Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/249
Suomen Keskusta
Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011
- Puolue: Suomen Keskusta
- Otsikko: Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011
- Vuosi: 2006
- Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma
Vähän kuin itseäsi äänestäisit
Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011
VAALIOHJELMAN SISÄLTÖ
Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011
Ratkaisu löytyy keskustasta
Vastuullista vapautta ja yhteisvastuuta
Suomalaiset luovat menestyksen yhdessä - tulokset kuuluvat kaikille
Talouskasvu on varmistettava
Työllistämistä ja työllistymistä on helpotettava
Osaaminen on Suomen menestymisen ehto
Veroratkaisuilla on edistettävä työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta
Yrittäjyydellä ja kotimaisella omistajuudella luodaan pohjaa hyvinvoinnille
Työ takaa turvallisuuden
Työelämää kehitetään yhdessä
Suomi tarvitsee vihreää energiaa
Ilmastonmuutos ja Itämeren tila ovat ympäristöpolitiikan ykköshaasteita
Tasa-arvoinen peruskoulu on hyvän elämän kivijalka
Suomi tarvitsee koulutusuudistusta osaamisen vahvistamiseksi
Perusturvan parannuksin irti köyhyysloukuista
Perheiden hyvinvoinnin edistämisellä valmistaudutaan tulevaisuuteen
Nuoret ja opiskelijat ovat tulevaisuuden voimavara
Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen
Vammaisten oikeudet on turvattava
Hyvä terveys kuuluu kaikille - terveyden edistämisestä kansallinen hanke
Tasa-arvo on jokaisen asia
Asuntopolitiikalla on vastattava ihmisten toiveisiin
Koko Suomen voimavarat käyttöön
Vakaa kuntapolitiikka takaa peruspalvelut
Maaseutu on kansallinen voimavara
Suomi elää metsistä
Toimivat liikenneyhteydet ovat Suomen menestyksen edellytys
Vauhtia tietoyhteiskuntakehitykseen ja luovaan talouteen
Kulttuuri, liikunta ja kansalaisjärjestötoiminta luovat hyvinvointia
Turvallisuudesta ei saa tinkiä
Uudistamisen ydin Euroopan unioniin
Ulkoista turvallisuutta parannetaan uskottavalla ja toimivalla puolustuksella sekä kansainvälisellä yhteistyöllä
Kehitysyhteistyön voimavaroja on lisättävä
Vähän kuin itseäsi äänestäisit.
Meistä jokainen on tietysti omien asioittensa paras puolestapuhuja ja edistäjä. Jokainen meistä hoitaisi hommat tietysti paljon paljon paremmin kuin kansanedustajat. Mutta useimmat meistä nyt eivät vaan ole kiireiltään joutaneet ehdokkaiksi. Ja sitä paitsi vain kaksisataa ensimmäistä lasketaan sisään.
On siis syytä äänestää itsensä jälkeen seuraavaksi parasta vaihtoehtoa. Valinta on sikäli helppo, että tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista sijoittuu mielipiteiltään laajaan keskustaan. Ei liene siis yllätys että valinta on Suomen Keskusta.
Sehän on vähän kuin itseään äänestäisi.
Vähän kuin itseäsi äänestäisit.
Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2007-2011
Ratkaisu löytyy keskustasta
Ihmiskunnan suuret haasteet ovat kärjistymässä lähivuosikymmenten aikana. Niiden voittaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja ja monien asioiden radikaalia uudelleenarviointia. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää energiapolitiikan uudistamista sekä kulutus- ja tuotantotapojen sopeuttamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi. Haastetta lisää kehittyvien maiden oikeutettu pyrkimys tavoitella kehittyneiden teollisuusmaiden aineellista elintasoa.
Valtiojohtoinen sosialismi ja uusliberalistinen kapitalismi ovat osoittaneet kyvyttömyytensä ratkaista ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Sosialismi hävitti aidon yhteisöllisyyden ja kansalaisten kyvyn kantaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Kvartaalikapitalismi uhkaa johtaa samaan lopputulokseen korostaessaan lyhytjänteistä voitontavoittelua.
Sekä vasemmistolainen että oikeistolainen ajattelu vievät umpikujaan. Ratkaisu löytyy keskustasta.
Vasemmiston ja oikeiston yhteinen virhe on painottaa materialistisia arvoja ihmisen henkisten ja yhteisöllisten tarpeiden kustannuksella. Keskustalainen ajattelu tunnistaa nämä tarpeet ja ottaa ne huomioon yhteiskunnallisessa uudistustyössä. Keskusta on humanistinen, ihmisyyttä kunnioittava liike. Sen ihmiskäsityksen mukaan kaikki ovat samanarvoisia.
Keskusta tarjoaa myös ratkaisun vastuun ja vapauden jännitteeseen. Siinä missä vasemmisto korostaa yhteiskunnan vastuuta ja oikeisto yksilön vapautta, keskusta nojaa vastuulliseen vapauteen. Keskusta uskoo ihmisen kykyyn kantaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään.
