Ryhtiä Eurooppaan

Keskustan eurovaaliohjelma 2024

Johdanto

Teesit:
Rauhan ja turvallisuuden unioni
Vahva ja kriisinkestävä unioni
Alueiden unioni
Nuorisopolitiikka nuoria ja tulevia sukupolvia varten
Kannattavaa maataloutta
Itsenäistä metsäpäätösvaltaa
Toimivien sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn unioni
Vastuullista talouspolitiikkaa
Hiilineutraali unioni
Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa
Toimivat liikenneyhteydet parantavat Suomen saavutettavuutta
Järkevä ja tehokas EU

Teesi 1
Rauhan ja turvallisuuden unioni

Euroopan unioni on Suomelle tärkeä arvo- ja turvallisuusyhteisö. EU-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta laaja-alaisesti poliittisesta yhteistyöstä sisäiseen turvallisuuteen ja puolustusyhteistyöhön.

Tukea Ukrainalle on jatkettava määrätietoisesti. Ukraina taistelee paitsi itsenäisyytensä myös eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ja sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta.

Euroopan on otettava suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan, turvattava ulkorajansa sekä vahvistettava huoltovarmuuttaan ja omavaraisuuttaan. Euroopan on varauduttava hybridivaikuttamiseen ja panostettava kyberturvaan.

Unionin on varauduttava paremmin erilaisiin kriiseihin ja hybridiuhkiin. Tavoitteenamme on vahva ja kriisinkestävä unioni, joka pystyy paremmin tukemaan jäsenmaitaan ja suojelemaan kansalaisiaan.

EU:ssa tarvitaan samanlaista kokonaisturvallisuusajattelua kuin Suomessa on perinteisesti harjoitettu. Keskusta edistää eurooppalaista kokonaisturvallisuuden mallia, jossa jäsenmaiden elintärkeistä toiminnoista huolehditaan nykyistä tehokkaammin viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Voimapolitiikan paluu ja geopolitiikan jännitteet edellyttävät unionilta vahvistuvaa päätöksentekoa ja toimintakykyä, jota voidaan tehostaa lisäämällä määräenemmistöpäätöksentekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Euroopan unioniin on luotava pysyvä puolustusministereiden ministerineuvosto ja seuraavaan komissioon on nimitettävä puolustuskomissaari.

Euroopan unioni on historiansa saatossa samanaikaisesti sekä laajentunut että uudistunut. EU:n laajentuminen on strateginen investointi koko Euroopan turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen.

EU:n laajentumisen tulee perustua sovittujen jäsenyyskriteerien täyttämiseen. Laajentumisessa on edettävä vaiheittain sen mukaan, miten jäsenmaat edistyvät EU:n asettamien neuvottelutavoitteiden saavuttamisessa.

Laajentumisella on kauaskantoiset vaikutukset unionin toimintaan monella eri sektorilla. Siksi vaikutusarviot on tehtävä huolellisesti ja pidettävä mielessä laajentuvan unionin toimintakyky kaikissa tilanteissa. Erityisesti maatalous- ja koheesiopolitiikkaa uudistettaessa on huomioitava Suomen erityinen maantieteellinen asema. Maaseudun elinvoima on turvallisuuden elinehto. Kotimainen ruuantuotanto on osa kokonaisturvallisuutta.

EU:n puolustusyhteistyötä on kehitettävä siten, että se täydentää puolustusliitto Naton kyvykkyyksiä. EU:n puolustusteollisuuteen on panostettava puolustustarvikkeiden tuotannon kasvattamiseksi ja pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Keskusta kannattaa komission ehdottamaa EU:n omaa puolustusteollisuusstrategia.

Suomalaisen puolustusteollisuuden yritysten pääsyä osaksi EU:n yhteisiä rahoitus- ja kehittämishankkeita on edistettävä suunnitelmallisesti valtionhallinnon ja yrityssektorin yhteistyöllä.

Ehdotus:
EU:n puolustusteollisuuden tuotantoa on kasvatettava ja alan pk-yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava.

