Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/186

Suomen Keskusta

Urhoutta Eurooppaan - Keskustan vaaliohjelma Euroopan parlamentin vaaleissa 2009


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Urhoutta Eurooppaan - Keskustan vaaliohjelma Euroopan parlamentin vaaleissa 2009
  • Vuosi: 2009
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

URHOUTTA EUROOPPAAN

Keskustan vaaliohjelma Euroopan parlamentin vaaleissa 2009

Keskusta on aina herättänyt tunteita rakkaissa poliittisissa kilpakumppaneissamme. On väitetty, että ajamme liikaa omien äänestäjiemme asiaa. Joku kutsuu toimintaamme pekkaroinniksi, toinen iltalypsyksi, kolmas siltarumpupolitiikaksi. Me kutsumme sitä urhoudeksi.

Urhous on sitkeyttä. Urhous on jaksamista. Urhous on omiensa puolustamista viimeiseen asti.

EU:ssa tehdään yhä enemmän meitä ja lapsiamme koskevia päätöksiä. Siksi on tärkeää, että kesäkuun vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitaan sellaisia henkilöitä, jotka puolustavat tinkimättömästi Suomen ja suomalaisten etuja. Brysselin simpukkapatojen äärellä urhous on isänmaallisuutta.

Poliittisissa päätöksissä on aina kysymys yksittäisten ihmisten elämästä. Kun meitä keskustalaisia sanotaan koviksi ja jopa ikäviksi neuvottelijoiksi, me otamme sen suurena kohteliaisuutena. Meille on selvää, että ilman siltarumpua vesi on tiellä. Meidän mielestämme kansanvallan perusajatus on, että valtuustoon, eduskuntaan tai Euroopan parlamenttiin valittu ajaa väsymättömästi äänestäjiensä asiaa.

Suomen etujen puolustaminen ei tarkoita keskisormen näyttämistä eurooppalaiselle yhteistyölle. Päinvastoin, jo EEC:n, EFTA:n ja ETYKin merkeissä olemme vaikuttaneet kokoamme suuremmalla painoarvolla myös eurooppalaisissa pöydissä. Itsenäisinä, mutta yhteistyössä. Tällä urhoudella olemme johtaneet Suomen EU-politiikkaa myös viimeiset kuusi vuotta.

Suomen etuja puolustamalla saa helposti otsaansa impivaaralaisen leiman. Keskustan mielestä lipunheiluttaminen ja hymnit eivät paranna EU:n uskottavuutta ihmisten silmissä. EU:n pitää olla mahdollisimman käytännönläheinen ja pureutua ihmisten arjen ongelmiin.

Moni asia hoidetaan paremmin kansallisesti. Mutta on toisia asioita, joissa itsenäisten valtioiden välinen yhteistyö on hyödyllistä tai jopa välttämätöntä. Etenkin talouskriisistä selviämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi Euroopan ja muun maailman on tehtävä enemmän yhteistyötä.

Urhoutta Eurooppaan.

Tätä on urhous Euroopan parlamentin vaaleissa.

Urhoutta on näyttää kasinokapitalisteille kaapin paikka.
Liian vapaat rahoitusmarkkinat veivät maailman talouden kriisiin. Nyt EU:ssa ja maailmassa tarvitaan sääntöjä ja niiden valvontaa. Tavallinen rehellinen työ ja yrittäminen on palautettava arvoonsa.

Urhoutta on puolustaa köyhän asiaa.
Eurooppaa rakennetaan ihmisiä varten.

Urhoutta on tulevaisuuden kasvun rakentaminen.
Eurooppa ja Suomi selviävät vain sijoittamalla osaamiseen. EU:n on satsattava uuteen teknologiaan.

Urhoutta on koota risupaketti.
EU:n ilmastotalkoissa onnistutaan lisäämällä dramaattisesti uusiutuvaa ja paikallista energiaa.

Urhoutta on saada Nobelin rauhanpalkinto.
EU:n yhteisellä ulkopolitiikalla pitää ajaa arvojemme mukaista kehitystä maailmassa.

Urhoutta on pekkaroida Utsjoelta Hankoon EU-rahaa.
Suomen pitää myös tulevaisuudessa saada EU:n aluetukea. Mutta tarpeeton hankebyrokratia pitää karsia.

Urhoutta on antaa lehmien ammua myös periferiassa.
Koko Suomeen pitää saada erityisolomme huomioiva pysyvä maatalouden tuki. On säilytettävä mahdollisuus geenimuuntelusta vapaaseen maatalouteen. Kuluttajilla on oikeus tietää, mitä ruoka sisältää.

Urhoutta on löytää sama sävel Dmitrin ja Vladimirin kanssa.
EU:n ja Venäjän pitää pystyä hyvään yhteistyöhön.

Urhoutta on siivota sinilevät Suomenlahdesta.
Itämeri pitää pelastaa.

Urhoutta on hyväksyä erilaisuus.
EU:lle tarvitaan kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka.

Urhoutta on katsoa nouseviin sukupolviin.

Urhoutta on näyttää kasinokapitalisteille kaapin paikka.

Kansainvälinen talouskriisi ja siitä seurannut maailmanlaajuinen taantuma asettavat haasteita talouspolitiikalle paitsi välittömän kriisinhallinnan ja suhdannepolitiikan, niin myös pitemmän ajan kasvu- ja työllisyyspolitiikan osalta. Haasteet ovat erityisen merkittäviä Suomen kaltaiselle pienelle kansainvälisistä hyödyke- ja rahoitusmarkkinoista vahvasti riippuvalle ja nopeasti ikääntyvälle kansakunnalle.

Tässäkin kriisissä on tyypillistä, että ongelmien manaajia ja tulevaisuuden kauhistelijoita riittää. Vastuullisten on kerrottava vaikeudet, mutta myös luotava näkymä, millä päästään eteenpäin. Keskusta tarjoaa turvallisen vaihtoehdon tilanteen hallitsemiseksi ja uuden menestyksen luomiseksi.

