DEMOKRAATTINEN VAIHTOEHTO

SUOMI TARVITSEE UUTTA AJATTELUA

Eri maiden ja maanosien kansat ovat liikkeellä laajemmin kuin koskaan: ihmiskunnan eloonjäämisen puolesta, USA:n johdon varustelupolitiikkaa ja ydinsotaa vastaan, ympäristökatastrofin estämiseksi, kehitysmaiden imperialistisen riiston lopettamiseksi.

Ihmiskunnalla on oikeus rauhaan ja elämään, oikeus turvallisuuteen ja tasa-arvoon. Niiden toteuttaminen edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistoimintaa. Tänään puhutaan paljon kansainvälisyydestä ja kansainvälistymisestä. Me tarkoitamme sillä tasavertaista, jokaisen kansan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa yhteistyötä. Me olemme sellaista "kansainvälisyyttä" vastaan, joka perustuu toisten kansojen alistamiselle, uhkailulle, voimankäytölle.

Millainen on Suomen kansainvälistymisen suunta?

Maatamme viedään kiihtyvää vauhtia länteen, kohti Euroopan neuvostoa, Euroopan talousyhteisöä. Suuntaa määräävät suuret yhtiöt ja liikepankit. Viittoina tällä tiellä ovat työttömyyden kasvu, sosiaalisen turvattomuuden lisääntyminen, kulttuurin kaupallistuminen, ympäristön saastuminen, oikeiston eteneminen.

Tällaiselle kehitykselle me haluamme panna sulun.

Suomi tarvitsee uutta ajattelua. Me haluamme koota laajan rintaman, joka toimii rauhan sekä maamme itsenäisen, demokraattisen kehityksen puolesta. Tasavallan presidentin vaaleissa v. 1988 Suomelle on valittava suunta: joko valinta uuden ajattelun ja aktiivisen rauhantyön puolesta - tai passiivinen sopeutuminen, joutuminen imperialismin "puolueettomaksi" ajopuuksi, ja itsenäisyyden kaventuminen.

Tarvitsemme rauhan presidentin.

Tarvitsemme presidentin, joka uskaltaa sanoa ei Reaganille ja panee itsensä kansainvälisestikin peliin ydinaseettoman Pohjolan ja maailman puolesta. Presidentin, joka vastustaa julkisesti tähtien sotaa, USA:n Väli-Amerikan politiikkaa, ydinkokeita, Pohjolan aseistamista.

Suomi tarvitsee valtionpäämiehen tai -naisen, joka katkaisee diplomaattiset suhteet Etelä- Afrikan hallitukseen. Joka tukee selvästi Nicaraguaa ja Angolaa sekä muita imperialismista vapautuneita maita. Joka tukee eteläisen Afrikan, Keski-Amerikan sekä muiden maanosien imperialisminvastaisen vapautusliikkeen taistelua omalla panoksellaan.

Suomen presidentin on omalla toiminnallaan lujitettava YYA-sopimuksen asemaa maamme ulkopolitiikan perustana. Presidentin on toimittava sen puolesta, että Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden esimerkki leviäisi maailmanlaajuiseksi käytännöksi liennytyksestä ja rauhanomaisesta yhteistyöstä. Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kehittämisessä ei voida pysähtyä paikalleen.

Me tarvitsemme presidentin, joka tukee Neuvostoliiton ja muita rauhanaloitteita, eikä pelkää tehdä tunnetuksi ajatusta uuden kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän välttämättömyydestä.

Suomen tasavallan presidentin on osoitettava todellisuudentajua ja uskallettava sanoa, että Suomi ei pysty vahvistamaan turvallisuuttaan asevoimin. Puolustusvoimien ylipäällikkönä hänellä on oltava valmiutta vähentää maajoukkoja ja supistaa asevelvollisten ja siviilipalvelusmiesten palvelusaikaa.

Suomen kansalla on oikeus presidenttiin, joka asettuu avoimesti taantumuksellisia ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteiden vastaisia pyrkimyksiä vastaan. Hänellä tulee olla lujuutta asettua suojeluskunta-aatteen uudelleennousua vastaan.

Suomen tasavallan presidentiksi tarvitaan henkilö, joka toimii rauhan- ja solidaarisuusliikkeessä myös presidenttinä ollessaan. Hän kuuntelee rauhanliikkeen ja kansalaisjärjestöjen ääntä, ja toteuttaa toiminnassaan aktiivista kansalaisen rauhantahtoa.

Tarvitsemme presidentin, joka toimii työttömyyttä vastaan.

