Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/FP/1486

Feministinen puolue

Feministisen puolueen eduskuntavaaliohjelma 2023


  • Puolue: Feministinen puolue
  • Otsikko: Feministisen puolueen eduskuntavaaliohjelma 2023
  • Vuosi: 2023
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

FEMINISTISEN PUOLUEEN EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2023

MONINAINEN JA TURVALLINEN SUOMI

Puolustamme ihmisoikeuksia ja nostamme syrjimättömyyden periaatteen politiikan keskiöön. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus löytää paikkansa yhteiskunnassa ja toteuttaa itseään täysimittaisesti. Rakennamme yhteiskuntaa, jota määrittelee vapaus ja kannattelee rakkaus. Haluamme viedä nämä tavoitteet eduskuntaan - vallan huoneisiin, joissa määritellään, mikä on tärkeää.

Feministinen puolue r.p.
Helsingissä 15.2.2023

1. Osallisuus ja syrjimättömyys

Osallisuus on demokratian kantava voima. Jokaisen on voitava olla osallinen ja aktiivinen tekijä, jotta tasa-arvoinen yhteiskunta voi olla totta. Jokaisella on oikeus samanarvoiseen elämään riippumatta sukupuolesta tai sukupuolettomuudesta, ihonväriin tai etnisyyteen liitetyistä käsityksistä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolen ilmaisusta, toimintakyvystä, luokasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, iästä tai kansalaisuudesta. Yhdenvertaisuuden edistäminen on jatkuvaa työtä eriarvoistumisen kasvun aikana. Vaikutuksia heikommassa asemassa oleviin on arvioitava jokaisessa päätöksen teon vaiheessa. Vain näin saavutetaan monimuotoinen ja turvallinen maailma. Feministinen puolue esittää tässä vaaliohjelmassa konkreettisia toimia, joilla edistetään osallisuutta ja vähennetään syrjintää.

1.1. Köyhyyden poistaminen

Luodaan köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi kansallinen strategia, joka tarkastelee ilmiötä monialaisesti ja huomioi moniperustaisen syrjinnän köyhyyden ja eriarvoisuuden taustalla. Strategia ohjaa Suomea täyttämään velvollisuutensa. Nostetaan lapsilisien tasoa erityisesti monilapsisten perheiden osalta. Lapsiperheköyhyyttä tuottavien mekanismien purkaminen on pitkällä tähtäimellä kannattava investointi sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

1.2. Kitketään rakenteellinen rasismi ja etninen profilointi

Puututaan institutionaalisiin käytäntöihin perustuvaan ja lainsäädännön avulla tuotettuun tai toteutettuun rasismiin, tuomalla se näkyviin ja korjaamalla vallan vääristymät. Edellytetään poliisia luopumaan pysäytyksiin nojautuvasta ulkomaalaisvalvonnasta ja teemavalvontaoperaatioista, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin ja lisäävät riskiä toimia syrjivästi.

1.3. Vahvistetaan alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksia

Ratifioidaan ILO 169 -sopimus alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamiseksi. Saamelaisten oikeuksien vahvistamisprosessissa on aloitettava selvitys maaoikeuksien implementoinnista. Turvataan alkuperäiskansan sekä kansallisten vähemmistöjen kulttuuri ja oikeudet. Tuetaan vähemmistökielten eli alkuperäiskansan kolmen saamen kielen ja maassa kauan puhuttujen romanikielen ja karjalan kielen elpymistä turvaamalla jatkuva ja riittävä rahoitus sekä säätämällä karjalan kielelle laillinen asema.

1.4. Kansalaisjärjestöjen tukeminen

Suojellaan demokratian toimintaedellytyksiä kuulemalla kansalaisyhteiskuntaa, tukemalla kansalaisjärjestöjä ja puolustamalla aktiivisesti eri ihmisryhmien oikeuksia niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tunnistetaan kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittavia toimintoja.

1.5. Monikielisyyden parantaminen

Julkisten palveluiden tulee olla entistä paremmin saatavilla monikielisinä sekä tarpeen mukaan Suomen molemmilla kansalliskielillä, saameksi ja romanikielellä, puhetulkattuna, selkokielellä, suomenkielisellä ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä eri menetelmillä ja eri aistikanavilla saavutettuna. Mahdollistetaan useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti.

1.6. Digitaalisten palveluiden saavutettavuus

Koronapandemian myötä digitaalisten palvelujen määrä ja merkitys on kasvanut. Pidetään huolta ikäihmisten, aistivammaisten, viittomakielisten ja fyysisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuudesta käyttää digitaalisia palveluita julkisen sektorin verkkopalveluiden lisäksi työpaikoilla, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa käytössä olevissa verkkoympäristöissä ja sovelluksissa.

1.7. Nuorten osallisuus kasvuun

Nuoria tulee kuulla ja tarjota heille tapoja vaikuttaa kaikissa heille kuuluvissa asioissa. Ehkäistään nuorten eriarvoisuutta osoittamalla nuorisotakuun toteuttamiselle riittävät resurssit. Tarjotaan jokaiselle nuorelle työtä, koulutusta tai pääsy kuntoutusta tai työllistymistä edistäviin tukitoimiin, jotka huomioivat nuoren yksilölliset tarpeet. Lasketaan äänestysikäraja 16 vuoteen.

1.8. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet kuntoon

Muutetaan laki sukupuolen vahvistamisesta siten, että sukupuolen vahvistamisesta tulee ilmoitusasia hakemusmenettelyn sijaan. Juridisen sukupuolen vahvistamisen tulee olla mahdollista omalla ilmoituksella kaikille 15 vuotta täyttäneille, ja sitä nuoremmille huoltajan suostumuksella. Poistetaan ns. transrekisteri eli väestötietojärjestelmään jäävät merkinnät sukupuolen vahvistamisesta. Lisätään nainen- ja mies-vaihtoehtojen lisäksi kolmas juridinen sukupuolimerkintä. Muutetaan kaikkien ihmisten henkilötunnukset sukupuolineutraaleiksi osana henkilötunnusuudistusta. Lisätään transterveydenhuollon resursseja ja huolehditaan transsukupuolisten ihmisten tarpeista lääketieteelliseen transitioon yksilöllisesti. Turvataan intersukupuolisten lasten kehollinen koskemattomuus kieltämällä lainsäädännöllä pienten lasten kosmeettinen, ei-lääketieteellinen sukuelinkirurgia.

1.9. Vammaisten oikeudet etualalle

Rajataan vammaisten henkilöiden koko elämän mittaiset, välttämättömän avun ja tuen palvelut kilpailutuksen ulkopuolelle ja taataan vammaisen ihmisen oikeus valita asuinpaikkansa ja asumisjärjestelynsä itse. Varmistetaan vammaisille henkilöille ja muille sitä tarvitseville kaikki tarvittava henkilökohtainen apu ja oikeus päättää sen järjestämistavasta. Käynnistetään poikkihallinnollinen esteettömyyden edistämisen kärkihanke, jossa on mukana joukkoliikennepalveluiden esteettömyys ja liikennepalvelulain toteutuminen myös vaikeasti toimintakyvyltään rajoittuneiden kansalaisten näkökulmasta.