Talouden kriisi on alkanut Suomen rajojen ulkopuolella. Samalla tavalla nousun avaimet ovat siellä. Suomen tulee olla valmis ja kilpailukykyinen, kun nousu jälleen alkaa. Suomi on pitänyt huolta taloudestaan ja se antaa meille monia muita maita paremmat valmiudet ottaa iskuja vastaan. Silti ilman kolhuja Suomi ei voi välttyä.

Nyt taantuman ensi vaiheessa on voitu huomata, että työllisyysaste alkaa laskea ja työttömyysaste nousta. Pitkien työttömyysjaksojen myötä työvoiman osaaminen uhkaa rapautua ja työurien pidentyminen kääntyy laskuun. Julkisen talouden tasapaino heikkenee ja velkaantuminen kasvaa. Julkisen velan korkotaso pyrkii ainakin jossakin määrin nousemaan. Tämä vaikuttaa yleiseen korkotasoon ja kotitalouksienkin tilanteeseen. Pankeilta ja viranomaisilta tarvitaan pitkämielisyyttä rahoitusvaikeuksissa olevien yritysten ja kotitalouksien kanssa.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi saattaa eri tavoin heikentää markkinoiden kykyä ohjata voimavaroja uusiin kannattaviin kohteisiin. Tällä olisi kielteinen vaikutus tuottavuuden kasvuun. Arvopaperimarkkinoihin ja johdannaisinstrumentteihin perustuvan välitys- ja investointipankkitoiminta ovat osoittaneet haavoittuvaisuutensa. Tällaisen rahoituksen saanti voi heikentyä ja esimerkiksi isojen yritysjärjestelyjen rahoitus vaikeutua pitemmäksi aikaa. Edelleen rahoituslaitosten pääomat supistuvat ja kaikkia viime aikoina normaaleinakin pidettyjä liiketoiminnan ja rahoituksen riskejä tullaan karttamaan. Suomi toimii aktiivisesti ja solidaarisesti sekä kansallisesti, Euroopan unionissa ja maailmanlaajuisesti tilanteen parantamiseksi.

Nyt tehtyjen virheiden välttämiseksi ja kansainvälisen finanssijärjestelmän uskottavuuden takia yhteistä ylikansallista rahoitusvalvontaa täytyy parantaa. Suurten eurooppalaisten rahoituslaitosten toiminta on rajat ylittävää, eli myös niiden valvonta täytyy olla aidosti ylikansallista. Suurin osa valvonnasta säilyy jatkossakin kansallisella tasolla, mutta Euroopan tasolla yhteistä valvontajärjestelmä tulee rakentaa Euroopan keskuspankin ympärille. Suomen on oltava eurooppalaisen finanssivalvonnan kehittämisessä aktiivinen, koska meillä valvonta toimii.

Viimeiset pari vuosikymmentä globalisaatiossa markkinat on monessa asiassa juossut politiikkaa nopeammin. Nyt politiikan puutteesta maksetaan kova hinta täältä Pohjolasta kehitysmaihin asti. Muutosta tarvitaan.

Julkisen talouden tasapaino heikentyy ennen kaikkea työllisten väestöosuuden laskun takia. On vähemmän veronmaksajia. On enemmän eläkkeiden saajia ja julkisten palveluiden käyttäjiä. Paineet verojen korotuksiin ja julkisten menojen leikkaamiseen kasvaa. Keskeisiä perusturvaetuuksia ei tule leikata.

Suomalaisten palveluiden kannalta tärkeintä on julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. Se edellyttää kykyä nostaa työllisyysastetta ja erityisesti julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuutta. Myös väestön terveyden ja toimintakyvyn kohentaminen on tärkeää. Tämä koskee koko kansaa, mutta erityisesti sosiaalisesti heikompiosaisia. Perusterveydenhuollon toiminnasta on pidettävä erityistä huolta.

Koko kansantalouden tuottavuuden kohentaminen auttaa jossain määrin myös julkisen talouden kestävyysongelmaa. Aineellisen elintason kohentamiseksi tarvitaan tuottavuuden kasvun ylläpitämistä ja mielellään nopeuttamista. Ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nopeaa teknologista kehitystä. Koko Suomesta on pidettävä huolta.

Sosialismi kaatui jo ajat sitten. Talouskriisin myötä äärikapitalismi tuli tiensä päähän. Useimmat Euroopan maat ja Yhdysvallat etsivät taloudessa uutta tietä. Tarvitaan keskustalainen kolmas tie, jossa valtio asettaa pelisäännöt, joiden mukaan markkinat toimivat.

Urhoutta on puolustaa köyhän asiaa.

Eurooppaa rakennetaan ihmisiä varten. Keskusta korostaa sosiaalisten oikeuksien ja tasa-arvon tavoitteiden sekä syrjimättömyyden periaatteiden toteutumista unionin toiminnassa ja kehittämisessä.

Terveys ja terveellinen ympäristö ovat tärkeitä kehittämisalueita myös eurooppalaisessa yhteistyössä. Politiikan eri alueet unionissa on saatava tukemaan väestön terveyttä ja hyvinvointia Terveys kaikissa politiikoissa - ajattelun mukaisesti.

Tuloerojen kasvu ja köyhyyden lisääntyminen on yhteinen huoli unionissa ja köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan yhteisiä toimia. Vuosi 2010 on Euroopan unionin köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen vuosi.

Keskustalle ihmisyys ja sen kehitystarve on kaiken yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan perusta.
-Santeri Alkio

Urhoutta on tulevaisuuden kasvun rakentaminen.

Keskustajohtoisen hallituksen kasvualoitteen keskeinen tavoite on luoda edellytykset talouskasvulle myös ensi vuosikymmenen haastavissa oloissa koko Suomessa. Uusissa olosuhteissa kansantalous ei kasva samalla politiikalla kuin tähän asti.

Markkinatalous, kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen ja yhteisvastuu tulee sovittaa yhteen uudeksi politiikaksi. Uudeksi politiikaksi, jolla on vahvat juuret. Uudeksi politiikaksi, josta parhaimmillaan tulee vientituote Eurooppaan ja maailmaan.