Teesi 2
Vahva ja kriisinkestävä unioni

EU:n on vähennettävä riippuvuuksia muusta maailmasta ja vahvistettava omaa strategista autonomiaansa. Kiristynyt geopoliittinen toimintaympäristö ja taloudellinen kilpailu edellyttävät unionin omavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantamista, sisämarkkinoiden toiminnan kehittämistä ja EU:n globaalin vaikutusvallan vahvistamista.

Euroopan unionin lainsäädännössä ja teollisuuspolitiikassa tulee panostaa tekoälyn, sirutuotannon, kvanttiteknologian, biopohjaisen kiertotalouden ja lääketeollisuuden kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tulee suunnata rahoitusta, jolla tuetaan kriittisten teknologioiden ja teollisuuden uudistumista ja parannetaan Euroopan strategista kilpailukykyä. Tämä edellyttää erityisesti kriittisten raaka-aineiden saatavuuden parantamista Euroopassa. Suomen on noustava eurooppalaiseksi siruosaamisen kärkimaaksi ja tavoiteltava eurooppalaista siruosaamiskeskusta.

Suomen on kyettävä hyödyntämään EU:n investointirahoitusta entistä tehokkaammin. Tämä vaatii myös vastinrahaa Suomelta. Siksi rahoitusehtojen ja valtiontukisäädösten on oltava jäsenmaissa reilut ja kohdeltava yrityksiä tasapuolisesti.

Digitalisaation ja datatalouden tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä yritysten tuottavuuden kehittämiseksi ja kansalaisten palveluiden parantamiseksi. Euroopan unionin on oltava edelläkävijä rajatylittävien julkisten digitaalisten palvelujen edistämisessä. Digipalveluja kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota niiden selkeään käytettävyyteen ja seniorikansalaisten pääsyyn digipalvelujen hyödyntämiseen.

EU tunnistaa sosiaalisen median alustojen negatiiviset vaikutukset ihmisten mielenterveydelle, sekä yhteiskuntien polarisoitumiselle. Tämä on seurausta yhä vahvemmin käyttäytymistä ohjailevista algoritmeista, joiden toiminta perustuu ihmisistä kerättyyn tietoon. EU:n on vahvistettava algoritmien käyttöä koskevaa lainsäädäntöään.

Sähköinen hallinto ja sujuvasti toimivat rajatylittävät digitaaliset julkiset palvelut helpottavat ja nopeuttavat kansalaisten asiointia unionin alueella.

Ehdotus:
Suomesta eurooppalaisen siruosaamisen kärkimaa. Suomen on tavoiteltava eurooppalaista siruosaamiskeskusta.

Teesi 3
Alueiden unioni

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka vahvistaa unionin yhtenäisyyttä ja alueiden tasa-arvoa. Kasvua, innovaatioita ja työllisyyttä edistävällä alue- ja rakennepolitiikalla tasataan unionin alueiden välisiä ja alueiden sisäisiä kehityseroja sekä luodaan mahdollisuuksia muuallekin kuin vauraimpien jäsenvaltioiden kasvukeskuksiin.

EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa on kehitettävä erityisesti siten, että se tukee syrjäisten harvaan asuttujen alueiden ja rakennemuutoksen kohteena olevien taajama- ja kaupunkiseutujen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Keskusta kannattaa EU:n itäisille raja-alueille luotavaa uutta EU:n ulkorajaohjelmaa, joka tukee itäisten rajaseutujen kehitystä, sillä ne ovat joutuneet eniten kärsimään Venäjän aiheuttaman tilanteen vaikutuksista. EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen on luotava itäisiä raja-alueita vahvistava ohjelma, josta itäisen Suomen maakunnat ja yritykset voivat hakea rahoitusta. Infraa vahvistamalla ja saavutettavuutta parantamalla luodaan elinvoimaa itäisellä raja-alueella.

Arktista aluetta on kehitettävä ja sen ääntä on pidettävä kuuluvilla kotimaassa ja EU:ssa. Alueen merkitystä korostaa nykyinen geopoliittinen tilanne.

EU:n koheesiopolitiikassa tarvitaan ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. EU:n laajentuminen ei saa uhata koheesiopolitiikan toteuttamista nykyisissä jäsenmaissa. Suomen pitkät etäisyydet, harva asutus, maantieteelliset olosuhteet ja alueellisen kehityksen eriytyminen edellyttävät vahvaa koheesiopolitiikkaa.

