Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/1529
Vasemmistoliitto
Seksuaalioikeudet ja itsemääräämisoikeus kuuluvat kaikille
- Puolue: Vasemmistoliitto
- Otsikko: Seksuaalioikeudet ja itsemääräämisoikeus kuuluvat kaikille
- Vuosi: 2019
- Ohjelmatyyppi: erityisohjelma
Vasemmistoliitto:
Seksuaalioikeudet ja itsemääräämisoikeus kuuluvat kaikille
Ihminen ei voi olla täysin vapaa, jos hän ei saa päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Vasemmiston tavoite on vapauttaa ihminen turhasta kontrollista, sorrosta ja haitallisista normeista. Tavoitteemme on varmistaa kehollinen koskemattomuus, sekä seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja itsemääräämisoikeus sukupuoleen kaikille. Tavoitteemme on tukea yksilöiden oikeutta terveyteen ja hyvinvointiin sekä yksilöiden kasvua itseään ja toisiaan kunnioittaviksi ihmisiksi.
Seksuaalioikeuksilla tarkoitetaan yksilöiden oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Jokaisella on oikeus määrätä itse omasta kehostaan ja päättää, haluaako olla seksuaalisesti aktiivinen vai ei. Lisäksi seksuaalioikeudet takaavat oikeuden ilmaista ja toteuttaa oman seksuaalisen suuntautumisensa mukaista seksuaalisuutta samalla kunnioittaen muiden oikeuksia. Lisääntyminen kytkeytyy seksuaalisuuteen ja seksuaalioikeuksiin kuuluvat myös lisääntymisoikeudet.
Seksuaalioikeudet sisältävät esimerkiksi läheisten suhteiden solmimisen, avioitumisen ja lasten saamisen, mutta myös oikeuden tietoon seksuaalisuudesta, oikeuden suojella itseään ja oikeuden seksuaaliterveydenhoitoon. Seksuaalioikeudet sisältävät muiden oikeuksien tapaan myös velvollisuuden ja vastuun. Omien seksuaalioikeuksien toteuttamisessa jokaisella on velvollisuus kunnioittaa muiden oikeuksia. Myös valtioilla on vastuu siitä, että jokaisen seksuaalioikeudet turvataan lainsäädännöllä ja että lakien toteutumista valvotaan.
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa yksilön oikeutta valita sekä päättää omasta elämästään ja identiteetistään. Keholliseen koskemattomuuteen, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyen itsemääräämisoikeus tarkoittaa ihmisen vapautta määritellä ja ilmaista seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiänsä ja ihmisen oikeutta olla suojassa häirinnältä ja väkivallalta.
Seksuaalioikeuksissa ja itsemääräämisoikeudessa ei ole kyse marginaalisista kysymyksistä, vaan ne ovat ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden ytimessä. Ilman seksuaalioikeuksien ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, muutkaan ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät voi toteutua eikä ihmisellä ole mahdollisuutta kehittyä täyteen potentiaaliinsa.
Seksuaalioikeuksien ja itsemääräämisoikeuden toteutumatta jääminen on ongelma myös koko ihmisyhteisölle, se aiheuttaa monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja menetyksiä ja haittaa kehitystä. Seksuaalioikeuksien ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen on olennaista tasapainoiseen yhteiskunnallisen kehityksen ja kukoistavan ihmiskunnan kannalta.
Seksuaalisuus ja sukupuoleen liittyvät asiat ovat olleet ja ovat yhä valvonnan ja rajoittamisen kohteena, joten itsemääräämisoikeuden toteutumisen tiellä on paljon kulttuurisia, asenteellisia ja laillisia esteitä. Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvä kontrolli on yhteiskunnallisen vallankäytön ytimessä ja heijastelee yhteiskunnallisia valtasuhteita ja -hierarkioita.
Seksuaalioikeuksien toteutuminen kytkeytyy vahvasti myös sukupuolten tasa-arvoon sekä naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen.
