Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KD/639

Kristillisdemokraatit

Ei herraksi, vaan palvelijaksi - Kristillisdemokraattien näkemyksiä EU:n kehittämisestä


  • Puolue: Kristillisdemokraatit
  • Otsikko: Ei herraksi, vaan palvelijaksi - Kristillisdemokraattien näkemyksiä EU:n kehittämisestä
  • Vuosi: 2004
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

"Ei herraksi, vaan palvelijaksi"

Kristillisdemokraattien näkemyksiä EU:n kehittämisestä

Johdanto

Valtaa tulee käyttää tavoitteen saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tasolla. Monissa asioissa, vaikkapa katujen kunnossapidon tai päivähoidon järjestämisessä, on itsestään selvästi viisainta tehdä ratkaisut paikallisella tasolla. Toisaalta on helppo ymmärtää, että esimerkiksi kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tarvitaan ylikansallista päätöksentekoa. Kuitenkin monet yhteiskunnallisen päätöksenteon piiriin kuuluvat asiat jäävät tälle välille. Läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatteella pyritään siihen, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaista. Se, mitkä asiat ratkaistaan Euroopan unionin toimielimissä, mitkä kansallisissa parlamenteissa ja mitkä taas paikallistasolla, on tärkein kysymys unionin tulevaisuuden suuntaa määriteltäessä. Suomen kristillisdemokraatit (KD) haluavat kehittää unionitason yhteistyötä vain niissä kysymyksissä, joissa EU tarjoaa mahdollisuuden tehostaa kansallisia toimenpiteitä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Tämä merkitsee tiukkaa pitäytymistä läheisyysperiaatteeseen, joka ajaa samaa asiaa kuin perustuslakiluonnoksen mainitsema toissijaisuusperiaate. Niiden mukaisesti unioni käyttää toimivaltaansa vain, jos sen toiminta osoittautuu todella välttämättömäksi ja tuottaa lisäarvoa jäsenmaiden toimintaan. Unionin päätöksenteon pitäisi siis olla toissijaista. Periaate varmistaa sen, että ylempi elin toimii vain tarpeellisena palvelijana, eikä omi valtaa itselleen. Läheisyys- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisesti olisi tarpeen jatkuvasti tarkastella yhteisön tasolla suoritettavan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason mahdollisuuksiin verrattuna. Tämä on kristillisdemokraattien kannalta olennainen periaate, jota tulee noudattaa tiukasti. Näin ei kuitenkaan KD:n mielestä ole läheskään riittävästi tapahtunut. EU:sta ei saa tulla palvelijan sijasta herra, kuten periaatteen rikkomisesta seuraa. Euroopan unionin perustamisen taustalla toisen maailmansodan jälkeen olivat niin turvallisuus- kuin talouspoliittisetkin pyrkimykset. Eurooppalaiset kristillisdemokraatit ovat olleet unionin perustamisesta alkaen moottoreina tässä hankkeessa, jossa pyrittiin yhdentämään aiemmin keskenään sotineita maita toisiinsa taloudellisesti ja poliittisesti. Rauhanprojektina Euroopan yhdentyminen on jo saavuttanut alkuperäisen tavoitteensa. Esimerkiksi entisillä vihollisilla Saksalla ja Ranskalla on sama valuutta ja maiden välistä rajaa tuskin huomaa. Viimeisin pitkän tähtäimen rauhan ja solidaarisuuden projekti on 10 uuden jäsenmaan liittyminen unioniin. Toinen EU:n yhdentymistä ajava suurprojekti on ollut Euroopan kilpailukyvyn parantaminen globalisoituneessa ja suurtuotantoa suosivassa kansainvälisessä taloudessa. Talouden kasvun myötä tavoitellaan hyvinvoinnin lisääntymistä unionin alueella. Euroopassa väestö ikääntyy, huoltosuhde heikkenee ja hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Työ talouden kasvun ja tuottavuuden lisäämiseksi on tärkeää jo väestöpoliittisista syistä. KD haluaa edistää unionissa sosiaalista, eettistä ja ekologista markkinataloutta, joka parantaa kilpailukykyään panostamalla koulutukseen ja yrittäjyyteen. Parempaa kilpailukykyä ei tule tavoitella sellaisin keinoin, jotka loukkaavat ihmisarvoa, heikentävät perheiden hyvän arkielämän edellytyksiä tai riistävät ympäristöä tulevilta sukupolvilta. Kristillisdemokraatit korostavat yksilön vapautta ja vastuuta sekä kristillistä etiikkaa ja ihmiskäsitystä eurooppalaisen arvoperustana. Unionin perustana olevat arvot perustuslakiluonnoksen mukaan ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen yhteiskunnassa, jonka ominaispiirteitä ovat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Nämä kaikki ovat erinomaisia arvoja, jotka ovat lähtöisin kristillisestä etiikasta. Kristillisdemokraattien mielestä unionin kristillinen arvoperinne on selkeästi tunnustettava ja siihen on avoimesti sitouduttava.