Presidentin on uskallettava sanoa, että suomalaisten työläisten luomat arvot kuuluvat Suomen kansalle eivätkä ulkomaille vietäviksi. Hänellä on oltava rohkeutta todeta, että pankkiirien ja teollisuuspiirien ajama "kilpailukyvyn" ja länsisidonnaisuuden politiikka on syynä joukkoirtisanomisiin ja tehtaiden sulkemisiin Suomessa. Tasavallan päämiehen tai -naisen on pantava este sille, että maamme itsenäisyyttä ia itsemääräämisoikeutta kaiken aikaa kavennetaan ja päätösvaltaa siirretään ylikansallisille elimille, kansainvälisille pankeille ja ylikansallisille yhtiöille.

Suomen presidentin on sanottava ei maamme liittämiselle Euroopan neuvostoon. Hänen on toimittava sen puolesta, että Eureka ja muut sosialistisilta mailta suljetut yhteistyömuodot avataan yleiseurooppalaisiksi, kaikille avoimiksi, tasavertaista ja rauhanomaista yhteistyötä lujittaviksi liennytyksen foorumeiksi.

Meidän presidenttimme on vaikutettava niin, että Finnair purkaa lentokonekauppansa Pentagonin suurimpiin hankkijoihin kuuluvan aseteollisuusjättiläisen McDonnel-Douglasin kanssa. Hänen on toimittava myös Valmetin hissi- ja ilmastointiteollisuuden irroittamiseksi United Technologies -yhtymästä, joka aseistaa USA:n armeijaa miljardien dollarien arvosta vuosittain.

Suomen kansalaisilla on oikeus presidenttiin, joka ei antaudu pankkiirien ja tehtaanomistajien työttömyyttä ja turvattomuutta luovan "rakennemuutoksen" edessä. Hän toimii sellaisen suunnan puolesta, joka luo uusia työpaikkoja niin kaupunkeihin kuin maaseudulle, joka tukee kehitysalueita, joka kunnioittaa suomalaisen työmiehen ja talonpojan työtä.

Suomen presidentin toiminnassa on kaikin tavoin keskeisellä sijalla Suomen ja Neuvostoliiton hyvien suhteiden laajentaminen. Presidenttimme kehittää aktiivisesti tuotannollista yhteistyötä ja yhteistyöyrityksiä työpaikkojen luomiseksi maamme tuotantorakenteen kehittämiseksi ja länsisidonnaisuuden vähentämiseksi. Hän edistää yhteistyötä myös kulttuurin ja taiteen alalla. Presidentti toimii tieteen ja tutkimuksen alan yhteistyön kehittämiseksi.

Tarvitsemme presidentin, joka puolustaa kansalaisten oikeuksia.

Tarvitsemme sellaisen presidentin, joka ei pyri keskittämään itselleen valtaa, vaan kunnioittaa ja korostaa eduskunnan merkitystä maan asioiden hoidossa ja on valmis tukemaan presidentin sisäpoliittisten valtaoikeuksien rajoittamista.

Me tarvitsemme päämiehen tai -naisen, joka kunnioittaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tahtoa, kuuntelee herkästi rauhan- ja ympäristöliikkeen, naisliikkeen, nuorison, eläkeläisten ääntä. Tarvitsemme presidentin, joka nojaa toiminnassaan työväenliikkeeseen ja arvostaa sen jäsenistön ja järjestöjen toimintaa.

Suomen presidentin on toimittava sen puolesta, että kansalaisten osallistumismahdollisuudet kasvaisivat, eikä niitä kavennettaisi, jota lakkosakkojen moninkertaistaminen, valtuuslainsäädäntö ja suunnitelmat kriisilaeista merkitsevät.

Tarvitsemme presidentin, joka valitaan laajan kansalaiskeskustelun ja -toiminnan pohjalta.

Meidän mielestämme Suomen ulkopolitiikasta ja maamme tulevaisuuden kohtalonkysymyksistä tarvitaan asioiden juuriin menevää keskustelua. Yksikään ehdokas ei omaa lopullista viisautta eikä yksin voi ratkaista asioita.

Mielestämme on aika koota sellaista laajaa keskustelu- ja toimintarintamaa, joka yhdistää eri vasemmisto- ja edistyksellisiä voimia, eri ehdokkaiden takana olevia tahoja ja vaaliliittoja. Me haluamme koota laajaa edistyksellisten voimien rintamaa, jossa jokainen on tasavertaisena, omine lähtökohtineen ja mielipiteineen.

Me esitämme, että tällaisia keskustelu- ja toimintafoorumeita rauhan ja Suomen itsenäisyyden, demokraattisen kehityksen puolesta ryhdyttäisiin järjestämään kaikkialla - niin valtakunnan- kuin alueellisella tasolla, niin nuorten, naisten, työläisten, sivistyneistön, eläkeläisten kuin muidenkin kansalaisryhmien ja eri kansalaisliikkeiden keskuudessa.

Demokraattinen Vaihtoehto r.p. Neuvottelukunnan kokous 13.6.1987