Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KD/645

Kristillisdemokraatit

KD:n eduskuntaryhmän ihmis- ja perusoikeuspoliittinen ohjelma


  • Puolue: Kristillisdemokraatit
  • Otsikko: KD:n eduskuntaryhmän ihmis- ja perusoikeuspoliittinen ohjelma
  • Vuosi: 2003
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

KD:n eduskuntaryhmän ihmis- ja perusoikeuspoliittinen ohjelma

IHMISARVO ON AINA MARKKINA-ARVOA TÄRKEÄMPI

Ihmisarvon kunnioitus on jokaisen ihmisen tärkein oikeus ja myös velvoite muita ihmisiä kohtaan. Kristillisdemokraatit lähtevät siitä, että jokainen ihminen kykyihin, ominaisuuksiin tai tuottavuuteen katsomatta, on luotu ainutkertaiseksi ja samanarvoiseksi yksilöksi. Sen vuoksi ihmisarvo ei ole suhteellinen käsite, vaan aina ehdoton ja täysi.

Kristillisdemokraatit haluavat toiminnassaan korostaa, että ihmisarvo on aina markkina-arvoa tärkeämpi.

Ihmisarvon vaaliminen on poliittisten toimijoiden keskeisin tehtävä. Sen toteutumiselle keskeinen väline on kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen myötä muotoiltu periaate kaikille kuuluvista ihmisoikeuksista.

1. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja ihmisoikeussopimukset

Nykyisessä laajuudessaan ihmisoikeuksien käsite on tullut käyttöön toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka määrittelemiin tavoitteisiin kaikkien jäsenvaltioiden voidaan katsoa sitoutuneen. Julistuksen mukaan ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle yhtäläisesti ja ovat luonteeltaan luovuttamattomia.

Poliittisten ja kansalaisoikeuksien lisäksi ihmisoikeuksilla tarkoitetaan nykyisin myös taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien turvaamista - esimerkiksi oikeutta ruokaan, asuntoon, terveydenhuoltoon, työhön ja koulutukseen.

Ihmisoikeuksien tarkoituksena on suojella jokaisen ihmisen ihmisarvoa sekä taata jokaiselle mahdollisuus vapaasti kehittää kykyjänsä ja tyydyttää henkisiä ja aineellisia tarpeitaan omassa elämässään. Luonteeltaan ihmisoikeudet ovat yleisiä, luovuttamattomia ja perustavanlaatuisia. Niiden toteutumiseen ei saa vaikuttaa etninen alkuperä, sukupuoli, uskonto, kieli eikä syntyperä.

Julistuksen pohjalta on myöhemmin laadittu joukko ihmisoikeussopimuksia, joista tärkeimpinä voidaan pitää kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa sopimusta. Nämä molemmat vuonna 1966 YK:n piirissä laaditut sopimukset astuivat voimaan vuonna 1976. Keskeisiä ovat myös Naisten oikeuksien sopimus vuodelta 1979, Pekingin toimintaohjelma vuodelta 1995 ja Lasten oikeuksien sopimus vuodelta 1989 sekä Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus, joka tuli voimaan vuonna 1984. Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja Geneven sopimukset ovat myös tuoneet helpotusta sodan uhrien asemaan. Liittyessään ihmisoikeussopimuksiin valtiot sitoutuvat noudattamaan niitä ja sopeuttamaan kansalliset lakinsa niiden mukaisiksi.

Yleismaailmallisten ihmisoikeussopimusten ohella on laadittu myös alueellisia ihmisoikeussopimuksia. Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus vuodelta 1950 on tärkeä alueellinen sopimus, johon on liittynyt laajasti eurooppalaisia valtioita. Sen pohjalta perustetulla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on toimivalta antaa valtioita sitovia tuomioita ihmisoikeuksien loukkauksista.

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vuodelta 2000 on ensimmäistä kertaa unionin historiassa koottu yhteen asiakirjaan Euroopan unionin kansalaisten ja kaikkien unionin alueella asuvien henkilöiden kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Perustuslakimme turvaa perusoikeudet, joita ovat kansalais- ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.

