Keskustan eduskuntavaaliohjelman 2023 päätavoitteet

Hyväksytty puoluekokouksessa 12.6.2022

TURVAA, TYÖTÄ JA TOIVOA

Kevään 2023 eduskuntavaaleihin valmistaudutaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Maailmanlaajuinen kulkutauti korona ja Venäjän tuomittava, röyhkeä hyökkäyssota Ukrainaan ovat laittaneet maailmaa uusiksi. Maailma on muutoksessa ja murroksessa.

Kun maailman tila käy epävarmaksi ja monet asiat muuttuvat monimutkaisiksi, politiikan tehtävä on tuoda turvaa ja toivoa tulevaisuuteen. Tähän Keskusta on valmis ja hakee suomalaisilta luottamusta työlleen.

Me Keskustassa olemme huolehtineet Suomesta hallitusvastuussa 2000-luvulla pidempään kuin yksikään muu puolue. Sinä aikana Suomi on useasti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämä kannustaa meitä tekemään asioita yhä vaikeampina aikoina yhä paremmin.

Palaamme perusasioiden äärelle. Ihmisen hyvän elämän edellytykset - turvallisuus, toimeentulo, terveys, perhe, koulutus, ruoka ja liikkuminen - on saatava päätöksenteon ytimeen. Tärkeitä ovat myös ihmisen ja luonnon suhde sekä mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen.

Tehtävää hankaloittaa tietoisuus siitä, että vanhat ja tutut ongelmat ovat yhä olemassa. Pitkään jatkunut julkisen talouden velkaantuminen ja maamme ikärakenteen kehitys ovat suuria yhteisiä haasteita. Luontokato ja ilmastonmuutos kuuluvat myös ratkaistaviin asioihin. Suomessa on yhä periytyvää huono-osaisuutta. On myös vaara, että ihmisten arjen ja kokemusmaailmojen eriytyminen uhkaavat yhteiskuntamme eheyttä.

Keskusta on sitoutunut ongelmien ratkaisemiseen ja yhteistyöhön muiden puolueiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Suomea on määrätietoisesti uudistettava. Uskomme, että vaikeinakin aikoina myönteisyydellä ja toivolla on sijansa. Äänestäminen ja puoluevalinta tarkoittavat aina politiikan toimintatapojen ja näköalan valintaa. Keskustalle huominen tarkoittaa mahdollisuutta parempaan.

Uskomme ihmiseen. Vahvistamme vapautta, mutta vaadimme myös vastuuta. Valtio ja markkinat eivät päätä, mitä on ihmisen hyvä elämä - mutta ne voivat luoda sille edellytyksiä. Hyvinvointi syntyy arjessa ja yhteisöissä.

1. Itsenäinen ja vapaa Suomi

Keskustalle isänmaallisuus on tervettä ylpeyttä maastamme, juuristamme, kielistämme ja kulttuureistamme. Se on itsenäisyytemme ja vapautemme puolustamista. Isänmaallisuuteen kuuluu myös se, että kaikki kokevat olevansa suomalaisen yhteiskunnan arvokkaita jäseniä - yhtä maata ja kansaa ilman keinotekoisten rajojen vetämistä ihmisten välille. Haluamme ajaa Suomen ja suomalaisten etua yhteistyössä muiden kansojen kanssa, rauhaa ja sopua rakentaen.

Valtion tärkein tehtävä on varmistaa kansalaisten turvallisuus. Keskeisintä on vahva kansallinen puolustus ja korkea maanpuolustustahto. Suorituskyvyistä ja niiden vaatimista resursseista pitää huolehtia. Näistä Keskusta on aina huolehtinut ja tulee osaltaan myös ne varmistamaan.

Vahvistamme kansallista turvallisuuttamme myös hakemalla Naton jäseneksi.

Tutkittu tieto ja luotettava tiedonvälitys on parasta puolustusta informaatio- ja hybridivaikuttamista vastaan. On vahvistettava kykyämme tunnistaa virheellistä tietoa ja puuttua sen levittämiseen.

Myös arjen turvallisuudella on mittaamaton arvo. Palveluiden poliisista paloautoon on toimittava koko maassa.

Itsenäinen Suomi ei saa koskaan käpertyä. Se toimii entistä lujemmin rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja kestävän kehityksen puolesta myös yli omien rajojensa.