Keskusta tavoittelee elintason ja palveluiden säilymistä ja kehittymistä koko Suomessa. Työllisyyden tulee olla ennakoitua perusuraa korkeampi. Suomen tulee olla houkutteleva sijaintipaikka uutta luovalle yritystoiminnalle ja osaavalle työvoimalle. Luonnonvaroja tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin kestävällä tavalla. Suomen tulee olla omistajuus- ja yrittäjyysmyönteinen markkinatalousmaa. Keskustan mielestä Suomen tulee tavoitella ykköspaikkaa maailmassa ilmasto- ja energiateollisuuden huippuosaajana.

Suomi tarvitsee tehokkaita julkisia investointeja. Menestys tarvitsee vipuvarsia. Suomi tarvitsee vahvaa yrittäjyyttä ja kykyä kaikki alat läpileikkaavaan kansainvälistymiseen. Tuottavuutta tulee kohottaa uusia ideoida hyödyntämällä ja uutta teknologiaa luomalla. Uudet innovaatiot tulee saada nopeasti käyttöön. Työvoiman tulee olla osaavaa ja työn viisaasti organisoitua. Kaikki työ tulee tehdä arvokkaaksi ja kaikkien työpanos tulee hyödyntää.

Kasvun edellytysten luomiseksi tarvitaan mittavia hankkeita koko Suomessa. Koulutuksen resursseja tulee vahvistaa peruskouluista yliopistoihin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus tulee nostaa 4 % prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nopeat tie- ja ratayhteydet tulee rakentaa Helsingistä pohjoiseen Suomeen saakka. Kaivostoiminnan vaatima infrastruktuuri tulee rakentaa.

Keskustan tavoitteena on kotimaisten energiahankkeiden ja bioenergian käytön voimakas lisääminen.

Nopeat laajakaistat tulee saada jokaisen suomalaisen ulottuville. Tietoyhteiskunnasta tehdään arkipäivää.

Kasvualoite rahoitetaan viennillä, tuottavuutta ja omavaraisuutta lisäämällä, rakenteellisilla uudistuksilla ja verotusta uudistamalla. Suomen tulee vahvistaa olemassa olevia vahvuuksia ja toimialoja. Yhteiskunnan rakenteita tulee uudistaa. Lisäksi tulee luoda uutta osaamista, teknologiaa ja työtä joka puolella Suomea.

Ympäri maailmaa on käynnissä suuri heiluriliike, jossa takavuosikymmenien eri asteen suunnitelmataloudesta siirryttiin hyvin markkinaliberaaliin ajatteluun. Ne molemmat talousopit ovat päätyneet suureen jysäykseen. Ensin sosialismi ja sitten täysin vapaa kapitalismi ajautuivat umpikujaan.
Matti Vanhanen, Keskustan puoluehallitus 14.1.2009

Urhoutta on koota risupaketti.

Ympäristökysymykset ovat keskeinen osa EU:n politiikkaa. Ympäristöpolitiikassa tulee tähdätä maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, kasvihuonepäästöjen pienentämiseen, ekologiseen tasapainoon ja turvallisuuteen sekä hyvinvoinnin oikeudenmukaiseen jakautumiseen.

Maapallo on meidän kaikkien yhteinen. Ihmisen elämä rakentuu kaikkialla maailmassa uusiutuville luonnonvaroille. Luonto ilmaisee vakavilla merkeillä, että ihmiskunnan on löydettävä vastuullinen asenne ja kestävään kehitykseen ankkuroituva elämä.

Energian tuotanto on rakennettava uudelle pohjalle ja pääasiassa uusiutuvien luonnonvarojen varaan. Alueellisesti tasapainoinen yhteiskunta on välttämätön ehto uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiselle ja luonnontaloudellisesti kestävälle elämälle. Uusiutumattomia luonnonvaroja on käytettävä säästäen ja niitä kierrättäen.

On lähdettävä siitä, että EU ajaa muutosta maailmanlaajuiseen energia- ja ympäristöpolitiikkaan. Muutos parempaan ei onnistu suomalaisten voimin eikä pelkästään EU:n alueella. Siihen tarvitaan koko maailman sitoutumista. Ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen kiihtyvää kulutusta on hillittävä.

Suomen on oltava rohkea ympäristö- ja energiapolitiikassa. Meillä on vahvaa osaamista, mittavat resurssit ja maailmalla arvostettua tietotaitoa. Edelläkävijyys avaa mahdollisuuksien ikkunan sekä EU:lle että Suomelle.

Ympäristön- ja luonnonsuojelussa on huomioitava kohtuus ja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus. Voimme vaatia muita toimimaan eettisesti kestävällä tavalla vain, jos olemme itse valmiita muuttamaan asenteitamme ja elintapojamme ympäristöystävällisemmiksi.

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 30 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen syntyessä. Tämä tavoite on Keskustan mielestä askel oikeaan suuntaan, mutta pitkällä aikavälillä riittämätön kestävän kehityksen turvaamiseksi. Päästötavoitteita joudutaan vielä rajusti kiristämään vuoteen 2050 mennessä.

EU:n on oltava suunnannäyttäjä. Sen on saatava muut maat talkoisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja uuden, sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Keskeisessä roolissa ovat uusiutuvat energiamuodot ja energiatehokkuuden parantaminen.

Keskusta on huolissaan jäsenvaltioille annetuista suurista poikkeusluvista energiapolitiikassa. Osa poikkeuksista on ymmärrettäviä, mutta tavoitteisiin pääsemiseksi tietyt esimerkiksi hiilivoiman käyttöön liittyvät poikkeukset ovat liian suuria. Keskusta katsoo, että hiilivoiman käytöstä on pidemmällä aikavälillä luovuttava tai sitouduttava hiilidioksidin talteenottoon koko EU:ssa.

Päästökauppajärjestelmää on edelleen kehitettävä. Se on ulotettava kaikille aloille. EU:n tulee pyrkiä maailmanlaajuisen päästökauppajärjestelmän rakentamiseen, mikä vähentäisi samalla myös hiilivuotoriskiä. Tämä olisi tehokas ja markkinoita mahdollisimman vähän vääristävä tapa yhteisen haasteen ratkaisemiseksi. Ennen tavoitteen toteutumista tietyille energiaintensiivisille teollisuuden aloille tulee antaa ilmaisia päästöoikeuksia.