Moraalinen paine

Julistukset, ihmisoikeussopimukset ja kansainvälisten ihmisoikeuksia puolustavien järjestöjen työ eivät ole suoraan johtaneet maailmanlaajuiseen ihmisoikeuksien toteutumiseen, mutta ne luovat moraalista painetta kansalliseen lainsäädäntötyöhön ja ovat tarjonneet vainotuille ihmisryhmille selkänojan oikeuksiensa ajamiselle. Valtiot ovat vastuussa ihmisoikeuksien takaamisesta. Ihmisoikeuksien julistukset ovat perustana kansallisille perustus- ja muille laeille, säännöksille ja politiikalle sekä hallintokäytännölle. Ihmisoikeudet ovat olennaisia edellytyksiä rauhalle ja turvallisuudelle, taloudelliselle kehitykselle ja yhteiskunnalliselle tasa-arvolle. Vaatimus ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tulee myös ottaa huomioon kehitysyhteistyössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa.

2. Vastuumme ihmisoikeuksista ulkopolitiikassa

Kansainvälinen vastuumme

Kristillisdemokraatit työskentelevät sen puolesta, että kaikissa maissa kunnioitettaisiin ihmisoikeuksia. Suomen on huomioitava ihmisoikeudet ja edistettävä niitä kansainvälisissä suhteissaan, myös kauppapolitiikassaan. Valtiolla on oikeus rajoihinsa ja kansalliseen identiteettiinsä, mutta velvollisuus kansainvälisen hädän lievittämiseen.

Rikkaiden ja köyhien maiden välinen elintasokuilu kasvaa maailmassa edelleen. Yli miljardi kehitysmaiden ihmistä elää aliravittuina ja ilman puhdasta vettä. Maailmanlaajuinen hyvinvoinnin lisääntyminen edistää poliittista vakautta ja rauhaa. Ympäristöuhkien torjuminen kehitysmaissa lisää maailmanlaajuista ekologista turvallisuutta. Jotta ihmisoikeudet toteutuisivat köyhimmissä ja vähiten kehittyneissä maissa, tarvitaan kehitysavun lisäksi velkahelpotuksia, globaalin talouden tasapainoa sekä mahdollisuuksia päästä osalliseksi markkinoista ja yksityisistä rahavirroista. Kehitysyhteistyö on olennainen sivistysvaltion tunnusmerkki. Myös suomalaisille kuuluu vastuu köyhien maiden ihmisten perustarpeista: ruoasta, terveydestä ja koulutuksesta, erityisesti tyttöjen ja naisten. Kristillisdemokraatit vaativat Suomen kehitysavun lisäämistä YK:n suosittamalle tasolle muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaisesti.

Globalisaation merkitys

Ihminen on luotu yhteyteen, myös yli kansallisten rajojen. Avoin kansainvälisyys on keskeinen osa kulttuurimme kristillistä perustaa. Vapaa liikkuminen kuuluu perusoikeuksiin, mutta yhteiskunnalla on myös oikeus suojata itseään ja jäseniään kansalliset rajat ylittävältä rikollisuudelta ja muulta oman yhteiskunnan perusarvoja vahingoittavalta toiminnalta. Kansainvälistä ihmiskauppaa ja prostituutiota on pystyttävä ehkäisemään nykyistä tehokkaammin.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin Itä-Euroopassa, Intiassa ja Kiinassa mutta myös monissa muissa köyhissä maissa esiintyy ihmiskauppaa, jonka tarkoituksena on elinten irrottaminen. Myös se käytäntö, että varakkaat potilaat matkustavat kehitysmaihin ostaakseen elimiä, on yleistynyt. Köyhyydestä kärsivien ihmisten riistäminen elinsiirtotoiminnassa ja siihen liittyvä rikollisuus on päättäväisesti torjuttava kansainvälisellä yhteistyöllä. Asiaa koskevat lisäpöytäkirjat on saatava pikaisesti ratifioitua. Elinten laittoman kaupan torjumiseksi on syytä perustaa kansainvälisiä tietokantoja, joiden pohjalta voidaan elinten alkuperä luotettavasti tarkistaa. Puute elinsiirtoihin laillisesti tarvittavista elimistä johtuu pitkälti tiedon, ei niinkään tahdon puutteesta.