Historiallisesti erityisesti naisten seksuaalisuutta ja kehoa on pyritty kontrolloimaan yhteiskunnassa ja naisten ihmisoikeuksien toteutuminen on estynyt seksuaalioikeuksien rajoitusten ja haitallisten sukupuolistereotypioiden takia. Naiset eivät ole esimerkiksi saaneet päättää omasta seksuaalisuudestaan, naimisiin menosta tai lasten saamisesta ja heitä on altistettu seksuaaliselle väkivallalle. Naisten seksuaalisuuden ja kehon kontrollointi estää osaltaan naisten yhteiskunnallisen aseman paranemista ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista sekä haittaa yhteiskuntien kehitystä. Kapeat ja ahtaat yhteiskunnalliset normit estävät myös poikia toteuttamasta seksuaalisia oikeuksiaan ja hakeutumasta seksuaaliterveyspalveluihin.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen itsemääräämisoikeutta ja oikeutta itsensä ilmaisuun on historiallisesti ja nykyäänkin rajoitettu monilla tavoilla ja näin estetty heidän ihmisoikeuksiensa toteutuminen. Homoseksuaalisuutta on kriminalisoitu ja leimattu ja heteroseksuaalisesta normista poikkeavia ihmisiä on vainottu. Sukupuolen ja sen ilmaisun moninaisuutta on pyritty ja pyritään edelleen sosiaalisen kontrollin ja lakien kautta rajoittamaan ja esimerkiksi trans- ja muunsukupuoliset kohtaavat syrjintää ja väkivaltaa. Myös joidenkin vähemmistöryhmien seksuaalisuutta on yhteiskunnan tahoilta kontrolloitu ja rajoitettu, ja esimerkiksi vammaisten seksuaalioikeuksien toteutumisen tiellä on vieläkin esteitä.
Seksuaalioikeuksia edistävälle työlle on maailmalla valtava tarve, ja esimerkiksi tänä päivänä yli 200 miljoonaa naista ei saa käyttää tarvitsemaansa ehkäisyä. Konservatiiviset voimat eri puolilla maailmaa pyrkivät heikentämään tasa-arvoa ja seksuaalioikeuksien toteutumista. Toisaalta seksuaalioikeuksien ja lisääntymisterveyden laiminlyönti johtaa valtavaan inhimilliseen kärsimykseen ja heikentää kehittyvien maiden mahdollisuuksia saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita.
Ilman seksuaalioikeuksien ja kehollisen itsemääräämisoikeuden toteutumista, eivät voi toteutua myöskään ihmisten tasa-arvo ja vapaus. Suomi on monella tavalla ihmisoikeuksien edelläkävijä, mutta myös meillä on vielä vakavia puutteita seksuaalioikeuksien ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa. Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee varmistaa ihmisoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden täysi toteutuminen kotimaassa ja pitää seksuaalioikeuksien toteutuminen korkealla myös ulkopoliittisella asialistalla. Seuraavaksi esittelemme Vasemmistoliiton tavoitteita seksuaalioikeuksien ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen saralla:
Maksuton ehkäisy nuorille
Ehdotamme, että kaikille alle 25-vuotiaille taataan maksuton ehkäisy. Suomessa ehkäisy ei ole kela-korvattavaa ja ehkäisyvälineiden hinta voi vähävaraisille nuorille muodostua esteeksi ehkäisyn käytölle. Ehkäisyn kallis hinta aiheuttaa nuorille taloudellisia paineita ja voi pahimmillaan johtaa ehkäisytarpeen laiminlyöntiin, ei-toivottuihin raskauksiin ja seksitautien leviämiseen.
Kaikille ehkäisyvälineitä tarvitseville alle 25-vuotiaille nuorille tulisi taata heille parhaiten sopivat ehkäisyvälineet maksuttomasti. Maksuttomasti tarjottavien ehkäisyvälineiden tulisi kattaa ainakin kondomit, e-pillerit sekä pitkäaikaiset ehkäisykierukat ja -kapselit. Ikäraja tulisi asettaa 25 vuoteen, jotta käytännöllä saavutettaisiin paras mahdollinen kansanterveydellinen hyöty. Ehkäisyvälineiden jakelun yhteydessä nuorten on saatava myös tarpeellista seksuaalineuvontaa ja keskusteluapua nykyistä laajemmin.