1.10. Kotoutumisen avulla yhteiskuntaan

Aloitetaan kotoutumista tukevat toimenpiteet heti maahan saapumisen jälkeen myös turvapaikanhakijoiden parissa ja lisätään kotoutumiskoulutuksen suomen kielen opintoja. Turvataan omankielinen kotoutuminen ja siirrytään pitkällä aikavälillä kohti monikielistä ja kielitietoista yhteiskuntaa, joka houkuttelee osaajia myös laajemmin. Vahvistetaan oleskeluluvan saaneille dialogimaista kotoutumisen tukea, jossa suomen tai ruotsin kielen oppimisen ja työllistymisen lisäksi tuetaan voimakkaammin identiteetin rakentamista uudessa yhteiskunnassa.

1.11. Tasataan vaurautta maantieteellisesti

Turvataan maaseudulla asuvien pääsy yhteiskunnan palveluiden pariin ja vähennetään liikenneköyhyyttä poistamalla taloudellisia esteitä liikkumiselle. Kestävä maatalous, toimivat tietoliikenneyhteydet ja turvallinen infrastruktuuri mahdollistavat hyvinvoivan maaseudun. Huomioidaan maaseudun lapset ja nuoret paremmin velvoittamalla nykyistä paremmat harrastusmahdollisuudet. Ehkäistään asuinalueiden alueellista eriytymistä sitomalla asuinalueiden eriytymisen torjunta osaksi laajempaa valtiontasoista eriarvoisuuden torjunnan ohjelmaa. Nostetaan ARA-asuntojen osuutta rakentamisesta 30 prosenttiin uusilla alueilla.

1.12. Pois rikollisuuden kierteestä

Tehdään rikollisuuteen ajautumisesta vaikeampaa ja poispääsystä helpompaa. Rikollisuuden kierteestä ulospääsyä tulee helpottaa ja uusintarikollisuutta ehkäistä exit-ohjelmilla, toimivalla päihdekuntoutuksella ja turvaamalla vapautuvien vankien oikeus asuntoon. Vankien lasten oikeuksia tulee vahvistaa parantamalla lasten yhteydenpidon mahdollisuuksia vanhempaansa myös suljetuissa vankiloissa. Yhteydenpidon mahdollisuudet tulee yhdenmukaistaa vankiloiden välillä.

1.13. Loppu vihapuheelle ja häirinnälle

Kielletään järjestäytynyt rasismi yhdistyslaissa ja säädetään tällaiseen toimintaan osallistuminen ja tunnettujen vihasymbolien esilläpito rangaistavaksi rikoslaissa. Selvitetään keinot ehkäistä viharikoksia, puuttua vihapuheeseen ja tunnistaa vihamotiivi rikoksissa entistä tehokkaammin. Nostetaan poliisin koulutustasoa verkossa tapahtuvasta häirinnästä ja varmistetaan riittävät resurssit häirinnän rikostutkintaan.

2. Sosiaaliturva jokaiselle

Riittävä sosiaaliturva jokaiselle on kestävää talouspolitiikkaa. Sosiaaliturva on perustarve, jonka saavutettuaan yksilö on lähempänä tyytyväisyyttä ja tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus elää hyvää elämää riittävän sosiaalisen ja taloudellisen toimeentulon varassa koko elämänkaarensa ajan, sillä lähes jokainen on jossain elämänvaiheessa riippuvainen tarjottavasta sosiaaliturvasta. Eriarvoistumiskehitystä ja syrjäytymistä tulee ehkäistä ja ylisukupolvista syrjäytymistä vähentää huolehtimalla siitä, että palvelut ovat riittävästi resursoituja ja varhainen tuki saavutettavissa matalalla kynnyksellä kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan on sopeuduttava alati muuttuvaan maailmaan ja löydettävä uusia malleja ehkäisemään syrjäytymistä.

2.1. Feministinen perustulo

Otetaan asteittain käyttöön kaikille tulotasosta riippumatta maksettava perusturva, joka muodostuu perustulosta ja syyperusteisista lisistä. Perustulo turvaa ihmisten tulot kriisien aikana. Perustulon tulee vastata tasoa, joka kattaa todelliset elinkustannukset eli vastaa vähintään nykyisen perusturvan korkeinta eli takuueläkkeen tasoa 922 euroa kuukaudessa. Perustulo verotetaan pois tulojen kasvaessa. Perustulo korvaa kaikki muut perustason etuudet, mutta ei vanhempainvapaita, vammaistukia, asumistukea tai ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea. Perustulon ulkopuolelle jäävien tukien taso arvioidaan jatkossakin yksilöllisen tarpeen mukaan.

2.2. Terveys kuuluu kaikille

Jokaisella tulee olla pääsy verovaroin maksettuun terveydenhuoltoon, sairaanhoitoon ja hammashoitoon. Perusterveydenhuollon resursseja on vahvistettava palvelujen laadun ja saavutettavuuden takaamiseksi. Puututaan eriarvoisuudesta johtuviin terveyseroihin. Asiakasmaksut lisäävät köyhyysriskiä ja voivat olla este palveluihin hakeutumiselle ja niiden käyttämiselle. Vahvistetaan tiedonsaantia terveyden ylläpidosta, terveydenhoidosta, seksuaalisesta ja lisääntymisterveydestä ja hyvästä ravinnosta varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

2.3. Oikeus asuntoon

Kohtuuhintainen asuminen on yksilön toimeentulon edellytys. Rakennetaan edullisia vuokra-asuntoja nuorille, ikääntyneille ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville. Noudatetaan asunto ensin
-periaatetta asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä. Asumistuen tulee jatkossa huomioida asumisen eri muodot monipuolisemmin.

2.4. Eläkkeen on riitettävä elämiseen

Varmistetaan eläketurvaa kerryttäneen työsuhteen ulkopuolella työskennelleiden toimeentulo. Nostetaan pienimpiä eläkkeitä, jotta kukaan ei eläisi köyhyysrajan alapuolella. Toimet työikäisten hyvinvoinnin edistämiseksi tukevat eläköitymisiän nousua.

2.5. Opiskelijoiden elintaso kuntoon

Varmistetaan, että opiskelijoilla on riittävä toimeentulo elinkustannuksiin nähden ja että riittävä toimeentulo ei edellytä lainan ottoa. Tuetaan opiskelijoiden moninaisia elämäntilanteita perumalla päätös, jonka mukaan opiskelijan tulee ensin nostaa täysimääräisesti opintolainaa, jotta olisi oikeutettu toimeentulotukeen.

2.6. Ei työnhakupakkoa

Riittävä sosiaaliturva kuuluu kaikille, eikä sen tule olla vastikkeellista tai työnhakuun sidottua. Tuetaan osa-aikatyöllistymistä matalan kynnyksen palveluilla, jotta sosiaaliturvan varassa elävät voivat löytää mielekkään polun työelämään ja vapaa-aikaan. Työttömyyden hoidossa vuorovaikutuksen pohjana tulee olla tasavertaisuus, henkilökohtainen tukeminen ja työnhakijan itsenäisen aseman vahvistaminen.
Työllisyyspalvelut tulee uudistaa siten, että työnhakija saa kaikki tarvitsemansa palvelut samalta luukulta matalalla kynnyksellä ikään, alkuperään tai työttömyyden kestoon katsomatta.