Globalisaatio luo uudenlaista keskinäistä riippuvuutta ja asettaa myös uusia haasteita. Tarvitaan valtioiden, kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti monikansallisten yritysten yhteisiä toimia ihmisoikeuskysymyksissä. Yrityselämän tulee sitoutua ihmisoikeuksien vaalimiseen ja edistämiseen. Se edellyttää, että yritykset kunnioittavat työntekijöiden ammattiyhdistys- ja muita oikeuksia, välttävät syrjintää sekä lapsi- ja orjatyövoiman käyttämistä. Aseita tai muuta sotakalustoa ei tule myydä ihmisoikeuksia loukkaavien maiden hallituksille. EU:n tulee kiirehtiä komission tekemää esitystä kidutusvälineiden vientikiellosta. Kuluttajien aktiivisuudella on myös tärkeä merkitys, esim. kiinnittämällä huomiota monikansallisten yritysten ja alihankkijoiden käyttämään lapsityövoimaan.

Kristillisdemokraatit pitävät uskonnonvapautta tärkeänä ja toimivat osaltaan aktiivisesti uskonnonvapauden puolesta. Suomen edustustojen tulee raportoida säännöllisesti uskonnonvapaustilanteesta eri maissa ja tarkkailla esim. muslimien ja juutalaisten uskonnonvapauden toteutumista Euroopassa ja kristittyjen vähemmistöjen muslimimaissa. Huomiota tulee kiinnittää etenkin niihin tilanteisiin, joissa ihminen vaihtaa uskontoa.

Turvaa tarvitseville

Ihmisoikeudet voivat toteutua, kun niiden perusedellytykset, demokratia ja ihmisten tasa-arvo, ovat toiminnan lähtökohtina. Epävarmat yhteiskunnalliset olot ja jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset heikentävät kestävän kehityksen mahdollisuuksia sekä lisäävät väkivallan uhkaa. Pakolaisuus on yksi aikakautemme vakavimmista ihmisoikeusongelmista.

Juurettomien, pakolaisuuteen tai siirtolaisuuteen joutuneitten ihmisten määrä on kasvamassa maailmanlaajojen poliittisten, taloudellisten ja ympäristökatastrofien takia. Rajoittava siirtolaispolitiikka ja kielteissävyinen keskustelu hädässä olevien ihmisten kohtalosta ei ole omiaan edistämään inhimillisiä ja avoimia asenteita niissä yhteiskunnissa, joihin pakolaisia tai siirtolaisia tulee. Rasismia ja ennakkoluuloja tulee ehkäistä päättäväisesti. Kristillisdemokraatit pitävät merkittävänä tältä osin sitä, että eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet vastustamaan rasismia vuonna 1997 hyväksytyn kannanoton mukaisesti.

Suomen on kannettava vastuunsa pakolaisista ja sotien uhreista osallistumalla kansainvälisiin hankkeisiin ja ottamalla vastaan hätää kärsiviä. Pakolaiskiintiön suhteen on noudatettava tavoitetta kiintiön nostamisessa 1000 henkilöön vuodessa. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ei saa vaarantaa, vaan on pitäydyttävä Suomen hyväksymissä kansainvälisissä sopimuksissa. Kristillisdemokraatit vaativat inhimillistä turvapaikkapolitiikkaa, joka mahdollistaa avoimen ja oikeusturvan takaavan prosessin.

Oikeus ympäristöön

Ympäristöongelmat eivät tunne valtioiden rajoja. Kotimainen ja kansainvälinen ympäristönsuojelu on aikamme haaste ihmisoikeuksien toteuttamisessa. Suomen on luonnonolosuhteittensa asettamissa rajoissa korjattava omia tuotantomenetelmiään ja kulutustapojaan paremmin ekologisesti kestäviksi. Ympäristön suojeluun ja ympäristövahinkojen korjaamiseen liittyvä kauppa ja auttaminen ovat myös tämän hetken perushaasteita ihmisoikeuksien toteuttamisessa.