Pakolaisuuteen, ilmastonmuutokseen, pandemioihin ja muihin globaaleihin ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja aktiivisella kansainvälisellä yhteistyöllä.

EU on Suomelle luonteva arvoyhteisö. Keskustan tavoitteena on unioni, joka on turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen. EU:n on pystyttävä yhä parempaan yhteisten kriisien ratkomisessa - taloudellista yhteisvastuuta pysyvästi kasvattamatta. Myös EU:n on syytä palata perusasioiden äärelle. Sen on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.

Suomen vahvuuksiin kuuluvat myös yhteiskunnan arvot, joista tasa-arvo on keskeisin. Sukupuolten tasa-arvo, ihmisten yhdenvertaisuus ja toisaalta alueiden välinen oikeudenmukaisuus vahvistavat maamme eheyttä. Keskusta tukee Suomen kehitystä tasa-arvon edelläkävijäksi. Rasismille ja vihapuheelle ei pidä antaa mitään sijaa. On isänmaallista puolustaa yhteisiä arvojamme.

Oman kielen kautta maamme nousi kansakuntien joukkoon. Keskusta haluaa vaalia ja kehittää suomen kieltä. Esimerkiksi vahvistamalla lukutaitoa ja -harrastusta tuetaan omanarvontuntoa omasta äidinkielestä muita kieliä väheksymättä. Monimuotoinen kansallinen kulttuurimme ansaitsee arvostuksensa.

Suomalainen luonto on rikkautemme ja ihmisten hyvinvoinnin lähde. Keskustanvihreä suhtautuminen luontoon tunnistaa sen itseisarvon ja rajat, mutta myös kestävän luonnonvarojen hyödyntämisen ravinnon, energian, matkailun ja teollisuuden perustana. Jokaisella on oikeus lähiluontoon, myös kaupungeissa.

2. Varautuminen

Omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme tasoa on nostettava. Tähän meitä velvoittavat etenkin ulkoiset uhat; turvallisuusympäristön muutos ja ilmastonmuutos.

Suomalaisen ja eurooppalaisen tuotannon on oltava entistä riippumattomampaa muusta maailmasta. Varautumistamme on lisättävä. Se vaatii myös kotimaisen omistajuuden vahvistamista.

Suomalaisen alkutuotannon kannattavuudesta on huolehdittava. Siitä vastuu kuuluu koko elintarvikeketjulle, myös kuluttajille. Vesihuolto on säilytettävä suomalaisessa julkisessa omistuksessa. Pelloilla ja metsillä keinottelu lyhytaikaisten voittojen tavoittelemiseksi on torjuttava. Elinvoimainen maaseutu on tärkeä osa myös poikkeusoloihin varautumisessa.

Kotimaista energian- ja ruuantuotantoa on lisättävä. Meidän on oltava omavaraisempia. Se tarkoittaa luopumista ulkomaisesta fossiilienergiasta ja vähäpäästöisten energialähteiden suosimista. Mutta ennen kaikkea se on kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen ensisijaisuutta ja kestävää käyttöä sekä kiertotaloutta. Eläin- ja kasviperäisten elintarvikkeiden tuotantoa ei pidä asettaa vastakkain. Suomalaisen ruuantuotannon vahvuus on eettisyys, ekologisuus ja osaaminen.

Aikamme edellyttää meiltä elämäntapojemme ja kulutuksen kohtuullistamista. Samalla edistämme ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Ne myös tuovat investointeja, työtä ja vaurautta suomalaisille. Osaamisellemme on kysyntää maailmalla. Fossiilitaloudesta irtautuminen on myös turvallisuuspolitikkaa.

Ratkaisut eivät tule valmiiksi yhdessä yössä eikä niitä saa maksattaa suomalaisten arjessa epäreilulla tavalla. Ilmastonmuutoksen torjunta pitää tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Metsät, vesiosaaminen, hiilensidonta, biokaasu, puurakentaminen, suomalainen ruoka ja muut luontaiset vahvuutemme tarjoavat kestäviä ratkaisuja.

3. Koko Suomi

Keskusta haluaa keskittämisen sijaan väljemmän, hajautetun Suomen. Se tarkoittaa ihmisten mahdollisuutta elää, opiskella ja tehdä työtä siellä, missä tuntee itsensä onnelliseksi. Maalla, kaupungissa, etelässä tai pohjoisessa. Keskustalle jokainen koti on maailman keskipiste.

