisääntyy ja työvoiman arvo laskee. Rikkauden ja köyhyyden väliset vastakohtaisuudet kärjistyvät. Valtioiden kilpaillessa keskenään maasta toiseen siirtyvistä pääomista hallitukset joutuvat tyydyttämään yhä enemmän pääomien omistajien toiveita äänestäjien toiveiden sijasta. Hallitsematon markkinatalous uhkaa demokratian toimivuutta.

Markkinat tuottavat yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä tuloksia vain silloin, kun valtio, kansainväliset organisaatiot ja kansalaisyhteiskunta ovat riittävät voimakkaita säännelläkseen markkinatalouden toimintaa. Valtiollisen demokratian ja yhteiskunnallisen uudistustyön avulla sosialidemokraattinen liike on lieventänyt kapitalistisen järjestelmän epäkohtia. Sosialidemokratia valjastaa markkinatalouden kansan palvelukseen.

Väitteet markkinatalouden kyvystä ratkaista vakaan taloudellisen kehityksen ongelmat ilman yhteiskunnallista ohjausta ovat porvariston valhepropagandaa omien ryhmäetujen kätkemiseksi.

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo

Sdp:n tavoitteena on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa syntyperä, sukupuoli, kielellinen tai kansallinen viiteryhmä, poliittinen suuntautuminen tai rikkaus ja niiden avulla saavutettu valta eivät ole kansalaisten yhteiskunnallisen aseman perustana.

Kaikille on taattava oikeus työn ja ammatin valintaan henkilökohtaisten edellytysten ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan. Jokaiselle on turvattava oikeus työnsaantiin ja työn tulosten perusteella oikeudenmukaisiin ansioihin. Jokaisen kansalaisen on ensisijaisesti vastattava itse omasta toimeentulostaan, mutta yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että jokainen voi työllään hankkia itselleen ja perheelleen riittävän, yhteiskunnan tuotantotasoa vastaavan toimeentulon. Toimeentulo on turvattava myös sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta. Yhteiskunnallisia uudistuksia toteuttamalla on luotava edellytyksiä terveelle ja onnelliselle elämälle.

Näiden tavoitteiden edistäminen edellyttää taloudellista vapautta fl yrittäjien ja palkansaajien vapautta valita oma ammattinsa ja kuluttajien vapautta päättää omasta kulutuksestaan. Mutta se edellyttää myös markkinatalouden jatkuvaa suitsemista reilun kilpailun ylläpitämiseksi, suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi, ympäristöongelmien rajoittamiseksi, täystyöllisyyden edistämiseksi, työn ja toimeentulon oikeudenmukaiseksi jakamiseksi sekä sellaisten hyödykkeiden tuottamiseksi, joita markkinoilla ei ilman yhteiskunnan panosta tuotettaisi riittävästi.

Tuotantovälineiden valtiollista tai muuta yhteiskunnallista omistusta on toteutettava silloin, kun se on tarkoituksenmukaista näiden tavoitteiden edistämiseksi, esimerkiksi yhteiskunnan peruspalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tuotannossa, kansallisesti merkittävillä tai liiallisesti keskittyneillä tuotannonaloilla tai aloilla, joilla yksityinen aloitteellisuus ei muuten tuota riittäviä tuloksia.

Aineellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden saavuttaminen ei ole yksilön ja yhteiskunnan ainoa tavoite. Yhtä tärkeätä on vapaan ja monipuolisen sivistyselämän sekä kukoistavan kulttuurin kehittäminen. Tämä on mahdollista vain taloudellisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja kansanvaltaisen valtiojärjestelmän vallitessa.

Monikerroksinen kansanvalta

Markkinat eivät toteuta yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden, vastuunalaisuuden ja osallistumisen periaatteita. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan kansanvaltaa, oikeusvaltioita ja kansalaisyhteiskuntaa.

Yhteisistä asioista on päätettävä sellaisilla kansanvaltaisilla menetelmillä, joissa kansalaiset ovat yhdenvertaisia, he osallistuvat yhteisöään koskevaan päätöksentekoon ja valitut edustajat ovat vastuunalaisia toimistaan. Vapaaseen kilpailuun perustuvat rehelliset vaalit ovat kansanvallan välttämätön edellytys.

Sdp vaatii kansanvaltaisten ja parlamentillisten menettelytapojen noudattamista kaikessa poliittisessa toiminnassa. Siksi se myös vaatii, että kansalaisten perusoikeudet, yhdenvertaisuus lain edessä, hengen, kunnian ja henkilökohtaisen vapauden oikeudelliset takeet, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, salainen äänestystapa sekä vapaa ehdokkaiden asettaminen, lausunto-, paino-, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus sekä uskonnanvapaus turvataan ja toteutetaan kansanvaltaisuuden hengen mukaisesti.

Kansanvalta menestyy vain, kun kansalaiset osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen elämään yksilöinä sekä erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden avulla. Demokraattisessa kansalaisyhteiskunnassa yhteiskunnallinen aloitteellisuus kumpuaa kansanjoukoista, heidän tavoitteistaan ja tarpeistaan. Demokraattisessa kansalaisyhteiskunnassa kansalaiset kontrolloivat poliitikkojen ja muiden valittujen edustajien toimintaa.

Vain demokraattisessa kansalaisyhteiskunnassa ja valtiossa toimimalla työväestö ja sen kanssa rinnan toimivat yhteiskuntaryhmät voivat toteuttaa
taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset uudistussuunnitelmansa. Talouselämä ei takaa kansalaisten välistä luottamusta. Ainoastaan demokraattisessa kansalaisyhteiskunnassa voi kypsyä sellainen tietoisuus ja vastuuntunto, jolle ihmisten välinen luottamus ja yhteisvastuu rakentuu.

Mutta pelkkä valtiollinen kansanvalta, johon ei liity taloudellinen, sosiaalinen ja sivistyksellinen demokratia, ei pysty torjumaan sitä, että sen vallitessa omistavat piirit voivat vaikuttaa valtiollisten, yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten asioiden ratkaisuihin voimakkaammin kuin omistamattomat. Siksi vapaus, oikeusturva ja kansan enemmistön todellinen johtovalta yhteiskunnassa voidaan turvata ainoastaan demokraattisesti ja aktiivisesti toimivalla kansalaisyhteiskunnalla, jossa kansanvalta laajenee niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisella tasolla.

Talouden kansainvälistyessä tarvitaan markkinatalouden demokraattista sääntelyä myös kansainvälisellä tasolla. Valtioiden välistä yhteistyötä markkinatalouden sääntelemiseksi on lisättävä ja kansainvälisten järjestöjen demokraattista vastuunalaisuutta maailman valtioille ja niiden kansalaisille on lisättävä. Eri maiden sosialidemokraattisista puolueista muodostuva kansainvälinen sosialidemokraattinen liike edistää kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisen järjestelmän epäkohtien poistamiseksi. Talouden kansainvälistyminen on vähentänyt kansallisten poliittisten voimien valtaa. Kansainvälinen sosialidemokraattinen liike haluaa vahvistaa kansainvälisiä poliittisia voimia markkinavoimien vallan rajoittamiseksi.

Kansalaisten poliittisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi on kehitettävä monikerroksista kansanvaltaa, jossa demokraattisia menettelytapoja käytetään niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisella tasolla ja poliittisen vastuunalaisuuden periaate toteutuu kaikilla demokraattisen päätöksenteon tasoilla.

Itsenäinen kansa fl yhteistyön maailma

Vain valtiollisesti vapaassa maassa voi kansa luoda omintakeista ja rikasta kulttuuria. Vain riippumattomana se voi toteuttaa tarpeitaan ja ihanteitaan vastaavat uudistukset. Sen vuoksi Sdp antaa täyden tukensa niin Suomen itsenäisyydelle ja sen turvaamiseen kuin kaikkien kansojen itsemääräämisoikeudelle.

Kansallinen kulttuuri voi kehittyä ja säilyä elinvoimaisena vain kansainvälisen taloudellisen ja henkisen vuorovaikutuksen turvin. Kansainvälisen vuorovaikutuksen on perustuttava kansojen itsemääräämisoikeuteen. Kaikkia osapuolia hyödyttävä vuorovaikutus lisää kansojen välistä yhteisymmärrystä ja vähentää kansainvälisten konfliktien esiintymistä. Sdp tukee toimia, jotka tähtäävät kansainvälisen yhteistyön järjestämiseen ja kehittämiseen, rikkaiden ja köyhien maiden välisten elintasoerojen pienentämiseen sekä kansainvälisten kiistojen ratkaisemiseen rauhanomaisin keinoin. Se haluaa luoda maailmaa, missä ei määrää väkevämmän voima, vaan yleismaailmalliseksi tunnustettu kansain oikeus.

Suomen valtioelämään vaikuttaessaan Sdp rakentaa hyvät suhteet kaikkiin maihin ja kansoihin. Yhteistyössä muiden maiden sosialidemokraattisten järjestöjen kanssa puolue edistää rauhanomaista yhteistyötä yli kaikkien kansallisten ja valtiollisten rajojen.

Elinvoimainen kansanliike

Sosialidemokraattisen puolueen tehtävänä on kansainvälisen sosialistisen työväenliikkeen parhaitten perinteitten hengessä koota sosialidemokraattiseen kansanliikkeeseen kaikki kansalaiset, joita elähdyttää toiminta työn, tasa-arvon, turvallisuuden ja muiden sosialidemokraattisten arvojen edistämiseksi.

Sosialidemokraattinen kansanliike taistelee yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta ja toimii samalla liikkeeseen osallistuvien yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvun yhteisönä. Se yhdistää sosialidemokraattisesti ajattelevat ihmiset valtiollisessa, kunnallisessa ja muussa poliittisessa toiminnassa. Se pyrkii luomaan maahamme turvallisen ja elinkykyisen, sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan.

Valta Sosialidemokraattisessa puolueessa kuuluu jäsenistölle, jota yhdistävät vastuu yhteisistä arvoista, yhteisesti päätetyt säännöt ja vapaaehtoinen järjestötyö. Puolueen toimintaperiaatteita ovat avoin keskustelu ja tiedonkulku sekä jäsenten tasa-arvoisuus. Niiden toteuttaminen rikastaa puolueen sisäistä kulttuuria. Se vahvistaa liikkeen kykyä tehdä yhteiskunnallisia aloitteita ja rakentaa avointa kansalaisten demokratiaa.

Puolueen perusperiaatteet kiteytyvät tunnuksiin: yhteisvastuu ja demokratia, itsenäinen kansa ja yhteistyön maailma. Sdp kutsuu toimintaan jokaisen, joka hyväksyy tämän ohjelman.