Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/793
Vasemmistoliitto
Muutos tehdään kunnissa 2008 - 2012
- Puolue: Vasemmistoliitto
- Otsikko: Muutos tehdään kunnissa 2008 - 2012
- Vuosi: 2008
- Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma
Kunnallisvaaliohjelma
Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa Kuusamossa 6.4.2008
Muutos tehdään kunnissa 2008 - 2012
- Tavoitteena hyvä arki ja mielekäs elämä
Vasemmistoliiton unelmakunnassa toteutuvat vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään arkeen. Jokaisella on oltava mahdollisuus elää mielekästä elämää, johon kuuluvat koti, työ ja toimeentulo, mahdollisuus läheisiin ihmisiin ja ystäviin sekä puhdas luonto ja viihtyisä rakennettu ympäristö.
Vasemmistoliitto sitoutuu koko poliittisella voimallaan edistämään asukkaiden hyvän arjen toteutumista koko maassa. Vasemmistoliitto haluaa rakentaa yhteisöllisyyttä yhdessä ihmisten kanssa.
Vasemmistoliitto ei halua jättää asukkaita eikä palveluja ja ympäristön parantamista markkinoiden armoille. Kunnissa ja kaupungeissa on oltava vahva ote palvelujen ja ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa sekä ympäristöriskien torjunnassa. Kuntien on sitouduttava köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Kuntalaisille valtaa ja tasa-arvoa
Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Asukkailla pitää olla hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kunnassaan omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Lähidemokratian pitää toimia. Yhteydet kunnan päättäjiin tulee olla avoimet ja suorat. Viestinnän kunnan asioista on oltava avointa ja kaikkien kuntalaisten saavutettavissa.
Kansalaisten valitsemien valtuustojen roolia on vahvistettava kunnissa. Kuntapäättäjät ovat avainasemassa kuntien elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämisessä. Päätöksenteon avoimuutta on lisättävä ja päätökset on saatava kuntalaisten arvioitavaksi jo valmisteluvaiheessa.
Kuntalaisten omia vaikutuskanavia on monipuolistettava. Asukkaiden on päästävä vaikuttamaan elinympäristöönsä ja palvelujen järjestämiseen. Sähköistä vaikuttamista on lisättävä ja monipuolistettava. Kunta- ja kaupunkiosatoimintaa on tuettava. Myös kansanäänestystä on käytettävä nykyistä useammin kunnissa.
Lähipalvelut saatava vihdoinkin kuntoon
Vasemmistoliiton mielestä kuntien palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti kunnan omana työnä. Rahoitus on taattava verotuloilla. Palvelujen tuottamisessa on oltava ennalta ehkäisevä näkökulma vahvasti mukana.
Kuntien palvelu- ja rakenneuudistukseen on vaikutettava aktiivisesti. Kuntauudistus ei saa uhata demokratiaa, lähipalveluja eikä kuntien omaa palvelutuotantoa. Lähipalvelut on turvattava myös kuntaliitoksissa.
Kuntapalvelujen on oltava laadukkaita ja maksuttomia tai saatavissa kohtuukorvauksella. Kuntien terveys- ja sosiaalialan palvelumaksuja ei tule korottaa. Perusterveydenhuollon kehittäminen on avainasemassa terveyserojen kaventamisessa.
Kuntien palvelujen parantaminen edellyttää riittävää rahoitusta ja poliittista tahtoa. Kuntien on oltava vetovoimaisia työnantajia. Kunnissa on vahvistettava hyvää johtamista, palkattava riittävästi henkilökuntaa pysyviin työsuhteisiin ja henkilökunnan jaksamista on tuettava sekä työoloja kehitettävä. Kunnat ovat merkittäviä työllistäjiä myös tulevaisuudessa.
Vasemmistoliitto sitoutuu kuulemaan ja ottamaan huomioon asukkaiden näkemykset. Vammaisten palvelut, neuvolat, päivähoito, peruskoulutus, kouluterveydenhuolto, terveydenhuolto, hammashuolto, vanhustenhoiva, lastensuojelu, päihdehuolto, mielenterveyskuntoutus, asunnottomien palvelut, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä monet muut kuntien palvelut on pidettävä asukkaiden toivomassa kunnossa.