Koheesiopolitiikassa on varmistettava pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus. Koheesiopolitiikassa on keskityttävä inhimillisen pääoman vahvistamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja yritystoimintaa vahvistaviin innovaatioihin. Koheesiovarojen kohdentamisen perusteina on oltava hankkeiden laatu, kilpailukyvyn edistäminen ja tuottavuuden parantaminen. Koheesiorahoituksessa on säilytettävä kansallisen osarahoituksen osuus.

Ehdotus:
EU:lle on luotava unionin itäisiä raja-alueita vahvistava rahoitusohjelma.

Teesi 4
Nuorisopolitiikka nuoria ja tulevia sukupolvia varten

EU:n toiminta tulee perustua ajatteluun, jossa maa jätetään seuraavalla sukupolvelle paremmassa kunnossa. Jokainen päätös ja uudistus on oltava sellainen, että se huomioi nuoret ja nuorten roolin tulevaisuuden rakentajina. Eurooppalaiset nuoret eivät voi hyvin, mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, samoin syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat kasvava trendi. Erityistä huolta aiheuttaa Covid-19 pandemian, sodan ja ilmastonmuutoksen luonnontuhojen vaikutus nuorten hyvinvointiin.

Euroopan unionin tulee ottaa vahva rooli eurooppalaisen korkeakoulutuksen ja eurooppalaisen tieteen tukemisessa ja yksi strateginen painopiste on oltava puhtaiden ilmasto-, energia-, ja ympäristöratkaisujen kehittäminen, sekä innovaatioiden kilpailukyvyn tukeminen, jotta puhtaat ratkaisut voivat levitä laajasti maailmalle kansainvälisten markkinoiden kautta.

Nuorten oikeudet ja tasa-arvoinen asema työmarkkinoilla on heikentymässä. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on räjähtämässä käsiin, ja se toimii osaltaan laukaisevana tekijänä syrjäytymiselle. Nuorten asemaa on kaikilta osin parannettava.

Suomi ja Eurooppa tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Osaava työvoima ratkaisee Suomen ja EU:n kyvyn ylläpitää tuottavuutta. Osaajat mahdollistavat digitalisaation ja teollisuuden kehittymisen.

Ehdotus:
Erasmus-ohjelman rahoitusta on kasvatettava. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus kouluttautua tai tehdä töitä ulkomailla, ja siihen tulee kohdistaa riittävästi rahoitusta.

Teesi 5
Kannattavaa maataloutta

Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ihmisille ruokaa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on turvattava elintarvikkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa. Elintarvikkeet ovat keskeinen osa EU:n kokonaisturvallisuutta. Jokaisen EU-maan on kannettava globaali vastuunsa ja varmistettava kyky tuottaa ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. Kotimaisen ruuantuotannon kannattavuuden turvaaminen on oltava avaintavoite Suomen EU-politiikassa.

EU:n laajentumisella tulee olemaan suuri vaikutus yhteiseen maatalouspolitiikkaan. EU:n laajentuessa on turvattava eurooppalainen, perheviljelmäpohjainen tuotantomalli ja maataloustuotanto myös epäsuotuisilla alueilla.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulee jatkossakin huomioida jäsenmaiden erilaiset olosuhteet ja erityispiirteet. Suomelle tärkeä erityiskysymys on se, että EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisältyy jatkossakin erillinen pilari maaseudun kehittämistoimille, jonka kautta voidaan toteuttaa muun muassa maatalouden olosuhde-eroja tasoittavia politiikkatoimia, ympäristötoimenpiteitä ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä. EU:n maaseutumaisimpana maana riittävän osuuden saaminen EU:n maaseutuvaroista on Suomelle tärkeä päämäärä.

EU:n lainsäädännössä on määrätietoisesti vahvistettava viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa. Komission pitää suitsia epäreiluja kauppatapoja ja alkutuotantoon liittyvää byrokratiaa on vähennettävä.

Elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä Euroopassa. Elintarvikeala on myös yksi eniten säädellyistä teollisuudenaloista Euroopassa. Elintarvikealan kilpailukyky, kasvun mahdollisuudet ja toimintaympäristön ennakoitavuus on huomioitava nykyistä paremmin alan sääntelyssä.

Elintarviketeollisuus on nostettava vahvemmin osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on ohjattava uusiin ruuantuotantotapoihin ja -teknologioihin, kasvinjalostukseen ja elintarvikkeiden kehittämiseen.

Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa on kehitettävä pitkäjänteisesti siten, että se turvaa ruuantuottamisen kannattavuuden EU:n kaikilla alueilla, maaseudun elinvoimaisuuden ja maaseudun kehittämisrahoituksen, luonnon moninaisuuden, ilmastokestävyyden ja eläinten hyvinvoinnin. Euroopan unionin pitää kannustaa jäsenvaltioitaan huolehtimaan eläinten ja ihmisten yhteisen terveyden hoidosta kiinnittämällä entistä enemmän huomiota eläimille ostettujen ja käytettyjen antibioottien määrään. Unionin tulee vaatia jäsenmaita noudattamaan samoja eläinten hyvinvointiin liittyviä sääntöjä.

Ehdotus:
Maataloustuotannon kannattavuus on turvattava ja elintarviketeollisuus on nostettava vahvemmin osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa.

Teesi 6
Itsenäistä metsäpäätösvaltaa

Euroopan unioni on mennyt liian pitkälle metsiin kohdistuvassa sääntelyssä ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta, vaikka unionille ei ole määritelty toimivaltaa metsäpolitiikassa. Metsiin kohdistuvan sääntelyn on oltava kansallisen päätöksenteon piirissä.

Suomen on osallistuttava aktiivisesti, aloitteellisesti ja ennakoivasti metsiä koskeviin EU:n politiikkatoimiin, joissa on kunnioitettava unionin läheisyysperiaatetta. Unionin toimivaltaa ei tule laajentaa eikä byrokratiaa ulottaa metsien käytön sääntelyyn. Suomen ja Ruotsin on lisättävä määrätietoisesti pohjoisen kestävän metsätalouden tunnettavuutta EU:ssa.

Seuraavalla Euroopan parlamentin ja komission kaudella EU:n metsiin liittyvissä ehdotuksissa tulee olla kokonaisvaltaisempi ja kilpailukykyä korostava ote, joilla tuetaan työllisyyttä ja yksityismetsätalouden kannattavuutta.

Metsillä on suuri merkitys Suomen kansantalouden kannalta ja niiden merkitys vahvistuu edelleen uusien innovaatioiden myötä. Metsäteollisuuden tuotteilla on keskeinen rooli fossiilisten raaka-aineiden korvaajina sekä materiaali- ja energiaomavaraisuuden turvaajana.

Yksityisen metsänomistuksen oikeusturva ja omaisuudensuoja on turvattava EU:n lainsäädännön kansallisessa toimeenpanossa. Aktiivisella yksityisellä metsänomistuksella, metsänhoidolla ja -taloudella on suuri merkitys maaseudun elinvoimalle, työllisyydelle ja aluekehitykselle sekä koko kansantaloudelle.

EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaroja tulee kohdentaa bio- ja kiertotalouden hankkeisiin, joilla edistetään hiilineutraaliutta, torjutaan ilmastonmuutosta ja vahvistetaan alueellista kehitystä.

Ehdotus:
Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.

Teesi 7
Toimivien sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn unioni

Euroopan unionin on huolehdittava oman kilpailukykynsä ja tuottavuutensa kehittämisestä panostamalla sisämarkkinoihin, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, digitalisaatioon sekä koulutukseen ja osaamiseen.

Toimivat EU:n sisämarkkinat, sääntöpohjainen avoin ja vapaa kauppa sekä EU:n kauppasopimukset luovat edellytyksiä Suomen talouden kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta on edistettävä purkamalla sääntelyesteitä ja panostamalla erityisesti palveluiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen. EU:ssa on paljon kasvupotentiaalia palveluiden vapaan liikkuvuuden edistämisessä.