Monet kunnat ovat jo alkaneet tarjota maksutonta ehkäisyä nuorille. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat, eivätkä läheskään kaikki Suomen nuoret pääse palveluiden piiriin. Siksi nuorten maksuttomasta ehkäisystä tulee säätää kansallisesti.
Kuntakokemusten valossa tiedetään, että nuorten maksuton ehkäisy vähentää abortteja ja seksitauteja. Maksuttoman ehkäisyn voi arvioida olevan suunnilleen kustannusneutraali, sillä kansanterveydelliset hyödyt maksavat sijoitetut eurot takaisin.
Translaki on uudistettava
Transsukupuolisuus tarkoittaa sitä, että ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänelle määriteltyä biologista tai sosiaalista sukupuolta. Suomen nykyinen translaki loukkaa räikeästi transsukupuolisten ihmisoikeuksia ja Suomi on saanut tästä useita kansainvälisiä huomautuksia. Henkilö joka haluaa korjata juridisen sukupuolensa, joutuu muun muassa todistamaan olevansa lisääntymiskyvytön ja hänen on osallistuttava pitkään lääketieteelliseen arviointiin.
Suomen translaki on viipymättä tehtävä kokonaisuudistus yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ja lääketieteellinen prosessi erotetaan toisistaan, lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta on luovuttava ja juridisen sukupuolen vahvistamisen tulee perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Translain on huomioitava myös lapset ja nuoret ja heille on turvattava kehitystason mukainen yksilöllinen hoito ja tuki. Tarvittavat hoidot ja palvelut on taattava asuinpaikasta riippumatta. Lain kokonaisuudistuksessa on huomioitava myös muut kuin naiseksi tai mieheksi itsensä määrittävät. Samalla vanhemmuuslaki ja hedelmöityshoitolaki on päivitettävä.
Lapsettomuushoitojen saatavuutta on parannettava
Suomessa puhutaan paljon syntyvyyden laskusta. On hyvä muistaa, että moni lapsia toivova ihminen kärsii hedelmällisyysongelmista tai lasten saannin tiellä on muita ongelmia, eikä lasten saaminen ole aina syystä tai toisesta helppoa. Suomessa on turvattava hedelmöityshoitojen nykyistä parempi saatavuus. Nykyisellään ongelmaksi muodostuu usein se, että julkisesti korvattavan hedelmöityshoitojen kriteerit ovat liian tiukkoja, esimerkiksi muut kuin heteroparit eivät saa hoitoja ja hoidot lopetetaan liian varhaisessa vaiheessa. Yksityisellä puolella hoitojen kustannukset taas muodostuvat kestämättömän suuriksi.
Hedelmöityshoitojen saatavuus ei saa riippua esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta, asuinpaikasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolen ilmaisusta. Hedelmöityshoitoja antavissa yksiköissä on oltava käytössä yhtenäiset hoitoon pääsyn kriteerit, hedelmöityshoitoja tarvitsevia tulee kohdella yhdenvertaisesti ja hoitopolun tulee olla nykyistä selkeämpi. Myös naisparien, itsellisten naisten sekä trans- ja muunsukupuolisten tulee saada hedelmöityshoitoja julkiselta puolelta. Hedelmöityshoitoihin on varattava riittävät resurssit ja asia on huomioitava myös sote-uudistuksen yhteydessä.
Sijaissynnytykseen tähtäävät järjestelyt on nykyisellään kielletty hedelmöityshoitolaissa, minkä vuoksi jotkut suomalaiset ovat turvautuneet ulkomailla tapahtuviin järjestelyihin. Sijaissynnytykselle tulisi luoda eettisesti kestävät ja turvalliset rakenteet kotimaassa uudistamalla lainsäädäntöä ja luomalla hyvät käytänteet. Ei-kaupallisen sijaissynnytysten sallimisen selvittäminen tulisi ottaa seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.
Rikoslain raiskauspykälät suostumusperusteiseksi
Rikoslaki määrittelee raiskauksen nykyisellään ensisijaisesti fyysisen väkivallan kautta, eli raiskausta ei yksiselitteisesti nähdä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen kautta vaan muun väkivallan kautta. Seksi ilman suostumusta on raiskaus, ja raiskaus on seksuaalista väkivaltaa, vaikka siinä ei olisi käytetty nyrkkejä. Suomen rikoslain raiskaus-määritelmä ja pykälistö onkin uudistettava siten, että se nostaa suostumuksen puutteen keskeiseksi raiskauksen kriteeriksi.
