Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/201

Suomen Keskusta

Ihannekunnassa elämä maistuu - Keskustan kunnallispoliittinen asiakirja


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Otsikko: Ihannekunnassa elämä maistuu - Keskustan kunnallispoliittinen asiakirja
  • Vuosi: 1996
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

IHANNEKUNNASSA ELÄMÄ MAISTUU

Suomen Keskustan kunnallispoliittinen asiakirja

Hyväksytty Suomen Keskusta rp:n puoluevaltuuskunnan kokouksessa Porissa 28.4.1996

SAATTEEKSI

Työttömyys, talousvaikeudet ja paine työpaikoilla aiheuttavat jatkuvaa epävarmuutta keskuudessamme. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistaa yhteiskunnan rakenteita mutta samalla kykyä ja halua pitää huolta lähimmäisistä - etenkin vaikeimmassa asemassa olevista.

Mitä tekee Lipposen hallitus? Se ajaa alas perusturvaa leikkaamalla lapsilisiä, kotihoidontukea ja opintotukea sekä poistaa sairauspäivärahan tulottomilta. Hallitus heikentää kuntien mahdollisuuksia järjestää peruspalveluja, terveydenhoitoa, koulutusta ja sosiaalipalveluja. Ylisuuret valtionosuusleikkaukset lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Ne johtavat irtisanomisiin ja lisäävät edelleen työttömyyttä.

Nyt tarvitaan vaihtoehto hallituksen politiikalle. Käsissäsi on Keskustan kunnallispoliittinen asiakirja. Se pitää sisällään Keskustan tärkeimmät kunnallispoliittiset tavoitteet valtuustokaudelle 1997-2000. Erityistä painoa on annettu neljälle teemalle: työllisyydelle, palvelujen uudistamiselle, kuntien kehittämiselle ja osallistumismahdollisuuksien parantamiselle. Kaiken perustana on ihmisyys - käsitys yhteisvastuusta ja yhdessä toimimisesta.

Asiakirja on ajankohtainen puheenvuoro kansalais- ja sivistysyhteiskunnan puolesta. Kannanotot ja uudet ideat toimivat keskustelun virittäjinä ja taustoina, mutta asiat on ratkaistava aina paikallisesti. Asiakirjan tavoite on auttaa kuntien omien paikallisten ohjelmien laadintaa. Se on tarkoitettu ehdokkaiden ja ehdokkaaksi aikovien käyttöön jo hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Asiakirjassa on kolme osaa. Ensimmäisessä on esitetty Keskustan yleiset kunnalllispoliittiset tavoitteet. Toisesta, kysymysten ja vastausten osasta ( Sinä kysyt -Keskusta vastaa) löydät yksityiskohtaisemman vastauksen lähes kaikkia elämänaloja sivuaviin kysymyksiin. Apuna sinulla on takakannen hakusanasto. Kolmantena osana on ideapaperi, johon voit kerätä tietoja kunnastasi ja pohtia kotikuntasi kehittämistavoitteita.

Toivotamme antoisia lukuhetkiä.

Suomen Keskusta

SISÄLLYS

IHANNEKUNNASSA ELÄMÄ MAISTUU
1 Ihmisyys ja sivistys perusarvoiksi
2 Palvelut ihmisten ehdoilla
3 Kunta kansalaisen puolella
4 Työreformilla nujerretaan työttömyys
5 Kuntien yhteistyöllä maakuntien Suomeen
6 Osallistuvaan kansanvaltaan

SINÄ KYSYT - KESKUSTA VASTAA
Kunta työn ja hyvinvoinnin kehittäjänä
-Työ
-Talous
-Elinkeinoelämä

Kunta kansalaisen puolella
-Terveys ja eläkkeet
-Sosiaalipalvelut
-Turvallisuus
-Nuoret

Kunta kyvykkyyden kehittäjänä
-Koulutus
-Kulttuuri
-Tietotekniikka

Kunta elinympäristön kehittäjänä
-Ympäristö
-Liikenne
-Asuminen

Kuntien kehittäminen ja yhteistyö

Demokratia ja kansanvalta

TIESITKÖ TÄMÄN KOTIKUNNASTASI?

IHANNEKUNNASSA ELÄMÄ MAISTUU

Haluamme uudistaa kunnat ihmistä varten. Haluamme, että kunnissa toimii osallistuva kansanvalta, valinnanvapaus ja ihmisten välinen parempi yhteisöllisyys. Tavoitteemme on ihannekunta, jossa ihminen voi vaikuttaa ja elämä maistuu.

1 IHMISYYS JA SIVISTYS PERUSARVOIKSI

Ilmapiiri luo kansalaisyhteisön
Ihannekunnassa toteutuu ihmisyys. Se on yhteisvastuuta ja yhdessä toimimista. Se on toisen ihmisen, perheen ja lähimmäisten huomioimista. Ihmisyys on arvo, joka on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa - erityisesti ratkaistaessa yhteiskuntamme suuria ongelmia, työttömyyttä ja talousvaikeuksia.

Ihmisyys päätöksenteon perustaksi
Kuntiin on luotava vuorovaikutuksen ilmapiiri. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ongelmia ei ratkaista sosiaalitoimistojen luukuilla, vaan ihmisten keskuudessa. Piha-alueista, puistoista, kylä- ja lähiökeskuksista on tehtävä ihmisten kohtaamispaikkoja. Näin taataan hyvä elinympäristö, ihmisten läheisyys ja sosiaalisen vuorovaikutuksen syntyminen.

Sivistys myös talouden perusta
Kuntien on oltava paitsi ihmisyyden myös oppimisen yhteisöjä. Tulevaisuudessa niin henkinen kuin taloudellinen hyvinvointi perustuu vahvaan sivistykseen. Jokaisen kuntalaisen on voitava kehittää osaamistaan ja elämäntaitojaan läpi elämän asuinpaikasta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Sivistys onkin itseisarvoja väline hyvään inhimilliseen elämään, jota ei voi rahassa mitata.

2 PALVELUT IHMISTEN EHDOILLA

Tavoitteena laadukkaat palvelut
Kunta luo toiminnallaan turvallisen ja hyvän elämän puitteet. Kunnat huolehtivat lasten ja nuorten koulutuksesta ja päivähoidosta, terveyspalveluista, turvallisuudesta sekä vanhuksista. Keskustan tavoitteena ovat laadukkaat, tehokkaasti toimivat sekä käyttäjien ehdoilla järjestetyt palvelut.

Kuntalaisille valinnanvapautta ja vastuuta
Vastuuta ja päätösvaltaa kunnan palveluiden järjestämisessä on siirrettävä kuntalaisille itselleen. Erilaisten palveluvaihtoehtojen väliltä pitää mahdollisuuksien mukaan voida valita yksilöllisiin ja perhekohtaisiin tarpeisiin sopivin. Ihmisillä on myös energiaa ja halua järjestää itse tai yhdessä muiden kanssa palveluja. Oma aktiivisuus tulee mahdollistaa vaihtoehtoisjärjestelyin. Päivähoidon palveluseteli tai kotihoidontuki ovat tästä hyviä esimerkkejä.

3 KUNTA KANSALAISEN PUOLELLA

Tasavertaisuus koko Suomessa
Kaikille kansalaisille on taattava hyvätasoiset palvelut suunnilleen samalla hinnalla. Asuinpaikka tai varallisuus eivät saa ratkaista, saako perhe lapsensa päivähoitoon tai saako joku apua sairauteensa. Keskusta ei hyväksy kuntien valtionosuuksien ylisuuria leikkauksia. Ne saattavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan kunnallisverotuksessa ja palvelujen käyttäjinä. Valtionosuusuudistukselta Keskusta edellyttää paitsi kannustavuutta myös oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisten peruspalvelujen turvaamista kaikille kansalaisille.