Jäsenmaiden tasavertaisuudesta pidettävä kiinni

Euroopan unioni laajenee 1.5.2004 10 uudella jäsenmaalla. Sen jälkeen unionissa on noin 450 miljoonaa ihmistä ja 25 jäsenmaata. KD suhtautuu myönteisesti EU:n itälaajenemiseen, joka kuitenkin on niin taloudellisesti, poliittisesti kuin institutionaalisestikin suuri haaste. Myös tämän laajenemisvaiheen jälkeen on uusia Euroopan maita hakemassa unionin jäsenyyttä. On selvää, että laajentunut unioni ei voi toimia tehokkaasti niillä säännöillä, jotka on alun perin luotu kuuden jäsenmaan yhteisölle. Tämän vuoksi unionin hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää sekä tehtäviä on uudistettava uuden tilanteen vaatimalla tavalla. Unionin perustuslakihankkeen tavoitteena on unionin hallinnon ja päätöksenteon yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen sekä demokratian lisääminen ja unionin tuominen lähemmäksi kansalaisia. Tämä tavoite on ollut oikea. Hallitusten välisen konferenssin HVK:n tuloksessa näkyy kuitenkin selkeä painotus keskitettyyn vallankäyttöön. Tälle kristillisdemokraatit haluavat asettaa vastapainoksi pyrkimyksensä vallankäytön hajauttamiseen lähelle kansalaisia läheisyys- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisesti. Suomalaisille ja kaikille eurooppalaisille on EU:sta hyötyä, kunhan sen toimielinten valta pidetään tarkoituksenmukaisissa rajoissa. KD edellyttää jäsenmaiden tasavertaisuutta. Pienten maiden tulee saada esitettyä tasavertaisempi asema päätöksenteossa. Suomen tulee tiukasti korostaa sitä, että EU:n elimien kokoonpanoja ja päätöksentekotapoja ei muuteta suuria jäsenmaita suosivaan suuntaan. Jokaisen jäsenmaan tulee saada pitää "oma" komissaarinsa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan viran pitäminen kiertävänä tähdentää sekin kaikkien jäsenmaiden tasa-arvoisuutta. Kaikkien jäsenmaiden tasavertaisuus on edellytys myös sille, että unionin oikeutus voi säilyä ja vahvistua. Euroopan unioni ei voi perustua eriarvoisiin jäsenyyksiin ja ytimiin, vaikka jäsenmaiden väkiluku merkitsee toistaiseksi kriteeriä erilaisille valta-asemille unionin päätöksenteossa. KD suhtautuu kriittisesti suurten maiden keskinäisiin neuvotteluihin, joissa ne pyrkivät määrittämään linjaa koko EU:lle. Poliitikot ovat kotimaissaan riippuvaisia kansallisten etujen ajamisesta EU:ssa. EU:n käytäntö on osoittanut, että kansalliset edut painavat paljon yhteisön päätöksenteossa. Eräs epäreilu tapa ajaa kansallisia etuja on sijoittaa EU:n yhteiset laitokset epätasapuolisesti, niin että joissakin jäsenmaissa on enemmän ja arvokkaampia keskusvirastoja kuin toisissa. Väärin on sekin, että eräät tärkeät virkapaikat kuuluvat aina suurille jäsenmaille. Kotiinpäin voi vetää jättämällä noudattamatta direktiivejä, mikäli siitä saa epäreilua kilpailuetua. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat jo nyt jättäneet noudattamatta vakaussopimuksen ehtoja. Kaikkien jäsenmaiden tulee noudattaa yhteisiä päätöksiä. Eurooppa-aate ei lämmitä, jos suuret vievät ja pienet vikisevät!