Raiskauslain uudistaminen suostumus-perusteiseksi selkeyttäisi rikoslakia, vahvistaisi joissain tapauksissa uhrin asemaa, saattaisi alentaa raiskausten ilmoittamiskynnystä ja antaisi seksuaalista itsemääräämisoikeutta vahvistavan yhteiskunnallisen viestin.
Lisäksi teot, joissa uhri on lapsi, tuomittaisiin yksiselitteisemmin raiskauksena. Suurin osa raiskauksista jää nykyisellään ilmoittamatta ja tuomitsematta, joten ilmoittamiskynnyksen alentamisen täytyy olla rikospolitiikan keskeinen tavoite.
Rikoslain raiskauspykälien uudistamisen yhteydessä tulisi tarkastella tarvetta kiristää seksuaalirikoksista annettavia tuomioita ja arvioida koko rikoslain seksuaalirikoksia käsittelevän 20 luvun laajempaa uudistamistarvetta.
Turvaa seksuaalisen väkivallan uhreille
Aivan liian usein raiskauksesta ei ilmoiteta poliisille ja uhrit jäävät usein yksin vaille henkistä ja juridista apua. Seksuaalisen väkivallan uhreille tarkoitettujen tukipalveluiden resursseja tulisi vahvistaa nykyisestä Istanbulin sopimuksen mukaisesti. Suomeen tulisi perustaa kattava alueellinen raiskauskriisikeskusten verkko, niin että palvelut ja tuki ovat saatavilla kaikissa maakunnissa.
Matalan kynnyksen palveluja tulee olla saatavissa myös kunnissa ja verkko- ja puhelinpalveluissa. Lisäksi poliiseja tulee kouluttaa kohtaamaan seksuaalirikosten uhreja entistä paremmin.
Seksuaalikasvatusta kaikille
Suomessa nuorille kouluissa annettava seksuaalikasvatus on maailman mittakaavassa laadukasta ja kattavaa. Kuitenkin maailman huippumaallakin on parannettavaa seksuaalikasvatuksen käytännön toteutumisessa. Tutkimusten mukaan nuoret eivät ole aina tyytyväisiä saamaansa seksuaalikasvatukseen. Myös nuorten vanhemmat kaipaisivat tukea seksuaalikasvatukseen liittyen.
On varmistettava, että kouluissa seksuaalikasvatustyötä tekevillä on riittävä koulutus ja osaaminen opetettavaan aiheeseen. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus ja velvollisuus osallistua ikätason mukaiseen opetussuunnitelmassa määriteltyyn seksuaalikasvatukseen, eli vanhemmat eivät voi evätä opetukseen osallistumista esimerkiksi uskonnollisin perustein kuten joissain kunnissa on raportoitu tapahtuneen. Valtakunnallisella ohjeistuksella on varmistettava, että kaikki lapset ja nuoret osallistuvat opetukseen.
Seksuaalikasvatuksessa tulee kertoa tasapuolisesti seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta eivätkä oppimateriaalit saa olla seksuaalisuutta ja sukupuolta normittavia. Opetuksessa on vahvistettava nuorten turvataitoja netissä ja sosiaalisessa mediassa. Turvataitojen opetukseen tarvitaan valtakunnallista ohjeistusta ja opetushenkilökunnan osaamista.
Seksuaalikasvatusta ja seksuaalioikeuksiin liittyvää opetusta on annettava myös osana maahanmuuttajien kotoutumisprosessia. Turvapaikanhakijoille on vastaanottovaiheessa annettava omankielistä seksuaalikasvatusta ja tietämystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja lainsäädännöstä.
Seksityöntekijöiden ja ihmiskaupan uhrien suojaa parannettava
Euroopan ulkopuolelta tulevilla seksipalveluiden myyjillä on kohonnut riski joutua vakavan väkivallan, ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhriksi. Ulkomaalaislaki mahdollistaa ulkomaalaisen käännyttämisen, mikäli epäillään että henkilö myy seksipalveluita. Ulkomaalaislain niin sanotun käännytyspykälän on havaittu estävän monia väkivallan kohteeksi joutuneita hakemasta heille kuuluvaa rikosoikeudellista suojaa. Jatkuvan käännytysuhan takia monet eivät uskalla kääntyä virkavallan puoleen edes kohdatessaan väkivaltaa. Ulkomaalaislain pykälästä on enemmän haittaa kuin hyötyä, joten se tulee poistaa.