Ideologisesta keskittämispolitiikasta on päästävä eroon. Hajautettu yhteiskunta on näyttänyt vahvuutensa etenkin maamme historian kriiseissä ja haasteellisina aikoina. Aluepolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Kauttaaltaan asuttu Suomi on iskunkestävä Suomi.

Maassamme on varmistettava edellytykset jokaisen alueen menestykselle niiden omien vahvuuksien pohjalta. Keskusta on valmis kokeilemaan erityistalousalueita. Niiden avulla vahvistettaisiin elinvoimaa alueilla, joissa on heikommat kehitysnäkymät. Erityistalousalueella olisi mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset investointeihin ja työllistämiseen vahvistuisivat. Alueella työskentelevät ja asuvat ihmiset voisivat myös saada erityisiä tukia, huojennuksia ja kannusteita.

Suomen vahvuus kumpuaa kaikista sen alueista - pienistä kylistä suuriin kaupunkeihin. Kotiseutu on ihmiselle tärkeä, oli se sitten Helsingin Kallio tai Savukosken kirkonkylä. Keskustalaista aluepolitiikkaa on myös pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskustemme menestyminen ja kehittäminen. Isot kaupunkimme ovat suomalainen näyteikkuna maailmalle.

Ihmisille on luotava tulevaisuuden näkymiä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Kiinteitä laajakaistayhteyksiä on lisättävä. Teiden ja ratojen kunnosta on pidettävä huolta.

Moni suomalainen jakaa arkensa useamman paikkakunnan kesken. Keskustan tavoitteena on saada lakiin oikeus monikuntalaisuuteen. Mahdollisuuksia etätyöhön on lisättävä. Valtion ja kuntien pitää olla edelläkävijöitä.

Sivistyksen ja koulutuksen koko polku, varhaiskasvatuksen välittävistä ja ammattitaitoisista aikuisista koko maan laajuiseen korkeakoulutukseen, on Suomen menestyksen perusta. Keskusta kiinnittää huomiota erityisesti koulutuksen nivelvaiheisiin sekä koulutuksen perustehtävään - sivistykseen.

Inhimillisestä pääomasta on huolehdittava koko maassa. Se vahvistaa sosiaalista liikkuvuutta ja alueiden elinvoimaa. Toisen asteen oppilaitosten tulee sijaita opiskelijoille kohtuullisen matkan päässä kotoa. Toisen asteen ammatillista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta on vahvistettava. Ammatillista koulutusta on kehitettävä entistä enemmän työelämälähtöisesti ja vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Jokaisessa maakunnassa pitää olla vähintään yksi korkeakoulu. Opiskelupaikkoja korkeakouluihin on lisättävä eri puolilla Suomea erityisesti niillä aloilla, joilla on pulaa työvoimasta.

4. Vakaa talous

Etenkin koronapandemian ja Ukrainan sodan seurauksena maailman ja Suomen taloudessa on paljon epävarmuutta. Talouden näkymät ovat sumeita. Suomi tarvitsee rohkeutta tehdä uudistavaa talouspolitiikkaa. Keskusta on siihen valmis.

Julkisen talouden hyvä hoito on myös kriisinkestävyyttä ja taloudellista itsenäisyyttä. Velkaantuminen on kyettävä katkaisemaan heti, kun ajat palaavat kohti normaalia.

Vakaan talouden pohja on yrittäjyydessä ja työssä. Keskustalle erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pärjääminen kaikkialla Suomessa on tärkeää. Maassamme on voitava tavoitella parempaa ja välillä epäonnistuakin. Uuteen alkuun pitää olla aina mahdollisuus.

Hyvän talouden pohjaksi tarvitaan kestävää kasvua. Suomen on oltava maa, joka houkuttaa investoimaan. Kannustamme yrityksiä kasvuun ja uuden luomiseen. Verotuksen ja lainsäädännön on tätä edesautettava. Valtion on myös tunnistettava uudet kasvun alat ja panostettava tietoisesti niihin.

Hyvä taloudenpito koskee niin julkista taloutta, elinkeinotoimintaa kuin kotitalouksiakin. Siksi tarvitaan koko väestön entistä vahvempaa taloustaito-osaamista, jonka pohja rakennetaan kaikilla koulutusasteilla.