Hallituksen on sitouduttava rahoittamaan valtionosuuksilla kuntien palveluja nykyistä kattavammin. Myös alueellisia eroja ja kuntien taloudellista epätasa-arvoa on tasattava kuntien valtionosuuksilla. Myös kuntien on budjetoitava tarpeeksi rahaa hyvinvointipalveluihin.
Lapsille ja nuorille luotava hyvä kasvu- ja oppimisympäristö
Kuntapäättäjien on huomioitava lasten ja nuorten tarpeet päätöksenteossa. Heidän näkemyksensä tulee ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa, joukkoliikenteen, asumisen, opetuksen, liikunnan, nuoriso- ja kulttuuripalvelujen suunnittelussa sekä muiden lasten ja nuorten elämään vaikuttavien kuntapalvelujen toteuttamisessa. Päättäjien on kuultava nuoria itseään ja heidän osallistumisensa on mahdollistettava.
Koulun on oltava turvallinen, terveellinen ja luova oppimisympäristö. Opinto-ohjausta kouluissa on lisättävä ja ryhmäkoot on inhimillistettävä. Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja lääkäreitä on oltava riittävästi. Koulukiusaamiseen on saatava seuraamis- ja puuttumiskeinot. Nuorten vapaa-ajan toiminnalle on luotava puitteet.
Peruskoulun jälkeisen koulutuksen maksuttomuus ja laadukkuus on turvattava. On taattava riittävät resurssit, joilla katetaan ammattitaitoinen opetus, kuraattori- ja opinto-ohjauspalvelut sekä muut tukitoiminnat. Opiskelijoiden on saatava terveyspalvelut opiskelukunnassaan.
Kuntapalvelujen on tuettava vanhemmuutta ja perheiden jaksamista. Äitiys- ja lastenneuvoloiden, sosiaalitoimen perhepalvelujen sekä päiväkotien, koulujen, nuorisotoimen ja muiden palvelujen on vastattava erilaisten ja kaikenmuotoisten perheiden tarpeisiin nykyistä kattavammin.
Ehkäisevään lastensuojeluun on satsattava voimallisesti. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on puututtava jo neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja muussa palveluverkossa. Pienten koululaisten iltapäivähoito on järjestettävä kattavasti.
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä tarpeet on otettava huomioon kunnan palveluissa.
Vastuu hyvästä vanhuudesta on yhteinen
Vanhustyön inhimillisyyden mittana on se, miten hyvin yhteiskunta huolehtii heistä, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoivaa elämänsä illassa.
Vanhustyön kehittämisessä on kuunneltava ikäihmisten omia toiveita, tarpeita ja suunnitelmia. Vanhukset ovat hyvin monimuotoinen väestöryhmä niin iältään, kunnoltaan kuin palvelutarpeiltaan. Tärkeintä on ennaltaehkäisevä työ, joka kunnissa pitää nähdä sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin että sosiaalisen ja fyysisen ympäristön kannalta. Tärkeää on tukea ja kannustaa ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntatoimintaa, kehittää ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja rakentaa esteetöntä ympäristöä. Kotipalvelujen laajentamisella tuetaan parhaiten sitä, että yhä useampi vanhus kykenee asumaan omatoimisesti kotonaan.
Jokaisella kuntalaisella on oikeus asuntoon
Kuntien on huolehdittava, että tarjolla on erilaisia asumismuotoja. Vasemmistoliitto vaatii myös asunnottomuuden poistamista.
Kunnilla on erityinen vastuu huolehtia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuudesta. Voidakseen vaikuttaa alueensa asuntotarjontaan, kunnan on oltava aktiivinen toimija niin vuokra-asuntojen omistajana kuin rakennuttajanakin. Asukasdemokratiaa on vahvistettava.
Kuntien on edistettävä kestävää kehitystä asumisessa. Uusien ja vanhojen asuinalueiden on oltava toimivan joukkoliikenteen piirissä. Jo asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä on joukkoliikenneyhteyksien toimivuus taattava. Kuntien on edistettävä rakennusten parempaa energiatehokkuutta.