Integraatiolle rajansa

EU pyrkii edistämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Integraatiopolitiikkaan sisäänrakennetun mekanismin myötä yhden yhdentymistavoitteen toteutuminen lisää paineita yhdentymisen ulottamiselle sitä tukeville alueille. Tavoitteena on yhdentymisen jatkuminen kaikilla aloilla, jatkuva yhdentymisen prosessi. Tämän ns. Monnet -metodin eli yhteisömenetelmän mukanaan tuoman jatkuvan yhdentymisen piiriin kuuluisivat komission tavoitteiden mukaisesti komission monopoli lakialoitteisiin, yhteispäätösmenettely ja määräenemmistöpäätöksenteko kaikissa asioissa sekä EY:n tuomioistuimen valvonta- ja tulkintavalta. KD:n peruslinja on kriittinen suhtautuminen unionin tällaiseen syvenemiseen. Keskeisessä kysymyksessä EU:n kehittämisestä liittovaltion suuntaan KD korostaa valtioliittosuuntausta, mahdollisimman ison määräysvallan pitämistä kansallisten parlamenttien käsissä. KD:n tavoitteena on rakentaa unionia valtioiden välisenä yhteistyöelimenä, joka keskittyy toiminnassaan niihin kysymyksiin, joissa eurooppalaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa olennaista lisäarvoa kansalaisten arkeen. EU:n jäsenvaltiot eivät voi lähtökohtaisesti muodostaa esimerkiksi Amerikan Yhdysvaltoihin verrattavaa liittovaltiota, koska maanosamme kielellinen ja kulttuurinen tausta on niin monimuotoinen. Tätä kulttuurista rikkautta on arvostettava ja vaalittava myös tulevaisuuden Euroopassa. EU:n elimille luovutettavaa valtaa ei saa takaisin, siksi EU:n toimivalta tulee rajata esitettyä täsmällisemmin ja esitettyä kapeammille hallinnon aloille. EU:n yhdentymiselle tulee asettaa selkeät rajat. Unionin toiminnan tulee kohdistua niihin tehtäviin, jotka ovat luontevimmin hoidettavissa sen kautta. Tähän päästään noudattamalla eri yhteyksissä korostettua läheisyysperiaatetta.

