LÄHELLÄ SINUA

RKP:N ALUEVAALIOHJELMA 2022

ALUEVAALIT 2022

VAALIOHJELMA
Kaikilla on oikeus korkealaatuiseen hoitoon ja hoivaan
Perusterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Sosiaalihuolto
Lapset, nuoret ja perheet
Vanhuspalvelut
Päihdehuolto
Vammaispalvelut
Pelastuspalvelut

MISTÄ VAALEISSA ON KYSE?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo meidät vaaliuurnille 23. tammikuuta 2022 äänestämään täysin uusissa vaaleissa, aluevaaleissa. Vaaleissa on kyse Suomen siirtymisestä uuteen toiminnan malliin, jossa vastuu terveyden- ja sairaanhoidosta siirtyy hyvinvointialueille. Valitsemme näissä vaaleissa henkilöt, jotka päättävät hoidostasi ja hoivastasi.

Kaikki julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut uudistetaan. Vastuu Suomen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta on jatkossa 21 hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla. Valtuusto, hyvinvointialuevaltuusto, päättää, miltä nämä palvelut näyttävät jatkossa. Se on hyvinvointialueen korkein päättävä elin – ja sen muodostavat valtuutetut, jotka valitaan vaaleissa 23. tammikuuta. Helsingin kaupunki muodostaa oman alueensa. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, vaan kaupunginvaltuusto huolehtii myös näistä tehtävistä.

RKP:lle on tärkeää, että saat hoitoa lähellä sinua, myös tulevaisuudessa.

KUKA SAA ÄÄNESTÄÄ?

Aluevaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään äänestyspäivänä (23.1.2022) 18 vuotta täyttävä henkilö, jonka kotikunta on 51 päivää ennen vaalipäivää kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta. Muun kuin EU:n jäsenvaltion kansalaisen on pitänyt asua Suomessa kaksi vuotta, jotta hän saa äänestää aluevaaleissa.

MITEN ÄÄNESTYS TAPAHTUU? Voit äänestää aluevaaleissa varsinaisena vaalipäivänä omassa äänestyspaikassasi tai ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa tai ulkomailla. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta 2022. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022 välisenä aikana.

MIKSI ÄÄNESTÄISIN?

Vaaleissa valitaan hyvinvointialueen valtuusto, jolla on korkein päätäntävalta hyvinvointialueella. Valtuutetut saavat valtuudet päättää, missä ja miten juuri sinun hyvinvointialueesi palvelut järjestetään. He päättävät myös muun muassa hyvinvointialueen talousarviosta ja esimerkiksi siitä, miten ruotsinkielisten hoitopalvelujen tulisi toimia käytännössä.

Olemme monta kertaa nähneet, miten jopa vain yksi ääni voi ratkaista miten vaaleissa käy– näissäkin vaaleissa juuri sinun äänesi voi siis olla ratkaisevassa asemassa!

Löydät lisätietoja vaaleista oikeusministeriön sivulta vaalit.fi.

VAALIPIIRIT

Jokainen hyvinvointialue muodostaa vaalipiirin. Kullakin hyvinvointialueella on omat ehdokkaansa, ja sinä voit äänestää yhtä juuri omalla hyvinvointialueellasi ehdolla olevaa ehdokasta.

HYVINVOINTIALUEET OVAT SEURAAVAT:

1. Varsinais-Suomen hyvinvointialue
2. Satakunnan hyvinvointialue
3. Kanta-Hämeen hyvinvointialue
4. Pirkanmaan hyvinvointialue
5. Päijät-Hämeen hyvinvointialue
6. Kymenlaakson hyvinvointialue
7. Etelä-Karjalan hyvinvointialue
8. Etelä-Savon hyvinvointialue
9. Pohjois-Savon hyvinvointialue
10. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
11. Keski-Suomen hyvinvointialue
12. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
13. Pohjanmaan hyvinvointialue
14. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
15. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
16. Kainuun hyvinvointialue
17. Lapin hyvinvointialue
18. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (Askola, Porvoo, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pukkila ja Sipoo)
19. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Pornainen, Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Järvenpää ja Tuusula)
20. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti)
21. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