2.7. Tunnistetaan omaishoitajuus

Turvataan kaikkien omaishoitajien, läheisten, erityisvanhempien sekä sairastuneen henkilön lapsiomaisen oikeudet ja tuensaanti. Korotetaan omaishoitajan palkkioita, lisätään omaishoitajille kuuluvia vapaapäiviä ja parannetaan sijaisjärjestelyjen saatavuutta. Turvataan omaishoitajan ansiot myös oman sairastumisen ajalta. Taataan vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut kaikille omaishoidon asiakasryhmille.

2.8. Turvataan vanhemmuus

Perhepolitiikan tulee koskea kaikkia perheitä, ei vain heteroseksuaalista ydinperhettä. Muutetaan lainsäädäntöä, joka syrjii samaa sukupuolta olevia vanhempia. Mahdollistetaan useampi kuin kaksi oikeudellista vanhempaa lapsille, joilla on alusta alkaen ollut 3 tai 4 vanhempaa. Korotetaan yksinhuoltajien perustoimeentulotuen lisäosaa. Tuetaan tasa-arvoista vuorovanhemmuuttaa mahdollistamalla lapselle useampi tasavertainen osoite ja lapsilisän maksaminen tasan huoltajien kesken. Myönnetään kaikille alaikäisen lapsen kuoleman kokeneille vanhemmille oikeus suruvapaaseen.

2.9. Paperittomille parempi turva

Turvataan paperittomien perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Taataan paperittomille terveydenhuolto ja asuminen. Paperittomien lasten oikeudet turvataan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä neuvolapalvelujen ja lastensuojelun avulla. Vähennetään paperittomuutta kertalaillistamisen ja oleskelulupien myöntämisen avulla.

2.10. Oikeusapu kaikkien ulottuville

Palautetaan kaikille julkisen oikeusavun saajille oikeus avustajaan turvapaikkapuhuttelussa ja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa valitusaikojen pituudet vastaamaan muita hallintopäätöksiä. Turvataan oikeudellisen neuvonnan saatavuus ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien parissa työtä tekevien järjestöjen rahoitus.

3. Inhimillistä sosiaali- ja terveydenhoitoa

Satsataan hoivaan ja varmistetaan inhimillinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Koronapandemiavuodet ovat aiheuttaneet suuren sosiaali- ja terveydenhuollon korjausvelan, johon puuttuminen aiemmin on pienempi kustannuserä yhteiskunnalle kuin myöhemmin. Tuntuvat investoinnit hyvinvointipalveluihin ehkäisevät eriarvoisuutta, pahoinvointia ja sosiaalisia ongelmia ja tukevat kestävää taloudellista kehitystä. Työllisyys lisää hoivatyötä tekevien taloudellista hyvinvointia, minkä lisäksi päiväkodeissa, sairaaloissa tai palvelukodeissa tarjottu hoiva jakaa hyvinvointia eteenpäin.

3.1. Turvalliset synnytykset

Varmistetaan ammattitaitoinen tuki raskauden kaikissa vaiheissa raskaana olevan asuinpaikasta riippumatta. Säilytetään nykyiset synnytysosastot ja perustetaan näiden yhteyteen kustannustehokkaita kätilöjohtoisia synnytysyksiköitä matalan riskin synnyttäjille. Taataan jokaiselle synnyttäjälle paikka lähisairaalassa ja lääketieteellisesti turvallinen hoito, jossa kunnioitetaan synnyttäjän tarpeita ja toiveita sekä hänen lakisääteistä itsemääräämisoikeuttaan. Myös synnytyssairaalasta kaukana asuvien synnyttäjien oikeus turvalliseen synnytykseen turvataan: Matkapäivät sekä tarvittavat yöpymiset potilashotellissa ennen synnytystä korvataan.

3.2. Hoitotakuu ja hoitosuhde

Vahvistetaan hoitotakuuta ja varmistetaan, että kiireettömän lääkäriajan saa alle kahdessa viikossa koko Suomessa ja hoidon tarpeen arviointi tehdään perusterveydenhuollossa saman päivän aikana.
Kustannukset, kuten matkakorvaukset, eivät saa vaikuttaa kuntien halukkuuteen lähettää asiakkaita erikoissairaanhoitoon. Tarjotaan mahdollisuus omaan nimettyyn lääkäriin, kun potilas toivoo sairautensa johdosta kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä hoitosuhdetta.

3.3. Mielenterveyspalvelut kuntoon

Turvataan kattavat ja laadukkaat matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja jokaiselle oikeus kymmenen (10) tunnin maksuttomaan psykoterapiaan, jonka perusteella arvioidaan tarve jatkohoidolle. Tarjotaan maksutonta kuntoutuspsykoterapiaa alle 29-vuotiaille nuorille. Kuntoutusterapian tarkoitukseksi muutetaan työ- ja opiskelukyvyn takaamisen sijaan toimintakyvyn takaaminen ja viiden (5) vuoden odotusaika terapiajaksojen väliltä poistetaan. Rakennetaan kansallinen, vuoteen 2030 ulottuva mielenterveysohjelma, joka kattaa mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja palvelujen kehittämisen kuntoutujille, omaisille ja läheisille. Mielenterveystaitojen kehittäminen sisällytetään osaksi niin lasten ja nuorten opetusta kuin työsuojelu- ja luottamusmieskoulutusta sekä kotoutumiskoulutusta.

3.4. Saavutettavat päihdepalvelut

Turvataan matalan kynnyksen päihdepalvelut ja päihdekuntoutuksen saatavuus. Koulutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa tunnistamaan päihteidenkäytön sukupuolistuneet erot. Selvitetään huumausaineen käyttörikosmerkinnän vaikutukset erityisesti nuorten elämään ja tähän liittyvät

lainsäädännön muutostarpeet. Muutetaan lakia mahdollistamaan huumausaineiden käyttöhuoneiden perustamisen. Poistetaan huumeiden käyttöön yhdistettäviä stigmoja.

3.5. Traumatietoinen työote käyttöön

Tehostetaan traumaattisista kriiseistä ja traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien tunnistamista ja auttamista. Otetaan traumatietoinen työote käyttöön kaikessa olennaisesti ihmisten parissa tehtävässä työssä. Muodostetaan kriisi- ja trauma-lakikokonaisuus, johon kirjataan, että jokaiselle hyvinvointialueelle tulee perustaa kriisikeskus, josta traumaattisessa kriisissä saa nopeasti kriisiapua, palveluohjausta ja neuvontaa.

3.6. Lastensuojelulla turvaa ja tukea

Rajataan lastensuojelun työntekijäkohtaista asiakasmäärää 20 asiakkaaseen per työntekijä laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelun turvaamiseksi. Korjataan lastensuojelua kuormittava erikoissairaanhoidon resurssipula, jotta lastensuojelu voi kohdentaa palvelujaan enemmän ennaltaehkäisyyn. Varmistetaan laitoksiin sijoitettavien lasten lapsilähtöinen kuuleminen ja arviointi. Yhteiskunnan erityistä suojelua tarvitsevien lasten hyvinvointi ja turvallisuus taataan riittävillä resursseilla ja turvaamalla sekä lastensuojelulaitosten työntekijöiden että sosiaalityöntekijöiden ammattitaidon koulutus ja sen ylläpitäminen. Lisäksi tukea tulee suunnata koulutuksen ja työn ulkopuolella oleviin nuoriin palveluilla, jotka tukevat yksilöllistä kasvua, eikä ainoastaan ohjaa koulutukseen tai työhön.

