FSD Bulletin

Numero 26 (1/2009)
16.3.2009

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
s-posti: fsd@tuni.fi

Tietosuoja


CESSDAn asiantuntijaseminaari 2008
Data-arkistojen asiantuntijat jakavat kokemuksia metatiedon tuottamisesta

Helena Laaksonen | Kuva: H. J. Marker (DDA)

Data-arkistojen asiakkaat ovat usein tietämättömiä siitä, millaisin välinein ja menetelmin aineistotietokannat ja niissä julkaistavat kuvailutiedot ilmestyvät heidän ulottuvilleen. Taustalla on paljon aineiston käsittely- ja kuvailutyötä ja useimmiten lukuisia erilaisia sovelluksia. Sovellukset ovat kunkin arkiston oman atk-henkilöstön tuotantoa.

Kuvailutiedon eli metadatan tuottamisprosessissa on paljon arkistojenvälisiä yhtäläisyyksiä. Sovellusten kehitystyö vaatii ja kartuttaa kokemusta, jota kannattaa vaihtaa muiden kanssa. Euroopan data-arkistojen työntekijät jakoivat metadatan tuottamisen hyviä käytäntöjä viime syksynä järjestetyssä asiantuntijaseminaarissa Odensessa, Tanskassa. Yhteistyötä tehdään myös seminaarien ulkopuolella.

Relaatiotietokannasta verkkosivuille ja Nesstariin

Arkistot keräävät metadatan relaatiotietokantoihin. Kuvailun sisällön voi tuottaa arkiston työntekijä tai joskus primaaritutkijakin. Arkistossa kuitenkin vähintään tarkistetaan tietokantoihin tallennettavat kuvailutiedot. Tietokantoja voi olla useita. Niistä tuotetaan tieto eri järjestelmiin kuten verkkosivujen aineistoluetteloon tai Nesstar-aineistoluetteloon.

Eri järjestelmissä tarvitaan paljon sovellustyökaluja metatiedon tuottamiseen ja hallintaan. Data-arkistojen yhteinen ongelma ja tavoite on muodostaa työkaluista yhtenäisempi ja käyttäjille nykyistä helpommin hallittava kokonaisuus. Sovelluksia käyttävät arkistojen työntekijät.

Yhtenäistämisen paineita

Eroavuuksia kuvailukäytännöissä ja välineissä aiheuttavat data-arkistojen erilaiset resurssit ja tarpeet sekä historia. Käytäntöjen yhtenäistämiseen on paineita. Niitä lisäävät muun muassa data-arkistoissa käytössä olevan kuvailuformaatin DDI:n uusi versio, DDI3, ja Euroopan data-arkistojen kattojärjestön CESSDAn rakenteellinen kehittäminen, jota valmistellaan CESSDA PPP -projektissa. Projektin suunnittelemaan tutkimusinfrastruktuuriin osallistuminen edellyttää käytäntöjen yhtenäistämistä monin tavoin.

asiantuntijaseminaarilaisia

DDI3 ei ole vielä päivittäisessä käytössä yhdessäkään data-arkistossa. CESSDA PPP -projektissa suunnitellaan sen ottamista käyttöön. DDI3 helpottaa joidenkin uusien palvelujen tarjoamista arkistojen asiakkaille ja tuo uusia mahdollisuuksia metatiedon tuottamiseen ja hallitsemiseen. Toisaalta prosessi vaatii myös uusia työkaluja. Sen parissa sovelluskehittäjillä riittää työtä. Uusia työkaluja kannattaakin kehittää tiiviissä yhteistyössä muiden arkistojen kanssa.

Kuva: Euroopan data-arkistojen asiantuntijat kokoontuivat vuosittaiseen seminaariinsa Tanskan Odenseen 11.–12.9.2008. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston edustajat atk-erikoistutkija Matti Heinonen (kuvassa oikealla) ja tutkimusamanuenssi Seppo Antikainen (toinen oikealta).

 

Lisätietoa ja lähteitä
Teksti perustuu tutkimusamanuenssi Seppo Antikaisen ja atk-erikoistutkija Matti Heinosen kirjoittamaan matkaraporttiin.

» Seminaarin verkkosivut ja esitykset
» Aineistojen kuvailu FSD:ssä
» DDI Tools -projekti
» DDI-allianssi ja DDI3
» CESSDA PPP -projekti