Sisämarkkinasääntely ei saa johtaa liian yksityiskohtaiseen ja rajoittavaan sääntelyyn, vaan sen on vauhditettava reilua kilpailua markkinoilla. Sääntelyn vaikutukset kilpailukykyyn on arvioitava ja kansallista lisäsääntelyä on vältettävä.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä pitää olla paremmat edellytykset toimia sisämarkkinoilla ja tavoitella taloudellista kasvua. Pk-yrityksille suunnattua raportointivelvollisuutta on vähennettävä ja niiden pääsyä EU-rahoituksen piiriin on edistettävä.

Euroopan unioni on jäämässä jälkeen Yhdysvaltain ja Kiinan tahdista TKI-investoinneissa. EU:n on pystyttävä kehittämään omia kilpailukykytekijöitä esimerkiksi tekoälyn ja vetytalouden sektoreille eurooppalaisten investointien vauhdittamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Euroopan unionin innovaatiopolitiikassa on tiivistettävä yhteistyötä jäsenmaiden ja Euroopan unionin varoin tuetun tutkimuksen, yritysten tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintojen välillä. Kansallisten koulutus- ja hankejärjestelmien ja yritysten välistä yhteyttä on vahvistettava, jotta suomalainen tutkimus ja yrityskenttä pystyy yhä paremmin luomaan menestyvää liiketoimintaa EU-rahoitusta hyödyntäen.

Ehdotus:
Sisämarkkinoilla ei pidä sallia valtiontukipolitiikkaa, joka vääristää markkinoiden toimintaa. Sisämarkkinasääntelyssä on aina arvioitava sääntelyn vaikutukset kilpailukykyyn.

Teesi 8
Vastuullista talouspolitiikkaa

EU:n talous- ja rahapolitiikan päätöksillä on luotava uskottava sääntöjärjestelmä, joka rajoittaa jäsenmaiden velkaantumista ja julkisen talouden alijäämää. Jäsenmaissa harjoitettu valtiontukipolitiikka vääristää markkinoiden toimintaa. EU:n valtiontukisäännöissä pitää palata kriisejä edeltäneeseen aikaan.

Pankki- ja pääomamarkkinaunionia on kehitettävä siten, että säännöt vahvistavat rahoitusvakautta, mutta eivät ylisääntele finanssimarkkinoita, varmistavat rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja yritysten rahoituksen saatavuuden.

EU-budjetin on oltava sellaisella tasolla, että unioni pystyy vastaamaan sille asetettuihin tehtäviin erityisesti ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden, EU:n ulkorajojen valvonnan sekä eurooppalaisen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden varmistamiseksi. Jäsenmaiden unionille asettamat velvoitteet ja tehtävät edellyttävät EU:n omien varojen järjestelmän tarkastelemista. Suomen nettomaksuosuuden on pysyttävä kohtuullisella tasolla.

Keskusta ei kannata EU:n elpymisvälineen kaltaista uutta rahoitusvälinettä, kuten suvereniteettirahastoa. Suomen ei pidä joutua maksamaan muiden EU-valtioiden velkoja.

Yksimielisyysvaatimus on säilytettävä unionin monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevassa päätöksenteossa sekä EU:n veropolitiikassa silloin, kun asia koskee kansallisen veropolitiikan ydintä ja unionin verolainsäädännön harmonisointia.

Ehdotus:
EU:n taloudellista yhteisvastuuta ja yhteisvelkaa ei tule kasvattaa.

Teesi 9
Hiilineutraali unioni

Keskusta tukee EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja 55 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Suomen on vaikutettava aktiivisesti ja aloitteellisesti EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan siten, että vihreä siirtymä vahvistaa Euroopan talouden elinvoimaisuutta, biopohjaista kiertotaloutta ja yritysten kilpailukykyä. Samaan aikaan unionin on edistettävä globaaleja tavoitteita ja varmistettava, ettei päällekkäisiä järjestelmiä päästöjen vähentämiseen synny.

EU:n jäsenmailla on oltava riittävästi liikkumatilaa päästövähennyksien toteuttamisessa, jotta jäsenmaiden erityispiirteet ja olosuhteet voidaan huomioida. Suomen kannalta on tärkeää huomioida erityisesti pitkät etäisyydet, talvimerenkulun toimintaedellytykset ja bioenergian hyödyntämisen mahdollisuudet. Päästövähennysten työkalupakki on pidettävä mahdollisimman laajana ja sen on oltava yhdenvertainen.

