Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/1209

Suomen Keskusta

Lisää työpaikkoja


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Lisää työpaikkoja
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Suomen Keskusta r.p.
25.3.2015

Lisää työpaikkoja

Keskustan linjaus työelämän uudistamiseksi

Suomessa on lähes puoli miljoonaa ihmistä ilman työtä. Työttömyys kaikkine seurauksineen on työelämän ja koko suomalaisen yhteiskunnan vakavin ongelma.

Tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitsemme lisää työpaikkoja. Kaiken päätöksenteon on tähdättävä tähän. Työttömyyden vähentämisestä on tehtävä kansallinen asia.

Keskustan tavoitteena on luoda Suomeen 200 000 yksityisten alojen työpaikkaa lisää kymmenen vuoden aikana ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi myös työelämää on uudistettava.

Keskustan politiikkaa ohjaa kolme periaatetta:
  • jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus työntekoon ja yrittämiseen omien kykyjensä mukaan.
  • ihmisen on saatava sellainen toimeentulo, että työnteko on aina kannattavampaa kuin työelämästä sivussa oleminen.
  • työelämässä on voitava jaksaa ja kokea mielekkyyttä, yhdistää työtä ja muuta elämää sekä päästä terveenä eläkkeelle.

Suomi tarvitsee työllistävän yhteiskuntasopimuksen

Työelämän uudistamisessa ja Suomen kuntoon laittamisessa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä.

Keskusta esittää kolmikantaa laajempaa yhteiskuntasopimusta, jossa hallitus, eduskunta, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt sekä muut keskeiset toimijat sopivat Suomen taloutta kohentavista, kilpailukykyä parantavista ja työpaikkoja luovista uudistuksista.

Tärkeintä on yhteinen sitoutuminen. Joitakin ratkaisuja voidaan kokeilla tai ottaa määräaikaisesti käyttöön, osasta tulisi pysyviä.

Yhteiskuntasopimuksen rakentaminen on seuraavan vaalikauden ensimmäisiä tehtäviä. Poliittisten päättäjien on uudistuksista sovittaessa huolehdittava myös niistä suomalaisista, joilla ei ole taloudellista valtaa tai vahvoja edunvalvojia. Yhteiskuntasopimus on myös oikeudenmukaisuussopimus.

Uudistuksista sopiminen edellyttää osapuolten välistä luottamusta. Vastaantuloa tarvitaan jokaiselta. Työmarkkinajärjestöt ovat viime vuosina kyenneet sopimaan kahdesta tuloratkaisusta ja eläkeuudistuksesta. Tämä avaa mahdollisuuden yhteistyöhön myös tulevaisuudessa.

Keskusta sitoutuu osaltaan rakentamaan luottamusta työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa. Sopiminen on suomalainen tapa toimia ja pienen maan vahvuus. Myös hallituksen ja eduskunnan on voitava olla kolmikannassa aloitteellinen.

Keskustan tavoite on, että työmarkkinoilla kyetään sopimaan maltillisesta palkkalinjasta tuleville vuosille. Se on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. Keskusta katsoo, että seuraava hallitus voi tukea tuloratkaisun aikaansaamista omilla päätöksillään, talouden sallimissa rajoissa.

Kannustavuutta, turvaa ja joustoa muutokseen

Työ, työelämä ja työmarkkinat ovat murroksessa.

Suurelle osalle työelämään siirtyvistä nuorista tarjolla on vain lyhytkestoisia ja usein määräaikaisia työsuhteita. Työttömyysjaksot, osa-aikatyö ja pätkätyöt ketjutuksineen ovat monelle osa työuraa. Tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä. Moni tekee työtä välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä tai kumpaakin yhtä aikaa. Yrittäjyys ei saisi olla pakkoyrittäjyyttä, vaan vapaaehtoinen valinta.

Yhteiskuntasopimuksen on vastattava tähän muutokseen.

Työn teettämistä ja vastaanottamista on helpotettava. Myös yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa on karsittava. On luotava paremmat edellytykset erilaisille työnteon muodoille. Keskusta kehittäisi muutosturvaa, jotta siirtyminen työstä toiseen helpottuisi.

Työttömyysturvan kannustavuutta on lisättävä ja huolehdittava, että se takaa riittävän toimeentulon työttömyyden kohdatessa. Ansiotuloja ja sosiaaliturvaa on voitava yhdistää nykyistä joustavammin. Samalla sosiaaliturvaa on kehitettävä entistä kannustavampaan ja yksinkertaisempaan suuntaan. Yhtenä ratkaisuna Keskusta on esittänyt alueellisia kokeiluja perustulon toimivuudesta.

