 |
 |
Numero 16 (1/2005)
|
|
|
 |
||||
etusivu
Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.
|
|
Yleiseurooppalainen tiekartta tutkimuksen perusrakenteista valmisteillaHelena Laaksonen 22.3.2005 Euroopan unioni on alkanut viime vuosina korostaa tutkimuksen infrastruktuureiden tärkeyttä kilpailussa paikasta tiedemaailman kärjessä. Kieleemme on ilmestynyt vanha sana uudessa merkityksessä: eri tieteenaloilla rakennetaan nyt tiekarttoja, roadmapejä. Rahaakin on ollut tarjolla sekä unionin puiteohjelmissa että kansallisella tasolla. Tiekartta tarkoittaa dokumenttia, johon kootaan tieteenalan olemassa olevia tutkimuksen tukiresursseja ja välineitä, tietokantoja, verkostoja ja palveluita. Infrastruktuureiden kartoituksen lisäksi tiekartta sisältää myös tulevaisuuden suunnitelmia ja tiedepoliittisia linjauksia. Tiekartta on tutkimuksen perusrakenteiden kehittämisen strateginen väline.
Euroopan unionin tiedepolitiikkaa valmisteleva European Strategy Forum on Research Infrastructures, ESFRI valmistelee nyt tiekarttojen tiekarttaa koko eurooppalaiselle tutkimusalueelle, ERA:lle. Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Arto Mustajoki edustaa Suomea ESFRI:n tiekartan laatimista varten perustetussa yhteiskunta- ja humanististen tieteiden ohjausryhmässä. Ohjausryhmissä ovat edustettuna unionin jäsenet ja liitännäisjäsenet, kuten Norja. Karttapaikka eurooppalaisille ja avoimille palveluilleTiekarttaan kootaan hankkeita, jotka tarjoavat eri tieteenaloilla tiedeyhteisön käyttöön välttämättömiä välineitä ja palveluita ja ovat alallaan kehityksen kärjessä. Lisäksi korostetaan toiminnan yleiseurooppalaista luonnetta ja avointa pääsyä palveluun. Tiekartta ei tyydy pelkästään kuvaamaan olemassa olevia rakenteita, vaan tavoitteena on laatia pitkän tähtäimen suunnitelma 10 - 20 vuoden päähän. Kartta sisältää yleiset tiedepoliittiset suuntaviivat. Kun tiekartta on valmis, sitä päivitetään vuosittain. - ESFRI ei itse jaa rahaa, mutta sillä on paljon sananvaltaa muun muassa puiteohjelmien
valmistelussa, Mustajoki sanoo. Yhteistä näkemystä etsimässäJotta tiekarttaan voidaan koota olemassa olevia hankkeita ja palveluita, joilla jo on tiedeyhteisön tukea, kuten ESFRI edellyttää, on ensin kyettävä muodostamaan asiasta kunkin tieteenalan yhteinen tahto ja näkemys. Tehtävää on myös kansallisella tasolla eri maissa. Suomessakin pitää laatia oma kansallinen infrastruktuuripolitiikka ja -ohjelma. Esimerkiksi, kun Suomen Akatemia jakoi viime vuodelle infrastruktuurirahoitusta,
kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tieteenaloilta tuli Mustajoen mukaan
melko vähän sopivia hakemuksia. Nyt Suomen Akatemia pyrkii selvittämään muun muassa eri alojen olemassa olevia varantoja ja tulevaisuuden tarpeita. Akatemia järjestää kesäkuun 3. päivänä kaikille avoimen tilaisuuden, jossa tieteen perusrakenteita on tarkoitus pohtia yhdessä. Myös kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alalla on alettava katsella infrastruktuureita laajemmin ja pitemmällä tähtäimellä. ESS täyttää vaatimuksetESFRI:n tavoitteena oleva yleiseurooppalaisten avointen perusrakenteiden tiekartta ja sen kehittäminen tulevaisuudessa edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Mustajoen mukaan vireillä on jo mittavia hankkeita tietokantojen ja aineistojen digitoimiseksi ja harmonisoimiseksi. Tärkeätä on laajentaa näköaloja niin, että tutkimusaineistot hyödyttävät mahdollisimman monia. Mustajoki mainitsee oman ohjausryhmänsä alalla onnistuneena esimerkkinä European Social Survey -tutkimuksen, jossa ESFRI:n edellyttämät avoin pääsy aineistoon ja yleiseurooppalainen ulottuvuus toteutuvat. Samoihin päämääriin pyrkivät myös Euroopan data-arkistot harmonisoidessaan aineistojensa kuvailuja ja luodessaan uutta yhteistä aineistoluetteloa Madiera-projektissa. Lisätietoja»Arto Mustajoki on Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori ja Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja.
|