3.7. Kehitetään nuorten palveluja

Tunnistetaan nuorisotyön tarve nuoriin kohdistuvana ennaltaehkäisevänä työnä, jolla on oma ainutlaatuinen asiantuntijuus. Nuorisotyön osuus tulee lisätä suoraan valtion budjettiin, jolla varmistetaan tietty osuus nuorisotyölle. Nuoren tulee saada tarvitsemaansa lastensuojelun jälkihuollon tukea tasalaatuisesti asuinpaikasta riippumatta riittävän pitkään ja ilman, että hän itse tai hänen läheisensä sitä erikseen vaativat.

3.8. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut

Vahvistetaan vapaaehtoisesti lapsettomien itsemääräämisoikeutta laskemalla pysyvän ehkäisymuodon eli sterilisaation alaikärajaa 25 vuoteen. Uudistetaan hedelmöityshoitolakia siten, että se ei jatkossa salli itsellisten naisten ja naisparien asettamista eriarvoiseen asemaan julkisen sektorin hoito- ja korvauskäytännöissä luovutetuilla sukusoluilla tehtävissä hedelmöityshoidoissa. Turvataan eri perhemuodoille tasavertainen oikeus hedelmöityshoitoihin.

3.9. Vanhusten hoito

Lisätään yksilölliset tarpeet huomioivia hoito- ja kotipalveluja ikäihmisille. Varmistetaan enemmän vaihtoehtoisia asumismahdollisuuksia omasta kodista palvelutaloihin, erilaisiin yhdessä asumisen muotoihin, ryhmäkoteihin ja uusiin, kekseliäisiin vanhainkoteihin ja -kyliin. Kotihoitoa tulee täydentää niin, että ikääntyvät ihmiset saavat apua jokapäiväiseen tekemiseen, retkiin, illanviettoihin ja ulkoiluun. Ympärivuorokautisen hoivan määrää tulee lisätä niin, että tarjonta riittää vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

3.10. Oikeus hyviin viimeisiin päiviin

Turvataan oikeus hyvään palliatiiviseen ja elämän loppuvaiheen saattohoitoon koko maassa. Varmistetaan ajoissa tehdyt hoitolinjaukset, saattohoidon resurssit ja pidetään huolta siitä, että kukaan ei joudu kuolemaan vailla riittävää kokonaisvaltaista saattohoitoa.

4. Normikriittistä kasvatusta

Varhaiskasvatuksella ja koululla on avainasema tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisessä. Mahdollisuus oppia ja opiskella ei saa riippua oppilaan perheen tai opiskelijan varallisuudesta, terveydestä, perhetilanteesta, alkuperästä tai toimintakyvystä. Kasvatuksen ja koulutuksen resursseista ei pidä tinkiä, vaan yhteiskunnan on vaalittava lasten ja nuorten tukemista niin, että jokainen kohdataan yksilöinä ja jokainen löytää keinonsa oppia ja kehittyä. Ylläpidetään valtakunnallisesti korkeaa lukutaitoa ja tuodaan sensitiivisyys varhaiskasvatuksesta asti opetukseen. Feministinen puolue haluaa jokaiselle lapselle ikätasonsa mukaista, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa kasvatusta.

4.1. Laadukasta varhaiskasvatusta

Varhaiskasvatuksen tavoite tulee olla lasten sensitiivinen kohtaaminen. Varmistetaan riittävä henkilöstömitoitus lapsen kohtaamisen turvaamiseksi. Tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä pitämällä ryhmäkoot riittävän pieninä. Siirrytään maksuttomaan varhaiskasvatukseen alkaen kaksivuotisesta esiopetuksesta.

4.2. Sukupuolitietoista kasvatusta

Vakiinnutetaan sukupuolisensitiivinen kasvatus päiväkodista alkaen kaikille koulutusasteille keinona purkaa sukupuolistereotypioita ja edistää ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta sekä kaikkien sukupuolten yhdenvertaisuudesta.

4.3. Eroon kouluväkivallasta

Vakiinnutetaan tunnetaito- ja ystävyyskasvatus osaksi opetusta kouluväkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Puututaan väkivaltaan ja väkivallan uhkaan välittömästi vähättelemättä sekä turvataan riittävät resurssit puuttumiseen: kuraattorit, koulupsykologit, koulunkäynnin avustajat, moniammatilliset oppilashuoltoryhmät, koulunuorisotyö.

4.4. Opinto-ohjaus osana nuorten elämää

Vakiinnutetaan ohjausmuodoksi sukupuoli- ja kulttuuritietoinen opinto-ohjaus, jolla lisätään tasa-arvoa ja nuorten ammatillisia mahdollisuuksia sekä puretaan ammattialojen segregaatiota. Tasoitetaan opinto-ohjauksella vanhempien matalan sosioekonomisen aseman negatiivisia vaikutuksia nuoren
uravalintoihin. Taataan monipuoliset väylät korkeakouluopintohin koulutuksen siirtymävaiheissa. Riittävä opinto-ohjaus on turvattava henkilöstömitoituksella 1 : 120.

4.5. Riittävät resurssit kouluihin

Vahvistetaan henkilöstömitoitusta. Turvataan tuki erityisesti luokissa, joissa on integroituna erityisoppilaita. Säilytetään erityisluokan maksimikokona 10 oppilasta ja vakiinnutetaan henkilöstömitoitukseksi opettaja + kaksi ohjaajaa. Varmistetaan riittävä rahoitus opetus- ja oppimateriaaleihin. Taataan jokaiselle oppivelvolliselle oppimisen edellyttämät omat oppikirjat.

4.6. Seksuaalikasvatus osaksi jokaisen elämää

Tarjotaan jokaiselle lapselle varhaiskasvatuksesta toisen asteen oppilaitoksiin ikätasonsa mukaista, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa seksuaalikasvatusta. Sisällytetään opettajankoulutukseen pakollisia sukupuolten tasa-arvoa, sukupuolen moninaisuutta ja seksuaalisuutta käsitteleviä kursseja. Näiden teemojen täytyy näkyä opetussuunnitelmissa ikäkausitavoitteena, opetuksessa, oppimateriaaleissa ja opettajien koulutuksessa sekä koulun ja vanhempien välisessä yhteistyössä.

4.7. Koulu eriarvoisuuden ehkäisijänä

Tuetaan oppimaan oppimista, yhtenäisiä koulutuspolkuja, erityisopetusta ja erilaisten oppimisvaikeuksien tai syrjäytymiselle altistavien taustatekijöiden tunnistamista vahvistamalla moniammatillista yhteistyötä koulujen, lastensuojelun, nuorisopalveluiden sekä sosiaali- ja terveyshuollon välillä. Käynnistetään laaja kehittämisohjelma maahanmuuttajataustaisten oppijoiden osaamisen vahvistamiseksi.

4.8. Ammatillinen koulutus kuntoon

Kehitetään koulutusta niin, että varmistetaan valmistuville hyvät valmiudet käytännön työhön. Satsataan opettajien riittävyyteen ja ammattitaitoon sekä lisätään lähiopetusta ammattiosaamisen vahvistamiseksi. Varmistetaan työssäoppimisjaksojen laadukkuus.