Kunta heikomman puolella
Kunnan ja valtion tulee aina olla heikommassa asemassa olevien puolella ja antaa tukensa sitä eniten tarvitseville. Yhteiskunnan on taattava perusturva ja peruspalvelut vaikka taloudelliset voimavarat ovat vähentyneet. Leikkauksia ei saa kohdistaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

4 TYÖREFORMILLA NUJERRETAAN TYÖTTÖMYYS

Pienyrittäjyydellä 55 000 uutta työpaikkaa
Suomalaisten työllistyminen edellyttää Keskustan esittämän työreformin toteuttamista. Työreformilla tehdään sekä työnteko että työllistäminen kannattaviksi. Se yhdistää työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut kaikkien suomalaisten parhaaksi.

Elinkeinopolitiikan tavoitteena laatu ja tehokkuus
Suomalaisten työllistyminen vaatii työreformin ohella kunnilta voimakasta elinkeinopolitiikkaa. Sen tavoitteena on pienyrittäjyyden edistäminen, luonnonvarojen ja materiaalien tehokkaampi ja työllistäväinpä käyttö. Pelkästään metsävarojen tehokkaammalla käytöllä Suomeen luotaisiin yli 20 000 uutta työpaikkaa. Elinkeinopolitiikalla kehitetään yhteistyötä alueen koko yrityselämän sekä ennen kaikkea kaupunkien ja ympäröivän maaseudun kesken.

Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti
Kulttuurissa ja sivistyksessä on yrittämisen tukijalka. Korkeatasoinen ja ajan virrassa muuntuva koulutus ja koko elämän kestävä oppiminen tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Vahva elinkeinorakenne syntyy erikoistumalla, suuntautumalla vientiin ja markkinointiin. Nykyisillä EU:n sisämarkkinoilla yrittämiseen tarvitaan luovuutta ja ennakkoluulottomuutta enemmän kuin koskaan Suomen historiassa.

Kunnille vastuuta nuorista ja pitkäaikaistyöttömistä
Kunnan pitää tarjota mahdollisuuksia niin yrittämiseen, työpajatoimintaan, yhteis- kuin ryhmätoimintaan. Kunnan tulee huolehtia ensisijaisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä. Työpaikat syntyvät uusista ideoista, niiden tehokkaasta ja luovasta tuotteistamisesta sekä markkinoinnista.

5 KUNTIEN YHTEISTYÖLLÄ MAAKUNTIEN SUOMEEN

Maakuntien liitot alueen kehitysmoottoreita
Kuntien yhteistyö ja verkostoituminen perustuvat seutu- ja maakuntien, pääkaupunkiseudulla myös yhteistyövaltuuskunnan, toimintaan. Vanha aluehallinto toimi valtion keskushallinnosta käsin. Uusi maakunnallinen yhteistyö toimii kuntien ja kansalaisten ehdoilla.

Yhteistyöllä vahvuudet käyttöön
Tehokas maakuntahallinto edellyttää alueen kehityksen suunnittelussa yhteistyötä. Yhteistyöllä ajetaan alueen etuja ja kehitystä yksittäisiä kuntia tehokkaammin. Maakuntahallinto luo edellytyksiä uudelle yrityselämälle sekä koordinoi kansainvälistä yhteydenpitoa ja alueen markkinointia. Maakuntien liitot ovat alueiden kehitysmoottoreita, jotka kokoavat kuntien, kaupunkien ja maaseudun vahvuudet yhteen.

Valtionhallinnon palvelut lähelle kansalaista
Hallitus on uudistamassa valtion alue- ja paikallishallintoa. Keskustan mielestä uudistuksessa on tärkeintä, että valtion paikallishallinnon palvelut ovat riittävän lähellä ihmisiä. Jo nyt joissakin osissa maata mm. poliisi on usean tunnin päässä avun tarvitsijoista. Varsinkin elinkeinohallinnon palveluverkon on oltava kattava ja sen päätöksenteon tulee toimia yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa hallintorajoista riippumatta.

6 OSALLISTUVAAN KANSANVALTAAN

Hallinnon tuettava kansalaisaktiivisuutta
Monissa kunnissa etäisyys päättäjien ja kansalaisten välillä on liian suuri. Kuntalaisten pitää tietää, miten ja kenen kautta voi vaikuttaa. Hallintorakenteiden on tuettava kansalaisaktiivisuutta ja -aloitteellisuutta.

Päättäjät kansan pariin
Kunnanvaltuustojen tehtävänä on päättää kunnan keskeisistä kehittämislinjoista. Jokaisen päätöksen yhteydessä on selvitettävä, miten se vaikuttaa kunnan asukkaisiin ja mitkä ovat asian vaihtoehtoiset ratkaisut. Päättäjiltä odotetaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua ja ruohonjuuritason toimintaa kansalaisten ja yrittäjien parissa.

Kuntalaiset päättävät kunnan itsenäisyydestä
Aitoon kansanvaltaan ja itsehallintoon kuuluu, että kuntalaiset päättävät itse kuntansa toiminnoista ja olemassaolosta. Valtion hallinnolliset tarpeet eivät saa ohjata kunnallista itsehallintoa saatikka määrätä kuntarajoja. Keskusta ei hyväksy kuntien pak-koliitoksia. Sen sijaan kuntien omiin päätöksiin ja vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset ovat hyväksyttäviä.

Käyttäjädemokratia osana kansanvaltaa
Päätöksenteon on kuljettava keskittämisestä kohti hajautusta ja kansalaisdemokratiaa. Valtaa tulee siirtää käyttäjädemokratial-la, suoralla kansalaisvaikuttamisella ja -aloitteilla kaupunginosiin,kyläyhteisöihin ja kortteleihin. Tavoitteena ovat aktiiviset lähiyhteisöt.

Osallistuvat toimintatavat kuuluvat ihannekuntaan
Tällä asiakirjalla haluamme herättää keskustelua kunnan palve-luroolista ja ihmisten osallistumisesta kunnan toiminnan ohjaamiseen. Ihmiset haluavat hallinnoinnin sijasta toimia itse. Mielestämme ihmisen vapaus valita ja mahdollisuus toimia itse ovat parasta kansanvaltaa. Vaadimme osallistumisen mahdollistavia toimintatapoja palvelujen järjestämisessä. Tavoitteemme on luoda ihannekunta, josta kuntalaiset voivat olla ylpeitä.

SINÄ KYSYT - KESKUSTA VASTAA

Kunta työn ja hyvinvoinnin kehittäjänä

1 Mitä Keskusta tekee työllisyyden edistämiseksi?

Suomessa on pula työnantajista. Tarvitsemme 100 000 yritystä lisää. Työllistämiskynnystä ja yrittäjän riskiä työllistämisessä on pienennettävä ja välillisiä työvoimakustannuksia alennettava. Pelkästään työllistämisen riskiä alentamalla Suomeen luodaan 55 000 uutta työpaikkaa pienyrityksiin.

Keskustan ratkaisu työllisyyteen on työreformi. Se merkitsee työmarkkinoiden radikaalia uudistamista siten, että työ ja työntekijä kohtaavat toisensa nykyistä paremmin. Työreformi pitää sisällään mm. työsopimusjärjestelmien ja työttömyysvakuutusjärjestelmien uudistamisen, työn verotuksen alentamisen pienillä tulotasoilla, työllistämisen helpottamisen ja yhtenäisen perustulon. Se luo uuden "kolmikannan" työttömän, yrittäjän ja työssäkäyvän yhteisten etujen pohjalta. Työreformista on kerrottu enemmän erillisessä asiakirjassa.

Yksittäisissä kunnissa työllisyyden edistäminen perustuu elinkeinopolitiikkaan ja markkinoinnin osaamiseen. Avoimen kilpailun maailmassa on tärkeää olla paras omalla alallaan. Laatu ja erikoisuus ovat usein parhaat kilpailuvaltit. Kuntien on yhdessä yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa muodostettava sellaisia yhteistoimintaverkostoja, että alueen vahvuudet tulevat käyttöön. Monissa kunnissa ja maakunnissa pelkästään metsävarojen monimuotoisemmalla hyväksikäytöllä saataisiin aikaan tuhansia uusia työpaikkoja.