Euroopan unionin on vahvistettava energiaturvallisuuttaan lisäämällä voimakkaasti oman puhtaan ja uusiutuvan energian tuotantoa. Pienydinvoimaloiden merkitys kasvaa päästöttömän sähkön ja lämmön tuotannossa. Biokaasun tuotannon mahdollisuuksien edistäminen vähentää raskaan liikenteen päästöjä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta maatiloilla.

Energiasiirtymässä onnistuminen edellyttää toimivaa sähkön jakeluverkostoa. Uusiutuvan energian kasvun ja hajautetumman energiantuotannon myötä sähköverkkoihin on investoitava lisää. EU:n lainsäädännön ja rahoitusinstrumenttien on luotava sähkönsiirtoyrityksille kannustimia investoida siirtoyhteyksien vahvistamiseen jäsenmaiden sisällä ja jäsenmaiden välillä.

Euroopan unionin on oltava vetytalouden edelläkävijä. Suomen on tavoiteltava Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Suomella on edellytykset tuottaa 10 prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030.

Ilmastopolitiikassa metsien hiilinieluilla on merkittävä rooli. Terve ja kasvava metsä turvaa parhaiten metsien hiilinieluja
ja nielujen kasvattamista. Hakkuiden ja metsänhoidon vähentäminen voisi johtaa metsien kasvun ja pitkän aikavälin hiilivarastojen heikkenemiseen. Hiilenvarastoiminen metsään pitkäksi aikaa on ilmaston kannalta riskialtista, sillä erilaiset tuhot yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Hiilimarkkinamallien syntymistä on edistettävä hiilensidonnan kannustamiseksi.

Ehdotus:
EU-sääntelyllä ja -rahoituksella on vauhditettava biokaasun tuotantoa, mikä edistää hiilineutraalia energiajärjestelmää, kiertotaloutta ja maaseudun elinvoimaa.

Teesi 10
Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa

EU:n jäsenmaiden osuus koko maailman väestöstä pienenee, Eurooppa ikääntyy ja syntyvyys laskee. Väestörakenteen muutos aiheuttaa jäsenmaissa haasteita työmarkkinoille, aluekehitykselle, huoltosuhteelle ja palveluiden rahoittamiselle. Suomessa väestörakenteen muutos koskee erityisesti Itä-Suomea ja Lappia.

Kehittyvä ja hyvinvoiva Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa - aktiivisia kansalaisia, jotka perustavat elämänsä uuteen ja tulevat rakentamaan yhdessä hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien osaajien saapumista työmarkkinoille on nopeutettava työperäisen maahanmuuton järjestelmää kehittämällä. Eri alojen osaajien sujuvampi saapuminen Suomen työmarkkinoille tarjoaa uusia mahdollisuuksia työvoimapulan ratkaisemiseen sekä varmistamaan että rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntamme jatkoa ja tulevaisuutta. EU maat ovat jo asettaneet tavoitteeksi, että samoja tietoja kysytään maahan työhön tulijalta vain kerran. Esitämme, että tavoitteeksi tulee ottaa kahden viikon palvelulupaus tästä prosessista.

EU:n tulee tunnistaa myös ETA-alueen ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden kohtaamat haasteet tutkintotasoaan vastaavien töiden löytämisessä ja töihin kiinnittymisessä. Opiskelijoille tarjottavia harjoittelumahdollisuuksia on vahvistettava erityisesti näiden ryhmien näkökulmasta. Samalla ohjelmien tulisi vahvistaa eurooppalaisten työnantajien monikulttuurisuusosaamista.

EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan perustana tulee olla EU:n ulkorajojen tehokas valvonta, turvapaikkahakemusten nopea ja oikeudenmukainen käsittely, palautusjärjestelmän toimivuus ja suuren muuttoliikepaineen kohteeksi joutuvien jäsenmaiden tukeminen.

Ehdotus:
Työperäisen maahanmuuton järjestelmää on kehitettävä uusien osaajien saamiseksi työmarkkinoille ja rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntamme jatkoa.