Vastuullista vapautta ja yhteisvastuuta
Eduskuntavaaleissa kansalaisille on tarjolla kolme päävaihtoehtoa: Keskusta, vasemmisto ja oikeisto. Keskustan uudistusohjelma seuraavalle vaalikaudelle rakentuu vastuullisen vapauden ja yhteisvastuun periaatteille.
Keskusta haluaa luoda tasa-arvoiset tulevaisuuden rakentamisen edellytykset ja turvallisen ympäristön kaikille. Yhteiskunnan pitää huolehtia kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Jokaisella on elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta oltava mahdollisuus riittävään toimeentuloon ja laadukkaisiin peruspalveluihin.
Suomalaisten enemmistö voi nauttia vauraudesta, menestyksestä ja aineellisesta hyvinvoinnista. Yhteiskunnassa elää kuitenkin liian paljon ihmisiä, joiden osana on köyhyys, syrjäytyminen, yksinäisyys ja turvattomuus. Ongelmien edessä ei pidä alistua, vaan niiden lievittäminen ja poistaminen on yhteinen tehtävä.
Vastuumme ei voi jäädä globaalin muutoksen maailmassa maan rajojen sisälle. Suomalaisten pitää osaltaan kantaa vastuuta rajat ylittävistä haasteista, kuten ilmastonmuutoksen hillinnästä, kestävästä kehityksestä, kehitysmaiden auttamisesta ja yhteisten turvallisuusuhkien torjunnasta.
Keskustalainen kolmannen tien ajattelu tähtää uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön, kestävään energiapolitiikkaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen, taloudellisen ja poliittisen vallan hajauttamiseen, naisten aseman parantamiseen, köyhyyden poistamiseen, kehitysmaiden elintarviketalouden vahvistamiseen ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen maailmankaupassa.
Suomella on kaksi vaihtoehtoa: joko olemme osa ihmiskunnan yhteisten ongelmien ratkaisua tai osa ongelmia. Keskusta valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Tämä ohjaa myös seuraavan vaalikauden uudistustyötä. Kiireellisin haasteemme on energiapolitiikan uudistaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Suomella on erinomaiset edellytykset kestävän kehityksen toteuttamiseen. Meillä on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja ja niitä käyttämään kykenevä hajautettu yhteiskuntarakenne, mahdollisuus bioenergian radikaaliin kasvattamiseen, vahvojen paikallisyhteisöjen perinne, omavarainen elintarviketuotanto, ja ennen kaikkea osaava ja ahkera väestö, joka osaa käyttää hyödykseen muuttuvan maailman mahdollisuudet.
Vapaus sisältää jokaisen ihmisen tasavertaiset mahdollisuudet ja oikeudet rakentaa hyvä elämä itselleen ja läheisilleen. Se onnistuu parhaiten yhteiskunnassa, jossa on tilaa ihmisten omille valinnoille. Kaikilla suomalaisilla on oikeus menestyä elämässään, toteuttaa ja kehittää itseään.
Julkinen valta tai markkinat eivät voi määrittää, mitä hyvä elämä on. Ihmiset eivät odota, eivätkä tarvitse ylhäältä annettuja malleja arkipäivän elämäänsä. Heillä on oltava mahdollisuus tehdä aitoja valintoja esimerkiksi asumisen, lastenhoidon, opiskelun, työn ja käyttämiensä palvelujen suhteen.
Suomalainen yhteiskunta eriytyy. Ihmisten erilaiset arvot, elämäntyylit ja tavoitteet ovat voimavara, joka voi palvella myös yhteistä hyvää. Jokaiselle löytyy yhteiskunnassa oma tehtävänsä, kaikkia tarvitaan. Keskusta korostaa yksilön ihmisarvon tunnustavaa moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.
Suomalaiset luovat menestyksen yhdessä - tulokset kuuluvat kaikille
Keskustan talouspoliittinen linja nojaa puolueen arvoihin. Tärkeimmät arvomme ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja omaehtoisuus. Keskustan tavoitteena on, että kaikki hyötyvät talouden menestyksestä.
Suomalaisten vauraus ei ole syntynyt sisäänpäin kääntymällä. Maailmantalouden uudet mahdollisuudet on hyödynnettävä. Suomen hyvinvointimallia voidaan kehittää vain uudistamalla yhteiskuntaa niin, että pystymme vastaamaan maailmanlaajuisen kilpailun ja ikääntymisen haasteisiin.
Talouspolitiikan pitää tukea suomalaisen työn, yrittämisen ja omistamisen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Näin on mahdollista jatkaa tällä vaalikaudella aikaan saatua paranevan työllisyyden, kasvavien tulojen ja vahvan valtiontalouden positiivista kierrettä. Keskusta haluaa kehittää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Haluamme myös säilyttää kattavien tulopoliittisten sopimusten mahdollisuuden ja kehittää niitä ottamaan paremmin huomioon eri toimialojen ja erilaisten työpaikkojen ominaisuudet sekä olosuhteiden muutokset.