KAIKILLA ON OIKEUS KORKEALAATUISEEN HOITOON JA HOIVAAN

Kaikkien oikeus hyviin hoito- ja hoivapalveluihin on taattava myös tulevaisuudessa, asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Ihmisen on oltava hoitopalveluissa keskiössä. On tärkeää, että sairaalla tai tukea tarvitsevalla on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään. Koulutetun hoitohenkilökunnan saatavuus kummallakin kansalliskielellä on yksi Suomen keskeisistä tulevaisuuden kysymyksistä, ja meidän on panostettava sekä koulutuspaikkojen lisäämiseen että henkilökunnan työhyvinvointiin. Pääosa hyvinvointialueiden työntekijöistä on naisia. Hyvinvointialueilla on näin ollen suuri vastuu tasa-arvoisen työnantajapolitiikan toteuttamisesta ja palkkatasa-arvon varmistamisesta.

RKP:lle on tärkeää, että hoitopalveluista tulee sujuvampia, kun hyvinvointialueet vastaavat sosiaali-, terveyden- ja sairaanhoidon palveluista. Meille on tärkeää, että saat tarvitsemasi hoidon ja avun, eikä sinua pallotella luukulta toiselle. Pienemmillä sairaaloillamme tulee olemaan keskeinen rooli uusilla hyvinvointialueilla ja niiden on voitava tarjota monipuolisia hoitopalveluja lähellä sinua. RKP haluaa, että pieniä sairaaloja niiden toimintojen alasajon sijasta kehitetään! RKP haluaa, että perusterveydenhuolto on niin lähellä sinua kuin mahdollista.

RKP:lle on tärkeää, että ehkäisevän terveydenhuollon ja kuntoutuksen merkitykseen kiinnitetään huomiota. Palveluja on oltava saatavilla ja niiden on oltava tarkoituksenmukaisia. Ehkäisevän terveydenhuollon tukipalveluja ja kuntoutusta tarvitaan vähentämään kärsimystä sekä edistämään sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä. Lisäksi ne ovat taloudellisesti tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon kustannusten vähentämiseksi.

Hoitotakuiden on täytyttävä. RKP:lle yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut, joihin myös psykoterapia kuuluu, ovat tärkeitä. Sinun on saatava aika perusterveydenhuollon vastaanotolle seitsemän päivän kuluessa. Tarvitsemme yksityistä ja kolmatta sektoria täydentämään julkisia hoitopalveluja, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Palvelusetelien käyttöä tulisi lisätä aina sen ollessa tarkoituksenmukaista hoitojonojen lyhentämiseksi. Asiakkaalle ei saa syntyä kohtuuttomia kustannuksia hyvinvointialueen ohjatessa hänet yksityiselle sektorille. Palveluseteleitä tarvitaan etenkin nyt, kun jonot kiireettömään hoitoon ovat koronapandemian myötä kasvaneet.

Säätiöiden ja yhdistysten työn yhteiskunnallinen merkitys on äärettömän arvokas monilla alueilla maassamme esimerkiksi terveyttä edistävässä työssä ja vanhusten hoivakotien ylläpitäjinä. Siksi on tärkeää, että kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa. Kulttuurilla ja liikunnalla on lisäksi valtava merkitys hyvinvoinnillemme ja kansanterveydelle.

Digitaalisten palveluiden tulee helpottaa yhteyden ottamista hoidon saamiseksi. Meidän on kuitenkin muistettava, ettei sähköinen asiointi voi korvata henkilökohtaisia palveluja. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä on huomioitava eri käyttäjät, esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on heikot digitaaliset taidot.

Kuntien ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön on toimittava, kun palveluja siirretään uusille hyvinvointialueille. Kuntien käytössä tänään olevat kiinteistöt tulevat suuressa määrin olemaan käytössä myös jatkossa, ja onkin tärkeää, että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja hyvässä kunnossa. Myös julkiseen liikenteeseen liittyvät kysymykset tulevat ajankohtaisiksi. Palvelupisteisiin on voitava päästä tarkoituksenmukaisella tavalla, mikä edellyttää liikenteestä vastaavien viranomaisten välistä hyvää yhteistyötä.

