Marja Järvelän haastattelu:
Tietoarkiston aineistoilla nopeammin analysoimaan
Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelma houkuttelee monialaisuudellaan
Helena Laaksonen 9.5.2003
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan varapuheenjohtaja
Marja Järvelä
rohkaisee tutkimushankkeitaan suunnittelevia käyttämään arkistoituja aineistoja aina,
kun se on mahdollista ja tieteellisesti perusteltua.
 
Kun sopiva aineisto on jo kerättynä ja arkistosta saatavana, tutkija voi minimoida sen avulla aineiston
hankinnan kustannukset ja vaivan.
- Se on hyvä argumentti, että päästään ikään kuin suoraan tulkitsemaan,
eikä kaikkia vaiheita tarvitse suunnitella alusta asti, pohdiskelee Järvelä.
- Jo oman tutkimuskokemukseni kautta minulla on ollut sellainen käsitys, että aineistoja kerätään liikaa.
Niitä ei käytetä tarpeeksi intensiivisesti.
Toukokuun haun viime hetket käsillä
Suomen Akatemian toukokuun 15. päivän hakuun osallistuvilla ovat viimeiset valmistelupäivät käsillä.
Avoinna on muun muassa Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelman aiehaku.
Omaa osaansa ohjelmaan varatusta kuuden miljoonan euron potista tavoittelevat Järvelän kuulemien
ennakkohuhujen mukaan useat tahot.
Järvelän mukaan mikään ei estä hankkeita käyttämästä arkistoituja ja aiemmissa projekteissa kerättyjä laadullisia
tai määrällisiä aineistoja. Hän mainitsee esimerkiksi tutkimusohjelmaan kirjatun tavoitteen kehittää sosiaalisen pääoman mittausmenetelmiä.
Riippuu näkökulmasta, millaista aineistoa tietoarkisto pystyy tähän tarkoitukseen tarjoamaan.
Ajankuvaa ja vertailututkimusta arkistoon
Kansainvälistä vertailututkimusta on tehty Suomessa Järvelän mukaan harmillisen vähän viime vuosina. Hän odottelee
ohjelmasta parin - kolmen maan vertailuaineistoja, jotka voisivat tulla myöhemmin arkistoon. Onhan tutkimusohjelmaan kirjattu kansainvälisyyden tavoite.
Toisaalta tietoarkistossa on jo runsaasti valmiita aineistoja, joita hankkeet voisivat käyttää kansainvälisen vertailun tekemiseen.
Järvelä arvelee, että tutkimushankkeissa kerätään ainakin laadullisia aineistoja, jotka oikein kerättyinä ja
dokumentoituina soveltuvat arkistoitaviksi ja uudelleen käytettäviksi. Hän toivoo tutkimusohjelman tuottavan
ajankuvaa ja pohdittavaa tuleviin projekteihin ja ohjelmiin.
Monitieteisyyttä toivotaan
Vaikka Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelman kuudesta miljoonasta riittää jaettavaa
useille tutkimusryhmille, ei rahan saanti tälläkään kerralla ole helppoa. Laajapohjaiseen ohjelmaan riittää kilpailukykyisiä hakijoita.
- Meillä on pyrkimys kattaa ohjelmaa mahdollisimman laajalti. Ohjelman sisältöhän on
niin monipuolinen, että siihen on mahdollista rekrytoida tutkijoita hyvin monilta aloilta, toteaa Järvelä.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alalta mukaan odotetaan yhteiskuntatieteilijöiden lisäksi
ainakin historioitsijoita ja kielitieteiljöitä. Mukana ohjelman suunnittelussa ja hallinnoinnissa on myös terveyden tutkimuksen toimikunta.
Ohjelman tavoitteena on saada aikaan monitieteisiä projekteja, joissa yhteistyötä
tehtäisiin erityisesti toimikuntien edustamien tieteenalojen välillä.
Järvelä arvelee, että esimerkiksi taloustieteilijöillä ja sosiologeilla olisi mahdollisuuksia yhteishankkeisiin.
Toisaalta kansainvälinen arvionti on Järvelän kokemuksen mukaan perinteisiä tieteenaloja painottava.
Hänen mukaansa monitieteilijät saavat kritiikkiä osakseen helposti, jolleivät hakemukset vastaa onnistuneesti
tieteenalatyyppisiä hakemuksia. Heiltä vaaditaan samanlaista täsmällisyyttä esimerkiksi metodiensa selittämisessä.
Tämä saattaa olla ongelma tieteidenvälisille, usein kokeileville, hankkeille, joissa vakiintuneita
metodologioita ei voi vielä edes olla olemassa.
Yhteistyötä tutkijayhteisön kanssa
Tutkimusohjelman suunnittelu on aloitettu jo Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan
edellisellä kolmivuotiskaudella. Alun perin aihe on lähtöisin tutkijapiireistä, ja ideaa
on edelleen kehitelty vuorovaikutuksessa tutkijoiden kanssa, mistä Marja Järvelä on erityisen
tyytyväinen.
- Eurooppalaisessa tiedepolitiikassa joutuu usein kovastikin tähdentämään, että Suomen Akatemian tyyppinen
organisaatio voi tuottaa ohjelmia, jotka eivät ole niin sanotusti top-down, hallinnosta lähtöisin.
Toukokuun 15. päivän hausta jatkoon pääsevien hankkeiden varsinaiset pitkät suunnitelmat tulee jättää syyskuun puolivälissä. Ne joutuvat kansainväliseen
tieteelliseen arviointiin. Taustakeskustelun, käsitteistön ja metodien hallinnan ohella tutkijaryhmien pitää vakuuttaa lukijat
tutkimuksen hyödyllisyydestä.
- Eurooppalaisissa arvioissa katsotaan oikein tosissaan, mitä hyötyä tutkimuksesta on. Pelkkä yhteiskuntakritiikki ei
riitä, vaan usein kysytään, hyödyttääkö tämä tutkimus jonkin ongelman ratkaisemisessa.
Tutkijat suosivat ohjelmahakuja
- Jotkut ovat epäilleet, onko hallinnollisesti vaivalloinen ohjelmapuuhailu hyödyllistä.
Tutkimusohjelmien pelätään usein vievän rahaa Akatemian yleisestä hausta, Järvelä kertoo. Hänen mukaansa Akatemiassa
on kuitenkin jo vuosia sitten havaittu, että ohjelmat
ovat jopa suositumpia kuin "tavallinen" 15.5. haku.
Lisätietoja
 
Marja Järvelä
Marja Järvelä työskentelee viimeistä vuotta Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan varapuheenjohtajana.
Tätä edeltäneen kolmivuotiskauden hän oli ympäristön ja luonnonvarojen toimikunnan jäsen. Akatemian ulkopuolisessa elämässä
hän on Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on Järvelälle tuttu, sillä hän edustaa
Jyväskylän yliopistoa tietoarkiston valtakunnallisessa neuvottelukunnassa.
Sivun alkuun | Tietosuoja
|