Työllisyyttä ja kasvua tukevia veroratkaisuja ja hyvinvointipalveluihin panostamista ei tarvitse asettaa vastakkain. Tämä vaalikausi on osoittanut, että oikein kohdistetuilla veroratkaisuilla voidaan parantaa työllisyyttä ja kasvattaa sitä kautta verotuloja, joita tarvitaan hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen. Jos uudistuspolitiikkaa ei jatketa, meitä uhkaa heikkenevien palveluiden, ohentuvan turvaverkon ja kiristyvän verotuksen negatiivinen kierre.
Talouskasvu on varmistettava
Vanhasen hallituksen kausi on ollut hyvän talouskehityksen aikaa, mutta sen jatkuminen ei ole itsestään selvää. Maan tulevaisuutta varjostaa seuraavallakin vaalikaudella talouden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen. Lisäksi kansainvälisen talouden kehitys luo epävarmuutta maan talouteen. Ilmastonmuutoksen torjuminen nousee kansainvälisen talouden suureksi haasteeksi. Kotimaisen talouspolitiikan merkitys korostuu tässä tilanteessa. Työllistävää, kestävää kasvua on vauhditettava kansallisilla toimilla, kuten tällä vaalikaudella on tehty.
Talouskasvun luomaa liikkumavaraa on kohdistettava oikeudenmukaisesti tulonsiirtojen ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi on panostettava koulutukseen ja osaamiseen sekä liikenneverkon kehittämiseen. Osa liikkumavarasta on käytettävä ikääntymiseen varautumiseen. Samalla on huolehdittava eläkejärjestelmien kestävyydestä.
Keskusta arvioi, että palveluihin ja eri väestönryhmien hyvinvoinnin parantamiseen voidaan käyttää seuraavalla vaalikaudella lähtökohtaisesti vastaavat menojen lisäykset kuin nykyisellä vaalikaudella vaarantamatta julkisen talouden riittävää ylijäämäisyyttä. Lisäksi voidaan tehdä kohdennettuja kasvua ja työllisyyttä parantavia menonlisäyksiä. Uusien tarpeiden rahoittamisessa on voitava harkita myös olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamista. Veronkevennysten tarkka mitoitus ja ajoitus pitää ratkaista vaalikauden aikana riippuen talouden suhdanteista.
Työllistämistä ja työllistymistä on helpotettava
Suomessa on edelleen alennettava työllistämisen ja työllistymisen kynnystä. Alhainen työllisyys- ja korkea työttömyysaste rasittavat julkista taloutta ja pakottavat korkeaan veroasteeseen kaventaen ihmisten mahdollisuuksia päättää työnsä tuloksista. Pitkäaikaistyöttömyys on köyhyyden ja syrjäytymisen pääsyy. Myös työn epätasainen jakautuminen aiheuttaa alueellisia kehityseroja. Toisaalta monet alat kärsivät työvoimapulasta, mikä hidastaa talouskasvua.
Keskustan tavoitteena on täystyöllisyys. Seuraavan vaalikauden aikana työllisyysaste pitää nostaa yli 70 prosentin. Työttömyyden jämähtäminen nykyiselle runsaan seitsemän prosentin tasolle on estettävä. Erityisesti nuorisotyöttömyyteen on puututtava. Työllisyyden parantaminen edellyttää johdonmukaisen uudistuspolitiikan jatkamista.
Suomeen rinnastettavista maista Tanskassa on viime vuosina onnistuttu nostamaan työllisyysastetta ja alentamaan työttömyyttä. Tanskan malli perustuu kolmioon, jonka kärkinä ovat korkea turva, joustavat työmarkkinat sekä koulutukseen ja työn vastaanottamiseen kannustava aktiivinen työvoimapolitiikka. Työttömyysturva voi olla Tanskassa alimmissa tuloluokissa jopa 90 prosenttia viimeisen työsuhteen palkkatasosta.
Suomeen on kehitettävä malli, jossa hyödynnetään mm. Tanskan kokemuksia. Tähän voidaan päästä kehittämällä ja laajentamalla nykyistä muutosturvaa tehokkaammin työllistäväksi joustoturvaksi. Joustoturvassa yhdistyy nykyistä parempi sosiaaliturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka.
Keskustan tavoitteena on
- edistää sekä yritysten hakeutumista työvoiman luo että työvoiman hakeutumista yritysten luo tehokkaalla aluepolitiikalla sekä parantamalla työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.
- kehittää muutosturvaa joustoturvaksi parantamalla työttömyysturvaa sekä kehittämällä ja tehostamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa.
- sovittaa sosiaaliturva ja verotus nykyistä paremmin yhteen siten, että työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa.