3. Perusoikeudet hyvinvointiyhteiskunnassa

Suomi on ollut pitkään pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, mutta siitä huolimatta ihmisten perusoikeudet eivät ole toteutuneet riittävässä määrin. Kristillisdemokraatit painottavat kaikkien ihmisten samanarvoisuutta lain edessä.

Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Suomen perustuslaki velvoittavat valtiotamme takaamaan perusoikeuksien toteutumisen ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Jokaisella ihmisellä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet. Jokaisen tulee kantaa vastuu omasta elämästään ja kykyjensä mukaan myös lähimmäisistään. Niillä lähimmäisillä, jotka sairauden, iän tai muiden syiden vuoksi eivät kykene selviytymään, on oikeus toisten antamaan tukeen.

Yksilön ja yhteisön suhteet tulee rakentaa tasapainotetusti. Valtiolla ja yhteiskunnalla ei ole oikeutta alistaa yksilöä ja toisaalta jokaisella yksilöllä on tietyt velvollisuudet lähimmäisiään ja yhteiskuntaa kohtaan. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan vakaumukseensa ja sen ilmaisemiseen. Ketään ei saa syrjiä hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai mielipiteittensä vuoksi. Erityisen tärkeitä ovat sananvapaus, uskonnonvapaus sekä suvaitsevaisuus toisinajattelevia kohtaan. Vastuullinen vapaus on mahdollista näiden arvojen pohjalta. Uskonnonvapauden toteutumisen tulee yhtä lailla turvata niin positiivinen kuin negatiivinenkin uskonnonvapaus eli vapaus harjoittaa uskontoa kuin olla sitä harjoittamatta. Oman uskonnon tunteminen antaa pohjan, josta käsin on helpompi ymmärtää myös muita kulttuureita. Sananvapauden kannalta on tärkeää, ettei joukkoviestinten omistus ja hallinta ole liian keskittynyttä. Tämän tavoitteen edistämiseksi on myös valtion tuki monipuolisen viestinnän turvaamiseksi kannatettavaa.

Elämänsuojelu

Ihmisarvoa tulee kunnioittaa hedelmöityksestä alkaen koko elämän ajan aina luonnolliseen kuolemaan asti. Myös syntymätöntä lasta on kohdeltava ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Mm. vammaisjärjestöissä on vastustettu vammaisten sikiöiden lain edessä eriarvoista asemaa terveisiin verrattuna. Raskauden aikaisia seulontoja järjestetään yhä kattavammin vammaisuuden paljastumiseksi keskeytystä varten ja raskaus voidaan keskeyttää sikiön vammaisuuden perusteella myöhemmin kuin terveiden lasten kohdalla. Jotta vammaiset voivat kokea itsensä täysvaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi, heidät on toivotettava alusta lähtien tervetulleiksi.

Vaatimukset aktiivisesta eutanasiasta on torjuttava. Eutanasian salliminen on turvallisuusriski muutoinkin kuin eettisesti. Kuolevien potilaiden arvokasta saattohoitoa on edelleen kehitettävä ja saatettava se kaikille mahdolliseksi hoitopaikasta riippumatta. Potilaiden kunnioittaminen ja kohteleminen arvokkaina ja ainutlaatuisina yksilöinä yhteiskunnassa on oikea peruslähtökohta kaikissa ratkaisuissa. Hoito- ja kuntoutusratkaisujen tulee aina perustua yksilökohtaiseen arvioon hoidon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta ihmisen iästä tai tuottavuudesta riippumatta.

Tieteellisen tutkimuksen ja lääketieteellisen hoidon lähtökohtana tulee olla ehdoton ihmisarvon kunnioitus, myös ihmisalkioita on suojeltava välineellistävältä hyötykäytöltä niin kantasolututkimuksessa kuin muussakin tieteellisessä tutkimuksessa. Suomen on ponnisteltava kansainvälisissä yhteyksissä, jotta ihmisen kloonaus voidaan torjua.