Talouskasvua toimivilla yhteismarkkinoilla

Keväällä 2000 Lissabon-strategiassa asetettiin tavoitteeksi saattaa EU vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisimmäksi tietoon ja osaamiseen perustuvaksi talousalueeksi. Yritystoiminnan tehostamisen kautta Euroopasta pyritään luomaan nykyistä työllistävämpi talousalue. Teknistä tutkimusta, innovaatioita, yrittäjyyttä ja tuotantokykyä tulee Euroopassa lisätä niin, että USA, Venäjä, Kiina, Intia, Brasilia, Japani ja muut kauppa- ja teollisuusmahdit voidaan kohdata kilpailussa markkinaosuuksista. Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan yrittäjyyden ja pk-yritysten tukemista ja yritysten verkottumista koko EU-alueella sekä esimerkiksi halvan yhteisöpatentin järjestelmää innovaatioiden lisäämiseksi. Talouden yhdentymisestä seuraavat minimivaatimukset mm. tuotteiden laadulle ja työvoiman suojelemiseksi. Unioni pyrkii yhteensovittamaan jäsenmaiden talous- ja työllisyyspolitiikat. Taloudellisesta yhdentymisestä ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaasta liikkumisesta seuraavat paineet yhdentymiseen monilla muillakin alueilla. Niitä ovat mm. koulutusvaatimusten vastaavuus, sosiaaliturvan koordinointi, julkisten hankintojen kilpailuttaminen jne., joissa pyritään siihen, ettei mikään yritys saa epäreilua kilpailuetua. Useimmat EU:n lainsäädäntötoimet ovat myönteisiä askelia eteenpäin. Niiden kautta luodaan mm. soveliaita minimisäännöksiä, joita jäsenmaiden on noudatettava. Kuitenkin EU-tasoisen lainsäädännön lisääntymisen ja laajentumisen myötä helposti lisääntyy myös byrokratia, joka tekee yrittämisestä entistä työläämpää. Siksi Kristillisdemokraatit haluavat, että tarpeettomista yksityiskohtaisista EU-säännöksistä pidättäydytään. Periaatteessa kaikki päätökset, jotka liittyvät pääomien, tavaroiden, työvoiman ja palvelujen liikkumiseen ja parantavat niiden reiluutta, ovat oikeita. On hyväksi, että on sama valuutta ja samat kilpailun edellytykset. Valtion, maakuntien ja kuntien erilaisista kilpailua vääristävistä tukimuodoista yrityksille on päästävä eroon. Vääränlaista kilpailuetua tulee, kun uusien jäsenmaiden työvoimalle maksamat palkat, sosiaaliturva ja esimerkiksi työsuojelu eivät ole kaikilta osin riittävällä tasolla, mikä puolestaan mahdollistaa alhaiset yritysverot, jotka taas vääristävät kilpailua yritysten sijoituspaikoista. Valtiot saavat oikeanlaista kilpailuetua mm. pitäessään infrastruktuurin hyvässä kunnossa. Toimivat korkeatasoiset koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalijärjestelmät sekä esimerkiksi väestön vanhenemista hyvin ennakoiva työeläkejärjestelmä, vähäinen korruptio ja muu rehellisyys yhteiskunnassa ovat myös taloudellisia valttikortteja. Jotta EU-maiden talous voi kehittyä myönteisesti ja valuuttaunioni toimia moitteettomasti on kaikkien jäsenmaiden huolehdittava omasta taloudestaan. Talous- ja vakaussopimuksen ehdoista on pidettävä tiukasti kiinni. Rahapolitiikkaa euromaissa hoitavan Euroopan keskuspankin tulee olla poliittisesti sitoutumaton ja keskittyä taistelemaan inflaatiota vastaan.

Hyvinvointiyhteiskunnassa peruspalvelut tärkeitä

Pohjoismainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskuntamalli rakentuu keskeisesti koko maan kattavien julkisten palvelujen varaan. Julkiset koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansalaisten kannalta ensiarvoisen tärkeitä, joten niiden kohtalo ei saa jäädä epävarmaksi ja tulkinnanvaraiseksi. Koulutus on tärkeä hyvinvoinnin kivijalka. Opiskelumahdollisuuksia on parannettava unionin alueella. Opiskelijavaihto on paras keino oppia EU-maiden kieltä ja kulttuuria. Sitä on helpotettava yhtenäistämällä EU-maiden tutkintoja ja opintokokonaisuuksia. Kristillisdemokraattien mielestä unionitasolla alkoholia ei tule pitää elintarviketuotannon piiriin kuuluvana asiana, vaan kansanterveyskysymyksenä. EU:n tulee kiristää suosituksiaan verovapaista tuontikiintiöistä, nostaa alkoholin minimiverotusta sekä tiukentaa mainontaa koskevia sääntöjä. Unionin tulee tiivistää kamppailuaan kansainvälistä rikollisuutta vastaan etenkin huumerikollisuuden, terrorismin ja ihmiskaupan kohdalla. Europolin resursseja on lisättävä. Huumeiden käyttöä ja salakuljetusta torjutaan unionissa parhaiten suhtautumalla täysin torjuvasti huumeiden käyttöön ja kiristämällä yhteistyötä poliisin, rajavalvonnan ja tullin välillä koko unionin alueella.