- laajentaa nykyinen ikääntyvien työllistymistä edistävä matalapalkkatuki alle 25-vuotiaisiin.
- kehittää työelämälähtöistä koulutusta.
- varmistaa nuorten siirtyminen työelämään mahdollisimman nopeasti muun muassa yhteiskuntatakuuta ja oppisopimuskoulusta kehittämällä.
Osaaminen on Suomen menestymisen ehto
Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain korkeantason osaamiseen perustuvalla tuottavuuden kasvulla. Talouskasvun pohjaa on vahvistettava jatkamalla panostuksia koulutukseen ja osaamiseen.
Suomen vahvuudeksi on noussut toimiva innovaatiojärjestelmä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksia on lisättävä merkittävästi. Elinkeinopolitiikassa on erityistä huomiota kiinnitettävä kasvuyritysten tukemiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja kansainväliseen osaamiseen.
Valtaosa työpaikoista perustuu kykyyn yhdistää tietoa ja taitoa monipuolisesti. Seuraavalla vaalikaudella pitää jatkaa panostuksia kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan sekä nostaa niiden rinnalle painopistealueeksi ammattitaidon kehittäminen työelämän kaikilla osa-alueilla.
Keskustan tavoitteena on
- lisätä merkittävästi koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan määrärahoja.
- parantaa korkeakoulujen asemaa lahjoitusten laajemmalla verovähennysoikeudella.
- selvittää pienille ja keskisuurille yritykselle suunnatun tutkimus- ja kehitystoimintaan kannustavan verovähennyksen käyttöönottoa.
- pitää huolta kaiken työelämässä tarvittavan ammattitaidon arvostuksesta ja kehittämisestä.
- käyttää nykyistä suurempi osa valtion yritysomaisuuden myynnistä saatavista tuloista uuden yrittäjyyden koulutuksen tarpeisiin.
- tukea innovaatioiden kaupallistamista ja kohentaa yritysten tarvitsemaa varhaisen vaiheen riskirahoitusta
- tehostaa yritysten kansainvälistymistä ja parantaa sijoittamista ja sijoittumista Suomeen.
Veroratkaisuilla on edistettävä työllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta
Keskustan mielestä verotuksella on hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen lisäksi myös muita tehtäviä. Verotuksen on kannustettava työntekoon, yrittämiseen ja kotimaiseen omistajuuteen. Tehtäessä veroratkaisuja on huomioitava oikeudenmukainen tulonjako ja ympäristöpolitiikan vaatimukset.
Työllisyyttä voidaan edelleen parantaa keventämällä työn verotusta. Ansiotuloverotusta on alennettava maltillisesti kaikissa tuloluokissa. Työllisyysvaikutusten vuoksi on perusteltua painottaa verokevennykset pieni- ja keskituloisiin. Talouskasvu perustuu yhä vahvemmin osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan. Osaavin työvoima liikkuu maasta toiseen ja on kansainvälisen verokilpailun vaikutuspiirissä. Osaavinta työtä ei ole järkevää verottaa tavalla, joka vaikeuttaa sen sijoittamista Suomeen. Työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa.
Ansiotulojen verokevennykset eivät ole kohdistuneet pienituloisiin, tulonsiirtojen varassa eläviin kansalaisiin. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen on oikeudenmukainen tapa keventää verotusta, sillä pienituloiset hyötyvät siitä suhteellisesti eniten. Eläkkeiden ja sosiaaliturvan verotus eroaa ansiotulojen verotuksesta. Epäoikeudenmukaisuudet on tältä osin korjattava.
Suomessa pienten perintöjen ja lahjojen verotus on ankaraa useisiin muihin maihin verrattuna. Perintö- ja lahjaverotusta on uudistettava.
Suomen autokanta on vanhempaa kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Autoverotusta on uudistettava edistämään kestävää kehitystä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Keskustan tavoitteena on
- keventää työn verotusta.
- alentaa ruuan arvonlisäveroa 12 prosenttiin.
- lieventää perintö- ja lahjaverotusta, muun muassa veronalaisen perinnön tai lahjan alarajaa on korotettava tuntuvasti ja leskien sekä alaikäisten lasten asemaa on parannettava.
- korjata eläkkeiden ja sosiaaliturvan verotuksen epäoikeudenmukaisuuksia.
- uudistaa autoverotus autokannan uusimiseksi turvallisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi.
- korottaa alkoholi- ja tupakkaverotusta maltillisesti kansanterveydellisten ja kansantaloudellisten haittojen minimoimiseksi.
Yrittäjyydellä ja kotimaisella omistajuudella luodaan pohjaa hyvinvoinnille
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet viime vuosina avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa. Kilpailukykyisen toimintaympäristön ja paremman sääntelyn luominen suomalaisille yrittäjille ja yrityksille hyödyttää koko yhteiskuntaa. Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen luovat työpaikkoja ja verotuloja, joita tarvitaan hyvinvointimme rahoittamiseksi.