Peräänkuulutamme vastuullista talouspolitiikkaa kaikilla hyvinvointialueilla. RKP ei halua uudistuksen johtavan kokonaisveroasteen nousuun. Kestävyyden on oltava tunnusomaista kaikelle hyvinvointialueiden toiminnalle esimerkiksi kilpailutuksissa.

Monilla pienemmillä paikallisilla yrityksillä on tänään vaikeuksia menestyä suurissa julkisissa kilpailutuksissa. Haluamme kestävän kehityksen ja ympäristön sekä lähituotettujen palvelujen ja tuotteiden tukemiseksi ja asukkaiden hyvien lähipalvelujen turvaamiseksi luoda pienille ja keskisuurille yrityksille paremmat edellytykset osallistua kilpailutuksiin.

SUOMEN RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE HALUAA:

• että palvelut ovat lähellä sinua. Haluamme turvata nykyiset terveyskeskukset ja, että kaikissa kunnissa terveydenhuoltopalvelut ovat helposti saatavilla
• panostuksia sekä ruotsin- että suomenkielisen hoitohenkilökunnan rekrytointiin
• että myös muiden kielien kuin suomen ja ruotsin taidosta palkitaan.
• että hyvinvointialueilla on käytössä riittävät kielilisät
• että saamelaisten oikeus hoito- ja hoivapalveluihin omalla äidinkielellään turvataan
• lisätä panostuksia työterveyden, työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen kehittämiseen, hyvään johtajuuteen, yhdenvertaisuuteen ja kilpailukykyisiin palkkoihin
• että hyvinvointialueet seuraavat, miten koronapandemia on vaikuttanut sosiaali- ja terveydenhoitohenkilöstön hyvinvointiin, ja että alueet tukevat henkilökunnan hyvinvointia
• että hyvinvointialueet laativat selkeästi aikataulutetun toimenpideohjelman sille, miten koronapandemian johdosta syntyneet puutteet korjataan
• lisätä palvelusetelien käyttöä aina sen ollessa tarkoituksenmukaista
• että kolmannen sektorin toimintaedellytykset turvataan
• että digitaalisia palveluja kehitetään
• että kuntien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö on toimivaa
• että myös pienillä yrityksillä ja kolmannen sektorin toimijoilla on realistiset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin muun muassa edistämällä osakilpailutuksia
• että tasa-arvo ja yhdenvertainen kohtelu ovat tunnusomaisia kaikelle hyvinvointialueen toiminnalle
• että vaikuttamistoimielimillä ja kansalliskielilautakunnalla on tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa
• ettei yleinen veroaste nouse.

PERUSTERVEYDENHUOLTO — LÄHELLÄ SINUA, KUN TARVITSET SITÄ

Sinun on sairastuttuasi saatava nopeasti aika lääkärille riippumatta siitä, missäpäin maatamme asut. Julkisten hoitopalvelujen on oltava lähellä sinua. Oikeus saada apua ja tukea välittömästi, kun niitä tarvitaan, on tärkeä, ja koskee myös suun ja hampaiden hoitoa. Myös paperittomilla on oikeus terveydenhuoltoon.

HALUAMME

• että palvelut ovat lähellä sinua. Haluamme turvata nykyiset terveyskeskukset ja, että kaikissa kunnissa terveydenhuoltopalvelut ovat helposti saatavilla
• lyhentää hoitojonoja lisäämällä muun muassa terveyskeskusten lääkäreiden ja terveydenhoitajien määrää
• että tarvitessasi saat ajan hammaslääkärille tai suuhygienistille
• panostuksia terveysbussien kaltaisiin liikkuviin ratkaisumalleihin ja digitaalisiin palveluihin muun muassa hoitopalvelujen saatavuuden parantamiseksi maaseudulla ja saaristoalueilla
• vahvistaa terveyskeskusten resursseja ehkäistä mielenterveyden häiriöitä, jotka tänä päivänä ovat yksi kansantaudeistamme
• ottaa käyttöön seitsemän päivän hoitotakuun ja ulottaa myös mielenterveyspalvelut sen piiriin
• että tarjolla on erilaisia chatin ja puhelinpäivystyksen kaltaisia matalan kynnyksen palveluja
• että naisten ja miesten terveyserot otetaan huomioon terveydenhuollossa
• muuttaa maksuttoman rintasyöpäseulonnan ikärajan nykyisestä 50–69 vuodesta 40–74 vuoteen
• että terveydenhuollossa on tarjolla vaihdevuosineuvontaa.

Perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, oppilas- ja opiskelijahuolto, vanhustenhoito, mielenterveyshuolto, päihdehuolto, vammaispalvelut ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle.

ERIKOISSAIRAANHOITO — KOHTUULLISELLA ETÄISYYDELLÄ JA KORKEATASOISENA

Haluamme, että lähin päivystyssairaala on kohtuullisella etäisyydellä sinusta, kun tarvitset erikoislääkärin hoitoa. Meille on tärkeää, että saat tarvitsemasi hoidon ja tuen ilman, että sinua ohjataan paikasta toiseen. Yliopistosairaaloillamme on tärkeitä erityistehtäviä ja niiden rahoituksen on oltava riittävä. Keskussairaalamme ovat keskeisessä asemassa toimivan sairaanhoidon kannalta. Kaikkien erikoissairaanhoidon toimijoiden välisen yhteistyön on sujuttava kitkattomasti ja potilaan on aina oltava keskiössä.

HALUAMME

• että lähisairaaloilla on jatkossa tärkeä rooli ja erilaisia erityisvastuita, ja että niiden toimintoja alasajon sijaan kehitetään
• että laaja-alaista poliklinikkatoimintaa on tarjolla lähelläsi
• että myös pienemmillä sairaaloilla on oikeus suorittaa tavanomaisia päiväkirurgisia leikkauksia ja ylläpitää ympärivuorokautista yleistason päivystystä
• että myös maaseudulla on riittävästi ambulansseja, joilla turvataan ensihoito kaikkialla maassamme
• että Kela-taksipalvelut toimivat ja että ne suunnitellaan yksilölliset tarpeet huomioiden.

SOSIAALIHUOLTO — OIKEALLA TAVALLA JA OIKEA-AIKAISESTI ANNETTAVAA APUA

Haluamme vahvistaa toimenpiteitä, joilla ehkäistään henkistä pahoinvointia ja syrjäytymistä. Ennaltaehkäisevät toimet, varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat tässä työssä avainasemassa. Koko perheen huomioiminen erilaisissa ongelmatilanteissa on tärkeää, jotta tukea ja apua voidaan tarjota parhaalla mahdollisella tavalla.

HALUAMME

• lisätä sosiaalityöntekijöiden määrää varmistaaksemme, että apua tarvitsevat saavat sitä ajoissa
• taata lastensuojelun resurssien riittävyyden kiristämällä henkilöstön vähimmäismitoitusta siten, että se on 35 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden
• että sosiaalihuollossa työskentelevillä on turvalliset työolosuhteet
• panostaa ennaltaehkäisevään hoitoon ja helpottaa heikossa asemassa olevien perheiden arkea esimerkiksi lapsiperheille tarjottavan kotipalvelun muodossa
• huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunta on tietoinen ja hallitsee perustiedot sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta
• lisää turvakotipaikkoja parisuhdeväkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuville ja tarjota matalan kynnyksen palveluja väkivallan uhreille
• panostuksia maahanmuuttajien kotouttamiseen syrjäytymisen välttämiseksi sekä hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämiseksi
• että hyvinvointialueet tukevat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden yhdenvertaisuuden toteutumista
• että hyvinvointialueet tekevät työtä kulttuurisensitiivisellä otteella.

LAPSET, NUORET JA PERHEET — HYVINVOINNIN PERUSTA RAKENTUU VARHAIN

Meillä on Suomessa maailmanluokan julkiset lastenneuvolat ja ne muodostavat yhdessä oppilashuollon, opiskelijahuollon ja lastensuojelun kanssa tärkeän perheiden arkea tukevan kokonaisuuden. Haluamme, että neuvolatoiminta jatkuu myös lapsen täytettyä kuusi vuotta.

Synnytysosastojen määrä on vähentynyt rajusti ja olemme nyt tilanteessa, jossa on olemassa vaara, että perheitä pallotellaan paikasta toiseen yksittäisen suuren synnytysosaston ollessa täynnä. Paikkoja on oltava riittävästi kaikille.

Panostukset lapsiperheiden ja vanhempien tukemiseen ovat yksi tehokkaimmista tavoista antaa turvaa heikoimmassa asemassa oleville. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä puututaan ongelmiin ennen kuin esimerkiksi tarve lapsen huostaanottoon syntyy.

Meidän on nyt koronapandemian jälkeen keskityttävä mielenterveyden häiriöiden hoitoon, etenkin nuorison keskuudessa. Syömishäiriöitä sairastavat nuoret henkilöt tarvitsevat erityisesti heille suunnattuja palveluja omalla äidinkielellään.

Meidän on varmistettava koulujen ja oppilashuollon välisen yhteistyön toimivuus uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.

HALUAMME

• neuvolatoiminnan jatkuvan myös lapsen aloitettua koulunkäynnin
• että synnytysosastojen määrää ei leikata
• että kaikilla naisilla on oikeus hyvään äitiyshuoltoon ja synnytyksen jälkeiseen jälkihoitoon
• että ruotsinkielisten koulupsykologien ja kuraattoreiden koulutusmääriä lisätään ja että psykoterapeuttikoulutuksesta tulee maksutonta
• että oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen sitovasta valtakunnallisesta mitoituksesta säädetään laissa, että koulukuraattori- ja -psykologikohtainen oppilas- tai opiskelijamäärä on enintään 500
• että kaikki oppilaat ja opiskelijat saavat kutsun kuraattorin vastaanotolle vähintään kerran alakoulussa, kerran yläkoulussa ja kerran toisella asteella ja että oppilailla ja opiskelijoilla on tarvittaessa mahdollisuus useampaan tapaamiseen kuraattorin kanssa
• että oppilas- ja opiskelijahuoltoa on tarjolla oman koulun tiloissa. Oppilashuollon on kuuluttava koulun moniammatillisen työryhmän tehtäviin
• että nuorille on tarjolla matalan kynnyksen vastaanottoja siellä, missä he liikkuvat ja että he tarvittaessa pääsevät vastaanotolle myös ilman ajanvarausta
• että maksutonta ehkäisyä tarjotaan alle 25-vuotiaille nuorille
• että tukea tarvitseville lapsiperheille voidaan myöntää kotipalvelua.

VANHUSPALVELUT — TURVALLINEN VANHUUS

Ikäihmiset ovat kasvava väestöryhmä ja tärkeä voimavara yhteiskunnassamme. Vanhustenhoidon läheinen sijainti ja korkeatasoisuus on meille kunnia-asia. Sinulla on oltava mahdollisuus asua kotonasi niin kauan kuin haluat ja pystyt ja sinulle on oltava tarjolla erilaisia asumispalveluja lähelläsi. Meidän on pyrittävä vahvistamaan ikääntyneiden liikuntakykyä esimerkiksi senioriliikunnan avulla. Omaishoitajien tarve kasvaa jatkuvasti. Omaishoitajien tekemä työ vähentää ympärivuorokautisten hoitopaikkojen tarvetta. On tärkeää, että osoitamme arvostavamme omaishoitajien työtä huolehtimalla heidän hyvinvoinnistaan.

Asiakkaan kotona annettavien hoito- ja hoivapalvelujen korotettu kotitalousvähennys on tervetullut lisä ja mahdollistaa palvelujen joustavan käytön.

HALUAMME

• että senioreille luodaan omalääkäri- ja omasairaanhoitajajärjestelmä, koska mahdollisuus käydä samalla tutulla lääkärillä luo turvallisuutta
• tehostaa muistisairauksien varhaista diagnosointia
• että kaikissa kunnissa tehdään ennakoivia kohdennettuja kotikäyntejä
• turvata kotona annettavan hoidon siten, että ikäihmiset saavat korkealaatuisia tukipalveluja oikea-aikaisesti ja oikeassa muodossa
• että kaikille ikääntyneille on tarjolla turvallisia asumispalveluja sitten, kun he eivät enää kykene asumaan omassa kodissaan
• kehittää omaishoitajien tukipalveluja niin, että hyvinvointialueilla on velvoite tarjota intervallihoitoa omaishoitajien työn helpottamiseksi.