Nykytasoinen hyvinvointi on mahdollista vain, mikäli yhä useampi suomalainen tekee työtä. Keskustan mielestä jokaisen työikäisen ja työkykyisen on tehtävä osansa maamme hyväksi. Ikääntyvä Suomi tarvitsee työelämään osaajia myös ulkomailta.

Työllisyyspolitiikkaan ja -palveluihin pitää löytää lisää keinoja, jotka huomioivat yksilöllisen työkyvyn, tukevat sen ylläpitoa ja palauttamista sekä edistävät aidosti työn saantia. Sosiaali- ja työttömyysturvaa tulee kehittää osallistavaan ja kannustavaan suuntaan. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa on vahvistettava.

5. Perusasioiden peruskoulu

Lasten määrä Suomessa on vähenemään päin. Siksikin jokaisesta lapsesta ja nuoresta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Viime vuosien kriisit tuntuvat lasten ja nuorten elämässä rajuimmin.

Peruskoulu luo lähtökohdat ihmisen loppuelämälle ja samalla Suomen tulevaisuudelle. Oppimistulokset ovat olleet viime vuosina laskussa. Lisäksi erot koulujen välillä ovat kasvaneet.

Jokaisen koulun pitää olla paras koulu. Peruskouluja ja niiden opetusta ei saa päästää eriytymään. Pudokkuutta pitää ehkäistä ajoissa.

Keskustan esittämässä pienten lasten koulussa siirrytään alimmilta luokilta joustavasti eteenpäin vasta, kun perustaidot ovat riittävät. Malli mahdollistaa myös koulupolun alun opetuksen lähempänä kotia.

Opettajille on annettava mahdollisuus perustehtävänsä hyvään hoitamiseen. Nyt tarvitaan kouluihin työrauhaa jatkuvien uudistusten sijaan.

Lapsen ja nuoren elämä on kokonaisuus. Kodin ja koulun yhteistyötä on yhä kehitettävä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on tuettava yhä tiiviimmin koulutuksen arkea. Yksikin turvallinen ja välittävä aikuinen voi pelastaa nuoren elämän.

Lapsista ja nuorista huolehtiminen on viisautta. Poikien pärjääminen on Keskustan erityisenä huolenaiheena. Koulun on otettava entistä vahvemmin huomioon lasten ja nuorten erilaiset oppimisvalmiudet ja -tavat. Oppimisvaikeuksiin, mielenterveysoireisiin ja osattomuuden riskiin on nyt pureuduttava. Lasten ja nuorten hyvinvointia pitää voida tukea laaja-alaisesti ja moniammatillisesti niin koulujen kuin kotien arjessa. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä.

Sitoudumme tekemään kaikkemme, jotta päiväkodeissa, kouluissa ja muissa lasten ja nuorten yhteisöissä kiusaaminen loppuu.

6. Paremmin voiva Suomi

Mielenterveyden ongelmista on kehkeytynyt uusi kansansairaus. Se vie meistä liian monia ennenaikaisesti sivuun työelämästä. Mielenterveyden huolet koskettavat suomalaisten jokaista ikäryhmää.

Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä uusi, yhteinen kansallinen suurhanke. Onnistuimme aikanaan vähentämään verisuoni- ja sydänsairauksia ja voimme onnistua tässäkin. Oikea-aikaiset palvelut ja välittämisen asenne ratkaisevat. Myös työelämän on muututtava.

Keskustan lähipalvelulupaus pitää jatkossakin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uusien järjestäjien, hyvinvointialueiden, onnistuminen on Keskustalle tärkeää. Painopisteen siirto peruspalveluihin niin mielenterveydessä kuin muissakin sote-palveluissa on viisasta yhteisten varojen käyttöä.

Palveluissa pitää siirtyä suoritteiden mittaamisesta laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Palvelujen tuottamisen tapoihin on saatava entistä enemmän liikkumavaraa ja uusia hyviä käytäntöjä on hyödynnettävä tehokkaasi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työelämän pito- ja vetovoimaa on lisättävä, jotta alan henkilöstön riittävä saatavuus voidaan turvata.

Myös heikompiosaisia ihmisiä on kuultava ja kuunneltava heitä koskevissa asioissa. Jokaisella ikäihmisellä pitää olla oikeus terveytensä ja toimintakykynsä edellyttämään hoivaan ja hoitoon. Kenestäkään ei saa tulla vain toimenpiteiden ja etuuksien kohde. Keskusta on sitoutunut perhehoidon sekä omaishoitajien aseman parantamiseen.