Suomalaisten yrittäjähalukkuuden ja yritysten kasvun lisäämiseksi on kiinnitettävä huomiota yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjyyteen liittyvien riskien kohtuullistamiseen. Riskirahoituksen ongelmat rajoittavat yritysten kasvua, joten sen saantia on edistettävä. Työeläkevaroja pitää sijoittaa harkitusti ja nykyistä enemmän kotimaisiin kasvuyrityksiin.
Myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen kannalta on olennaista, että suomalaisyritysten omistus on monipuolista ja yritysten pitkäjänteiseen kehittämiseen tähtäävää. Maailmantalouden murroksessa on olemassa riski, että Suomi ajautuu tytäryhtiötaloudeksi. Sen vuoksi kotimaisen ja kasvollisen omistajuuden edellytyksiä on vahvistettava. Tämä on otettava huomioon valtion omistajuuspolitiikassa. Kun valtio vähentää omistustaan yrityksissä, osakkeita on tarjottava myös kotimaisille piensijoittajille. Kotimaista omistajuutta on lisäksi osuustoiminta, joka on kansallisesti vakaa omistamisen ja yritystoiminnan muoto. Sen erityispiirteet on otettava huomioon kehitettäessä yrittämisen edellytyksiä.
Ikääntymisen haaste on todellinen myös yrittäjyyden ja pitkäjänteisen omistajuuden näkökulmasta. Verotus ei saa muodostua esteeksi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksille. Tavoitteena on oltava perintö- ja lahjaveron poistaminen kokonaan työtä ja yrittäjyyttä turvaavilta sukupolvenvaihdoksilta. Uudistuksen pääpainon on oltava yrittäjyyden tukemisessa ja työpaikkojen turvaamisessa.
Yritys- ja pääomatuloverotus on pidettävä kilpailukykyisinä kilpailijamaihin nähden. Yritysten verotusta ei tule kiristää tai monimutkaistaa tilanteessa, jossa maahan tarvitaan uusia investointeja. Tarvetta poistojärjestelmän uudistamiseen ei ole.
Keskustan tavoitteena on
- kehittää starttirahaa, parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa ja pienentää ylivelkaantumisen riskiä.
- vahvistaa kasvuyrittäjyyttä.
- tukea perheyritystoiminnan jatkuvuutta muun muassa huojentamalla perintö- ja lahjaverotusta yritysten, maatilojen ja metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Tavoitteena on poistaa perintö- ja lahjaverotus sukupolvenvaihdoksilta.
- elvittää elinkeinotoimintaan liittyvien tappioiden vähentämismahdollisuuden laajentamista yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa.
- edistää naisyrittäjyyttä.
- selvittää yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden edistämiseksi alhaisen nettovarallisuuden yhtiöistä saatujen osinkojen verotusta ja yrittäjien ansiotulo-osinkojen veronalaisen määrän alentamista nykyisestä 70 prosentista.
- selvittää osinkotulovähennyksen käyttöönottoa sekä pienten myyntivoittojen verotuksen keventämistä.
- nostaa tuntuvasti osuuskuntien pääomien korkojen verovapaata osuutta.
- parantaa palveluyrittämisen edellytyksiä kehittämällä palveluseteleitä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
- laatia uusyrittäjyyslaki, jonka avulla tuetaan yritystoiminnan käynnistämiseen tai hankintaan liittyvän rahoituksen keräämistä ilman veroseuraamuksia.
- lisätä yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta.
Työ takaa turvallisuuden
Työ on ihmisen hyvinvoinnin, toimeentulon ja turvallisuuden perusedellytys. Työelämää on uudistettava siten, että työllistämisen edellytykset helpottuvat, työn vastaanottaminen yksinkertaistuu ja työntekijöiden asema sekä työhyvinvointi turvataan.
Keskustan tavoitteena on
- kohdistaa uudet työvoimapoliittiset toimenpiteet erityisesti syrjäytyneisiin nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Työttömien koulutuksen on kohdattava työelämän tarpeet ja vaatimukset.
- siirtää työttömyyden alentuessa voimavaroja työssä olevien elinikäiseen oppimiseen.
- kehittää työttömyyskorvausjärjestelmää joustavaksi niin, että lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen on kannattavaa. Esimerkiksi sovitellun päivärahan ongelmat on korjattava.
- kehittää työllistämistukijärjestelmää entistä selkeämmäksi ja yhtenäisemmäksi.
- edistää yksilöllisiä, nykyistä pidempikestoisia ja joustavia ratkaisuja vajaakuntoisten ja ikääntyneiden työllistymiseksi. Työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen on varattava riittävät resurssit.
- aikaansaada ohjelma ja toimenpiteet julkisen sektorin työvoiman riittävyyden takaamiseksi tulevaisuudessa.
- tukea työperusteista maahanmuuttoa, parantaa maahanmuuttajien kotoutumista sekä kehittää heidän täydennyskoulutustaan ja kieliopetustaan.
Työelämää kehitetään yhdessä
Työ muokkaa monin tavoin ihmisten elämänsisältöä. Siksi on tärkeää kehittää työelämää niin, että jokainen ihminen voi toteuttaa työn kautta itseään, saada onnistumisen elämyksiä ja kokea, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti työyhteisön jäsenenä. Hyvä yhteistyö, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja johtamisjärjestelmien uudistaminen ovat avainasemassa työelämän kehittämisessä. Näin voidaan tehokkaasti parantaa myös tuottavuutta.
Työelämän uudistukset ovat kiireellisiä. Tilanteeseen on herättävä jo pelkästään sen vuoksi, että mielenterveysongelmat ovat nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syyksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella.
Keskustan tavoitteena on
- vähentää vastentahtoisia pätkätöitä, työvalmiudessa oloa ja työpäivän jakaantumista. Määräaikaisia työsuhteita ja vuokratyötä käytettäessä tavoitteena on oltava pysyvä työllistyminen.
- kehittää henkilöstöryhmien palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä tasa-arvoisuuden pohjalta.
- turvata osapuolten tasapainoiset neuvotteluasemat, kun paikallista sopimista lisätään.
- edistää työhyvinvointia ja työssä jaksamista lainsäädännöllä sekä kannustamalla työmarkkinajärjestöjä ja työpaikkojen toimijoita ratkaisuihin työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
- säätää pysyvästä vuorotteluvapaasta lailla ja samalla uudistaa järjestelmää niin, että sitä voidaan käyttää kaikilla aloilla.
- parantaa perhe-elämän ja työn yhteensovittamista.
- parantaa yksinhuoltajien ja pitkäaikaistyöttömien asemaa työmarkkinoilla.
- kehittää johtamista ja esimiestehtäviin johtavaa täydennyskoulutusta.
Suomi tarvitsee vihreää energiaa
Ilmastonmuutos on noussut koko ihmiskunnan yhteiseksi haasteeksi. Suomen on edistettävä kansainvälisiä toimia, joilla sitoudutaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämä on nostettava yhdeksi ulkopolitiikkamme painopistealueeksi.
Suomen on omalla toiminnallaan kannettava osavastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sopeuttamalla energiapolitiikkansa kansainvälisiin vaatimuksiin. Samalla meille on iso haaste varmistaa riittävä kokonaisenergian tarjonta, koska tarvitsemme paljon energiaa ilmasto-olosuhteiden, pitkien etäisyyksien ja runsaasti energiaa kuluttavan tuotantorakenteen vuoksi. Myös yksityiset kansalaiset voivat omilla valinnoillaan tukea energiapolitiikan uudistusta ja ilmastonmuutoksen hidastamista.
Suomen on tuettava Euroopan unionin tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä 20 %:lla vuoden 1990 tasosta. Jos unionin ulkopuoliset maat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin, EU:n vähennystavoite voi kasvaa vielä merkittävästi. Suomessa suurin paine päästöjen vähentämiseen kohdistuu energiasektorille.
Ilmastokysymyksen lisäksi energiapolitiikkamme toinen tärkeä tavoite on energiaomavaraisuuden lisääminen. Se on tärkeää toimitusvarmuuden ja pitkällä tähtäimellä myös hintavakauden, suomalaisen työn ja aluetalouden kannalta. Uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käytön lisäämisellä voidaan luoda yli 10 000 uutta työpaikkaa, joista iso osa pahiten työttömyydestä kärsiville alueille.
Välttämätön energiapolitiikan muutos tarjoaa Suomelle myös suuria mahdollisuuksia. Meillä on runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja paljon osaamista, jonka varassa voimme kehittää energiateknologiaa ja tehdä siitä myös merkittävän vientituotteen. Osa peltoalasta voidaan siirtää energiantuotantoon elintarvikeomavaraisuuden kärsimättä.
Energian kulutus kasvaa lähitulevaisuudessa. Kasvua on hillittävä lisäämällä voimakkaasti energian säästötoimia ja parantamalla energiatehokkuutta. Samalla on kuitenkin varauduttava energian kulutuksen kasvuun.
Huomattavilla uusiutuvan ja kotimaisen energian käytön lisäystoimilla voidaan pitkälti vastata energian lisätarpeeseen. Nämä toimet eivät kuitenkaan yksin riitä korvaamaan hiili- ja öljyenergian lämmön- ja sähköntuotantokäytön asteittaista lopettamista. Eniten saastuttavan tuontienergian alasajo on välttämätöntä, kun Suomi kantaa osavastuun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Erityisesti näistä syistä Suomessa on varauduttava myös ydinvoiman lisäkapasiteetin rakentamiseen.
Ilmastokysymyksen vastuullinen hoito, energian toimitusvarmuuden turvaaminen ja energiaomavaraisuuden nostaminen edellyttävät energiajärjestelmän perusteellista uudistamista. Suomi tarvitsee bioreformia.