Kunnan tehtävänä on järjestää yrittäjän tarvitsemat peruspalvelut. Kunta voi perustaa uusia työpaja- ja ideointipaikkoja, yrityshautomolta sekä toimitiloja yritysten ja kuntalaisten käyttöön. Yritysten kannattaa tehdä tuotekehittelyä, alihankintoja ja markkinointia yhdessä muiden yritysten kanssa.

Kuntien on kehitettävä oppilaitostensa koulutusta yrittäjyyteen, yritteliäisyyteen ja yhteistoimintaan kannustavaksi. Koulujen yhteistyötä yritysten kanssa on lisättävä ja niiden tulee edistää oppilaidensa työllistymistä opintojen jälkeen. Keskusta kannustaa ihmisiä avoimesti jakamaan ja kierrättämään työtä.

Keskusta esitti eduskunnassa syksyllä 1995 vaihtoehtobudjetin. Se olisi työllistänyt 50 000 ihmistä enemmän kuin hallituksen työllistämisohjelma. Keskustan linja perustui pienten ja palvelusektorin yritysten sivukulujen huomattavaan alentamiseen ja leikkausten kohdentamiseen siten, etteivät ne aiheuta lisätyöttömyyttä.

2 Onko työttömillä ihmisarvoa?

Kenenkään ihmisarvo ei määräydy sen mukaan onko hän työssä vai ei. Palkatonta koti- ja vapaaehtoistyötä on arvostettava samalla tavalla kuin palkkatyötä. Työtä tulee jakaa nykyistä useammalle. Parempi osa-aikai-nen ja määräaikainenkin työ, kuin ei työtä ollenkaan. Yhteiskunnan pitää kannustaa ja antaa mahdollisuudet työttömän omaehtoiseen aktiivisuuteen, oli se sitten osuuskunnan, työpajan, uusyrityskeskuksen tai opintopiirin perustamista. Yhteiskunnan pitää antaa jokaiselle mahdollisuus pitää yllä työkuntoa ja -taitoa työttömyydestä huolimatta. Työttömiä ei saa syyllistää, sillä työttömyys ei ole heidän syytään.

3 Mitä Keskusta tekee työelämän uudistamiseksi?

Työllisyyden parantaminen ja raskaan työn jakaminen tasaisemmin ovat parasta työelämän uudistamista lähivuosina. Vuorotteluvapaan toteuttaminen tai osa-aikaeläke ovat vasta alkua laaja-alaiselle työnjakamiselle. Keskustan tavoitteena on joustava ja ihmisten erilaiset tarpeet huomioon ottava työelämä. Tavoitteena ovat ihmisten kannalta vakinaiset ja pitkäkestoiset työsuhteet mutta myös turva tilapäiselle työttömyydelle ja työpaikkojen vaihtuvuudelle.

Keskustan työreformin mukaan päätöksentekoa työelämän kysymyksistä on vietävä paikallistasolle työntekijöiden ja työnantajien välillä sovittavaksi. Tällöin paikalliset olot voidaan ottaa paremmin huomioon kuin voimakkaasti keskitetyissä sopimusjärjestelmissä. Työntekijöillä pitää olla nykyistä paremmat mahdollisuudet osallistua ja ottaa vastuuta työpaikkoja ja työoloja koskevaan päätöksentekoon.

4 Mitä Keskusta tekee palkansaajan hyväksi?

Se, mitä Keskusta tekee yhteiskunnan hyväksi, koituu myös palkansaajan hyväksi. Tuotannon tehostumisen ja automatisaation vuoksi työttömyyden yhtenä syynä on rakenteellinen työpaikkojen väheneminen mm. teollisuudessa, pankkialalla ja julkisessa hallinnossa. Yhä harveneva joukko vakituisessa työsuhteessa olevia joutuu maksamaan suuren työttömyyden kustannukset.

Keskustan mielestä työtä pitää voida yhteiskunnassa jakaa uudelleen. Työhön osallistuvia on yhteiskunnassa oltava mahdollisimman paljon ja siksi mm. palvelualoilla tulisi työvoiman palkkaamisen olla nykyistä kannattavampaa. Palkansaajan etu on, että työn sivukustannuksia voidaan alentaa ja että palkasta jäisi mahdollisimman suuri osuus
käteen. Voimakkaasta edunjakoajattelusta on siirryttävä kokonaisvaltaiseen yhteiskunnan hyvinvointiajatteluun.

5 Miten Keskusta suhtautuu Lipposen hallituksen valtionosuusleikkauksiin?

Nykyinen hallitus on päättänyt leikata valtionosuuksia vuosina 1996-99 yhteensä 7,6 miljardia markkaa. Tällaiset leikkaukset ajavat alas jopa tärkeimpiä peruspalveluja kunnissa, joissa on vähän omia verotuloja. Hallituksen politiikka jakaa Suomen kahtia. Se eriarvoistaa kansalaiset kunnallisen verorasituksen ja palvelujen saatavuuden suhteen. Kunnan tehtävä on tuottaa elämänturvaa. Nyt leikkaukset kohdistuvat niihin, jotka tarvitsevat eniten kuntien peruspalveluja, kuten lapset, lapsiperheet ja erityisryhmät. Jotkut kunnat eivät pysty huolehtimaan tehtävistään. Kuntien taloustilanne pahenee huomattavasti vuonna 1997.

Keskustan mielestä vuoden 1996 valtionosuusleikkaukset olisi tullut toteuttaa 2 miljardia pienempinä ja oikeudenmukaisemmin kohdistettuina. Keskusta esitti oman vaihtoehtoisen budjettinsa ja valtionosuusmallinsa eduskunnassa syksyllä 1995.

6 Miten Keskusta aikoo laittaa kuntamme talouden kuntoon?

Kuntien taloustilanne heikkenee vuonna 1997. Tämä johtuu valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusuudistuksesta, joka aiheuttaa useiden kuntien tulojen pienenemistä. Tänä ja ensi vuonna myös verotulojen kasvu jää yleisesti ottaen pienemmäksi kuin vuonna 1995.

Tässä tilanteessa taloudenhoidon ainoa ratkaisu on mitoittaa menot tulojen mukaan. Kuntien tulot koostuvat verotuloista, palvelu- ja käyttömaksuista sekä valtionosuuksista, menot pääosin hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Menoissa tärkeää on pohtia niiden tärkeysjärjestys kunnan asukkaiden kannalta. Kunnan toimintaa pitää arvioida kriittisesti, mutta peruspalvelut säilyttäen. Tämä merkitsee, että joitakin toimintoja tehostetaan, joistakin toiminnoista luovutaan tai annetaan niiden järjestäminen pienellä korvauksella seurojen tai järjestöjen hoidettaviksi. Jokainen ratkaisu tulee tehdä kunnan omien olosuhteiden pohjalta.

Pitkällä tähtäimellä vahvan talouden ja lisätulojen perusta on menestyvä elinkeinoelämä, yrittäminen ja ihmisten työssäkäynti. Kunnan kannattaa tukea elinkeinoelämän syntymistä alueelleen ja luoda yrittämistä kannustava ilmapiiri kuntaan.

7 Onko kouluissa vielä säästömahdollisuuksia?

Kouluissa on jo säästetty niin, että ryhmäkoot ovat kasvaneet ja opetusmateriaaleista, kirjoista ja jopa vihkoista, on pulaa. Leikkauksia tehtäessä tärkeintä on oppilaan etu. Opetus ei saa kärsiä leikkauksista ja myös heikommin edistyvistä oppilaista pitää pystyä huolehtimaan. Tukiopetuksesta ei enää ole varaa säästää. Keskustan mielestä leikkauksista huolimatta turvallinen koulumatka ja maksuton koulutus ovat jokaisen perusoikeus. Siksi koulumenoissa ei ole enää mahdollisuuksia lisäsäästöihin.

8 Millainen on Keskustan mielestä hyvä valtionosuusjärjestelmä?

Hyvä valtionosuusjärjestelmä kannustaa järjestämään kansalaisille tehokkaat, laadukkaat ja toimivat palvelut. Se kannustaa kuntia myös terveeseen taloudenpitoon kansalaisten verorasitusta nostamatta. Valtionosuusjärjestelmän on turvattava kansalaisten tasavertainen oikeus peruspalveluihin varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Sen on tasattava kuntien väliset taloudelliset erot, jotka johtuvat tulopohjan erilaisuudesta, palvelutarve-tekijöiden sekä olosuhdetekijöiden aiheuttamista lisäkustannuksista. Valtionosuusjärjestelmän tuettava kuntia suurissa investoinneissa.

9 Mistä kuntaan saadaan yrityksiä?

Parasta kehittämistä on jo olemassa olevien yritysten elinkelpoisuuden turvaaminen niin, että ne voivat laajentua osaamisensa pohjalta. Uusien yritysten syntymistä voidaan auttaa alentamalla yritysten velvoitteita ja työllistämisen sivukuluja. Yrityksen perustamiseen tarvitaan hyvä liikeidea, tuotteen tehokas ja laadukas tuotteistaminen, markkinat ja rahoitus.

Kunnan tehtävänä on luoda edellytykset yrityksen alkuvaiheen ideoinnille, antaa osaamistaan käynnistysvaiheen ylittämiseen sekä edesauttaa alueellista markkinointia. Kunta voi luoda osaamisverkoston alueen yrittäjistä ja oppilaitoksista. Uusia yrityksiä perustettaessa on rohkaistava erilaisuuteen. Valtion avustuksia tarvitaan mutta ne eivät saa vaarantaa olemassa olevien yritysten elinkelpoisuutta. Tärkeintä on luoda ideoiva ja tukeva ilmapiiri yrittämiselle, jotta yrittäminen ylipäätään on houkutteleva vaihtoehto.

10 Mitä Keskusta tekee maaseudun hyväksi?

Maaseutu on EU-jäsenyyden myötä suuren rakennemuutoksen kourissa. Laman aikana maaseudulla asuvilta on hävinnyt noin KK) 000 työpaikkaa. Elintarviketalouden kotimaisen tukipaketin leikkaaminen ja sen loppuminen lyhyen siirtymäkauden jälkeen vaikeuttavat tilannetta lähivuosina. Tässä tilanteessa ei maaseudun puolesta puhujat ole vaatimassa etuoikeuksia maaseudun väestölle vaan ylipäätään elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia.

Elinvoimainen maaseutu on Keskustan mielestä kaikkien suomalaisten yhteinen etu. Se on välttämätön koko maan asuttuna säilyttämiselle ja siten myös alueperustaiselle maanpuolustusjärjestelmälle. Se on välttämätön suomalaiselle elintarvike- ja ennen kaikkea metsä- ja paperiteollisuudelle. Keskusta edellyttääkin, että yhteiskunta pitää huolta maaseudun peruspalveluista.

Keskusta kannattaa laaja-alaista maaseutupolitiikkaa. Perinteisen maatalouden rinnalla on kehitettävä pienyritystoimintaa. Matkailu- ja maataloustuotteiden ja puun jatkojalostus luovat työpaikkoja. Metsänomistajille on turvattava mahdollisuus hankintahakkuisiin. Etätyön suomat mahdollisuudet on käytettävä hyväksi. Samoin EU:n tarjoamat mahdollisuudet maaseudun kehittämisrahoituksessa ja aluepolitiikassa. Suuret mahdollisuudet ovat myös ns. vihreässä energiataloudessa, jossa uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetaan energiaa.

EU:n maataloustuet on neuvoteltava seuraavalle sopimuskaudelle alkaen vuodesta 1999 pysyviksi ja kestävän kehityksen mukaista tuotantoa suosiviksi. Suomen on neuvoteltava tukijärjestelmä, jolla turvataan maanviljely myös Suomen korkeudella. Kotimaisten vero- ja tukijärjestelyin on täydennettävä EU:n järjestelmiä. Vakavien vaikeuksien tuki on saatava ongelma-alueille mahdollisimman pian.

Maatalouden sääntelyä on vähennettävä jotta vapaa yrittäminen mahdollistuisi entistä paremmin. Rakentaminen tulee sallia ilman ylitsepääsemätöntä byrokratiaa. Yksityisteiden valtionavut on palautettava valtion budjettiin. Näin luodaan mahdollisuus maaseutuelinkeinojen kehittämiselle.

Maaseudun kehittäminen perustaa aina ensisijaisesti yrittäviin ja uutteriin ihmisiin. Tulevaisuus perustuu paitsi henkisiin voimavaroihin myös yrittäjämäiseen elämäntapaan, kannattavuuteen ja erikoistumiseen omille osaamisaloilleen.
Keskustan tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys kaupunkien ja perinteisen maaseudun välillä, sillä molemmat tarvitsevat menestyäkseen toisiaan.

11 Miksi Keskusta puolustaa kotimaista elintarviketaloutta?
Keskustan mielestä elintarvikeomavaraisuus on suuri kansallinen kysymys. Sillä takaamme paitsi oman turvallisuutemme kriisiaikoina myös työtä ja toimeentuloa. Elintarvikeketju seurannaisvaikutuksineen työllistää noin 300 000 henkeä. Myytävien elintarvikkeiden arvo kaupassa on vuosittain noin 35 miljardia markkaa. Vaihtotaseemme ei kestäisi merkittävää elintarvikkeiden tuontia.

Suomalaiset elintarvikkeet ovat puhtaita ja terveellisiä. Näitä laatutekijöitä on käytettävä hyväksi entistä enemmän markkinoinnissa ruuhkautuneessa ja saastuneessa Euroopassa. Hyvin hoidettu elintarvi-ketalous on varautumista tulevaisuuteen, sillä maailman väestönkasvu saattaa tuoda mukanaan arvaa-mattomiakin ongelmia.

Kunta kansalaisen puolella

12 Vaarantavatko säästöt potilasturvallisuuden?

Leikkaukset ovat heikentäneet terveyskeskusten, sairaaloiden ja vanhainkotien palvelukykyä. Viime aikoina terveyspalveluiden jonot ovat lisääntyneet huomattavasti. Tähän asti säästöt on tehty lähinnä henkilöstöä supistamalla. Henkilöstö työskentelee monin paikoin jo kestävyytensä äärirajoilla. Kunnat päättävät varojensa kohdentamisesta joka vuosi talousarviossaan. Nyt ratkaisevat asioiden todelliset arvot ja tärkeysjärjestykset. Keskustan mielestä turvallisuus on arvoista ensimmäinen.

Potilaiden turvallisuutta ei saa vaarantaa säästöjen varjollakaan. Myös erikoissairaanhoidon tarve on ratkaistava lääketieteellisin, ei taloudellisin perustein. Keskusta pitää tärkeänä, että omalääkärijärjestelmää kehitetään edelleen. Kuntalaisella pitää olla mahdollisuuksien mukaan oikeus valita joko julkinen tai yhteiskunnan tukema yksityinen palvelu omaksi hoitomuodokseen. Julkisella terveydenhuollolla on kuitenkin aina säilytettävä päävastuu.

13 Mitä hyötyä on ehkäisevästä hoidosta?

Ehkäisevä terveydenhoito on parasta paitsi kansalaisten terveyden myös säästämisen kannalta. Hyviä esimerkkejä tästä ovat äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä, seulonnat, joukkotarkastukset ja terveysvalistus. Myös omatoiminen fyysisen kunnon ylläpitäminen on tärkeää. Ehkäisevää työtä, varhaiskuntoutusta sekä avohoitoa tuleekin reippaasti kehittää leikkaamisen sijaan. Kuntien ei tulisi karsia myöskään ns. jälkihoidon pienistä resursseista, sillä muuten kallis hoito voi jäädä vaille merkitystä esimerkiksi päihdehuollon yhteydessä. Ehkäisevän hoidon avulla kansalainen pysyy terveempänä ja yhteiskunta säästää. Siitä hyötyvät kaikki.

14 Saavatko kuntien työntekijät eläkkeensä?

Henkilöstön ikärakenteen vuoksi myös kunnallisella alalla on ollut nähtävissä eläkepommi eli tilanne, jossa eläkekustannukset olisivat ylittäneet veronmaksajien sietokyvyn. Taloudellinen lama on vaikeuttanut osaltaan tilannetta. Viime vuosina valtion ja kuntien eläketasoa on samanlaistettu yksityisalojen kanssa. Toimenpiteillä eläkepommi on pääosin purettu ja eläkkeet turvattu. Eläkemaksut kuitenkin nousevat vielä kuntatyönantajalle noin prosentin ja työntekijöille hieman vuonna 1997.

Ellei talous kuitenkaan kasva ennustetulla tavalla, voi tulla taas paineita eläkkeiden leikkaamiseen. Keskustan tavoite on, että pienet ja keskisuuret eläkkeet turvataan aina. Mahdollisilla lisäleikkauksilla ei saa koskea jo ansaittuihin eläkkeisiin, ja ne tulee kohdistaa ensisijaisesti suuriin eläkkeisiin.

15 Lipposen hallitus leikkaa sosiaaliturvaa. Mikä on Keskustan kanta?

Keskusta kannattaa yhden luukun perusturvajärjestelmää, jossa luotetaan ihmisen kykyyn päättää omista asioistaan. Sosiaaliturvan tulee olla turvaverkko, joka estää ihmistä putoamasta tyhjän päälle, mutta joka ei rajoita tai hallitse elämää liiaksi. Tähän turvaverkkoon Lipposen hallitus on saksinut pahoja reikiä leikkaamalla perusturvasta, kuten peruspäivärahasta, sairauspäivärahasta, vammaisten kuntoutuksesta, opintotuesta, kotihoidontuesta ja lapsilisistä. Keskusta ei hyväksy näitä pienituloisimpiin kohdistuvia perusturvan leikkauksia.

Lipposen hallitus keskittää sosiaaliturvan vain niille, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa. Keskustan mielestä perusturva kuuluu kaikille. Hyvin toimiva perusturva kannustaa ihmisiä yritteliäisyyteen ja omaehtoisten vaihtoehtojen valintaan.

16 Mitä mieltä Keskusta on perustulosta?

Keskustan tavoite on kattava mutta samalla oma-aloitteisuuteen kannustava turvaverkko jokaiselle tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Yhtenäinen ja kattava perustulo on sellainen. Yksinkertainen ja selkeä järjestelmä takaa vähimmäistulotason, antaa ihmisille mahdollisuuden itsensä sivistämiseen, ideoiden ja keksintöjen kehittelyyn, työn vuorotteluun, osa-aikatyöhön tai vaikkapa vanhusten tai lasten hoitoon. Perustulo laajentaa kotityön palkkatyöksi, alentaa yrittämisen riskiä, vähentää erilaisten tukimuotojen määrää ja toteuttaa yhden luukun periaatteen hallinnossa. Keskusta kannattaa perustulomallin toteuttamista siten, että se perustuu nykyisten sosiaaliturvamenojen uudelleen kohdentamiseen ja tehostamiseen, eikä siitä aiheudu lisämenoja.

17 Mikä on Keskustan kanta kaikille alle kouluikäisille tarjottavaan päivähoitoon?

Keskustan mielestä hyvä ja turvallinen päivähoito on jokaisen lapsen oikeus. Kunnille se on paitsi kustannus myös sijoitus tulevaisuuteen. Yhteen lastenhoitomalliin sitoutuminen ei kuitenkaan ole ihmisten tarpeiden kannalta järkevää. Keskusta kannattaa päiväkotien rinnalla vaihtoehtoisia hoitomuotoja aina perhepäivähoidosta kotihoitoon ja hoitorenkaasta osuuskuntaan. Niistä vanhemmat voivat valita esimerkiksi palvelusetelin avulla arvojensa mukaisen ja käytännön kannalta järkevimmän. Keskusta tukee esiopetuksen antamista kaikille lapsille.

18 Mitä maksaa kunnallemme yhden nuoren syrjäytyminen?

Syrjäytyneen nuoren huolenpito vaatii usein kallista laitoshoitoa. Se voi maksaa satoja tuhansia markkoja vuodessa. Yhteiskunnan aiempikin panostus nuoreen voi mennä hukkaan, mikäli nuori syrjäytyy opinnoistaan, työelämästä ja muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Keskusta kannattaa ennen kaikkea syrjäytymisen ennalta ehkäisevää hoitoa ja kansalaisvastuuta lähimmäisistä. On pohdittava, miten esimerkiksi koulut voivat tiedollisten valmiuksien lisäksi paremmin vahvistaa nuorten elämäntaidollisia valmiuksia. Nuorten mielenterveyspalvelut, mm. auttavat puhelimet, on taattava säästöistä huolimatta.

19 Miten Keskusta huolehtii vammaisista?

Keskustan mielestä vammaisille on taattava oikeudet peruspalveluihin, asumiseen ja työntekoon lainsäädännöllä. Kuntien on huolehdittava palveluiden tarjonnasta. Vammaisia ei saa eristää muusta yhteiskunnasta vaan heidän palvelunsa tulee tapahtua mahdollisuuksien mukaan samoin kuin muidenkin kansalaisten. Keskusta haluaa turvata vammaisten mahdollisuudet normaaliin elämäntapaan poistamalla julkisilta paikoilta liikkumisen esteet, järjestämällä tarvittavat apuvälineet asioimiseen. Vammaisasioista tulee kunnissa järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa päättäjät ja kuntalaiset voivat tavata ja kuulla vammaisten ongelmista ja tarpeita. Omaishoidon mahdollisuuksia tulee edelleen kehittää mm. toteuttamalla kattava perustulo.

20 Miten Keskusta kantaa huolta vanhusten turvallisuudesta?

Keskustan mielestä vanhusten huoltoon luotua porrastettua hoiva- ja hoitojärjestelmää tulee edelleen kehittää. Vanhuksen on voitava halutessaan asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Siksi kunnan on huolehdittava kotihoidon toimivuudesta. Apuna ovat myös erilaiset turvalaitteet, avohoito sekä kunnan kannustamat lähimmäis- ja ystäväapu sekä vapaaehtoistyö. Vanhusten elämisenturvaa on turvallisuus kaduilla ja elinympäristössä. Kunnan on tiedotettava vanhuksia turvallisuutensa huolehtimisesta sekä antaa ohjeita, mm. miten rikollisuudet voidaan välttää.

21 Miten koulukiusattuja tulee auttaa?

Kiusaaminen on vakavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa. Opettajan ja koulun muun henkilökunnan tehtävänä on jakaa tietoa oppilaille ja heidän vanhemmilleen koulukiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi. Kiusaamiseen tulee puuttua heti. Lapsia on tuettava olemaan rohkeasti kiusattujen puolella. Myös kiusaajia tulee auttaa heidän ongelmissaan. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös koulun ja kotien välistä yhteistyötä.

22 Miksi pakolaisia otetaan vastaan ja vieläpä niin monenlaisia väestöryhmiä, etteivät ne pysty asumaan yhdessä?

Hädässä olevien pakolaisten vastaanottaminen on osa Suomen kansainvälistä vastuuta inhimillisen hädän helpottamiseksi. Vain parempaa elintasoa hakevien ihmisten ottamista pakolaiskiintiöön emme hyväksy. Saman alueen ja heimon pakolaiset on järkevää sijoittaa samoille alueille, jotta yhtenäinen kieli- ja kulttuuriympäristö voidaan säilyttää. Keskustan mielestä pakolaisten vastaanottaminen sujuu parhaiten, jos vastaanotto perustuu jatkossakin kunnan suostumukseen ja mahdollisimman suureen vapaaehtoistyöhön. Pakolaisiin kohdistettua vihaa ja syrjintää Keskusta ei hyväksy.