Kaikille alueille elinmahdollisuus

Uusien jäsenmaiden myötä unionissa tulee nykyistä huomattavasti heterogeenisempi. Solidaarisuus alueiden välillä on välttämätöntä, jotta voidaan vahvistaa poliittista vakautta ja sosiaalista sekä alueellista yhteenkuuluvuutta EU:n sisällä. EU:n rakennevaroja tulee käyttää tehokkaasti ja EU:n aluepolitiikan voimavaroja tulee suunnata vähiten kehittyneille alueille. Harvaanasuttujen alueiden pysyvä erityisasema tulee turvata unionin perustuslaissa. Tilapäiset erityisratkaisut eivät turvaa näiden alueiden asemaa. Pohjois- ja Itä-Suomen pitää edelleen voida saada EU:n korkeinta aluetukea, vaikka ne eivät laajentumisen jälkeen kuulu unionin köyhimpiin alueisiin. Pitkät välimatkat, harva asutus ja hankala ilmasto on katsottava perusteiksi tuelle myös jatkossa. Vähintään yhtä tärkeää on maatalouden pysyvä turvaaminen kaikkialla unionissa. Mahdollisuus peruselintarvikkeiden tuottamiseen kotiseudulla on oltava unionin kaikkien alueiden ihmisten oikeus. Kyse on paitsi lähiruoan saamisen myös huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiolosuhteista. Perustuslakisopimukseen tulee sisällyttää periaate siitä, että monimuotoisen maataloustuotannon on voitava jatkua kaikilla unionin alueilla, mukaan luettuna alueet, joilla on erityisiä ongelmia. Eurooppalaista maataloutta tulee kehittää eettisen ja laadukkaan tuotannon suuntaan vaalien ruokaturvallisuutta, ympäristöystävällisiä käytäntöjä, luonnon moninaisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta sekä kunkin maan huoltovarmuutta kriisin sattuessa. Elintarvikkeiden turvallisuus on kyettävä ottamaan huomioon tuotantoprosessien kaikissa vaiheissa.

Lähialueyhteistyölle potkua

EU:n ja Venäjän yhteistyötä on kehitettävä. KD tukee Venäjän pyrkimyksiä WTO:n jäseneksi ja Venäjän ja EU:n yhteisen talousalueen kehittämistä. Venäjän tulee kuitenkin alentaa tullejaan, purkaa kaupan ja investointien esteitä ja avata markkinoitaan. Pohjoinen ulottuvuus on ohjelma, jolla voidaan kehittää Suomelle tärkeätä EU:n ja Luoteis-Venäjän yhteistyötä. Itämeriyhteistyössä korostuvat energia- ja raaka-ainekuljetukset ja ympäristönsuojelu.

Yhdessä ympäristön hyväksi

KD tukee EU:n aktiivista ympäristöpolitiikkaa. Unionin päätöksenteon tulee perustua kestävän kehityksen periaatteille siten, että puhdas luonto turvataan myös tuleville sukupolville. Laajentuvan EU:n kautta tarjoutuu mahdollisuuden parantaa uusien jäsenmaiden ympäristöä ja erityisesti Itämeren suojelua. On hyvin tärkeää, että Itämeren rantavaltiot tiivistävät yhteistyötä kansainvälisten suojelusopimusten puitteissa. Öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi tarvitaan sovittua nopeampi aikataulu säiliöalusten kaksoispohjiin siirtymiselle. Vakuutusyhtiöiden käytäntöjä ja ehtoja EU:ssa on tarvittaessa lainsäädäntöteitse muutettava niin, että laivanvarustajalle edullisin vaihtoehto ei ole merihätään joutuneen laivansa upottaminen. EU on ollut veturin roolissa Kioto-prosessissa. EU:n tulee toimia edelleen etunenässä ilmastomuutosten torjuntaan tähtäävissä toimenpiteissä ja painostaa mm. USA:ta, Venäjää ja Kiinaa osallistumaan kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Teollisuuden on sitouduttava vähentämään päästöjään Kioton sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja uusiutuvia energialähteitä kehittävään tutkimukseen on panostettava. EU:sta tulee tehdä hyvin energiatehokas alue. Myös kulutus-, käyttäytymis- ja kierrätystottumuksia tulee ohjata ekologisesti kestävään suuntaan. Suuri osa kasvihuonepäästöistä tulee liikenteestä, siksi EU:ssa tulee pyrkiä erityisesti kehittämään rautatie- ja vesitieverkkoja. Ympäristöä kuormittavan liikenteelle tulee säätää nykyistä korkeampia ympäristöveroja. Elinkaariajattelun mukaisesti tuotteiden ympäristövaikutusten aiheuttamat kustannukset tulee sisällyttää tuotteiden hintoihin, kun ne tunnetaan. KD tukee myös uutta kemikaalien rekisteröinti-, arviointi, lupa- ja rajoittamismenettelyä (REACH), jotta vaarallisten kemikaalien haitat saadaan minimoiduiksi ja liian vapaaksi riistäytynyt kemiallisten aineiden tuotanto kuriin.

Unioni turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi

EU:n turvallisuus on parhaimmillaan rauhan takaamista keskinäisen yhteistyön ja hyvinvoinnin lisäämisen kautta. Taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen mukana myös yhteistyö turvallisuuspolitiikan kysymyksissä on lisääntynyt. Vielä ei voida puhua yhteisestä eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä vaikka yhteinen turvallisuusstrategia onkin laadittu. Kristillisdemokraattien mielestä unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin vahvistamisen tulee tapahtua jäsenmaiden tasavertaisuuden ja avoimuuden pohjalta. Mahdollisuutta suljetun ytimen syntymiseen ei tule hyväksyä. Sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen puolustuksen varaan nojaava peruslinja sopii edelleen Suomelle, vaikkakin ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaihtoehtoja on jatkuvasti kyettävä avoimesti harkitsemaan ja vertailemaan. EU:ssa ei tule tehdä sellaisia sopimuksia, jotka rajoittavat jäsenmaiden mahdollisuutta tehdä perusteellisen harkinnan jälkeen ratkaisuja ja valintoja tulevaisuudessa. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa on vastaisuudessakin säilytettävä yksimielisyys. Painava syy tämän yksimielisyyden vaatimiselle on niin sanottu Nato-klausuuli, jossa todetaan unionin politiikassa kunnioitettavan niitä velvoitteita, joita osalla jäsenvaltioista on Natossa, ja unionin politiikan olevan sopusoinnussa tuossa yhteydessä määriteltävän yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa. Tämä merkitsee sitä, että käytännössä keskeinen toimija EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on EU:n ulkopuolella, mitä ei voi pitää hyvänä. Yhteisen puolustuspolitiikan suhteen kohdalla yhteistyön alueet ja määrä kasvavat. On selvää, ettei EU 25 erilaisine armeijoineen pärjää USA:n tekniselle johtoasemalle asevarustelussa. Yhteensä eri EU-maat käyttävät asevarusteluun noin puolet siitä mitä USA. Yhteinen puolustusmateriaalin tuotanto, tutkimustoiminnan päällekkäisyyksien poisto ja asejärjestelmien yhtenäistäminen kannattaa, jos halutaan alentaa puolustusmenoja. Yhteinen satelliittijärjestelmä ja avaruusohjelma kannattaa tehdä yhteistyössä. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee keskittyä ennen kaikkea rauhanturvaamiseen, humanitaariseen apuun ja siviilikriisinhallintaan. Kolmansissa maissa EU:n tulee keskittyä edistämään demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteen noudattamista sekä torjumaan terrorismia, laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa. EU:n tulee toimia tasapuolisesti mm. Lähi-Idän kriisiä käsiteltäessä, eikä myydä tasapuolisuuden periaatetta vaikkapa öljyn takia. KD pitää tärkeänä YK:n aseman vahvistamista ja siviilikriisinhallinnan kehittämistä. EU:n tulisi toimia kriisinhallintatehtävissä vain YK:n valtuuttamana.

