Tietoarkisto psykologisen tutkimuksen resurssina
Anu Vähäsoini 28.2.2003
Hiljattain ilmestyneessä kirjassaan professori, Tampereen yliopiston psykologian laitoksen johtaja Markku Ojanen kertoo liikunnan merkityksestä yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille. Ojanen on käyttänyt yhtenä lähteenään Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston toimittamia aineistoja.
Tietoarkiston kansainväliset vertailuaineistot kuten World Values Survey -aineistot,
Eurobarometrit ja
The International Social Survey Programme (ISSP) -aineistot tarjoavat oivallisen tilaisuuden tehdä maakohtaisia vertailuja tai tarkasteluja
eri ajankohtien välillä.
 
-Nämä arvoja ja asenteita kartoittavat pitkittäistutkimukset tarjoavat valtavan määrän hyödyllistä tietoa tutkijan käyttöön. Myös
yksilöiden hyvinvointia tutkittaessa aineistot ovat arvokasta materiaalia.
-Tietoarkiston aineistoista löysin monia tutkimuksellista kiinnostustani vastaavia aineistoja. Lähellä sydäntäni ovat erityisesti
yksilöiden arvot, asenteet, psyykkinen hyvinvointi ja selviytyminen vaikeissa olosuhteissa, tämä onnellisuustutkijaksikin tituleerattu
professori luettelee.
Ojasen mukaan aineistojen käytössä psykologian opiskelijoiden seminaari- ja pro gradu -töissä piilee hienoinen vaara. -Tärkeä osa
koulutusohjelmaamme on tieteellisen tutkimustyön menetelmien oppiminen ja lähtökohta on ollut, että aineistot kerätään aina itse, jolloin
valmiiden aineistoja käyttö sellaisenaan on ongelmallista. Ojanen kuitenkin toteaa, että näiden kattavien pitkittäisaineistojen luotettavuus
on hyvä, eikä niiden mahdollisuuksia sovi jättää huomiotta. -Erityisesti ammatikseen tutkijan työtä tekevien kannalta palvelu on erinomainen
resurssi, heillehän ei aineistojen kerääminen itsenäisesti ole välttämätöntä. Opiskelijat taas voivat käyttää aineistoja lähdemateriaalina
opinnäytetöidensä tukena.
Yhteiskuntatieteellistä psykologiaa
Psykologia lasketaan yleisesti osaksi yhteiskuntatieteitä, joskin Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa psykologiaa opiskellaan
humanistisessa tiedekunnassa.
Ojanen näkee psykologisen tutkimuksen painopisteen olevan siirtymässä biologis-neuropsykologiselle puolelle.
- Esimerkiksi masennus on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä, mutta on vaikea uskoa, että ihmisen aivokemiassa
olisi tapahtunut jotain dramaattista niin lyhyessä ajassa. Syitä on haettava myös kulttuurisista ja yhteiskunnallisista muutoksista,
Ojanen puuskahtaa. Sosiologisen näkökulmansa takia Ojanen katsookin hyötyvänsä aivan erityisesti Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston palveluista.
Tietoarkisto palvelee myös psykologiaa
Vaikka tietoarkistossa on toistaiseksi vain vähän selkeästi psykologisia aineistoja, on monissa aineistoissa
tarjolla hyödyllistä tietoa myös psykologiselle tutkimukselle. Ojasta kiinnostavat lähinnä arvoista, asenteista ja terveydestä kertovat aineistot.
- Mutta aivan erityisen upeaa olisi löytää tutkimus esimerkiksi terapioiden vaikuttavuudesta. Taitavat vain olla kovin hankalia ja
vaikeita raportoitavaksi, professori pohdiskelee.
Ojasen mukaan psykologien ammatilliseen käyttöön tarkoitetut testit ja koetulosten analysointi, koehenkilöiden henkilöllisyydet sekä
vastaavat salassapitoa vaativat seikat saattavat johtaa siihen, ettei aineistoja uskaltauduta luovuttamaan. Ojanen arvelee myös, että
monesti aineistoja ei toimiteta siinä pelossa, että tutkimusotos ei ole riittävän laaja.
- Tai jos aineistot ovat osa pitkittäistutkimusta ja tietoja halutaan luovuttaa vasta kun koko tutkimus on tehty, Ojanen miettii.
Aihetta moisiin huoliin ei aineiston luovuttajalla kuitenkaan ole. Aineisto anonymisoidaan tarvittaessa poistamalla siitä kaikki
tunnistetiedot. Tietosuoja turvataan siis täydellisesti. Tutkimusotoksen suppeus ei sekään ole syy olla tarjoamatta aineistoa arkistoitavaksi.
Arkistointikelpoisuutta ei ratkaise väestöotoksen laajuus, vaan se miten merkityksellinen aineisto on yhteiskuntatieteellisesti.
Tutkimuksen keskeneräisyys ei niinikään riitä perusteeksi, sillä varsinainen julkaisupäivämäärä voidaan sopia erikseen.
Ojanen kertoo olleensa tyytyväinen tietoarkistolta saamaansa palveluun.
- Sain ystävällistä ja nopeaa palvelua sekä aineistot sähköisesti
suoraan työpaikalleni, Ojanen kiittelee.
-Ei teillä muuten olisi aineistoja masennuksesta, käy professori vielä haastattelun lopussa huikkaamassa ovenraosta.
Lähde: Ojanen, Markku et al. (2001): "Liiku oikein - voi hyvin".
Liikuntatieteellinen Seura ry, Tampere.
Sivun alkuun | Tietosuoja
|