PÄIHDEHUOLTO — TEHOKASTA APUA AJOISSA

Huumausaineiden ja alkoholin väärinkäytön ennaltaehkäisyyn on panostettava ja väärinkäyttäjien on mielestämme saatava tehokasta apua. Uusien hyvinvointialueiden on otettava aktiivinen ote päihdeongelmien ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä. Päihdehuollon tulisi aiempaa paremmin olla kytkettynä mielenterveyshuoltoon.

HALUAMME

• että mielenterveys- ja päihdehuollolle taataan riittävät resurssit
• turvata alaikäisten väärinkäyttäjien ruotsinkieliset mielenterveys- ja päihdehuoltopalvelut
• lisätä matalan kynnyksen vastaanottojen määrää ja moniammatillista kuntien, koulun, hoitoyksiköiden, kotien ja poliisin välistä yhteistyötä
• aktiivisia toimenpiteitä ja kokonaisvaltaista otetta päihteiden väärinkäytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
• että päihteiden väärinkäyttäjien perheelle ja läheisille tarjotaan tukea ja keskusteluapua
• että päihdehuolto keskittyy rangaistuksen sijaan hoitoon
• että hyvinvointialueiden päihdehuolto aina

VAMMAISPALVELUT — OSALLISTAVA YHTEISKUNTA

Haluamme osallistavan yhteiskunnan, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti. On tärkeää, että vammaisille henkilöille, tarjotaan heidän tarvitsemiaan palveluita ja erilaisia tukimuotoja lähipalveluina, sekä suomeksi että ruotsiksi. Kaikilla on oltava mahdollisuus toteuttaa itseään ja kaikkien itsemääräämisoikeutta tulisi kunnioittaa.

HALUAMME

• että ruotsinkieliset vammaispalvelut rakentuvat yhdenvertaisesti suomenkielisten palvelujen kanssa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa
• että asiakkaan vammaispalvelut jatkuvat entisellään riippumatta siitä, miten hallinto on järjestetty
• riittävän määrän tukiasuntoja
• että työkeskusten toimintaedellytykset turvataan
• että vammaiset henkilöt saavat terapiaa ja kuntoutusta joka perustuu yksilön omiin edellytyksiin ja tarpeisiin, omalla äidinkielellään
• että perheet, joilla on vammainen lapsi, saavat vapaa-aikaa ja riittäviä tukipalveluja varhaisessa vaiheessa
• että turhasta byrokratiasta luovutaan. Vammaisten henkilöiden tulisi saada jatkuvaa tukea ilman, että uusi hakemus täytyy jättää joka vuosi
• että ruotsinkieliset palvelupolut vammaisille henkilöille taataan.

PELASTUSPALVELUT — TURVALLINEN YHTEISKUNTA

Yhdenvertainen pelastuspalvelujen saatavuus kaikkialla maassamme ja riittävä ruotsinkielinen henkilökunta pelastuspalveluissa ovat turvallisuudellemme elintärkeitä tekijöitä. Sopimuspalokunnat ja VPK-toiminta sekä vapaaehtoinen meripelastustoiminta ovat tärkeitä ja niillä on keskeinen merkitys Suomen pelastuspalvelujen turvaamisessa.

HALUAMME

• että pelastustoimen palvelut ovat saatavilla kaikkialla maassamme
• että ruotsinkielinen pelastuskoulutus siirretään Kuopiosta Helsinkiin pelastuspalveluiden ruotsinkielisen henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi
• että sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisten meripelastajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan, jotta voidaan turvata yhdenvertaisten pelastuspalvelujen saatavuus kaikkialla maassamme
• ehkäistä pelastustoimen henkilökuntaan kohdistuvaa väkivaltaa, jotta henkilöstö voi tehdä työtään turvallisesti
• että hätäkeskuspalvelut toimivat ja hätäkeskuspäivystäjien koulutus järjestetään molemmilla kansalliskielillä.