Asetamme tässä vaaliohjelmassa tavoitteet Suomen energiapolitiikalle vuoteen 2020 saakka. Jotta niihin päästäisiin, keskeiset politiikkalinjaukset tulee päättää ja suuri osa toimenpiteistä toteuttaa jo vaalikaudella 2007-2011.
Keskustan tavoitteena on
- että Suomi sitoutuu osana Euroopan unionia ja yhteistyössä muiden kehittyneiden maiden kanssa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähentämiseen.
- että energian säästöä tehostetaan ja energiatehokkuutta parannetaan EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti maakohtaisesti jo tehdyt toimet huomioiden.
- että seuraava hallitus laatii kansallisen uusiutuvan ja bioenergian strategian.
- nostaa Suomen energiaomavaraisuus radikaalisti vähintään 40 prosenttiin lisäämällä voimakkaasti uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttöä.
- nostaa uusiutuvien energiaraaka-aineiden osuus vähintään 35 prosenttiin.
- kehittää Suomen energiajärjestelmää hajautettuna ja moniin vaihtoehtoihin nojautuvana niin, että mitään taloudellisesti ja ympäristöllisesti välttämätöntä eikä hyväksyttävää, kilpailukykyistä ja turvallista kotimaista energiavaihtoehtoa ei suljeta pois.
- vähentää radikaalisti hiilen ja öljyn käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa.
- lisätä voimakkaasti uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttöä kaikissa tuotantomuodoissa ja turvata tähän tarkoitetun julkisen rahoituksen riittävyys. Lisäksi tavoitteena on varmistaa niiden kilpailukyky erillisen selvityksen perusteella joko sertifikaatein tai syöttötariffein.
- poistaa tarpeettomat esteet jätteen energiakäytöltä ja lisätä sen käyttöä lämmön, energian, sähkön ja liikennepolttoaineiden tuotannossa.
- varmistaa yhteisessä sähkön ja lämmön tuotannossa pientuotannon verkkoon pääsy.
- tehdä kotimainen ja uusiutuva energia verottomaksi riippumatta energian käyttötarkoituksesta. että Suomi toimii yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja sähkön siirron pullonkaulojen poistamiseksi maiden väliltä yhteisellä markkina-alueella.
- että pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta parannetaan ja kilpailua lisätään kannustamalla tarvittaessa uusia toimijoita markkinoille.
- että kantaverkkoyhteistyötä kehitetään tavoitteena yhteispohjoismainen kantaverkko.
- kaksinkertaistaa puulla ja muilla uusiutuvilla biopolttoaineilla tuotetun sähkön ja lämmön tuotantoteho.
- lisätä vesivoiman käyttöä nostamalla jo rakennettujen laitosten tuotantotehoa ja mahdollistamalla uuden vesivoiman rakentaminen.
- että Suomi ponnistelee turpeen saamiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi tieteelliseen näyttöön perustuen. Jos tässä onnistutaan, sen käyttöä voidaan lisätä tuntuvasti sähkön ja lämmön tuotannossa.
- lisätä merkittävästi tuulivoiman käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan myös aurinkoenergiaa sekä muita puhtaan energian käyttömuotoja.
- edistää markkinaehtoisin toimin maakaasun käyttöä.
- muuttaa jakelussa olevat liikenteen dieselpolttoaineet kokonaan biopohjaisiksi.
- nostaa bensiinin biokomponentin osuus vähintään 20 prosenttiin. Osuutta pitää kasvattaa siitä eteenpäin niin nopeasti kuin alan teknologinen läpimurto sen sallii.
- toteuttaa biopohjaisten liikennepolttoaineiden verottomuus.
- tuottaa Suomessa ainakin kotimaassa kulutettava määrä liikenteen biopolttoainetta.
- luoda biokaasun monimuotoinen tuotanto- ja jakeluverkosto, joka kykenee tuottamaan 5-10 prosenttia liikenteen polttoaineista. Julkisessa liikenteessä biokaasun käyttömahdollisuudet ovat erittäin hyvät.
- kaksinkertaistaa Suomen julkiset T&K -panokset energiasektorilla, demonstraatiohankkeet mukaan lukien, noin vajaasta 65-70 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 mennessä. Painopistealoja ovat liikenteen uuden sukupolven biopolttoaineet, tuuli- ja aurinkoteknologia, turpeen käytön uudet mahdollisuudet, biologistiikka sekä hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto.
Ilmastonmuutos ja Itämeren tila ovat ympäristöpolitiikan ykköshaasteita
Keskustan ympäristöpolitiikka nojaa ylisukupolviseen kestävän kehityksen periaatteeseen. Ihmisten toiminnassa pitää huomioida aiempaa enemmän uusiutuvien luonnonvarojen hoito ja tuottokyky, uusiutumattomien resurssien säästäväinen käyttö ja kierrätys.
