 |
 |
Numero 21 (1/2007)
|
|
|
 |
||||
etusivu
Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.
|
|
IASSIST 2006 kannusti arkistoimaan aineistoja ja kehittämään tilastollista lukutaitoaMari Kleemola & Tuomas J. Alaterä
Tietoarkistoalan vuoden kansainvälinen päätapahtuma, IASSIST-konferenssi, kokosi 250 alan ammattilaista Ann Arboriin toukokuussa 2006. Michiganin yliopiston kirjaston, informaatiotutkimuksen laitoksen ja ICPSR:n isännöimä tapahtuma tarjosi lähes sata esitystä teemanaan Data in a World of Networked Knowledge. Mikä kannustaisi arkistoimaan tutkimusaineistoja?Yhden konferenssin kiinnostavimmista esityksistä piti Michiganin yliopiston professori Margaret Hedstrom. Hän on tutkijaryhmineen toteuttanut tutkijakyselyn, jolla pyritään selvittämään, minkälaiset tekijät kannustavat tutkijoita jatkokäyttämään arkistoituja aineistoja ja arkistoimaan omat tutkimusaineistonsa. Alustavien kyselytulosten mukaan tutkijat käyttäisivät arkistoituja tutkimusaineistoja enemmän, jos saatavilla olisi juuri heidän tutkimukseensa liittyviä aineistoja, jos aineistot olisivat paremmin dokumentoituja ja jos arkisto tarjoaisi enemmän tukea aineistojen käyttöön. Lisäksi monet kaipasivat mahdollisuutta keskustella tutkimusaineistosta alkuperäisen tutkijan tai kerääjän kanssa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että yhtenä arkistoinnin etuna pidettiin sitä, ettei tarvitse vastailla omaan vanhaan tutkimusaineistoonsa ja sen käyttöön liittyviin kysymyksiin. Arkistointia kannatettiin myös siksi, että samaa aineistoa ei tarvitsisi kerätä toistamiseen ja siksi, että arkistoimalla aineistonsa tutkija välttää tiedostojen säilyttämiseen liittyvät hankaluudet. Lisäksi arkistointiin kannustavat ajatus datan hyödyllisyydestä muille tutkijoille ja erilaiset pakot, esimerkiksi rahoittajan tai aikakauslehden vaatimukset. Vain harva tutkija tunnusti haluavansa rahallista kompensaatiota datan toimittamisesta arkistoon. Sen sijaan aineiston arkistoinnin vaatimat resurssit tulisi saada mukaan projektien rahoituspäätöksiin omana kokonaisuutenaan. Ymmärretäänkö tilastoja?
Toinen konferenssin kiinnostavimmista teemoista oli tilastollinen lukutaito (statistical literacy) eli tilastojen tulkinta- ja käyttötaito.* Jos henkilöllä on hyvä tilastollinen lukutaito, hän osaa tulkita ja ymmärtää oikein taulukoina ja kuvioina esitettyjä prosenttilukuja ja jakaumia. Kun yhä kasvava määrä informaatiota esitetään tiedotusvälineissä ja erilaisissa päätöksenteon pohjaksi laadituissa selvityksissä tilastollisessa muodossa, on erityisen tarpeellista että sekä tavalliset kansalaiset että asiantuntijat osaavat lukea taulukoita ja kuvioita. Tiedon esittäjä pyrkii usein tiivistämään tietoa pieneen tilaan, mikä väistämättä vaikeuttaa tulosten luettavuutta. Jos tuloksia on vaikea ymmärtää tai ilmaista sanallisesti, vaarana on, että puutteellinen tilastollinen lukutaito johtaa vääriin päätelmiin. Tehtyjen tulkintojen perusteella kuitenkin toimitaan ja tehdään tärkeitäkin poliittisia päätöksiä. Konferenssissa keskusteltiinkin muun muassa median vastuusta tilastotiedon esittäjänä. Olisi suotavaa, että tilastollisen lukutaidon opiskelu kuuluisi kansalaisen "perusvelvollisuuksiin". Parhaiten valmiuttaan voi testata tulkitsemalla taulukoita tavalliselle puhekielelle. Mikä taulukon luvuista on kokonaisuus ja mikä osa siitä? Onko jokin luku puolet vai kaksi kertaa suurempi kuin toinen vai kenties 100 prosenttia enemmän? Vuonna 2002 toteutettu Statistical Literacy Survey osoitti, että niin opiskelijat, data-analyytikot kuin korkeakoulujen opettajat tarvitsevat harjoitusta tilastollisessa lukutaidossaan. Augsburg Collegen tilastollisen lukutaidon edistämisprojektissa on kehitetty vuorovaikutteinen verkko-ohjelma, jonka avulla voi testata tilastollista lukutaitoaan. Palvelu on englanninkielinen, mutta tilastolliset tulkintaongelmat ovat samanlaisia myös suomen kielellä. * Tilastollisen lukutaidon ohella voidaan erotella toisiaan täydentävinä kvantitatiivien lukutaito, datan lukutaito ja informaatiolukutaito. Tilastollinen lukutaito käsitteenä on lähellä kvantitatiivista lukutaitoa. Lisätietoja
» IASSIST-järjestö
|