Joskus seksipalveluiden myymiseen liittyy myös ihmiskauppaa, eli ihmiskaupan uhri on tilanteessa, jossa hän on alisteisessa asemassa eikä hänellä ole todellista mahdollisuutta irtautua toiminnasta tai määrätä itse tekemisistään. Seksuaalista väkivaltaa esiintyy usein myös muiden ihmiskaupan muotojen yhteydessä. Viranomaisten valmiutta tunnistaa ja auttaa ihmiskaupan uhreja tulee parantaa nykyisestä. Lisäksi ihmiskaupan uhrien suojelun tiellä on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän sidos rikostutkintaan, joka on osoittautunut ongelmalliseksi. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää tulee parantaa.
Vammaisilla ihmisillä ja vanhuksilla on oikeus seksuaalisuuteen
Vammaisuus tai vanhuus ei poista ihmisen seksuaalisuutta, mutta se saattaa vaikeuttaa seksin toteutumista käytännössä.
Vammaisilla on yhtäläinen oikeus saada seksuaalikasvatusta ja seksuaaliterveyspalveluja sekä toteuttaa seksuaalisuuttaan.
Vanhuus ei saa olla este ihmisen seksuaalisuuden toteutumiselle, vaikka henkilö asuisikin palvelukodissa.
Asuntoloissa ja laitosympäristöissä eläville tulee taata riittävä yksityisyys ja itsemääräämisoikeus tilanteissa, joissa he tarvitsevat apua arkipäivän toimissa. Vammaisten ja vanhusten parissa työskentelevien osaamista ja ymmärrystä asiakkaiden seksuaalisuudesta tulee vahvistaa. Seksissä avustamisen tai seksuaalisissa tilanteissa toimimisen pelisääntöjen tulee olla selvät, jotta myös työntekijöiden oikeudet toteutuvat.
Aborttilakia on päivitettävä
Suomessa raskauden keskeytys ei lain mukaan ole vapaa vaan abortti on perusteltava terveydellisillä tai sosiaalisilla syillä, mutta käytännössä jokainen ennen 12. raskausviikkoa pyytävä saa abortin. Laki tulisi saattaa vastaamaan käytäntöä, eli abortin pitäisi saada aina pyydettäessä ilman lain vaatimia perusteita.
Seksuaalioikeudet mukana Suomen ulkopolitiikassa
Sukupuolten tasa-arvo ja seksuaalioikeudet ovat osa Suomen kehityspolitiikkaa ja näin tulee olla jatkossakin. Seuraavan hallituksen tulee vahvistaa tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien asemaa osana Suomen kehityspolitiikkaa ja ulkopoliittista vaikuttamista sekä lisätä seksuaalioikeustyölle suunnattuja kehitysyhteistyömäärärahoja. Lisäksi on varmistettava, että kaikki hallituksen keskeiset ministerit sitoutuvat Suomen linjaan.
Humanitaaristen kriisien määrä maailmalla kasvaa ja kriisien keskellä seksuaalinen väkivalta lisääntyy, lapsiavioliitot yleistyvät eikä ehkäisyä ja äitiysterveyspalveluja ole saatavilla. Suomen tulee painottaa seksuaaliterveyttä ja –oikeuksia myös humanitaarisessa avussaan.
Lasten sukuelinten leikkely on lopetettava
Intersukupuolisuus tarkoittaa joukkoa kehon sellaisia variaatioita, joissa sukupuolitetut piirteet eivät ole selvästi mies- tai naistyypilliset. Suomessa syntyy vuosittain lapsia, joiden sukupuoli ei kehollisten piirteiden perusteella ole selvästi määriteltävissä tytöksi tai pojaksi. Joissain sairaaloissa näiden intersukupuolisten lasten sukuelimiä leikataan edelleen kosmeettisista syistä. Intersukupuolisten lasten sukuelinten ei- lääketieteellinen leikkely on lailla kiellettävä ja lopetettava, sillä lapsella on oltava kasvaessaan oikeus määritellä sukupuolensa ja päättää leikataanko sukuelimiä ja jos, niin mihin suuntaan.
Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, joka on Suomen lainsäädännön mukaan rangaistava teko. Ketään ei kuitenkaan ole tuomittu, vaikka tiettävästi myös suomalaisia tyttöjä on ympärileikattu. Asian selkeyttämiseksi tulisikin selvittää tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaisen erillislainsäädännön tarvetta. Tyttöjen sukupuolielinten ympärileikkaamisen vastaista työtä tulee myös huomattavasti tehostaa kouluttamalla terveydenhuoltohenkilökuntaa, kasvattajia ja viranomaisia ja tyttöjen ympärileikkausten ehkäisemisen ohjelman toimeenpano tulisi resursoida nykyistä paremmin.
Poikien ympärileikkaukset on vakiintunut uskonnollis- kulttuurinen tapa monissa maissa. Vaikka poikien ympärileikkaaminen ei yleisesti ottaen ole seurauksiltaan yhtä vaurioittava kuin tyttöjen sukuelinten silpominen, voidaan myös poikien ympärileikkaamista pitää tarpeettomana ja joskus myös haitallisena lasten kehollisen itsemääräämisoikeuden loukkauksena. Poikien ympärileikkaamista tulisi pyrkiä valistuksella vähentämään tavoitteena, että muista kuin
lääketieteellisistä syistä tehdyistä alaikäisten poikien ympärileikkauksista voitaisiin tulevaisuudessa luopua kokonaan.
Kuukautissuojien verotusta alennettava
Kuukautissuojat ja inkontinenssisuojat (eli pidätyssuojat) ovat välttämättömiä hygienia- ja terveystarvikkeita. Kuukautis- ja inkontinenssisuojat kuuluvat tällä hetkellä normaaliin 24 %:n arvonlisäveron piiriin. Näitä välttämättömiä terveystuotteita voi kuitenkin verrata apteekeissa myytäviin terveystuotteisiin, joiden arvonlisävero on 10 %. Kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisävero tulisikin alentaa kymmeneen prosenttiin. Tämä helpottaisi näiden välttämättömien tarvikkeiden hankintaa ja tasoittaisi kuukautissuojista nimenomaan naisille seksuaaliterveydestä aiheutuvaa erityistä kulurasitetta sekä erityisesti sairaille ja vanhuksille inkontinenssisuojista kertyvää kustannusta.
Seksuaaliterveyspalvelut varmistettava sote- uudistuksessa
Sosiaali- ja teveydenhuollon uudistus vaikuttaa toteutuessaan myös seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden toteutumiseen. Uudistuksessa tulee varmistaa, että ennaltaehkäisevät ja matalankynnyksen seksuaaliterveyspalvelut vahvistuvat, eivätkä ainakaan heikkene. Esimerkiksi ehkäisyneuvoloiden työn jatko tulee varmistaa. Äitiys- ja lastenneuvoloita ei tule yksityistää.
Seksuaaliterveyteen liittyvät asiakasmaksut eivät saa nousta, vaan tavoitteena tulee olla perusterveydenhuollon asiakasmaksujen poisto. Gynekologian palveluiden tulee olla saatavissa julkisessa terveydenhuollossa nykyistä helpommin.
Parannusta seksitautien torjuntaan
Seksitauteja osataan Suomessa hoitaa hyvin, mutta huolestuttavaa kuitenkin on, että seksitauteja ei aina testata oikein ensisijaisissa testauspisteissä, kuten terveysasemilla. Testeihin hakeutuvan asiakkaan seksitavoista ei aina uskalleta kysyä, testauksen tarvetta kyseenalaistetaan hoitohenkilökunnan toimesta tai testejä ei osata tehdä riittävän kattavasti. Seksitauteja ennaltaehkäisevää työtä tulee edelleen tehostaa ja testausta tulee lisätä erityisryhmät huomioiden. HIV-positiivisuuteen liittyvää tietoa tulee lisätä ja stigmaa pyrkiä poistamaan.