4.9. Harrastukset osana lasten ja nuorten kasvua

Parannetaan nuorten harrastusmahdollisuuksia lisäämällä edullista ja matalan kynnyksen tiede-, kulttuuri ja urheilutoimintaa nuorille ja varmistetaan harrastusten kulttuurisensitiivisyys ja syrjimättömyys kaikille sukupuolesta, taustasta tai toimintakyvyn rajoitteista riippumatta.

5. Tulevaisuuden mielekäs työelämä

Mielekäs ja toimeentulon antava työ edistää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään. Työelämä ja kilpailu on usein rakennettu palkattoman tai alihinnoitellun koti- ja hoivatyön, työn prekarisoitumisen, matalapalkkatyön ja globaaliin eriarvoisuuden varaan, johon on vastattava sukupuolitietoisella budjetoinnilla ja sukupuolivaikutuksen arvioinnilla taloisarvioprosessin kaikissa eri vaiheissa.
Feministisestä näkökulmasta talouspolitiikan päämääränä tulee olla ihmisten ja ympäristön hyvinvointi sekä sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Suuryrityksillä on iso vastuu ekologisen kantokyvyn heikkenemisestä ja ihmisten uupumisesta. Uusia yrittäjyyden ja työnteon malleja syntyy nopeasti, eikä yhteiskunta tunnista niitä samalla vauhdilla, minkä takia monet jäävät sosiaaliturvan ulkopuolelle.

5.1. Lyhennetään työaikaa, lisätään hyvinvointia

Otetaan asteittain käyttöön kuuden tunnin työpäivän malli. Työtä tulisi jakaa useammalle sekä tasa-arvon, kansanterveyden että ilmaston vuoksi. Työajan lyhentäminen mahdollistaa työstä palautumisen sekä ehkäisee stressiä ja sairauksia. Työajan lyhentäminen voi edistää palkattoman
kotityön tasaisempaa jakautumista ja parantaa eri tavoin toimintakykyisten työllistymismahdollisuuksia. Se voi myös lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää työttömyyttä, energiankulutusta ja ilmastopäästöjä.

5.2. Samapalkka nyt

Perustetaan tasa-arvorahasto alojen välisten palkkaerojen tasoittamiseksi. Jatketaan samapalkkaisuusohjelmaa ja selvitetään sertifikaattijärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia saman palkan takaamiseksi samanarvoisesta työstä eri aloilla. Tuetaan kuntatyönantajia samapalkkatavoitteen edistämisessä ja lisätään samapalkkatavoitteen edistämisen velvoittavuutta sanktioiden uhalla.

5.3. Palkaton työ näkyväksi

Palkattoman työn merkitys taloudelle on tunnustettava ja palkaton työ huomioitava päätöksenteossa. Lisäksi on pyrittävä edistämään palkattoman työn jakamista naisten ja miesten kesken. Tuodaan palkaton hoivatyö näkyviin valtion tilinpidossa ja bruttokansantuotteessa laskemalla mukaan palkattoman kotityön osuus kansantaloudesta. Ilman tietoa palkattoman työn määrästä ja arvosta on mahdotonta arvioida sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja vaihtoehtoiskustannuksia, joita seuraa toimintojen, kuten kotihoidon, siirtymisestä julkiselta sektorilta kotitalouksien hoidettavaksi.

5.4. Alojen arvostus nousuun

Työmarkkinat eivät ole jakautuneet vain sukupuolten mukaan, vaan myös etnisen alkuperän ja toimintakyvyn perusteella. Naisilla, vammaisilla ja rodullistetuilla ihmisillä on usein alhaisempi palkka ja huonommat työolot. Naisten, vammaisten ja rodullistettujen työn aliarvostus näkyy sivuuttamalla se palkattomana työnä tai maksamalla siitä matalaa palkkaa. Laaditaan toimenpideohjelma näiden alojen aseman ja arvostuksen parantamiseksi ja tasa-arvonäkökulman edistämiseksi työehtosopimusjärjestelmässä.

5.5. Itsensätyöllistäjille reilu järjestelmä

Kehitetään sosiaali- ja työttömyysturvaa niin, että itsensätyöllistäjillä, kuten freelancereillä ja yksinyrittäjillä, on yhtäläinen mahdollisuus muun muassa työttömyysturvaan ja perheellistymiseen. Helpotetaan pienyrittäjyyttä nostamalla arvonlisäverotuksen alarajaa 30 000 euroon.

5.6. Seksityön dekriminalisointi

Poistetaan seksityöntekijöihin kohdistuva stigma dekriminalisoimalla palvelut. Lainsäädännössä tulee erottaa seksityön harjoittaminen, parittaminen ja ihmiskauppa toisistaan erillisiksi lakikokonaisuuksiksi, jolloin nykyistä paremmin tunnistetaan ja voidaan puuttua seksuaaliseen hyväksikäyttöön, tahdonvastaiseen seksityöhön ja alaikäisten hyväksikäyttöön. Mahdollistetaan seksityöntekijöiden työvoimapoliittinen järjestäytyminen ja turvataan seksityöntekijöiden työvoimapoliittiset oikeudet yhdenvertaisina ammatinharjoittajina muiden palvelualojen ammattilaisten kanssa. Ulkomaalaislain kirjaus seksityön tekemisestä yhtenä karkoitusperusteena tulee poistaa.

5.7. Yritysvastuulain käynnistäminen

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeenpaneva EU:n yritysvastuulaki velvoittaa yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista. Yritysten edellytetään kartoittavan toimintansa ihmisoikeusriskejä sekä ehkäisevän riskien toteutumista. Seurataan lain käyttöönottoa, jotta huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta säädetään oikein mitoitetut sanktiot.

5.8. Kansainvälisiä osaajia Suomeen

Luovutaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Parannetaan muualta muuttaneiden aikaisemman osaamisen ja taitojen tunnistamista. Parannetaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen vertailtavuutta ja ammatillisen osaamisen tunnistamista maahanmuuttaneiden työllistymisen edistämiseksi. Kehitetään tukipalveluita työllistymisen, urasuunnittelun ja yrittäjäosaamisen tukemiseksi. Luodaan väyliä päästä sujuvasti koulutuksen piiriin aiempaa osaamista hyödyntävillä täydennyskoulutuksilla. Lievennetään kielitaitovaatimuksia kuntien tehtävissä.

5.9. Antirasistinen työnhaku ja työpaikka

Puututaan työelämän syrjintään laajentamalla nimetöntä työnhakua ja seurataan sen vaikutuksia. Työyhteisöissä aliedustettujen ja työmarkkinoilla syrjintää kohtaavien ihmisryhmien mahdollisuuksia saada töitä tulee parantaa positiivisella erityiskohtelulla. Vahvistetaan valtion ja kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun velvoittavuutta ja valvontaa, jotta eriarvoisuuden purkaminen palkkauksessa, työolosuhteissa ja uramahdollisuuksissa etenee nopeammin. Laajennetaan tasa-arvolakia koskemaan syrjintää viranomaistoiminnassa ja työhönottopäätöstä edeltävässä toiminnassa sekä vuokratyössä esiintyvässä syrjivässä menettelyssä, joka vaikuttaa työntekijän työn jatkumiseen.