Yhteiset päästötavoitteet ohjaavat EU-maat etsimään yhteisiä ratkaisuja myös energiantuotantoon. Mikään energiamuoto ei tule riittämään ilman, että energian kulutuksen kasvu saadaan katkaistua. Energian säästö ja energiatehokkuus ovat kustannustehokkainta ja ympäristömyönteisintä energiapolitiikkaa.

Nykyisin merkittävä osuus koko Euroopan sähköenergiasta tuotetaan ydinvoimalla. Vaikka se on varteenotettava vähäpäästöinen tapa tuottaa energiaa, kokonaisuutena se ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta ongelmaton. Ydinvoimaan tukeutuminen ei saa rajoittaa siirtymistä uusiutuviin luonnonvaroihin. Päätöksenteko ydinvoimasta on säilytettävä jäsenvaltiotasolla.

Tuulivoiman osuutta energiantuotannossa tulee nostaa nykyisestä merkittävästi. Aikaisempaa korkeammat, tehokkaammat ja hyötysuhteeltaan paremmat tuulivoimayksiköt ovat tehneet tuulivoimasta kilpailukykyisemmän tavan tuottaa puhdasta energiaa. Tuulivoiman rinnalle on kehitettävä erityisesti aurinko-, bio-, geotermiseen- ja valtamerienergiaan perustuvia ratkaisuja. Euroopassa tulee kehittää rohkeasti sähköautojen teknologiaa, tuotantoa ja käyttöönottoa. Unionin on tuettava tutkimusta näillä aloilla.

Pitkällä aikavälillä kestävin ratkaisu on tuottaa energiaa uusiutuvilla luonnonvaroilla hajautetuissa yksiköissä. Tämä vaatii monilta jäsenmailta uudistuksia paitsi energian tuotantotapoihin myös jakeluinfrastruktuuriin. Unioni ei saa toimia energia-asioissa vain rajoittajana, vaan sen on myös tuettava taloudellisesti jäsenvaltioita uudistuksissa. Suomen on täytettävä EU:n päättämä uusiutuvan energian tavoite ensisijaisesti bioenergialla.

"Risti, jota ihmiskunta nyt kantaa, on raskas. Sen raskauden syy on siinä, että se on väärän epäjumaluuden risti. Ainoa, joka sen kantamisesta voi meidät vapauttaa, on uusi suhde luontoon, uusi suhde maahan, irtautuminen keinottelu- ja kilpailupakosta, keinotekoisesta huvista ja ylellisyyden ihannoinnista"
Santeri Alkio, Maalaispolitiikkaa 1

Urhoutta on saada Nobelin rauhanpalkinto.

Ulkopolitiikka on EU:n tärkeimpiä tehtäviä. Yhteisellä ulkopolitiikalla EU ajaa tavoitteitaan maailmassa. Yhteisen ulkopolitiikan pitää perustua yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin.

Mikäli Lissabonin sopimus astuu voimaan, tulee se muuttamaan ulkopoliittista valmistelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Unionille tulee ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, niin sanottu ulkoministeri. Keskusta pitää tärkeänä, että varsinkin ulkopolitiikassa eri henkilöiden vastuualueet ovat selkeästi jaoteltuja. Ulkoasioiden korkealla edustajalla on oltava selkeä johtovastuu unionin ulkopoliittisten tavoitteiden ajamisessa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa päätöksissä linjapäätökset on tehtävä yksimielisesti mutta toimeenpanossa on suosittava määräenemmistöpäätöksentekoa.

Samalla jäsenmaille on ulko- ja puolustuspoliittisissa päätöksissä varattava mahdollisuus jättäytyä tehdyn päätöksen ulkopuolelle tapauksissa, joissa jäsenmaan erittäin tärkeä kansallinen intressi vaarantuu. Näillä toimenpiteillä parannetaan unionin ulkopoliittisen päätöksenteon tehokkuutta ilman, että unionin luonne itsenäisten valtioiden välisenä yhteisönä vaarantuu.

Euroopan unionilla on paljon ulkopoliittista vaikutusvaltaa erityisesti taloudellisen kokonsa kautta. On vaikea kuvitella, millainen Eurooppa mantereena olisi ilman unionia ja sen mukanaan tuomaa vakautta ja rauhaa. Tänä päivänä EU:n pehmeät keinot näkyvät parhaiten unionin laajentumisessa. EU-jäsenyyttä tavoittelevat maat ovat valmiita muuttamaan kansallista lainsäädäntöään, jotta se vastaisi paremmin Euroopan unionin lainsäädäntöä ja poliittista kulttuuria.

Siviilikriisinhallinta on yksi unionin vahvimmista osaamisalueista. Esimerkiksi poliisivoimien kouluttamisen, oikeuslaitosten vahvistamisen ja siviilihallinnon kehittämisen merkitys väkivaltaisista konflikteista toipuvissa maissa tulee korostumaan entisestään. Onnistuakseen siviilikriisinhallinta tarvitsee tuekseen kehitysapua. Keskustan mielestä on erittäin tärkeää, että EU keskittyy jatkossakin tälle alalle.

Pehmeillä keinoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa ainoastaan sellaisiin maihin, joiden johto on aidosti sitoutunut kansalaistensa inhimillisen ja taloudellisen hyvinvoinnin parantamiseen. Euroopan unionin tulee tiivistää myös yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Keskusta tukee jäsenvaltioiden syvää solidaarisuutta ja sitoutuneisuutta auttaa toisiaan kaikissa tilanteissa.

EU tekee kriisinhallinnan yhteydessä yhteistyötä NATOn kanssa, vaikka kaikki unionin jäsenmaat eivät olekaan Naton jäseniä. Euroopan unionin puolutuspolitiikkaa ei tule jatkossakaan sitoa Nato-jäsenyyteen.

Keskustan mielestä Suomelle on tärkeää kansallisen liikkumatilan säilyttäminen perinteisissä turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa linjavalinnoissa. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Naton muutoksia sotilasliittona ja laaja-alaisena kriisinhallintaorganisaationa on seurattava tarkkaan. Jäsenyys Natossa on mahdollinen, mikäli kansa sitä haluaa ja valtiojohto niin päättää. Suomen Nato-jäsenyydestä ei voida päättää ilman kansanäänestystä. Keskustan turvallisuuspoliittisen linjan päättää aina puoluekokous.