Oikeus työhön ja toimeentuloon

Työllisyyden hoitaminen on keskeinen tehtävä, jotta ihmisten oikeus työhön voidaan toteuttaa. Korkea työttömyys on uhka demokraattiselle yhteiskunnalle. Palkan ja työn tulee jakautua oikeudenmukaisesti ja kannustaa yrittämiseen, vastuunkantoon ja työntekoon. Omistus- ja vallanjakojärjestelmän on vahvistettava kansalaisten yhteisvastuuta ja heidän mahdollisuuksiaan huolehtia itse omasta toimeentulostaan. Osa-aikatyön mahdollisuuksia tulee kehittää. Kotona usein korvauksetta tehtävä hoitotyö on saatettava tasa-arvoiseen asemaan palkkatyön rinnalla. Tämän työn on myös kartutettava eläkettä.

Oikeus asuntoon

Oikeus asuntoon on jokaisen ihmisen perusoikeus ja oma koti on ihmisen elämän perusasia. Julkisen vallan tehtävä on perustuslain mukaan edistää jokaisen oikeutta asuntoon. Asunnottomien joukko on kirjava sekoitus erilaisia ihmisiä - perheitä, opiskelijoita ja keski-ikäisiä miehiä. Asunnottomuus tulee ratkaista toimivalla asuntopolitiikalla ja kohtuuhintaisilla asunnoilla.

Naisten oikeudet

Sukupuolten välinen tasa-arvo ei vielä toteudu täysimittaisesti. Samasta työstä on maksettava sama palkka sukupuoleen katsomatta, tasa-arvosuunnitelmat on saatava työpaikoille lain edellyttämällä tavalla ja Pekingin toimintaohjelma on kansallisella tasolla toteutettava. Muu naisiin kohdistuva syrjintä ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta on kyettävä poistamaan maassamme.

Vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin kuuluvat naiset ovat usein kaikkein heikoimmassa asemassa ja joutuvat moninkertaisen syrjinnän kohteiksi, minkä vuoksi näiden ryhmien oikeuksien turvaaminen vaatii erityistoimenpiteitä.

Sukupuolten tasa-arvon lisääntymisestä huolimatta seksuaalisuuden rintamalla nainen on enenevästi kauppatavaraa. Prostituutiolla on vahva kytkentä köyhyyteen ja elintasokuiluun. Miljoonien lasten elämä ympäri maailmaa tuhoutuu seksibisneksessä, kun suvun elanto yritetään turvata heitä kauppaamalla. Ihmiskaupan ja Suomeen levittäytyvän kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi on lainsäädäntöä selkiytettävä.

Prostituutioon liittyy monia kielteisiä ilmiöitä, kuten huumekauppa, talousrikollisuus, sukupuolitaudit ja naisia alistava paritusrikollisuus. Prostituutio itsessään loukkaa aina niin seksin myyjän kuin ostajankin ihmisarvoa. Suomessa voimassa oleva kielto ostaa seksipalveluja alaikäiseltä tulee laajentaa seksipalvelujen ostoon täysi-ikäisiltä henkilöiltä ja myös seksipalvelujen myyntiin. Kristillisdemokraatit katsovat, että seksikaupan kieltäminen on ihmisoikeuksien tunnustamista. Ryhmä odottaa Oikeusministeriöltä pikaisesti ehdotusta sekä seksipalvelujen oston että myynnin kieltämiseksi. Paritusrikollisuuden tuomioita on kovennettava.

Lasten oikeudet

Ihmisen elämän perusta rakentuu lapsuudessa. Hyvä perheyhteys sekä henkinen ja aineellinen turvallisuus ovat keskeisiä. Lapsilla on oikeus lapsuuteen ja molempiin vanhempiin. Vanhemmilla on lastensa kasvatusoikeus- ja velvollisuus. Yhteiskunnan on kunnioitettava ja tuettava vanhempien ensisijaista kasvatusoikeutta mm. edistämällä vanhempien mahdollisuutta viettää riittävästi aikaa lastensa kanssa sekä parantamalla edellytyksiä työn ja perheen yhteensovittamiselle.