5.10. Työpaikkakiusaaminen ja häirintä

Lisätään tasa-arvolakiin työnantajan velvoite ennaltaehkäistä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää. Laaditaan kansallinen ohjelma työsyrjinnän, kiusaamisen, häirinnän ja seksuaalisen ahdistelun ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi niin työpaikoilla, kouluissa kuin verkossa. Häirintätilanteita koskevat ohjeet tulee sisällyttää osaksi työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa.

5.11. Elinikäinen oppiminen työelämän ankkurina

Huomioidaan työelämän ja elinkeinorakenteen muutoksen tuoma uusien taitojen ja tietojen hankkimisen ja päivittämisen vaade etsimällä aktiivisesti ratkaisuja sekä jatkuvan oppimisen rahoitukseen että suomalaisen työkulttuurin muuttamiseen oppimismyönteisemmäksi. Otetaan käyttöön kykytakuu, jolla taataan kaikkien mahdollisuudet pysyä mukana digitalisaatiossa ja muussa työelämän kehityksessä ja sopeutua muuttuvaan työympäristöön. Kehitetään työttömyysturvalla ja aikuiskoulutustuella opiskelua sekä oppisopimuskoulutusta jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.

5.12. Verotus oikeudenmukaiseksi

Progressiivinen verotus ja varallisuuden verottaminen kaventavat tehokkaasti tuloeroja ja niiden negatiivisia vaikutuksia. Palautetaan varallisuusvero ja kiristetään pääomatuloveron progressiota. Ryhdytään valmistelemaan verotusmallia, jossa henkilön kaikki tulot lasketaan yhteen ja niitä verotetaan progressiivisesti. Pidetään kulutusverot alhaisina ja madalletaan niitä sukupuolesta aiheutuvien erityismenojen, kuten kuukautissuojien, kohdalla. Kiristetään yhteisöveroa.

Edistetään yhteisen yhdistetyn yritysveropohjan sekä minimiyhteisöverokannan käyttöönottoa EU:ssa. Tuetaan YK:n roolin vahvistamista kansainvälisessä verotusta koskevassa yhteistyössä ja sen alaisia hallitustenvälisiä neuvotteluja, jotta kaikilla mailla on mahdollisuus osallistua verojärjestelmän uudistamiseen. Ehkäistään aggressiivista verosuunnittelua vaatimalla monikansallisten yritysten veronmaksun avoimuutta. Tukitaan aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn porsaanreiät lainsäädännössä. Verovälttely syö varoja, jotka voitaisiin suunnata tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia tukeviin julkisiin palveluihin.

6. Ihmisoikeudet turvallisuuden ytimessä

Turvallisuus on ihmisen perustarve, joka koetaan arjessa. Yhteiskunnan on tavoiteltava aktiivisesti tilaa, jossa jokaisella on turvallinen olo kotona ja päivittäisessä ympäristössä. Yhteiskunnan on taattava resurssit inhimillisen turvallisuuden takaamiseksi - oli kyseessä Suomen kansalainen tai ei. Feministinen maailmankuva rakentaa siltoja, ei muureja. Vaikutetaan siihen, että Euroopan Unionin keskeiset arvot - tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ihmisarvo, vapaus, demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeusperiaate - toteutuvat. Emme sulkeudu sisäänpäin vaan avaudumme ulospäin. Inhimilliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen on pyrittävä yli kansallisten rajojen. Pitkäjänteinen kansainvälinen suojelutyö ehkäisee konflikteja ja tarvetta paeta kotoa sekä hidastaa ilmastonmuutosta.

6.1. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ

Tehdään Suomesta Euroopan turvallisin maa naisille vuoteen 2030 mennessä. Toteutetaan rakenneuudistus, joka luo pysyviä, asiantuntevia ja hyvin resursoituja tukipalveluita sekä valtakunnan että maakuntien ja kuntien tasolle. Perustetaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä. Uudistus rahoitetaan suoraan valtion budjetista, millä taataan toimijoille hyvät toimintaedellytykset. Poistetaan sovittelumenettely lähisuhdeväkivaltatapauksista.

6.2. Asevelvollisuus tasa-arvoiseksi

Muutetaan asepalvelus vapaaehtoiseksi. Luovutaan kutsunnoista ja siirrytään maanpuolustuksessa malliin, joka sallii jokaiselle sukupuoleen katsomatta mahdollisuuden valita palvelusmuotonsa tai kieltäytyä siitä rangaistuksetta vakaumuksensa mukaisesti.

6.3. Ihmisoikeudet kaupan edelle

Suomen ei tule käydä kauppaa autoritaaristen, ihmisoikeuksia polkevien maiden kanssa. Kaupankäynti voi kuitenkin olla työkalu, jolla kauppakumppani velvoitetaan tekemään merkittäviä muutoksia ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Kansainvälisiltä kauppasopimuksilta tulee edellyttää sosiaaliseen ulottuvuuteen ja tasa-arvoon liittyviä tavoitteita ja sukupuolivaikutusten ennakkoarviointia. Seurataan kauppasopimusten toimeenpanoa ja tosiasiallisia vaikutuksia tasa-arvo- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tähän soveltuvin mittarein. Parannetaan ihmiskaupan uhrien oikeusturvaa ja suojelua. Varataan rahoitus ihmiskaupan uhrien turvalliseen ja tuettuun majoitukseen.

6.4. Pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa

Vastuullisella kehityspolitiikalla voidaan ehkäistä konflikteja, edistää hyvinvointia ja vahvistaa kehittyvien valtioiden riippumattomuutta kolonialismin perinnöstä. Sukupuolten tasa-arvon, naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien edistämisen sekä syrjinnän ehkäisemisen tulee olla Suomen harjoittaman kehityspolitiikan prioriteetteja.

6.5. Rauhan rakentaminen etusijalle

Feministinen ulkopolitiikka asettaa rauhanrakentamisen ja kriisien ehkäisyn etusijalle ja reagoi haasteisiin selvittämällä edellytyksiä rauhalle ruohonjuuritasolta kansainvälisiin poliittisiin prosesseihin saakka.
Naisten, nuorten ja vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden osallisuutta tulee parantaa pitkäjänteisesti turvaamalla riittävät resurssit heidän asemansa parantamiseksi poliittisessa päätöksenteossa, rauhanneuvotteluissa ja jälleenrakennuksessa.

6.6. Lopetetaan asekaupat

Suomen ei tule harjoittaa asekauppaa ihmisoikeuksia loukkaavien maiden kanssa eikä viedä aseita konfliktiherkille alueille tai sotaa käyviin maihin. Jo myönnetyt asevientiluvat tulee ottaa uuteen tarkasteluun. Suomen tulee toimia sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi, asevalvonnan vahvistamiseksi ja aseistariisunnan edistämiseksi. Suomen tulee aktiivisesti edistää kansainvälisen asekauppasopimuksen sitovuutta, kattavuutta ja toimeenpanoa. Suomen tulee osallistua ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskeviin kansainvälisiin prosesseihin ja liittyä YK:n ydinasekieltosopimukseen sekä kansainväliseen rypäleaseet kieltävään sopimukseen.