Euroopan unioni on yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa maailman suurin kehitysavun antaja ja sitä sen tulee olla jatkossakin. Unionin kehityspolitiikan tavoitteina tulee olla äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Myös pakolaisten suojelu ja pysyvien ratkaisujen luominen pakoon joutuneille ihmisille on huomioitava nykyistä paremmin.

Unionin tulee edistää rauhaa ja demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lasten asemaan ja siihen, ettei kehitysyhteistyöllä vahvisteta autoritaarisia hallintoja. EU:n kehitysyhteistyön tulee tukea kestävää kehitystä, turvallisuutta ja konfliktien ehkäisyä. Kehitysavun tulee perustua poliittiseen vuoropuheluun ja kumppanimaiden omistajuuteen.

Kehitysyhteistyössä tulee pyrkiä paikallisten koulutusjärjestelmien sekä yrittäjyyden ja muun elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen. EU:n tulee kiinnittää huomiota varsinkin tyttöjen ja naisten koulutukseen. Tasa-arvon lisääntymisen ohella tyttöjen ja naisten koulutus parantaa merkittävästi koko perheen terveyttä ja toimeentuloa.

"Kun mainitsemme periaatteista suvereenin tasa-arvon, korostamme jokaisen valtion omaa, itsenäistä roolia. Se onkin turvallisuuden ehdoton edellytys. Mutta yhtä hyvällä syyllä voimme mainita valtioiden välisen yhteistyön periaatteen. Sillä yhteistyön ja turvallisuuden välinen keskinäinen riippuvuus on aikamme voimakkain kehityssuunta ja samalla paras tae rauhan kestävyydestä."
Urho Kekkonen, Suomen puheenvuoro ETYK-päätösseminaarissa 31.7.1975

Urhoutta on pekkaroida Utsjoelta Hankoon EU-rahaa.

Euroopan unioni on yksi maailman vauraimmista talousalueista. Jäsenmaiden väliset taloudelliset ja sosiaaliset erot heikentävät sen dynamiikkaa. Erot ovat kasvaneet laajentumisen seurauksena.

Unionin aluepolitiikalla tasoitetaan kehityseroja alueiden välillä ja vahvistetaan EU:n eheyttä. Aluepolitiikka on unionin budjetin suurin menoerä (347 miljardia euroa ohjelmakaudella). Rakennerahastohankkeiden tulisi nykyistä tehokkaammin parantaa alueiden ihmisten elinoloja ja alueiden kilpailukykyä.

Keskusta tukee EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen käytön suuntaamista tulevaisuudessakin unionin heikoimmille alueille. On tärkeää, että harvaanasuttujen pohjoisten alueiden kehitykseen vaikuttavat pysyvät haitat - pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto ja harva asutus - otetaan jatkossakin huomioon tuista päätettäessä.

Alue- ja rakennepolitiikassa on karsittava byrokratian määrää ja lisättävä kansallista liikkumatilaa varojen käytössä. Rakennerahastohankkeissa pitää siirtyä nykyistä suurempiin kokonaisuuksiin, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä.

Urhoutta on antaa lehmien ammua myös periferiassa.

Maaseutu on kansallinen voimavara. Sen elinvoimaisuutta tulee lisätä yrittäjyyttä ja monimuotoista elinkeinotoimintaa tukemalla. Ekologisesti kestävä elämänmuoto on myös maaseudun vahvuus.

Jokaisen kansakunnan oikeus ja velvollisuus on ruokkia väestönsä. Tähän tarvitaan vahva, ympäristö huomioon ottava ja kannattava maatalous. Suomalaisten maanviljelijöiden tuottama ruoka muodostaa elintarviketaloutemme perustan.

EU vaikuttaa finanssipolitiikalla vahvasti sisämarkkinoihinsa. Nykyisin budjettirahoituksesta huomattava osa käytetään maatalouteen. Puhtaan ja turvallisen ruuan tuotanto EU-alueella on tärkeää ja ruoantuotannon omavaraisuudesta tulee huolehtia myös jatkossa. Jokaisessa EU-maassa on voitava harjoittaa maanviljelyä. Tämä edellyttää Suomessa sitä, että maataloutta voidaan jatkossakin tukea kansallisesti.

EU:n maataloustuet on kohdennettava erityisesti niihin maihin, joissa ruuantuotanto on olosuhteiden vuoksi hankalaa. Maatalouden tukemisessa on kyse kuluttajien tukemisesta, ei pelkästään viljelijöiden. Tukien avulla kuluttajahintoja saadaan alennettua. Mahdollisuus tehdä ruokaa kotimaisista, puhtaista ja lähellä tuotetuista raaka-aineista on Keskustalle tärkeä asia.

Viljelijöillä pitää olla oikeus geenimuuntelusta vapaaseen tuotantoon, ja kuluttajilla GMO-vapaisiin tuotteisiin.

Suomen kansallisiin maataloustukiin on löydettävä pysyvä ratkaisu. Nykyinen tilanne, jossa Suomi joutuu lähes vuosittain neuvottelemaan komission kanssa kansallisten tukien määrästä, ei ole kestävä ratkaisu. On löydettävä sellainen kompromissi, joka täyttää komission tavoitteet ja samalla turvaa maatalouden harjoittamisen Suomessa. Keskustan mielestä on perusteltua, että olosuhteiden vuoksi koko maa saadaan riittävän ja pysyvän maatalouden tuen piiriin. Keskustan näkemyksen mukaan viljelijöille tulee taata vakautta ja varmuutta ammatin harjoittamiseen. Etelä-Suomessa otetaan pitkä askel tähän suuntaan, jos komission tuore esitys LFA-oikeudesta hyväksytään ja LFA:n maksamiseen saadaan riittävän korkea hehtaarikorvaus.

EU:ssa on luovuttava myös terveydelle haitallisten tuotteiden, kuten tupakan, viljelystä maksettavista tuotantotuista.