Globaaliin oikeudenmukaisuuteen

EU:n on toimittava aiempaa päättäväisemmin globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Ihmisoikeudet ovat olennaisia edellytyksiä rauhalle ja turvallisuudelle, taloudelliselle kehitykselle ja yhteiskunnalliselle tasa-arvolle. Vaatimus ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tulee myös ottaa huomioon kehitysyhteistyössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Kristillisdemokraatit korostavat kriisien ennaltaehkäisyä mm. kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kehittämistoimenpiteillä. EU:n antamaa kehitysapua on moitittu tehottomuudesta ja avoimuuden puutteesta sekä katastrofitilanteissa hitaudesta. Näitä epäkohtia tulee kiireesti poistaa. Kehitysyhteistyövarat tulisi kaksinkertaistaa 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantulosta ja pitää YK:n vuosituhannen julistuksessa annetut sitoumukset. Jotta ihmisoikeudet toteutuisivat köyhimmissä ja vähiten kehittyneissä maissa, tarvitaan kehitysavun lisäksi velkahelpotuksia, globaalin talouden tasapainoa sekä mahdollisuuksia päästä osalliseksi markkinoista ja yksityisistä rahavirroista. Köyhien kehitysmaiden vientituotteiden suojatulleja pitää uskaltaa poistaa, vaikka oma tuotantomme siitä vähän kärsisikin. On häpeällistä, että rikkaat maat perivät kehitysmaiden vientituotteista enemmän tulleja, kuin niille annetaan kehitysapua.

Ihmisarvon ja -oikeuksien puolesta

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vuodelta 2000 on ensimmäistä kertaa unionin historiassa koottu yhteen asiakirjaan Euroopan unionin kansalaisten ja kaikkien unionin alueella asuvien henkilöiden kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen on yhteinen haaste kaikille jäsenmaille. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluvat peruuttamattomat ihmisoikeudet. Elämisen perustarpeet, kuten ruoka, asunto, turvallinen elinympäristö, terveydenhuolto ja koulutus, tulee turvata kaikille. Kristillisdemokraateille on tärkeää olla puolustamassa heikommassa asemassa olevien kansalaisryhmien oikeuksia. Mahdollisuus ansaita elantonsa työllä kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Ihmisiä tulee myös kannustaa ja opastaa ottamaan vastuuta omasta elämästään. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan vakaumukseensa ja sen ilmaisemiseen. Ketään ei saa syrjiä hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai mielipiteittensä vuoksi. Erityisen tärkeitä ovat sananvapaus, uskonnonvapaus sekä suvaitsevaisuus toisinajattelevia kohtaan. EU:n tulee seurata tiiviisti ihmisoikeuksien toteutumista eri puolilla maailmaa. Myös yrityselämän tulee sitoutua ihmisoikeuksien vaalimiseen ja edistämiseen. Se edellyttää, että yritykset kunnioittavat työntekijöiden ammattiyhdistys- ja muita oikeuksia, välttävät syrjintää sekä lapsi- ja orjatyövoiman käyttämistä. Juurettomien, pakolaisuuteen tai siirtolaisuuteen joutuneitten ihmisten määrä on kasvamassa maailmanlaajojen poliittisten, taloudellisten ja ympäristökatastrofien takia. Laittomia maahanmuuttajia EU:n alueelle on noin 500.000 vuodessa. Euroopan on kannettava vastuunsa pakolaisista ja sotien uhreista osallistumalla kansainvälisiin hankkeisiin ja ottamalla vastaan hätää kärsiviä. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ei saa vaarantaa. Nopea ja yhtenäinen turvapaikkamenettely on kaikkien Euroopan maiden yhteinen etu. Antisemitismiä, rasismia ja ennakkoluuloja tulee ehkäistä päättäväisesti. Noin 700.000 naisesta ja lapsesta tulee vuosittain ihmissalakuljetuksen, ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. Tälle on saatava loppu uhrien paremman oikeudellisen suojelun kautta ja kovempien rangaistusten kautta. Elinten laittoman kaupan torjumiseksi on syytä perustaa kansainvälisiä tietokantoja, joiden pohjalta voidaan elinten alkuperä luotettavasti tarkistaa. Rajavalvonnan tehostaminen unionin ulkorajoilla on tarpeen.