23 Eikö nuorillekin voisi järjestää jotakin kivaa, esimerkiksi pyörän tai mopon korjauspaikkoja. Mitä Keskusta tekee, että nuorten mielipiteet otetaan paremmin huomioon?

Keskusta kannustaa nuoria ideoimaan itse uusia harrastusmahdollisuuksia. Päättäjämme suhtautuvat suopeasti, jos hankkeet eivät vaadi kovin suuria rahoja toteutuakseen. Monissa kunnissa nuorille on järjestetty paikkoja yhteisiin harrastuksiin. Talkoilla on jo rakennettu mm. jäähalleja. Nuorten mielipiteet tulevat paremmin esille, jos kunnissa järjestetään nuorille kyselyjä ja ideointitilaisuuksia. Keskustalainen nuorisotoiminta (Nuoren Keskustan Liitto = NKL) on myös hyvä vaikutuskanava. Keskusta kannattaa jokaisessa kunnassa nuorisovaalien järjestämistä kunnallisvaalien yhteydessä, jotta nuorten asiat tulisivat paremmin esille julkisuudessa.

24 Miten nuoret saadaan jäämään tai palamaan kotiseuduilleen koulutuksen jälkeen?

Kansainvälisessä ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa ihmisten liikkuvuus lisääntyy koko ajan. Nuorten palaamiselle olennaista on työ, toimeentulo, vetovoimainen ympäristö ja ennen kaikkea kunnassa vallitseva ilmapiiri. Kuntien on panostettava koulutettujen nuorten työmahdollisuuksien parantamiseen. Kuntien tulee tarjota nuorille edullisia ja nuorten lapsiperheiden tarpeet täyttäviä asuntoja ja asuntolainoja. Ihminen ei kuitenkaan elä vain leivästä, vaan nuorille on tarjottava kiinnostavaa kulttuuri-, urheilu- ja muita harrastusmahdollisuuksia. Jo koulussa tulee nuorille opettaa kotiseudun tuntemusta ja oman kunnan hyviä puolia. Hyvä idea on myös kunnan erityisolosuhteisiin perustuvan oppisopimuskoulutuksen laajentaminen. Nuoriin kannattaa panostaa, sillä nuoret ovat kuntien tulevaisuuden rakentajia.

25 Miten Keskusta ratkaisisi nuorisotyöttömyyden?

Nuorisotyöllisyyden hoidossa on tärkeää luoda elävä kytkentä koulusta työelämään. Koululaisille ja opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus työharjoitteluun ja kesätöiden tekemiseen. Kunnan tehtävänä on tukea nuorten työharjoittelua. Keskustan lähtökohta on, että jokaiselle nuorelle tarjotaan mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen jälkeen nuorelle taataan vähintään kuuden kuu-kauden harjoittelu työelämässä vaikka harjoittelupalkalla. Kunnan tehtävänä on myös edesauttaa nuorten yrittäjäksi kouluttautumista sekä aloittamista uutena yrittäjänä. Vaikuttaminen koko työttömyyden alentamiseksi koituu myös nuorten hyväksi.

Kunta kyvykkyyden kehittäjänä

26 Millainen on ihannekoulu?

Nykyajan koulun on oltava kiinni ajassa ja muutoksessa. Oppilailla ja heidän vanhemmillaan on oltava sananvaltaa koulun kehittämisessä. Koulun on perustuttava yhteistoimintaan. Koulujen opetussisältöön otetaan läpikäyväksi ajatus ympäristön suojelusta ja maailmanlaajuisten ongelmien hahmottamisesta. Oppilaita kannustetaan hakemaan tietoa ja ratkaisemaan itse ongelmia. Kansainvälisyys ja kielten opetus ovat yhä tärkeämpi osa arkea myös kouluissa. Koulussa on kehitettävä valmiuksia yrittäjyyteen ja yritteliäisyyteen. Koulujen on tuettava lapsen luovuutta ja uteliaisuutta uuteen mm. valinnaisuutta lisäämällä.

27 Miten ammattikoulutus saadaan vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita?

Ammattikoulutuksen tulee antaa oppilaille perustiedot ja taidot työelämään siirtymiseksi. Oppisopimuskoulutusta on lisättävä. Ammattikoulujen vastuuta oppilaiden työllistymisestä tulee kasvattaa. Paikallisen elinkeinoelämän ja oppilaitosten on kehitettävä luonnollinen vuorovaikutus, jolloin opetussisällöt saadaan vastaamaan paremmin yritysten mutta myös oman yrittäjyyden tarpeita. Opettajille on turvattava mahdollisuus jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä työelämään tutustumisjaksoihin. Opetusvälineet on pidettävä työelämän kehittymisen vaatimalla tasolla.

28 Mikä on Keskustan sivistysaate?

Maailman muutos lähtee ihmisestä itsestään. Keskusta-aatteen mukaan elämä on jatkuvaa oppimista ja omaehtoista sivistämistä. Sivistystyö kehittää valmiuksia, joilla ihminen ja yhteisöt selviytyvät kansainvälisestä tietoyhteiskunnan ja ympäristön muutoksesta. Sivistys on myös jatkuvasti kehittyvä prosessi, jolla yksilö niin kuin koko kansakuntakin vaalii hyvän inhimillisen elämän perimmäisiä arvoja ja päämääriä.

Sivistykselle rakentuvat talouden kasvun, kestävän kehityksen ja kansainvälisyyden vaatimat voimavarat. Syvä yhteiskunnallinen murros, tietoajan yhteiskuntaa siirtyminen, asettaa uusia vaatimuksia myös oppimismahdollisuuksien kehittämiselle. Siksi jokaiselle kansalaiselle on turvattava asuinpaikasta ja sosiaalisesta taustastaan riippumatta hyvät ja tasa-arvoiset mahdollisuudet itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi elämän.

29 Miten kunta voi tukea paikallista kulttuuria ja taidetta?

Paikallinen ja omaehtoinen kulttuuri tukee ja täydentää vahvaa kansallista kulttuuria. Esimerkiksi kylätoimikuntien toiminta historiikkien tai sukututkimuksen parissa on kulttuurisesti hyvin arvokasta. Paikallisissa tilaisuuksissa tulee antaa esiintymismahdollisuus paikallisille taiteilijoille. Myös kunta voi tukea taiteilijoita palkkaamalla heitä esiintymään omiin tilaisuuksiinsa. Julkaisutoiminnan tukeminen ja kansainvälinen vuorovaikutus ystävyyskaupunkien kanssa edistävät myös paikallisen kulttuurin kehittymistä.

30 Mihin Internettiä tarvitaan ja miten se saadaan kansan käyttöön?

Internet on tietoverkko, joka palvelee tiedon haussa, tiedottamisessa ja ihmisten vuorovaikutuksessa. Sen käyttö edellyttää tietokoneen, modeemin sekä käyttöluvan hallintaa. Etäisyydet menettävät merkityksensä, kun kotipäätteeltä, koulusta tai kunnan kirjastosta voi olla yhteydessä erikoiskauppoihin, virastoihin, pankkiin tai vaikkapa toiselle puolen maapalloa. Julkisia Internet-palveluja on lisättävä kunnan toimistoihin, tietotupiin, kirjastoihin sekä kouluihin kaikkien käytettäväksi. Elektroninen tiedonvälitys tulee jo lähivuosina nopeuttamaan palveluja, säästämään aikaa sekä energiaa matkustamisessa. Uusia mahdollisuuksia avautuu myös etätyöhön ja -opiskeluun myös syrjäseuduilla.