Maataloustukien byrokratiaa on vähennettävä. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä koostuu noin 100 erilaisesta etuudesta. Maataloustukia on puolet enemmän, yhteensä yli 200 tukityyppiä. On sanomattakin selvää, että yksittäisen viljelijän kannalta tilanne on epäselvä ja työläs.

Kestävä maaseutupolitiikka antaa uusia mahdollisuuksia energiantuotantoon. Suomalaisissa metsissä, soissa, pelloissa, vesistöissä ja ilmassa on tarjolla runsaasti vielä hyödyntämätöntä potentiaalia luonnonmukaisen energian tuotantoon. Maaseutupolitiikan tutkimus- ja tuotekehittämisen resursseja on lisättävä, jotta EU-alueella voidaan lisätä ympäristöystävällisen ja omavaraisen energian tuotantoa.

Keskusta tukee uusiutuvan energiantuotannon voimakasta lisäämistä. Uusiutuva energia on Suomelle suuri mahdollisuus. Tavoittelemme mahdollisimman suurta omavaraisuutta ruuan ja energian tuotannossa. Kestävästi hoidetut metsät takaavat raaka-aineen suomalaiselle metsäteollisuudelle ja ne ovat ehtymätön lähde ihmisten virkistymiselle. Metsät sitovat hiilidioksidia ja ehkäisevät kasvihuoneilmiön syntymistä. EU:n on osaltaan huolehdittava siitä, että metsiä hoidetaan kestävästi.

Urhoutta on löytää sama sävel Dmitrin ja Vladimirin kanssa.

Keskusta katsoo, että Venäjä on koko Euroopan unionille suuri mahdollisuus. Maan valtavat luonnonvarat ja kehittyvät markkinat antavat kaikille unionin jäsenmaille mahdollisuuden lisätä kauppaa. Samalla maan suurvaltastatus antaa EU:n ja Venäjän strategiselle yhteistyölle maailmanlaajuista merkitystä. Tämä kuitenkin edellyttää, että EU ja Venäjä löytävät toisensa taloudellisten suhteiden ohella myös ideologisesti.

Suomen ja Venäjän sekä samoin EU:n ja Venäjän suhteita ja yhteistyötä on kehitettävä kaikilla aloilla aktiivisesti.

EU:n Venäjä-politiikan on oltava rakentavaa ja rehellistä. Kaupankäyntiä ja muuta yhteistyötä Venäjän kanssa on tiivistettävä, mutta se ei saa tarkoittaa välinpitämättömyyttä suhteessa maan demokratiakehitykseen. Tärkeää on, että niin venäläisillä kuin ulkomaisillakin kansalaisjärjestöillä on toimintamahdollisuus Venäjällä. EU:n on yhtenäisesti edellytettävä Venäjältä edistysaskelia demokratian turvaamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.

EU:n ja Venäjän tulee toimia viisumivapauden puolesta siten, että luotettava passijärjestelmä korvaisi aikanaan viisumit.

EU:n on toimittava tiiviissä yhteistyössä Venäjän kanssa maan ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Itämeren pelastaminen edellyttää, että myös Venäjältä tulevat ravinnepäästöt saadaan pienenemään merkittävästi.

Keskusta korostaa EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön lisäksi maiden kahdenvälisiä suhteita. Monet Suomen ja Venäjän väliset asiat eivät kuulu unionin toimivaltaan.

Urhoutta on siivota sinilevät Suomenlahdesta.

Itämereen on kiinnitettävä erityistä huomiota EU:ssa ja kaikkien rantavaltioiden kesken. Itämeren tilannetta voidaan parantaa EU:n tasolla maataloutta, teollisuutta ja energiantuotantoa koskevilla ympäristösopimuksilla sekä lisäämällä kaikkien Itämeren maiden kansalaisten tietoisuutta meren saastuneisuudesta.

Venäjä ja Valko-Venäjä eivät kuulu Euroopan unioniin. EU:n on harjoitettava aktiivista yhteistyötä näiden maiden kanssa, jotta kaikki Itämeren tilaan vaikuttavat valtiot saadaan mukaan meren pelastamiseen. Pietarin jätevesien puhdistaminen on konkreettinen esimerkki siitä, että yhteiseurooppalaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittävää edistystä.

Valmistelussa oleva EU:n Itämeri-strategia antaa selkänojaa työlle Itämeren hyväksi. Suomen pitää olla strategian valmistelussa aktiivinen. Strategiaan tulee sisältyä muun muassa meriturvallisuuden parantaminen, vähäpäästöisen liikenteen ja puhtaiden satamien kehittäminen sekä maatalouden päästöjen vähentäminen.

Suomen on puhuttava yhtenäisellä Itämeri-äänellä ja ilman syyllisten hakemista, sillä EU:n komissio ja muut jäsenmaat on saatava Itämeren tavoitteiden hyväksymisen taakse. Tämä koskee laajasti kaikkia suomalaisia puolueita.

Suomalaisviljelijöiden suojelukannustimille pitää varata riittävästi resursseja huolehtimalla EU:n budjetin yhteisen maatalouspolitiikan Itämeri -yhteensopivuudesta ja -rahoituksesta. Tämä vaatii päättäväistä työtä ja yhteydenpitoa komissioon ja muihin jäsenvaltiohin sekä muiden maiden europarlamentaarikkoihin.

Urhoutta on hyväksyä erilaisuus.

Suomessa ja koko Euroopassa tarvitaan hallittua maahanmuuttoa. Keskusta haluaa EU:lle kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan, jonka tavoitteita ovat työperäisen maahanmuuton tukeminen, laittoman maahanmuuton ehkäiseminen sekä onnistunut maahanmuuttajien kotouttaminen.

Yhtenäisellä maahanmuuttopolitiikalla ja toimintatavoilla pyritään siihen, ettei yksittäinen jäsenmaa joudu kohtuuttoman turvapaikanhakijamäärän kohteeksi ja etteivät jäsenmaiden rajat vuoda.
Maahanmuutossa ja pysyvästi maahan tulijoiden kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan nousee esille voimakkaimmin kaksi haastetta: yksilöllisten kotoutumis- ja kielikoulutuksen tehostaminen, erityisesti maahanmuuttajanuorten ja -naisten kohdalla sekä työllisyyden parantaminen. Tavoitteena tulee olla sama korkea työllisyysaste kuin kantaväestölläkin.