Kotona on voitava asua kaiken ikäisenä. Kotona asumista on tuettava rakentamalla ja korjaamalla asuntoja esteettömiksi vammaisille ja vanhuksille sekä erilaisilla koti- ja tukipalveluilla.
Elinkelpoinen ympäristö taattava tuleville sukupolville
Puhdas ympäristö lisää elämänlaatua. Ihmisten toiminnassa ja elinkeinonharjoittamisessa on aina otettava huomioon luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito sekä ilmastonmuutoksen torjunta. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja luonnon tuhoaminen on estettävä.
Keskusta-asuminen on saatava kaavoituksella tiiviiksi, toimivaksi ja viihtyisäksi. Lähiöasumista on kehitettävä viihtyisäksi ja luontoa säästäen. Kaupunkimetsiä on säästettävä virkistys-, liikunta- ja vapaa-ajankäyttöön.
Kaupunkisuunnittelun ja liikenneratkaisujen tavoitteena tulee olla nollapäästökaupunki. Rakentaminen, asuminen, palvelut sekä elinkeinotoiminta on sovitettava yhteen joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyetäisyyksien kanssa. Myös maaseudun ja lähikeskusten palveluja ja joukkoliikennettä on parannettava.
Joukkoliikennepalvelujen käyttöä on lisättävä maksuja alentamalla. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea on nostettava.
Kuntien energiasäästötalkoot on saatava jatkuvaksi projektiksi. Kaikissa kunnissa on laadittava kuntakohtainen energiansäästöohjelma ja luotava kuntalaisille paremmat mahdollisuudet toimia arkipäivässä ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä vastaan. Kaavoituksessa ja rakentamisessa on oltava yhtenä tavoitteena energian säästäminen.
Kuntien on käytettävä ympäristöystävällistä teknologiaa ja tehtävä hankinnat ekotehokkaasti ja eettisesti. Kuntien on energiantuottajina tehtävä ilmastoa säästäviä ratkaisuja.
Kaikissa suurimmissa kunnissa on laadittava oma ilmastostrategia tai kunnan on oltava mukana seudullisessa ilmastostrategiassa.
Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt omien kuntiensa vaikuttajiksi
Maahanmuuttajilla on oikeus tasavertaiseen elämään ja toimeentuloon. Kunnissa on tuettava monipuolisesti maahanmuuttajien kotiutumista, työllistymistä ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.
Suomen- tai ruotsinkielen opetusta on järjestettävä tarpeen mukaan lähtien päivähoidosta aina aikuiseksi saakka. Maahanmuuttajia on kannustettava ja tuettava osallistumaan kunnalliseen päätöksentekoon ja muuhun vaikuttamiseen.
Maahanmuuttajanaisilla on usein miehiä heikommat mahdollisuudet kodin ulkopuoliseen elämään.
Naisten kotiutumista, kielen opiskelua ja työhön pääsyä tuetaan huomioiden erityisesti naisten tarpeet.
Maahanmuuttajien lisäksi on kunnissa huolehdittava muiden etnisten vähemmistöjen ja saamelaisväestön tarpeista. Romanien koulutuksen ja työllistymisen hyväksi on tehtävä aktiivisesti töitä.
Yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä kunnissa
Kuntien tehtävä on edistää kaikessa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa. Kunnissa pitää luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien osallistuminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Päätösten vaikutukset ja budjetti pitää arvioida sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Jokaiseen kuntaan on tehtävä lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma ja laaja-alainen yhdenvertaisuussuunnitelma. Kaikkinaisen yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii myös luottamus- ja virkahenkilöiden koulutusta.
Sukupuolen lisäksi ikä, terveys, liikuntaesteisyys, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen tai jokin muu syy saattaa olla kuntalaisten syrjinnän perusteena. Kaikille kuntalaisille on taattava mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kunnissa on valitettavan paljon myös välinpitämättömyyttä tai budjetin alimitoituksesta tai säästösyistä johtuvaa syrjintää.
Erilaisissa elämäntilanteissa olevilla sekä erityisryhmillä on erityistarpeita. Syrjinnän ennaltaehkäisy edellyttää avointa keskustelua ihmisten moninaisuudesta. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden on ohjattava kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa.