Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/561
Ruotsalainen kansanpuolue
Ruotsalainen kansanpuolue ja pohjoismainen yhteistyö
- Puolue: Ruotsalainen kansanpuolue
- Otsikko: Ruotsalainen kansanpuolue ja pohjoismainen yhteistyö
- Vuosi: 1998
- Ohjelmatyyppi: erityisohjelma
Ruotsalainen kansanpuolue ja pohjoismainen yhteistyö (1998)
Keskeiset kohdat
Pohjoismaisessa yhteistyössä on paljon muutakin kuin poliittinen yhteistyö. Kyse on ihmisten välisestä yhteistyöstä, aitoon yhteenkuuluvuuteen perustuvasta yhteistyöstä, jossa jokaisen on voitava kokea omalta kohdaltaan saavansa yhteistyöstä jotain.
Pohjola on aina ollut tärkeä viiteryhmä Suomelle. Jopa Venäjän suuriruhtinaskuntana Suomi säilytti pohjoismaisen oikeusjärjestyksensä ja paikkansa länsimaisessa kulttuuripiirissä. Koko sodan jälkeisen ajan Suomi on selkeästi osoittanut pohjoismaisen suuntauksensa osallistumalla aktiivisesti Pohjoismaiden Neuvostoon ja muuhun pohjoismaiseen yhteistyöön. Suomen paikka Pohjolan osana on jatkuvasti ulkopolitiikan tärkeä kulmakivi. Rkp:n näkemyksen mukaan aktiivinen pohjoismainen yhteistyö ei ole ristiriidassa aktiivisen EU-panostuksen tai laajentuvan Itämeren alueen yhteistyön kanssa. Neuvostoliiton hajoamisesta ja Suomen EU-jäsenyydestä huolimatta pohjoismainen viitekehys ei ole menettänyt merkitystään. Kansainvälisille ja eurooppalaisille tarkastelijoille ei saa syntyä epäilyjä Suomen kuulumisesta Pohjoismaihin.
Pohjoismaisen kulttuurin yhteisyys laajasti ymmärrettynä on kaiken muun pohjoismaisen yhteistyön perusta. Yhteistyön kattavuus on luonut pohjoismaisen identiteetin, joka on ainutlaatuinen verrattuna kansainväliseen yhteistyöhön yleensä. Yhteistyön laajuutta on lisättävä edelleen kehittämällä yhteisyyttä koulutuksen saralla, vahvistamalla kulttuuriyhteistyötä, kehittämällä entisestään eri vaihtojärjestelmiä sekä syventämällä urheilu- ja liikuntayhteistyötä. Henkilökohtaiset yhteydet ja omakohtainen kokemusten vaihto muodostaa perustan laajalle pohjoismaiselle harrastukselle, josta poliittinenkin yhteistyö saa oikeutusta olemassaololleen.
Pohjoismaisella hyvinvointimallilla on kansojen vahva tuki ja sitä pitää puolustaa. Malli perustuu muutamiin tärkeisiin perusperiaatteisiin, jotka erottavat sen muista hyvinvointijärjestelmistä. Toisaalta kyse on kansalaisten keskinäisestä tasa-arvosta tulotasosta riippumatta, toisaalta yhteisvastuusta heikoimpia ja yhteiskunnan vastuusta kaikkia kansalaisia kohtaan. Malli perustuu myös hajautukseen, jonka puitteissa kunnilla on lähes kaikkiin muihin maihin nähden ainutlaatuinen asema. Näiden periaatteiden puolesta kannattaa taistella ja työskennellä vastaisuudessakin. Samalla pohjoismaisiin yhteiskuntiin kohdistuvat monet samantapaiset haasteet, kuten ikärakenteen vinoutuminen ja ulkoinen paine kansainväliseltä kannalta korkeata verotuksen tasoa kohtaan. Pohjoismaiden on yhdessä kehitettävä ratkaisuja pohjoismaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Pohjoismaiset kotimarkkinat ovat tosiasia tänä päivänä. Suomen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa ovat kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Kaupan esteiden rippeetkin on poistettava. EU:n siirtyminen yhteiseen valuuttaan voi entisestään parantaa vaihdantaa Pohjolassa. Suomen ja Pohjolan etuna on siksi Ruotsin ja Tanskan täysi osallistuminen rahaliittoon sekä mahdollisuuden luominen siihen että Eta-maat Schengen-yhteistyön tapaan voivat liittyä yhteisvaluuttaan tarkoituksenmukaisella tavalla.