Ihmisarvon vaaliminen on poliittisten toimijoiden keskeisin tehtävä, minkä tulee näkyä vahvana ohjenuorana myös unionin toiminnassa. Ihmisarvoa tulee kunnioittaa hedelmöityksestä alkaen koko elämän ajan aina luonnolliseen kuolemaan asti. EU-tasolla tulee päättää, että eutanasia kriminalisoidaan kaikissa unionin jäsenmaissa. Unionin on ponnisteltava kansainvälisissä yhteyksissä, jotta ihmisen kloonaus voidaan torjua. Unionin tulee kunnioittaa ja tukea perheiden merkitystä yhteiskunnan perussoluna.

EU:n budjetti pidettävä pienenä

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat unionin varojen käytössä välttämättömiä. Laajenevassa unionissa varojen väärinkäytön vaara ja mahdollisuus kasvavat entisestään. Tilintarkastus- ja petostentorjuntatoimintaa on vahvistettava perustuslaillisilla säädöksillä siten, että luottamus unionin varojen käyttöön paranee. KD haluaa edistää demokratian avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatetta sekä tiedonvälityksen monipuolisuutta EU:ssa. Suomen nettomaksut EU:lle kasvavat entisestään. Riippuen Suomen EU:lta saamien tulojen putoamisesta, EU:n budjetin suuruudesta ja Suomen rahoitusosuudesta siinä, Valtiovarainministeriön budjettiosaston raportti (24.4.02) arvioi, että nettomaksumme EU:lle olisivat 600-850 miljoonaa euroa vuonna 2013, huonoimmassa tapauksessa yli miljardi euroa vuodessa. Suomen tällä tavoin laskettu nettomaksuosuus pienenisi, mikäli maatalous- ja rakennetukien taso pystytään säilyttämään ja mikäli sekä EU:n budjetti että Suomen maksuosuus kyetään pitämään pieninä. Suomi on ollut tähänkin asti nettomaksaja, jopa niissä laskelmissa, joissa EU-jäsenyyden kautta menetettyjä tulleja ei ole otettu huomioon. Nettomaksajan rooli kuitenkin nousee rajusti, kun kymmenen Suomea köyhempää valtiota liittyy unioniin ja ne tulevat saamaan suuren osan maatalous- ja rakennetuista. Suomessa puolestaan ne alueet, joiden kansantuote on ollut alle 75 prosenttia EU:n keskimääräisestä, ovat putoamassa vähemmän tukea saavaan ryhmään. Syrjäinen asema, ilmasto, poismuutto ja pitkät välimatkat kuitenkin puoltavat sitä, että Itä- ja Pohjois-Suomen rakennemuutosalueet pysyisivät korkeimmassa aluetukiluokituksessa. Tulee huolehtia myös siitä, että Suomen maatalouden erityisolot tunnustetaan jatkossakin. Aiemmin sovitun mukaisesti unionin budjetin osuus bruttokansantuotteesta tulee nousemaan 0,98 prosentin tasolta mahdollisesti jopa 1,24 prosenttiin. Komissio esittää 1,15 prosentin tasoa. Suomen hallitus asettuu kiistan puoliväliin ja katsoo, että korkeintaan 1,1 prosenttia EU:n bruttokansantulosta riittäisi, kunhan EU:n varoja suunnataan tehokkaasti ja painotetaan kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja kehitysohjelmia. Prosentin kymmenykset merkitsevät suuria rahamääriä. Kun Suomen BKT on 145 miljardia euroa, tekee 0,1 prosenttia siitä 145 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Siitä tulisi poistaa erilaiset maksuhelpotukset ja päästä selkeään, läpinäkyvään järjestelmään, jossa on peruttu aiempien kaupantekojen kotiinpäin vedot. Iso-Britannian 2/3 erityisalennus nettojäsenmaksusta on peruttava. Komission esillä pitämä erillinen EU-vero on torjuttava. Budjetin kasvattamisen sijasta tulee päinvastoin järkevöittää EU-byrokratian toimintaa kiristämällä budjetin nyörejä. On järjetöntä, että Euroopan Parlamentti joutuu vuorotellen kokoontumaan Brysselissä ja Strasbourgissa, mikä aiheuttaa unionille tarpeettomia kustannuksia.

Kristillisdemokraattien EU-poliittinen ohjelma on hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 27.3.2004