Kunta elinympäristön kehittäjänä

31 Kenellä on vastuu ympäristönsuojelusta?

Vastuu ympäristöstä on meillä kaikilla. Jokaisen ihmisen, teollisuuslaitoksen, maatilan ja yhteisön on omalta osaltaan huolehdittava luonnon tasapainon säilymisestä. Keskustalaiseen ajatusmaailmaan kuuluu kiinteästi ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Keskusta vaatii ympäristölainsäädäntöä kehitettäväksi edelleen sellaiseksi, että se turvaa luonnon jokaiselle sukupolvelle vähintään yhtä hyvänä kuin se on edelliseltä sukupolvelta saatu. Kunnan tehtävänä on tukea näitä tavoitteita.

32 Eikö jätteitä voisi kierrättää tehokkaammin ja jopa kehittää markkinoita biojätteelle?

Keskustan mielestä jäte on paitsi ongelma mutta myös käyttökelpoinen raaka-aine. Paperin ja lasin kierrättämisessä meillä on jo pitkät perinteet. Sen sijaan esimerkiksi muovin hyötykäyttö on vasta alkutekijöissään. Tulevaisuudessa kuntien sekä elinkeinoelämän tulee kehittää myös muiden jätteiden, etenkin biojätteiden, hyötykäyttöä. Se on perusteltua paitsi ympäristön myös työllisyyden kannalta. Kunnan tulee luoda yhdessä muiden viranomaisten kanssa ympäristön tilan seurantajärjestelmä sekä tukea ennaltaehkäisevää toimintaa ja ympäristövalistusta. Jäteveroilla voidaan pyrkiä jätteiden tuottamisen vähentämiseen. Kuntalaisten oma-aloitteisuutta kierrätysasioissa edesauttaisi tervehenkisen nuukuuden ilmapiirin luominen kuntaan.

33 Miten kuntamme voi säästää energiaa?

Kunnan tulee ottaa huomioon energian säästäminen kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi kaavoituksella voidaan vaikuttaa asuin- ja työpaikkojen sijoittumiseen sekä liikenteen sujuvuuteen. Kunnan palvelujen suunnittelu tai korvaaminen etäpalveluilla esimerkiksi avohoidossa tuottaa säästöä. Energiaa voi säästää toimisto- ja asuinkiinteistöissä energiaystä-vällisellä rakentamisella sekä lämpötilan pudottamisella sellaisissa tiloissa, joissa ei oleskella jatkuvasti. Opastus lämpimän veden ja sähkön säästeliääseen käyttöön on ollut tehokasta. Kuntalaisten kannattaa itse ideoida säästökohteita, sillä jokainen säästetty markka vähentää kunnan menoja ja koituu kuntalaisten hyväksi.

34 Miten liikenteen saisi sujuvammaksi?

Keskustan mielestä liikennettä voidaan kehittää sekä sujuvaksi että turvalliseksi. Kaupungeissa kaavoituksella voidaan asumista sijoittaa työpaikkojen läheisyyteen ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kehittämällä joukkoliikennettä asiakkaiden liikkumista palvelevaksi ja edulliseksi voidaan vähentää yksityisautoilua. Kimppakyydit pitää tehdä verotuksellisesti edullisemmaksi kuin yksin autoilu. Kevyen liikenteen joustava verkosto korvaa usein auton käytön nopeampana sekä ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona. Erityisesti pääkaupunkiseudulla työn alkamis- ja loppumisaikojen sovittaminen tasoittaisi ruuhkia.

Työmatkaliikenne ja yksityisten teiden ylläpito tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Turvallisuussyistä lossiliikenne on turvattava ympäri vuorokauden. Kunnan tehtävä yhdessä tiepiirin kanssa on huolehtia liikenneväylien, myös kevyen liikenteen väylien, aukipitämisestä.

35 Lipposen hallitus poisti tuen yksityisteiltä. Mitä mieltä Keskusta on?

Keskusta oli eduskunnassa voimakkaasti yksityistielain kumoamista ja määrärahojen leikkaamista vastaan. Laki saatiinkin säilymään mutta ei rahoja sen toteuttamiseen. Valtion pienellä mutta tärkeällä tuella saatiin ennen tiet pidettyä kunnossa ja liikkumiskelpoisina. Nyt tiet saattavat rappeutua elleivät kunnat ole valmiita tukemaan entistä enemmän niiden ylläpitoa. Se saattaa merkitä jopa miljoonan ihmisen, mm. kesämökkiläisten, marjastajien, metsästäjien ja luontoretkeilijöiden, kulun vaikeutumista puhumattakaan vakinaisista asukkaista, jotka ovat täysin riippuvaisia teiden kunnosta. Yksityistiet ovat välttämättömiä myös metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kuljetuksille. Keskusta palauttaa valtion tuen, kun Keskusta on seuraavan kerran hallituksessa.

36 Mitä on Keskustan asuntopolitiikka?

Keskustalaisen näkemyksen mukaan asunto on kansalaisen perushyödyke. Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia riittävän vuokra- ja asumisoikeusasuntokannan ylläpitämisestä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus valita eri asumismuodoista itselleen kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivin vaihtoehto. Rahoituksen painopisteen on oltava vanhojen asuntojen ja lähiöiden peruskorjauksessa ja kunnosta huolehtimisessa. Asumiskustannukset on pidettävä kohtuullisina. Kaavoituksella on huolehdittava riittävästä asumisväljyydestä. Keskusta haluaa ihmisten osallistuvan aktiivisesti asuinalueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittämiseen.

Kuntien kehittäminen ja yhteistyö

37 Miten Keskusta kehittäisi kaupunkeja?

Keskustan mielestä kaupunkeja ja lähiöitä on kehitettävä ihmistä ja ihmisten vuorovaikutusta varten. Viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi vanhoja rakennuksia korjaamalla ja puistoja säilyttämällä. Liikenneturvallisuus, kohtuulliset työmatkat, viihtyisä asuinympäristö, kattavat palvelut lähietäisyydellä sekä mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja harrastuksiin ovat ihmiselle tärkeitä. Kaupunkeja on kehitettävä kansalaisyhteiskunniksi, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan ja elävät luonnollisessa kanssakäymisessä. Näin vältytään monilta nykypäivän ongelmilta, kuten syrjäytymiseltä ja eristäytymiseltä. Keskusta kannattaa ruohonjuuritason - kaupunginosatoimikuntien, kortteliyhteisöjen, seurojen ja järjestöjen - toimintaa. Kukoistava lähiyhteisötoiminta on paras ratkaisu yksinäisyyden ja työttömyyden aiheuttamiin ongelmiin.

38 Miksi Keskusta puolustaa niin voimakkaasti pieniä kuntia?

Keskustan mielestä kunnan koon tulee perustua kuntalaisten omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Palvelujen saatavuus, tehokkuus ja edullisuus eivät ole tilastojen mukaan riippuvaisia kunnan koosta. Kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkia palvelujaan itse. Se voi hankkia ne yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostaa ulkopuoliselta tuottajalta. Taloudellisia perusteita kuntien yhdistämiselle ei siten ole.

Keskusta kannattaa päätöksenteon viemistä lähelle ihmistä. Näin tapahtuu jo pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Keskusta siis kunnioittaa kuntalaisten omaa päätösvaltaa ja arvostaa ihmisläheisyyttä. Siksi Keskusta ei voi hyväksyä pakkoliitoksia.

Suomalainen kuntakoko on pinta-alaltaan eurooppalaista keskimääräistä kuntakokoa suurempi. Etäisyydet asukkaiden ja palvelujen välillä ovat kuitenkin maamme suuresta koosta johtuen paljon suuremmat. Asiasta enemmän: Suomen Kuntaliitto: Pienkunta - ongelma vai ratkaisu? (1995).

39 Miten Keskusta kehittäisi kuntayhteistyötä?

Keskustan mielestä palvelujen tehokas ja edullinen järjestäminen, hyvä kaavoituspolitiikka ja ympäristön suojelu edellyttävät seutukunnittaista kuntien yhteistyötä. Kuntien verkostoituminen on monesti parempi vaihtoehto kuin kuntien yhteenliittäminen. Verkostoitumalla kuntarajat voidaan ylittää toimialakohtaisesti. Kuntien on selvitettävä, voivatko alueen kunnat käyttää yhteistä henkilöstöä samojen tehtäviensä hoitamiseen. Erityisen tärkeää yhteistyö on myös elinkeinopolitiikassa. Kunkin kunnan tilanne on yksilöllinen. Siksi ratkaisumallit syntyvät kunnista ja niiden luontevista yhteistyökumppaneista, ei valtiovallasta käsin.