Työelämässä ja -markkinoilla tarvitaan lisää joustoja. Samalla on huolehdittava työntekijöiden riittävästä turvasta ja mahdollistettava työntekijän omaan elämäntilanteeseen sopivat valinnat. Keskustan tavoite on saada yhteistyössä aikaan ratkaisuja, joissa yhdistyvät työllistävällä tavalla jousto työnantajan ja turva työntekijän kannalta.

Uudistusten tulisi esimerkiksi mahdollistaa laajempi paikallinen sopiminen työpaikoilla nykyisten työehtosopimusten pohjalta. Tämä edellyttää tasapuolista neuvotteluasetelmaa osapuolten välillä. Paikallinen sopiminen ei saa olla minkään osapuolen sanelua.

Lisäksi on sovittava työntekijöiden turvan tasapainoisesta kehittämisestä, työvoimapolitiikan voimavarojen turvaamisesta sekä työelämän laatua, työhyvinvointia, tasa-arvoa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista parantavista uudistuksista. Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä ja työaikoihinsa on lisättävä.

Työelämä paremmaksi

Suomalaisessa työelämässä on monta todellisuutta. Samaan aikaa kun sadat tuhannet ihmiset ovat työttömänä, moni työelämässä oleva palkansaaja tai yrittäjä uupuu byrokratian, lisääntyvien työtehtävien, kohtuuttomiltakin tuntuvien vaatimusten ja kaikkinaisen suorittamisen alle.

Osalla puolestaan on työssään liian vähän tai ei-mielekästä tekemistä. Useissa ammateissa ulkoinen väkivalta tai sen uhka on jokapäiväistä. Moni kokee työpaikkakiusaamista. Ennenaikaiset eläköitymiset ja mielenterveysongelmat ovat henkilökohtaisia tragedioita ja aiheuttavat paineita eläkejärjestelmäämme.

Hyvällä johtamisella voidaan vaikuttaa näihin sekä muihin työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviin asioihin. Hyvinvoiva työyhteisö syntyy mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisöön, joustavasta perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisesta sekä turvallisesta työympäristöstä. Menestyvillä työpaikoilla luodaan uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia.

Työelämän paremman laadun lisäksi Keskustan tavoitteena on työikäisten työkyvyn kohentaminen.

Suomessa on toteutettava kuntoutuksen kokonaisuudistus sekä lisättävä työnantajien ja työterveyshuollon osallistumista työkyvyn turvaamiseen ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yrittäjän jaksaminen on keskeistä koko yrityksen ja sen työntekijöiden hyvinvoinnille. Kovimmat paineet ovat kasvavalla yksinyrittäjien joukolla. Yrittäjien työterveyshuoltoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Nuorten työllistymistä ja nykyistä nopeampaa siirtymistä työelämään pitää jouduttaa. Nuorisotakuuta on uudistettava niin, että syrjäytymisvaarassa oleva nuori saa juuri hänelle räätälöityjä ratkaisuja. Niiden kautta on löydettävissä sopiva polku koulutukseen ja työelämään.

Opintojen työelämälähtöisyyttä on vahvennettava kaikilla koulutusasteilla. Toisen asteen opinto-ohjaukseen pitää panostaa ja etenkin toisella asteella ja korkeakouluissa on luotava nykyistä enemmän mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun.

Keskustan tavoite on edistää osatyökykyisten työllistymistä. Suomessa on arviolta 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa, jotka haluaisivat palata työelämään työkykynsä puitteissa. Panostamalla tehokkaaseen ammatilliseen kuntoutukseen moni heistä voisi päästä takaisin työelämään. Lisäksi tarvitaan asennemuutosta työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa.

Keskusta haastaa työmarkkinaosapuolet ja yksittäiset työnantajat yhteiskuntavastuun periaatteella edistämään osatyökykyisten, kuntoutujien, pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ihmisten ja muiden vaikeammin työllistyvien koulutuksen ja työmarkkinoiden nopeaa kehittämistä.

Tarvitsemme moniarvoista rekrytointipolitiikkaa. Yhteiskuntasopimuksessa on edistettävä tällaisten työmarkkinoiden syntymistä ja sovittava toimivista ratkaisuista sosiaalisten yritysten perustamiseksi.

Keskusta esittää, että työmarkkinajärjestöt ottavat ikäsyrjinnän poistamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Työpaikoilla suurin vastuu ikäsyrjinnän torjumisesta on johdolla ja lähiesimiehillä. On parannettava ikääntyvien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, vaihtaa työtehtäviä ja hyödyntää joustavia työaikajärjestelyjä. Myös eläkkeellä olevien mahdollisuuksia työntekoon pitää edistää.