Lapsen perusturvallisuuden kivijalka on luottamus äidin ja isän pysyvyyteen lapsen arjessa. Avioerojen vähentäminen tulisi nähdä osana ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä. Tarpeettomien avioerojen ehkäisemiseksi ja erityisesti lasten näkökulman huomioimiseksi perheasiain sovittelupalveluiden resursseja tulisi lisätä. Monikansallisten avioeroriitojen ja lapsikaappausten julkisuuden myötä on saatu tuntumaa siihen, miten epäoikeudenmukainen aikuisten maailma voi olla lapsen näkökulmasta.

Lasten fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus tulee ottaa huomioon lainsäädännössä nykyistä laajemmin ymmärrettynä. Lapsiin kohdistuvien väärinkäytösten estämiseksi on lasten kanssa työskenteleville varmistettava selkeät säännöt. Lastensuojelulainsäädäntö tulee uudistaa ottaen huomioon mm. kansainvälistymisen tuomat uudet haasteet.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määrittelemistä perusasioista huonoimmin toteutuu lapsen oikeus aktiiviseen osallisuuteen. Lapsen kuuleminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi itse tai yksin päättäisi omaan elämäänsä liittyvistä asioista. Itsenäisen lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen on syytä toteuttaa muiden Pohjoismaiden hyvää esimerkkiä seuraten.

Yhteiskuntaa rakentavien ja lasten kehitystä tukevien arvojen murtuminen on tehnyt kasvatustyöstä entistä vaativamman. Media on etenkin länsimaissa lyhentänyt lapsuutta. Aikuisuuteen kuuluvat asiat tunkeutuvat lapsen mieleen liian varhain. Yhteiskunnalla on velvollisuus suojella erityisesti lapsia ja nuoria kaupallisuuden ja viihteen ylivallalta sekä väkivaltaiselta ja epäsiveelliseltä, vahingolliselta viihteeltä.

Kristillisdemokraattien mielestä ihmisarvo tulee nostaa alaikäisten suojelemisen rinnalla tärkeäksi lainsäädännön kriteeriksi siten, ettei perustuslain sanamuodosta aiheudu liian tiukkoja rajoituksia muulle lainsäädännölle sen määritellessä yhteiskunnallisesti hyväksyttävän ja torjuttavan välistä rajaa sananvapauden toteutumisessa. Kristillisdemokraatit esittävät K-15/18-haittaveroa laajentamaan "saastuttaja maksaa" -periaatteen myös kuvaohjelmien vaikutuksiin. Lapsipornografisen aineiston ohella myös piirretyssä muodossa sekä äänitteinä esitettävän lapsipornografisen materiaalin levittäminen tulee kieltää.

Vähemmistöt ja maahanmuuttajat

Erilaisista taustoista riippumatta jokaisella ihmisellä on samanlaiset tunteet ja tarve tuntea itsensä hyväksytyksi sekä halu huolehtia omasta ja perheensä toimeentulosta. Perinteisten vähemmistöjemme, saamelaisten, romanien ja maahanmuuttajien tasa-arvo ja ihmisoikeudet tulee toteuttaa myös käytännössä. Nämä ryhmät kohtaavat yhä vaikeuksia työllisyyden, asumisen ja koulutuksen osalta, puhumattakaan heihin kohdistuvista ennakkoluuloista, loukkauksista ja halveksunnasta. Tällaisten ilmiöiden kitkemiseksi tarvitaan kaikkien vastuullisten tahojen, poliittisten päättäjien, virkamiesten, tiedotusvälineiden sekä kasvatuksesta vastaavien yhteistyötä. Tarvitaan asiallista tietoa, asennekasvatusta ja panostusta vieraiden kulttuurien tuntemiseen, koska erityisesti nuorten keskuudessa rasismi ja sen hyväksyttävyys on noussut. Hyvänä esimerkkinä kulttuureja toisiinsa lähentävästä työstä ovat monet kansalaisjärjestöt, seurakunnat ja muut kristilliset yhteisöt.

Yksilö voi Suomessa vedota kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin asioidessaan esimerkiksi poliisin, kouluviranomaisen tai tuomioistuimen kanssa. Viranomaisilla on velvollisuus tuntea ihmisoikeussopimusten sisältö ja myös soveltaa niitä johdonmukaisesti toiminnassaan.

Hyväksytty Kristillisdemokraattisessa eduskuntaryhmässä 11.12.2003.