Maahanmuuttajien kotouttamiseen on kiinnitettävä aiempaa pontevammin huomiota. Kaikille maahanmuuttajille tulee tarjota riittävästi laadukasta kieli- ja kulttuurikoulutusta. Keskusta esittää, että EU rahoittaisi osaltaan kokeilua, jossa jäsenvaltiot kehittäisivät tukihenkilötoimintaa maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Paikallisiin tutustuminen ja sitä kautta kulttuurin ja paikallisten tapojen oppiminen on varsinkin vastamuuttaneille vaikeaa. Tämä johtaa usein maahanmuuttajien syrjäytymiseen yhteiskunnasta.

Keskustan mielestä tukihenkilöiden koordinaattoreina ja kouluttajina voisivat toimia kunnat tai kolmannen sektorin paikalliset toimijat. Läheltä johdettuna toiminnassa voitaisiin ottaa huomioon yksittäiset ihmiset ja perheet.

Maahanmuuttopolitiikka tulee olla myönteistä, mutta toisaalta realistista ja kansantaloudellisesti kestävälle pohjalle rakentuvaa politiikkaa. Maahanmuuttopolitiikan lähtökohtana tulee olla ihmisoikeusnäkökulma ja sen kautta tulee välittyä inhimillisyys.

Tärkeää on, että jokaisella turvapaikanhakijalla on oltava oikeus ihmisoikeuksien mukaiseen kohteluun. Päätöstä ei saa joutua odottamaan kuukausia tai jopa vuosia. Käytännössä tämä tarkoittaa turvapaikka- ja oleskelupaikkahakemusten ripeää käsittelyä. Tämä edellyttää toimivaa järjestelmää sekä riittäviä resursseja; kielitaitoisia henkilöitä ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös maahanmuuttajia.

Nyt talouden vaikeina aikoina on tärkeää huolehtia kaikin tavoin yhteiskuntamme eheydestä. On luotava olosuhteet, että Suomeen halutaan tulla ja täällä viihdytään. Paljon riippuu asenteista. Kansalaisyhteiskunnassa meidän jokaisen vastuulla on se, kuinka kanssaihmisiä kohdellaan. Ihmisarvon kunnioittaminen on oltava samanlaista kaikkien kohdalla.

Euroopan unionin alueella on edelleen parannettavaa vähemmistöoikeuksien ja tasa-arvon toteutumisessa. Keskustan mielestä kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa ja havaittuihin ongelmiin tulee puuttua välittömästi. Syrjinnän kieltäminen tulee ulottua kaikille elämänalueille, ei pelkästään työelämään. Syrjinnän kieltämisen tulee koskea laajasti eri syrjintäperusteita. EU:lla tulee olla riittävät välineet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.

Suuret erot kantaväestön ja kansallisten vähemmistöryhmien välillä ovat yhdessä unionin sisäisen vapaan liikkuvuuden kanssa muodostaneet Suomessakin havaittavan kerjäläisongelman. EU:n on panostettava tämänkaltaisia kokonaisia vähemmistöryhmiä koskettavien ongelmien ratkaisemiseen. Köyhyys on saatava poistumaan koko unionin alueelta, eikä syrjintää saa sallia missään olosuhteissa.

Urhoutta on katsoa nouseviin sukupolviin.

Keskusta pitää tärkeänä, että nuoret pääsevät aidosti vaikuttamaan ympärillään tapahtuviin asioihin. Äänestäminen on näkyvä ja tehokas tapa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja siksi nuorten aktivointi äänestämään on tärkeää.

Jokaiselle nuorelle Euroopassa tulee taata mahdollisuus käydä joko opiskelun, työn, harjoittelun tai vapaaehtoistoiminnan myötä tutustumassa toisiin kulttuureihin. Kansainvälinen kokemus tuo arvokkaan lisän esimerkiksi työllistymistä ja kulttuurienvälistä ymmärrystä ajatellen. Ruohonjuuritason kansainvälistä toimintaa on lisättävä, sillä henkilökohtaiset kokemukset tuovat EU:ta lähemmäs tavallisia kansalaisia. Näin tulevaisuuden nuoret kasvavat eurooppalaisiksi.

Työmarkkinat ovat olleet murroksessa viime vuosina. Pätkätyöt, epävarmuus ja joustavuuden vaatimukset koskevat erityisesti nuoria ikäluokkia. Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma monessa Euroopan maassa. EU:n tulee ottaa vastuuta nuorten työllisyydestä ja tehdä kaikki mahdollinen työttömyyden ehkäisemiseksi.

Suomalainen lapsi- ja nuorisotyön kehittämisohjelma tarjoaa toimintamalleja ja tavoitteita, jotka toteuttavat hyvin nuorisosopimuksen henkeä. Jatkossa nuorisosopimuksissa tulee ottaa huomioon lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet Euroopan suotuisaan kehitykseen niin taloudellisesta kuin sosiaalisestakin näkökulmasta. Lasten ja nuorten köyhyys, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä sukupolvien välinen vuoropuhelu ovat avainkysymyksiä tulevaisuudessa.

Varsinkin vanhemmistaan eroon joutuneet nuoret, kuten yksin vieraaseen maahan saapuvat pakolaislapset, ovat herkästi haavoittuvia. Monet kansainväliset sopimukset, kuten YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, suojelevat näitä lapsia. EU:n tulee huolehtia siitä, että kansainväliset lupaukset toteutetaan jokaisessa jäsenmaassa. Nuorisojärjestöjä tulee tukea, jotta ne voivat ottaa aktiivisemman roolin maahanmuuttajien kotouttamiseksi.

Vuonna 1999 annetun Bolognan julistuksen perimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostaminen vuoteen 2010 mennessä. Koulutusjärjestelmien yhdenmukaistamisen ja yhteisten käytäntöjen taustalla on koulutuksen tasokkuuden varmistaminen, Euroopan kilpailukyvyn parantaminen ja työvoiman vapaan liikkuvuuden edistäminen.