Lisää yhteensovittamista ja tasa-arvoa

Keskustan mielestä työn ja muun elämän parempi yhteensovittaminen on keskeinen osa työelämän uudistamista. Kun kodeissa voidaan hyvin, myös työpaikoilla voidaan hyvin.

Vanhemmille on mahdollistettava nykyistä laajemmin joustava työaika ja osa-aikatyö perheiden toiveiden mukaisesti. Ratkaisut tehdään työpaikoilla.

Keskustan pitkän ajan tavoite on vanhempainvapaan keston pidentäminen, jolloin lisäpäivät jyvitetään ensisijaisesti isälle, tai vaihtoehtoisesti kotihoidontuen tason korottaminen 1,5-vuotiaisiin lapsiin asti. Pyrimme siihen, että vanhempainvapaat jakautuisivat tasaisemmin.

On haettava ratkaisuja perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten oikeudenmukaisempaan jakamiseen. Keskusta asettaa etusijalle pienimmät yritykset. Ratkaisut eivät tässä taloudellisessa tilanteessa voi perustua valtion maksuosuuden kasvattamiseen. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äitiyslomalle jäävää kohti. Se katettaisiin sairausvakuutusmaksun pienellä korotuksella työnantajilta ja työntekijöiltä.

Moni suomalainen hoitaa työnsä ohella esimerkiksi omia ikääntyneitä vanhempiaan tai sairastunutta läheistään. Osana työn ja muun elämän parempaa yhteensovittamista omaishoito on vihdoin uudistettava. Omaishoidolle on laadittava yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit, omaishoitajien rahallisen tuen maksatus on siirrettävä Kelan vastattavaksi ja heidän riittävät tukipalvelunsa on turvattava.

Naisten ja miesten tasa-arvon työelämässä on oltava kaikkien yhteinen tavoite. Suomalaiset työmarkkinat ovat jakautuneet nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Varhaiskasvatuksesta alkaen on purettava sukupuolirooleja sekä rohkaistava lapsia ja nuoria valitsemaan koulutuksensa ja ammattinsa ilman stereotypioiden rajoituksia.

Keskusta haluaa edistää samapalkkaisuustavoitteen saavuttamista yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Naisten ja miesten välisten palkkaerojen kuromiseksi palkkauksen läpinäkyvyyttä on lisättävä.

Uutta johtajuutta julkisille aloille

Neljännes Suomen työvoimasta työskentelee julkisilla aloilla, suurin osa kunnissa. Ilman näitä ihmisiä yhteiskunnan perustehtävät ja hyvinvointipalvelut eivät toimisi.

Suomen velka, epäkunnossa oleva talous sekä suomalaisten vanheneminen pakottavat uudistamaan julkisia palveluja ja hallintoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa kunnissa tehtävää hoito- ja hoivatyötä perusteellisesti.

Keskustan tavoite on tehdä Suomesta julkisen sektorin johtamisen mallimaa. Julkinen sektori on muutettava jarrusta mahdollistajaksi sekä työnteon ja yrittämisen kannustajaksi.

Onnistuminen edellyttää johtamisen uudistamista alkaen maan hallituksen työskentelystä. Nykyisiä toimintatapoja on rohkeasti kyseenalaistettava ja otettava käyttöön jatkuvan uudistumisen periaatteet, verkostomainen toiminta ja päästävä eroon jäykistä hierarkioista.

Julkisilla aloilla tarvitaan tuntuvaa tuottavuuden parantamista: samalla tai jopa vähemmällä rahalla voidaan saada parempia tuloksia ja vaikuttavuutta aikaan. Tämä on toteutettavissa tekemällä asioita paremmin, edistämällä digitalisoitumista ja vähentämällä liiallista sääntelyä. Julkisten alojen työntekijöiden osaamista ja kokemusta pitää hyödyntää tuottavuuden ja työyhteisöjen parantamisessa.

Sote-uudistuksen tarkoituksena on parantaa julkisten palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua. Henkilöstöstä on pidettävä huolta muutostilanteessa, jotta emme menetä ammattitaitoista väkeä julkiselta sektorilta.

Uudistus on mahdollisuus uudistaa työnjakoa ja toimintatapoja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lääkärit ja hoitajat on vapautettava tekemään hoitotyötä. Sote-uudistus tarkoittaa kymmenien tuhansien työntekijöiden työnantajan vaihtumista. Uudelleenjärjestelyt on tehtävä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Henkilöstön ammattitaitoa on ylläpidettävä jatkuvalla koulutuksella.