Pohjolan kyky yhteisyyteen on tärkeä hedelmälliselle EU-työlle. Toimiva pohjoismainen vuoropuhelu on erityisen tärkeä tilanteessa jossa Pohjoismaiden käsitykset eroavat toisistaan. Pohjoismaisten arvojen yhteisyys luo perustan, jota tilapäiset erimielisyydet eivät horjuta. EU-ja Eta-asioissa yhteistyö ja yhteinen neuvonpito on suunnattava aloille, joilla Pohjoismailla on yhteisiä arvoja ja yhteneviä etuja. Pohjoismaiden yhteistyön on toimittava alustana aloitteille EU-asioissa ja yhteistyössä on pyrittävä EU:n direktiivien ja muiden säädösten samankaltaiseen toteuttamiseen. Yhteistyö muodostuu myös sillaksi pohjoismaisten EU-jäsenten ja Eta-sopimuksen kautta Euroopan yhteistyöhön osallistuvien välille. Tuloksiin suuntautuva työ EU:ssa edellyttää aktiivista pohjoismaista yhteistyötä.
Lähialueyhteistyö on pohjoismaisen yhteistyön entistä tärkeämpi osa. Kaiken lähialueyhteistyön ylimpinä tavoitteina tulee olla turvallisuuden ja demokratian vahvistaminen, toimivan markkinatalouden luominen ja kestävän kehityksen edistäminen. Rkp:n näkemyksen mukaan toimiva pohjoismainen yhteistyö on omiaan parantamaan toiminnan tuloksia koska Pohjoismaiden tavoitteet ovat niin samankaltaisia. Tämän vuoksi on tärkeätä että kaikki Pohjoismaat voivat osallistua Barentsin meren ja Itämeren yhteistyöhön vaikkei kaikilla mailla ole rajoja Itämerellä. EU:n laajentuessa Baltian maiden kohdalta, keskinäinen riippuvuus Venäjään kasvaa ja Venäjän strateginen merkitys EU:lle kasvaa entisestään. Kaikkien alojen tiivis yhteistyö Venäjän kanssa tarjoaa keskinäisiä etuja. Yhteistyö edistää sekä turvallisuutta että yleistä kehitystä Pohjois-Euroopassa. Pohjoismaat ovat tähän mennessä harjoittaneet hyvää yhteistyötä Baltian kanssa, yhteistyötä jota on syytä edelleen kehittää, mutta tämän päivän tilanteessa on korostettava Venäjän kanssa harjoitettavan yhteistyön merkitystä.
Suomen turvallisuuspoliittinen perusratkaisu, liittoutumattomuus ja yhteistyö NATO:n uusissa rakenteissa, on osaltaan lisännyt maailmankokkamme vakautta. Suomen ja muun Pohjolan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttuvassa tilassa. Uskottava puolustus on edelleen ensisijainen ja edellytys yhteistyölle Euroopan sisällä ja Atlantin ylittävien rakenteiden puitteissa. Kaikille Pohjoismaille on tärkeätä että NATO:n uusi euro-atlanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC) saadaan toimimaan menestyksellä. Kansainvälisen kriisien hallinnan merkitys on kasvanut. Kaikkiin maihin vaikuttaa se, että kansainvälisen kriisien hallinnan tarve ja tavoitetaso on noussut samalla kun kriisien ratkaiseminen on vaikeutunut entisestään. Turvallisuuspolitiikan erilaisista ratkaisuista huolimatta Pohjolan yhteistyö on toiminut. Pohjoisen Euroopan nyt kokeman uuden turvallisuuspoliittisen tilanteen ja uusien haasteiden kannalta on edellytyksiä ja tarvetta yhteistyön tiivistämiseen.
Virallista yhteistyötä harjoitetaan Pohjoismaiden Neuvostossa, joka on parlamenttien yhteistyöelin, ja Pohjoismaiden Ministerineuvostossa, jossa Pohjoismaiden hallitukset tekevät yhteistyötä. Tänä päivänä pohjoismaisen yhteistyön on tuotettava lisäarvoa Pohjoismaiden toiminnalle laajemmilla eurooppalaisilla foorumeilla. Pohjoismaiden instituutiot voivat ja niiden pitääkin toimia aivoriihinä aktiiviselle pohjoismaiselle politiikalle eri aloilla. Vilkas ja toimiva pohjoismainen yhteistyö on edellytys toiminnan onnistumiselle Euroopan unionissa.