6.7. Loppu karkotuksille

Turvaa hakeneiden ihmisten maastapoistaminen ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää. EU käyttää miljardeja ihmisten lennättämiseen pois EU:n alueelta. Samaan aikaan turvaa hakevat ihmiset ovat maksaneet Eurooppaan pääsystä lähes kaksi kertaa saman verran. Vaikka Euroopan maat ovat vuoden 2000 alusta jatkuvasti kiristäneet rajavalvontaa, ihmisten liikkuminen on vain lisääntynyt. Mitä vaikeampi Eurooppaan on tulla, sitä vaarallisempiin tilanteisiin siirtolaiset joutuvat. Palauttaminen on lähes aina palautetulle tragedia ja suuri osa lähtee liikkeelle uudestaan.

6.8. Turvalliset ja lailliset reitit pakolaisille

Lisätään turvallisia ja laillisia maahantulon reittejä lisäämällä Suomen edustustoja kriisimaissa ja mahdollisuus hakea turvapaikkaa lähtömaassa, myöntämällä humanitaarisia viisumeja ja helpottamalla perheenyhdistämistä. Kielletään alaikäisten säilöönotto. Vaikutetaan EU-tasolla siihen, että lentoyhtiöiden sanktio ilman viisumia tai oleskelulupaa matkustavien turvapaikanhakijoiden kuljettamisesta poistetaan. Nostetaan pakolaiskiintiön määrä 5000 ihmiseen vuoteen 2025 mennessä ja jatketaan sen jälkeen kiintiön nostamista tuhannella ihmisellä vuodessa.

6.9. Vastuu globaaleista elintasokuiluista

Suomen itäraja on yksi maailman suurimmista elintasokuiluista. Euroopan Unionin sisällä jyrkkä elintasokuilu löytyy romanivähemmistöjen ja muun väestön väliltä, ja EU:n rajoilla Välimeren rannikkovaltioiden väliltä. Suomen tulee tunnistaa vastuunsa ja pyrkiä aktiivisesti kaventamaan elintasokuiluja kansainvälisellä yhteistyöllä EU-kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia vahvistamalla, kehitysyhteistyöllä ja välttämällä sellaisia toimenpiteitä, jotka rankaisevat parempaa elämää etsiviä köyhyydestä.

6.10. Kansainvälinen suojelu

Palautetaan humanitaariseen suojeluun perustuva oleskelulupa. Humanitaarisen suojelun perusteella voidaan myöntää oleskelulupa, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät ole täyttyneet, mutta hakija ei voi palata kotimaahansa sen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi. Huono turvallisuustilanne voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.

6.11. Prosentti BKT:sta

Kehitysyhteistyön määrärahat nostetaan 1 prosenttiin bruttokansantulosta. Tästä summasta vähintään 0,3% tulee ohjata kaikista hauraimmille valtioille. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoitus kasvatetaan viiteentoista prosenttiin Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Laaditaan suunnitelma ja aikataulu sille, kuinka Suomi saavuttaa nämä tavoitteet ennen vuotta 2030.

7. Vastuunkanto ekokriisistä

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi vaaditaan perustavanlaatuisia muutoksia, erityisesti Suomen kaltaisissa rikkaissa maissa. Feministisen ilmastopolitiikan ytimessä on solidaarisuus niitä kohtaan, joihin ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat voimakkaimmin. Usein tämä tarkoittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuten alkuperäiskansoja ja köyhiä ihmisiä. Haluamme nähdä maailman, jossa luonnonvarojen käyttö perustuu maailmanlaajuiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ja jossa elämän edellytykset, puhdas vesi ja energia ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tulevaisuuden yhteiskunta on kestävä yhteiskunta, jossa emme kuluta enempää resursseja kuin planeettamme kykenee tuottamaan.

7.1. Maatalouden tuet kestäviksi

Kohdennetaan maataloustuet ekologisesti ja eettisesti kestävään kasvipohjaiseen ruoantuotantoon ja lakkautetaan lihantuotannon tuet siirtymäajalla. Vaikutetaan EU-tasolla siihen, että luomumerkinnän kriteereitä tiukennetaan huomioimaan eläinten hyvinvointi aikaisempaa paremmin ja lisätään paikallisesti tuotettujen ja luonnonmukaisten elintarvikkeiden osuutta julkisissa hankinnoissa.

7.2. Kestävää elintarviketuotantoa ja kulutusta

Suositaan kasviperäisiä tuotteita verotuksessa. Tuetaan ilmasto- ja eläinystävälliseen vegaani- ja kasvisruokavalioon siirtymistä julkisissa palveluissa. Kasviperäisten ruokien osuuden lisääminen kulutuksessa ei ole ainoastaan ekologisesti kestävä valinta, vaan myös kansanterveydellisesti merkittävä. Kasvisten ja palkokasvien lisäämistä ja punaisen lihan ja kovan rasvan vähentämistä ehdotetaan ravitsemussuosituksissa.

7.3. Huolehditaan resurssien rajallisuudesta kiertotaloudella

Hinnoitellaan materiaalien tuotannon päästöt ja tehdään niiden kierrättäminen kannattavaksi. Annetaan kierrätetyille materiaaleille parempi asema markkinoilla lainsäädännöllä ja hintaohjauksella. Helpotetaan kierrätettyjen materiaalien liikkumista maasta toiseen kansainvälisillä kauppasopimuksilla.

7.4. Eläinten hyvinvointilaki kuntoon

Kirjataan eläinten itseisarvo eläinsuojelulakiin ja perustetaan eläinasiavaltuutetun virka. Kielletään parsinavetat ja porsitushäkit ja turvataan aikaisempaa paremmin eläinten luonnollisten ja lajityypillisten tarpeiden, kuten liikkumisen ja virikkeellisen toiminnan mahdollisimman hyvä toteutuminen kaikille eläimille niiden taloudellisesta hyödyllisyydestä riippumatta. Turvataan eläimille kivusta vapaat elinolosuhteet.

7.5. Eroon eläinkokeista ja turkistarhauksesta

Vähennetään koe-eläinten käyttöä merkittävästi panostamalla vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Luovutaan kärsimystä aiheuttavien kokeiden käytöstä kokonaan ja asetetaan pidemmän aikavälin tavoitteeksi eläinkokeista luopuminen. Kielletään turkistarhaus ja tuetaan tarhaajien uudelleenkouluttautumista ja -työllistymistä. Kielletään turkistarhaukseen käytettävien siitoseläinten vieminen Suomesta muihin maihin.

7.6. Suojellaan luonnon elinkirjo

Lisätään luonnonsuojelulakiin luontotyyppien suojelu ja kompensaatiovelvoite kaikkiin luonnonsuojelulain mukaisiin poikkeuslupiin. Huolehditaan luonnonsuojelulla tarvittavan luonnontilan säilyttäminen ja sitoudutaan ennallistamiseen. Leikataan tehokkaasti maatalouden ravinnekuormaa Itämeren suojelemiseksi ja rehevöitymisen vähentämiseksi. Pidetään ympäristöhallinto riittävästi resursoituna ja toimivaltaisena. Luodaan kestävä exit-strategia, jolla mahdollistetaan turpeentuottajien uudelleentyöllistyminen. Turvemaiden ja soiden ojituksen tukeminen lopetetaan ja turvemaiden ojitus tehdään luvanvaraiseksi.

7.7. Maankäyttö takaisin hiilinieluksi

Suomen hiilinieluja -ja varastoja on vahvistettava ja niiden suojelu varmistettava. Näin pienennetään johdonmukaisesti Suomen nettopäästöjä ilmakehään ja toteutetaan negatiivisten nettopäästöjen tavoitetta. Vähennetään metsien hakkuita hiilen sidonnan lisäämistä varten ja luovutaan avohakkuista ja siirrytään jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn hakkuisiin valtion metsissä. Tuetaan kestäviä viljelykäytäntöjä ja niihin siirtymistä, jotta viljelysmaiden hiilensidontaa voidaan kasvattaa.