Teesi 11
Toimivat liikenneyhteydet parantavat Suomen saavutettavuutta

Suomelle on vientivetoisena kansantaloutena tärkeää edistää Euroopan unionin liikennepolitiikalla tavaroiden ja ihmisten sujuvaa liikkumista kehittämällä rajat ylittäviä tieyhteyksiä ja raideliikenneverkostoa, merenkulun edellytyksiä ja satamainfrastruktuuria, logistiikkaa ja hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia.

Keskusta korostaa EU:n liikennepolitiikassa koko Suomen saavutettavuuden parantamista ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden huomioimista ja kytkeytymistä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin sekä toimivia lentoliikenneyhteyksiä, mikä edistää tavaroiden ja ihmisten liikkumista ja vahvistaa alueellista elinvoimaa. Liikennepolitiikassa on tiivistettävä yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken.

Meriliikenne Itämerellä ja ympäri vuoden toimivat merikuljetusyhteydet ovat elintärkeitä Suomen kansantaloudelle. Merenkulun turvallisuudesta, kannattavuudesta ja kilpailuedellytyksistä on huolehdittava ja kansalliset erityispiirteet merenkulussa on huomioitava unionin päätöksenteossa.

Suomen saavutettavuus lentoliikenteessä on turvattava reilun kilpailun kautta ja markkinamekanismeja hyödyntäen. Lentoliikenteen päästöjen vähentämistä on edistettävä teknologianeutraalisti ja tavoittelemalla globaaleja ratkaisuja, jotka turvaavat eurooppalaisten lentoyhtiöiden kilpailukyvyn.

Suomen on aktiivisesti haettava rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineen kautta liikenteen ja laajakaistayhteyksien parantamiseen koko Suomessa. Uutta ohjelmaa rakennettaessa keskusta kiinnittää erityistä huomiota Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen yhteyksien kehittämiseen ja sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin huoltovarmuuden parantamiseksi. Keskusta haluaa edistää pohjoisen ratayhteyttä eurooppalaisella rahoituksella.

Ehdotus:
Pohjoisen ratayhteyttä on edistettävä eurooppalaisella rahoituksella.

Teesi 12
Järkevä ja tehokas EU

Euroopan unionin on keskityttävä isoihin talouden ja turvallisuuden kysymyksiin, jotka edistävät kestävää kasvua, vahvistavat Euroopan asemaa maailmassa ja parantavat eurooppalaisten hyvinvointia.

EU:n on pidettävä tiukasti kiinni yhteisistä arvoistaan. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.

EU:n lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa on turvattava jäsenmaiden kansallinen liikkumatila, sääntöjen selkeys ja yksinkertaisuus sekä päällekkäisen sääntelyn välttäminen. EU:n lainsäädäntöä laadittaessa on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet. Myös lainsäädännön vaikutusarviointia on parannettava. Lainsäädännön maaseutuvaikutusten arviointi on otettava käyttöön unionissa.

EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä. Euroopan unioni ei saa olla asetustehdas, joka tuottaa kansalaisten ja yritysten toimintaa vaikeuttavia yksityiskohtaisia säännöksiä. EU:n sääntelyn byrokratiaa on purettava ja tuotava päätöksenteko lähemmäs jäsenmaita.

Päätöksenteossa on kunnioitettava läheisyysperiaatetta. Erityisesti asioissa, joissa EU:n sisällä toimintaympäristö vaihtelee, on EU-lainsäädännössä vältettävä suoraan toimeenpantavien asetusten käyttöä. Suomen on EU-säännöksiä sovellettaessa varmistettava kansallinen kokonaisetu.

Keskusta ei näe perussopimusmuutoksia ajankohtaisina, vaan korostaa unionin toiminnan kehittämistä voimassa olevien sopimusten mahdollisuuksia hyödyntäen. Perussopimusmuutosten tarvetta on arvioitava laajentuvan unionin toimintakyvyn

Suomalaisten rekrytoitumista EU:n toimielimiin on edistettävä suunnitelmallisesti.

Yksityiskohtainen sääntely ei kuulu EU:lle