Vaikka paljon uudistuksia on saatu toteutettua, työtä on vielä jäljellä. Bolognan prosessin ideaa tulee levittää myös korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Eurooppalainen tutkintojen viitekehyksen kehittäminen ja käyttöönotto luo edellytyksiä liikkuvuudelle myös ammatillisessa koulutuksessa ja tukee elinikäistä oppimista. Esimerkiksi työelämässä, hankittu osaaminen voitaisiin jatkossa tunnistaa ja tunnustaa aikaisempaa paremmin. Tällöin muodollista koulutusta tärkeämmäksi voisi muodostua se, että todella hallitsee ne tiedot ja taidot, joita tiettyyn tehtävään vaaditaan.

Suomelle ilmainen koulutus on ollut menestyksen kulmakivi jo vuosikymmeniä. Se on taannut mahdollisuuden laadukkaaseen koulutukseen sosiaalisesta taustasta huolimatta. Kiristyvässä kansainvälisessä osaamiskilpailussa on EU:n kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää, että jatkossa kaikkialla Euroopassa pystytään tarjoamaan nuorille heidän kykyjen ja taitojensa perusteella mahdollisuus korkeatasoiseen opiskeluun. Keskusta näkisi mielellään, että sen vaalima vanha periaate, jonka mukaan ei saa olla niin matalaa torppaa, ettei siitä voisi kouluttautumisen avulla ponnistaa eteenpäin, leviäisi käyttöön koko unionissa.

Unionin tulee lisätä voimakkaasti koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen suunnattuja resursseja. Näiden sektoreiden budjettitukea on kasvatettava tuntuvasti. Euroopan komission elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP, Lifelong Learning Programme) kokoaa yhden sateenvarjon alle kouluopetuksen, korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen kehittämisohjelmat. Keskusta tukee EU:n tavoitetta, että opiskelijoiden liikkuvuus on tulevaisuudessa enemmän sääntö kuin poikkeus ja ihmiset hallitsevat äidinkielensä lisäksi ainakin kahta vierasta kieltä. LLP on vastannut erittäin tehokkaasti näihin tavoitteisiin.

Koko EU:n alueelle on luotava yhtenäinen työ- ja opintotodistusmenettely. Liikkuvuutta voidaan edesauttaa myös erilaisilla vaihto-ohjelmilla, joilla markkinoidaan ja helpotetaan vaihtoon lähtöä. Ohjelmia tulee tarjota sekä lyhyille puolesta vuodesta vuoteen kestäville vaihdoille sekä tutkinto-opiskelijavaihdoille. Näin vaihtoaika olisi suora jatko omille opinnoille, ja vaihtoa edeltävään osaan voisi helposti sisällyttää kohdemaan kielen opintoja. Myös jatkotutkinto-opiskelijoiden ja opettajien vaihto-ohjelmia tulee kehittää.

Kansainvälisiä koulutusohjelmia tulee uudistaa niin, että myös eurooppalaiset opiskelijat voivat saada stipendejä opiskeluidensa rahoittamiseksi. Ohjelmaan osallistuville korkeakouluille ei saa missään vaiheessa asettaa sellaisia ehtoja, että niiden on perittävä lukukausimaksuja. Myös EU-alueen ulkopuolisille korkeakouluille tulee antaa mahdollisuus osallistua täysipainoisesti konsortioon yhteistyötä tekevien eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa.

Korkeakoulujen opetuksen laadun varmistaminen luo pohjaa yhtenäiselle opintojärjestelmälle. Perinteisesti korkeakoulujen tasoa on vertailtu ranking-listoilla, joiden painopisteenä ovat olleet tutkimustulokset. Koulutuksen todelliseen vertailuun tulee luoda järjestelmä. OECD:n parhaillaan tekemä PISA-tutkimuksen kaltainen vertailu voi avata uusia mahdollisuuksia eri maiden koulutusjärjestelmien kehittämiselle.

Merkittävä osa oppimisesta tapahtuu jossain muualla kuin koulussa. Erilaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia opitaan osallistumalla vapaaehtois- tai järjestötoimintaan. EU:ssa tulee parantaa mahdollisuuksia epävirallisen oppimisen laadun varmistamiseksi ja tunnustamiseksi. EU:n tulee kehittää yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa keinoja, joilla tällainen oppiminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Käytäntöjen tulisi olla yhtenäisiä koko Euroopassa, koska tämä helpottaisi myös myöhemmässä vaiheessa ihmisten liikkumista maasta toiseen.

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsyä tulee tukea EU:ssa jo peruskoulusta lähtien. On mahdotonta kehittää tasa-arvoisia eurooppalaisia yhteiskuntia ja aitoa aktiivista kansalaisuutta, jos jotkut väestöryhmistä ovat pysyvästi heikossa asemassa koulutuksen suhteen. Vähemmistöjen osallistuminen korkea-asteen koulutukseen ei kuitenkaan onnistu, ellei huomiota kiinnitetä erityisesti ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen. Tavoite on monimutkaisuudessaan erittäin haastava ja sen edistäminen vaatii usean eri politiikka-alan yhteistyötä.

Jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöönsä Urheilun valkoinen kirja ja sen toimintaohjelma. Ensimmäisinä toteutettavia liikuntapoliittisia toimia Urheilun valkoisesta kirjasta tulee olla yhteistyön edistäminen unionin tasolla terveysliikunnassa, liikunnan kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen sekä liikunnan ja urheilun aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. Unionin tulee kannustaa jäsenvaltioita poikkihallinnolliseen terveys-, koulutus- sekä liikuntasektorien yhteistyöhön, jotta kansalaisten fyysistä aktiivisuutta saadaan edistettyä. Kaikkia koulutusasteita on hyödynnettävä liikuntakulttuurin edistämisessä.

"Ei nuorukaiselle riitä, että hänellä on isäukkonsa tiedot, sillä se aika, jolloin isän tiedot olivat riittävät menee isän mukana hautaan."
Santeri Alkio, Pyrkijä n:o 3/1894