7.8. Irti fossiileista ja liikenteen päästöt alas

Lopetetaan öljylämmitys, tuetaan siirtymää lämpöpumppuihin ja vähennetään bioenergian painotusta. Hyödynnetään pienydinreaktoreja ja ydinvoimaa päästöjen vähentämiseksi. Kaikille lennoille asetetaan lentovero. Verotuotot suunnataan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseen ja niiden edistämisohjelmiin. Vaihtoehtoisia energiamuotoja, kuten sähköä ja biokaasua, hyödyntävien autojen määrää lisätään 750 000:een vuoteen 2030 mennessä.

7.9. Energiantuhlauksesta energian säästöön

Rakennusten nettoenergiankulutus puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Käyttäytymisen muutoksen avulla kotien energiankulutusta lasketaan 15 prosenttia. Laaditaan vuoteen 2050 asti ulottuva koko rakennuskannan korjausrakentamissuunnitelma, johon sisältyy energiansäästötoimia sekä uusiutuvan energian lisäystä. Lisätään sähkön ja kaukolämmön kysyntäjoustoa. Mahdollistetaan hajautetun uusiutuvan energian läpimurto. Lisätään energiansäästöä uudis- ja korjausrakentamisessa suosimalla kierrätettäviä materiaaleja ja koko rakennuskannan elinkaari.

8. Vapaa tutkimus ja itseisarvoinen taide

Riippumaton tutkimus ja sen tuottama tieto ja sivistys ovat demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan edellytyksiä. Emme voi tänään tietää, mikä tutkimus muuttaa maailmaa tulevaisuudessa. Tieteen vapaus edellyttää myös sitä, että tutkijoiden ja yliopistojen henkilökunnan on mahdollista luottaa asemansa vakauteen. Feministinen puolue pitää tiedon ja tutkimuksen asemaa merkittävänä myös omassa politiikassaan ja tuo esille erityisesti sukupuolentutkimuksen tuottamaa tietoa, joka usein jää julkisen keskustelun marginaaliin.

Taide auttaa meitä ymmärtämään elämää ja yhteiskuntaa tavoilla, jota tieteellä ei saavuteta. Kulttuurin kautta työstämme kysymyksiä sekä olemassaolomme syistä että ihmissuhteista ja ihmisenä olemisesta. Kulttuuri tuo esiin erilaisia tarinoita ja kokemuksia ja luo mahdollisuuksia samaistumiselle ja itsereflektiolle. Siksi kaikilla tulee olla yhdenvertainen pääsyn korkeatasoisen ja ammattimaisesti toteutetun taiteen ja kulttuurin äärelle.

8.1. Tutkimuksen perusrahoitus on varmistettava

Nostetaan tutkimus- ja kehitysmäärärahoja neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tutkimuksella tulee olla riittävä perusrahoitus jotta uutta tietoa voidaan tuottaa ja yliopistojen tieteellinen kansainvälinen kilpailukyky varmistetaan. Yhteiskuntatieteellisen ja humanististen alojen määrärahoja tulee lisätä. Suomessa tulee siirtyä koulutuksen ja tutkimuksen määräaikaisista hankerahoituksista pitkäkestoisiin, yli hallituskausien kestäviin ohjelmiin.

8.2. Vahvistetaan yliopistojen autonomiaa

Palautetaan yliopistoindeksi käyttöön seuraavalla hallituskaudella. Yliopistojen autonomiaa on vahvistettava muuttamalla yliopistojen rahoitusmallia. Yliopistojen ennustettavan ja pitkäaikaisen rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksessa on lisättävä. Julkisen rahoituksen kilpailtua osuutta ei tule kasvattaa. Strategisen rahoituksen läpinäkyvyyttä tulee kohentaa.

8.3. Turvataan tutkimustyön edellytykset

Pirstaleinen tutkimusrahoitus ei saa muodostua opetuksen laadun ja tutkimuksen vapauden esteiksi. Lisätään toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita ja turvataan pitkäjänteinen tutkimusrahoitus, jotta päteviä tutkijoita ei menetetä ulkomaille. Verovapaan apurahan yläraja tulee nostaa 30 000 euroon.

8.4. Taataan tutkimuksen akateeminen vapaus

Tutkimuksen tulee olla vapaata ulkopuolisista, kaupallisista tai poliittisista vaikutteista. Sananvapaus ei ole peruste rasistisille tai muulla tavoin sortaville kannanotoille yhteiskunnallisessa, tieteellisessä tai poliittisessa keskustelussa. Tutkitun tiedon sekä marginaalisten äänten esille tuominen on näissä keskusteluissa tärkeää.

8.5. Kaikille on taattava maksuton tutkintoon johtava koulutus

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista on luovuttava ja tulijoiden jäämistä Suomeen tulee tukea. Kansainvälisille opiskelijoille on myönnettävä oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistuvalle opiskelijalle on tarjottava työlupa Suomeen jäämisen helpottamiseksi.

8.6. Taiteen ja kulttuurin rahoitus kuntoon

Taiteen ja kulttuurin perusrahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja perustua taiteella olevaan itseisarvoon, ei pelkästään sen mahdollisesti tuottamaan hyötyyn. Nostetaan taiteen ja kulttuurin osuus ensin yhteen, sitten kahteen prosenttiin valtion talousarvion kokonaismenoista. Siirretään taiteen ja kulttuurin rahoitus kokonaan valtion yleiskatteiseen budjettiin. Parannetaan taiteen ja luovien alojen liiketoimintaympäristöä muun muassa kehittämällä uusia rahoitusinstrumentteja.

8.7. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta

Jatketaan taiteen ja kulttuurin prosenttiperiaatteen soveltamista julkisen sektorin rakennushankkeissa ja laajennetaan se koskemaan myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan hankintoja ja kaikkia kuntia ja maakuntia. Parannetaan pääsyä museoiden kokoelmien äärelle edistämällä museoiden kokoelmavarantojen digitointia ja digitoitujen kokoelmien saatavuutta ja käyttöä. Turvataan taideaineiden asema perusopetuksessa, jossa tavoitetaan jokainen taustasta riippumatta.

8.8. Parannetaan taiteilijoiden toimeentuloa

Valtion taiteilija-apurahojen tasoa nostetaan siten, että taiteilijoiden mahdollisuudet saada elantonsa taiteellisesta työstään lisääntyvät ja taiteilija pystyy keskittymään sen työn tekemiseen, johon apuraha on tarkoitettu. Käynnistetään kokeilu taiteilija-allianssi-mallista. Ammattimaisesti toimiville ja allianssin jäsenyyskriteerit täyttäville freelancereille tarjotaan väliaikaisen työttömyyden sijasta työsuhde ja ammatillinen, taloudellinen ja sosiaalinen turvaverkko allianssiyhtiön toimesta. Lisätään ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää, jotta suurten taiteilijaikäluokkien ja myös eläketurvaa kerryttäneen työsuhteen ulkopuolella työskennelleiden taiteilijoiden toimeentulo voidaan turvata.