40 Mitä EU tarjoaa kunnille?

Kunnan tehtävä on edistää alueen vaurautta. Kunnat ovat vastuussa alueellisesta kehittämisestä yhdessä maakuntien kanssa. Maakuntien liitot laativat ohjelmat, joiden perusteella EU:n rahastot myöntävät kehittämiseen avustuksia. Rahastot antavat mahdollisuuden mittavienkin ohjelmien toteuttamiseen aina viemäröinnin rakentamisesta matkailun edistämiseen. Hyviä esimerkkejä ovat naisten yritystoimintaa tukevat hankkeet, kuten yrittäjäleirit.

EU on haaste jokaiselle kunnalle ja se mahdollistaa paikallistason kehittämisen valtiovallasta riippumatta. EU:n yhtenä päämääränä on tukea kunkin maakunnan kulttuurin kehittymistä. EU:n avulla ja yhteistyöllä muiden maiden maakuntien kanssa voidaan kulttuurin ohella kehittää kaupallisia ja markkinointiyhteyksiä sekä esimerkiksi koulutus- ja työharjoitteluyhteistyötä. Aloite on kuitenkin otettava kuntien omiin käsiin.

Demokratia, kansanvalta

41 Eikö kunnan päättäjien ja kuntalaisten vuorovaikutusta voisi jotenkin kehittää?

Päättäjät ovat monesti liian kaukana kuntalaisten arjesta. Päättäjien pitää mennä kuntalaisten luo ja olla kuntalaisten tavoitettavissa. Luottamusmiesjohdon vastaanotot ja kyselytunnit ovat yksi tapa lisätä kuntalaisten vaikuttamista. Valtuuston kokouksia kierrättämällä kaupunginosissa ja kylissä voidaan lisätä päätöksenteon läheisyyttä. Usein virallinen tiedotus ei riitä vaan tarvitaan uusia tiedotustapoja. Tiedotteet, Internet-palvelut ja sähköposti ovat joustavampia kuin perinteinen tiedottaminen. Kuntalaisia on kannustettava aloitteiden tekemiseen. Suuremmista kunnan päätettävistä asioista voidaan järjestää kansanäänestys kansalaisten mielipiteen selvittämiseksi.

42 Kuka Keskustassa päättää asioista? Mikä on puoluevallan ja kansanvallan suhde?

Keskusta kansanvaltaisena puolueena vaikuttaa asioihin laajalla jäsenjoukollaan ja aktiivisella vuorovaikutuksella kansalaisten kanssa. Keskusta hakee tuen toiminnalleen kansalaiskeskustelulla ja kansalaisten aktiivisuudella. Keskustan jäsenistöä ja kansaa edustaa jokaisessa kunnassa osastot ja niiden yhteiselimenä kunnallisjärjestö. Kunnallisjärjestö ohjaa kunnallispolitiikkaa valmistelemalla ja ideoimalla päätettäviä asioita. Keskustan valtuustoryhmä eli kunnanvaltuuston keskustalaiset jäsenet tekevät varsinaiset päätökset valtuustoryhmän kokouksessa ja siten linjaavat myös kunnanhallituksen ja lautakuntien keskustalaisten jäsenten toimintaa.

43 Onko Keskustalla päätöksiä tehdessä käytössä aina ryhmäkuri?

Kunnallinen päätöksenteko on aina ryhmätoimintaa eikä vain yksilökeskeistä työtä. Keskustan mielestä ryhmäpäätöksiä tarvitaan pitkäjänteisen ja johdonmukaisen toiminnan takaamiseksi. Keskustan valtuustoryhmän säännöt antavat jokaiselle ryhmän jäsenelle oikeuden toimia oman vakaumuksensa mukaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että valtuutettu ilmoittaa ennakkoon ettei voi yhtyä enemmistön kantaan.

Ryhmäkurin käyttö ei merkitse etteikö asioista keskustella avoimesti ja rakentavasti. Valtuustoryhmien kokoukset ovat yleensä avoimia. Kaikki, jotka haluavat tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan ryhmäkokoukseen, voivat sen tehdä.

Joissakin kunnissa ryhmäkurisääntöä ei kuitenkaan käytetä, vaikka puolueen yleinen ohje neuvoo sitä käyttämään.

44 Mistä Keskusta saa kunnallisvaalirahat?

Keskustalaiset luottamushenkilöt maksavat saamistaan kokouspalkkioista ns. luottamusmiesveroa, jonka tuotolla kunnallisjärjestön toiminta pääosin rahoitetaan. Kunnallisjärjestö saa tukea myös vaalilehtiin otetuista ilmoitustuloista, myyntituloista ja arpajaisista. Jokainen ehdokas vastaa kuitenkin itse omasta vaalimainonnastaan ja sen rahoituksesta.

45 Nykyiset hallituspuolueet pettivät vaalilupauksensa. Kannattaako äänestäminen?

Puolueille ja henkilöille annetaan vaaleilla valta edustaa kansaa päätöksenteossa. Siksi vaalit ja äänestäminen ovat tärkeitä. Vaaleissa puolueet linjaavat tulevaa politiikkaansa. Äänestäjän tehtävä on tarkastella kriittisesti, ovatko puolueet ja ehdokkaat todella asioidensa takana ja onko niillä edes mahdollisuuksia toteuttaa sitä kaikkea mitä ne lupaavat.

Keskustalle on tärkeää kansanvalta. Keskustan edustajiin voi ja pitää ottaa yhteyttä vaalien välilläkin. Heidät saa haukkua tai heidät saa kehua heidän toimintansa perusteella. Keskustassa myös paikallinen puolueen kunnallisjärjestö "valvoo" edustajiensa toimintaa. Keskusta toivoo vilpittömästi, että suomalaisten, etenkin nuorten, usko edustukselliseen demokratiaan edellisistä eduskuntavaaleista ja eräiden puolueiden katteettomista lupauksista huolimatta säilyy. Seuraavissa vaaleissa on aina mahdollisuus osoittaa oma kantansa uudelleen sen mukaan, miten puolueet ja henkilöt ovat toimineet.

46 Mikä on vaaliohjelman merkitys?

Vaaliohjelma luo perustan ja yleislinjan keskustalaiselle kunnallispolitiikalle vuosiksi 1997-2000. Kussakin kunnassa luodaan tavoitteet ja tehdään päätökset kunnan omien olojen ja asukkaiden tarpeiden mukaan. Lupautuessaan ehdokkaaksi ehdokas hyväksyy vaaliohjelman perustavoitteet. Hänellä on moraalinen velvollisuus noudattaa ohjelman tavoitteita, ellei hän itse irtisanoudu niistä etukäteen. Äänestäjien pitää tietää, mitä mieltä heidän edustajansa ovat. Vain sitoutuminen takaa kansanvallan toteutumisen. Keskustan ohjelmassa on huomioitu kansalaisten mielipiteet, kuitenkaan liikoja lupaamatta taloudellisesti vaikeana ajanjaksona.

TIESITKÖ TÄMÄN KOTIKUNNASTASI?

[TAULUKKO]

Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia

Mitä väestötiedot kertovat kunnastasi ja mitä toimenpiteitä se aiheuttaa?
Mitä toimenpiteitä esität kunnan elinkeino-ja työllisyyspolitiikaksi? Mikä on kuntasi taloustilanne ja mitä sille pitää tehdä?
Onko kuntasi palvelurakenne oikea ja miten haluaisit sitä suunnata?
Onko kuntien yhteistyö tyydyttävää ja miten sitä tulee kehittää?
Mitä muita ideoita sinulla on kuntasi kehittämiseksi?