Julkilausuma yhteiskunnan uudistamiseksi

Annettu Kansalaisliiton puoluekokouksessa 12.11.2022

Syyskuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta Suomen ensimmäisen presidentin, K. J. Ståhlbergin kuolemasta. Ståhlbergilla oli keskeinen rooli valtiomme perustusten luomisessa. Tässä työssä nousee erityiseen arvoon hänen panoksensa Suomen ensimmäisen perustuslain laatimisessa. Vuoden 1919 hallitusmuoto oli edistyksellisin perustuslaki aikansa Euroopassa. Sen kirjainta ja henkeä on syytä tarkastella, kun yhteiskuntamme on taas ajautunut vakavaan murrosvaiheeseen. Valtion perustukset ovat pahasti rapautuneet ja voi todeta, että suomalainen kansanvalta ei ole muodostunut sellaiseksi, joksi K. J. Ståhlberg sen tarkoitti.

Maamme perustuslakeihin on alusta asti sisältynyt säännös, että kuntia suurempien alueiden hallinnosta päätetään lailla. Presidenttikautensa jälkeen Ståhlberg toimi vielä kansanedustajana ja lainvalmistelukunnan jäsenenä. Vuonna 1930 hän oli puheenjohtajana aluehallintoa käsitelleessä komiteassa, joka esitti Suomeen maakuntien itsehallintoa. Itsenäisyyden aikana on tehty yli 50 laki-aloitetta maakuntien itsehallinnosta, joka ei ole vieläkään toteutunut. Demokratiallaan ylpeilevässä Suomessa ei itsenäisyyden aikana ole säädetty yhtään lakia, jolla kansanvaltaa olisi syvennetty tai laajennettu. Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa ei ole maakuntien tai alueiden itsehallintoa.

Eläkepäivinään K. J. Ståhlberg asui Helsingin Kulosaaressa, joka vuoteen 1944 asti oli itsenäinen maalaiskunta. Se ja joukko muita Helsingin lähikuntia pakkoliitettiin tuolloin pääkaupunkiin. Kulosaaressa kunnan hallinto hoidetiin kevyellä organisaatiolla, jossa puoluevalta ei päässyt vaikuttamaan. Vaalit hoidettiin sopuisasti ehdokaslistasta, josta valtuustoon valittiin ne henkilöt, joiden tiedettiin osaavan tehdä muutakin kuin puhua. K. J. Ståhlberg kävi epätoivoisen taistelun kotikuntansa itsenäisyyden puolesta, mikä kertoo hänen ajatuksistaan kunnallisesta itsehallinnosta. Pientenkin kuntien asiat on nykyään alistettu puoluetoimistojen vaikusvaltaan. Sote-laki vie osan kunnan itsenäisestä päätösvallasta ja hallitus ajaa kuntaliitoksia, mikä johtaa kansalaisvallan kaventumiseen entisestään.

Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, mikä ei ole kansanvaltaa. Puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon, eivätkä pysty puolustamaan kansalaisia vahvoja taloudellisen vallan käyttäjiä vastaan. Kansalaisten ponnisteluin kuntiin on saatu sitoutumattomia valtuustoryhmiä, epäoikeudenmukaisesta vaalirahoituksesta ja ehdokasasettelusta huolimatta.

Yhteiskuntamme kriisi johtuu siitä, että valtapuolueet ajavat muiden kuin kansalaisten asiaa. Tämän vuoksi puolueiden ja niiden edustajien etuoikeudet on poistettava. Puolueet on palautettava muiden kansalaisjärjestöjen asemaan puoluelain kumoamisella ja valtion varoista tapahtuvan puoluetuen lopettamisella.

Kansalaisvallan lisäämiseksi myös vaalilainsäädäntöön ja hallitusmuotoon tarvitaan muutoksia. Asiaa on valmisteltu eri puolella Suomea kokoontuneissa "Kansalaisoikeudet perustuslakiin" -työpajoissa. Lakiuudistukseen on hyvänä työkaluna Kansalaisliitto, joka pyrkii saamaan jokaiseen vaalipiiriin ehdokaslistan henkilöistä, jotka ymmärtävät yhteiskuntamme uudistamistarpeen. Kansalaisliitto on puoluerekisterissä, joten valitsijayhdistyksiä ei tarvitse perustaa. Kansalaisliiton ehdokkaana oleminen ei edellytä liiton jäsenyyttä.