Ympäristön pelastaminen vaatii vastuullisia päätöksiä, teknologisia innovaatioita, tuotannollisia uudistuksia sekä ihmisten asenteisiin ja elämäntapoihin liittyviä muutoksia. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen on tulevan vaalikauden tärkein ympäristöpoliittinen tavoite.
Keskustan tavoitteena on
- hillitä ilmastonmuutosta Suomen omilla päätöksillä, sitoumuksilla ja toiminnalla sekä kansainvälisellä yhteistyöllä. Kioto-järjestelmää pitää jatkaa ja panostaa samaan aikaan päästöjä vähentävän tekniikan kehittämiseen.
- vähentää Itämeren rehevöitymistä ja kuormittumista pienentämällä Suomen omien vesistöjen hajakuormitusta. EU:n sisällä on huolehdittava siitä, että Itämeren alueen uudet jäsenvaltiot sitoutuvat Itämeren pelastusohjelmiin. Venäjän ravinne- ja myrkkypäästöjä Itämereen on vähennettävä myös Pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden avulla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Pietarin jätevesien puhdistusprosessien tehostamiseen.
- edistää metsien käytön monimuotoisuutta ja luonnonhoitoa. Uusien suojelualueiden perustamisen on tapahduttava vapaaehtoisuuden pohjalta. METSO-ohjelma on laajennettava koko eteläisen Suomen alueelle.
- pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistöjen kuormitusta ympäristötukiohjelman avulla. Tulevaisuudessa maatalouden ympäristötuki voi perustua ravinnepäästöjen mittaukseen esimerkiksi ravinnetaseen avulla. Viljelijöitä pitää palkita tehokkaasta ravinteiden käytöstä ja vähäisistä päästöistä. Biokaasun talteenottoa ja tuotantoa on tehostettava voimakkaasti karjatiloilla.
- varmistaa ruokaturvallisuus kaikissa olosuhteissa. Kuluttajilla on oltava tieto siitä, sisältääkö hänen käyttämänsä ruoka geenimuunneltuja ainesosia vai ei. Geenitekniikan käyttöön on suhtauduttava hyötyjä ja riskejä punniten sekä toisaalta eettistä harkintaa käyttäen.
- varmistaa erotetuille ja lajitelluille jätteille sopiva jatkokäyttö. Ensisijaisia hyödyntämiskeinoja ovat uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä jätteen syntymisen ehkäisy. Keskusta hyväksyy myös lajitellun jätteen polton energiatarkoituksiin.
- uudistaa kaivoslaki siten, että siinä otetaan huomioon aiempaa paremmin kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, ympäristönsuojelu sekä maankäyttöön ja -omistajuuteen liittyvät näkökohdat.
Tasa-arvoinen peruskoulu on hyvän elämän kivijalka
Keskusta haluaa luoda jokaiselle mahdollisuuden tasa-arvoiseen koulutukseen ja sivistykseen asuinpaikasta, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Ihmisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen pitää kaikin keinoin edistää.
Koulun pitää olla kannustava, turvallinen ja viihtyisä niin oppilaille, opettajille kuin muullekin henkilökunnalle. Koulun pitää opetuksen lisäksi tukea vanhempia ja muita huoltajia lasten kasvatustehtävässä. Laadukkaan opetuksen ja hyvien oppimistulosten ehto on pätevä ja motivoitunut opettajakunta. Opettajiksi opiskeleville on turvattava hyvä koulutus ja opettajien ammattitaidon kehittymisestä on pidettävä huolta.
Keskustan tavoitteena on
- painottaa koulutuksen sisältöjen kehittämistä rakenteiden sijasta.
- että koti, lapsen päivähoito, koulu, järjestöt ja harrastukset muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jossa kaikkien osapuolten vastuunoton ja yhteistyön avulla tarve yhteiskunnan rahoittamiin erityisratkaisuihin lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi vähenee.
- panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten oppilaanohjaukseen.
- ottaa koulutuksessa entistä paremmin huomioon lapsen ja nuoren yksilölliset ominaisuudet, kyvyt ja elämäntilanne. Erityisryhmien, kuten vammaisten, vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien, opiskelumahdollisuuksia on parannettava kaikilla kouluasteilla.
- kehittää peruskoululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa sekä tarjota monipuolista iltapäiväkerhotoimintaa tulevaisuudessa resurssien mukaan muillekin kuin peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Keskusta ei kannata koulupäivän venyttämistä keinotekoisesti aikuisten työpäivän mittaiseksi kokonaiskoulupäiväksi.
- vahvistaa taide- ja taitoaineiden roolia peruskoulussa. Myös kansalaistaitojen opetukselle on annettava nykyistä vahvempi sija jo ala-asteella.
- kiinnittää erityistä huomiota koulupudokkaisiin ja koulunsa keskeyttäneisiin muun muassa mahdollistamalla peruskoulun ylimmillä luokilla entistä käytännönläheisempi opetus ja työssä oppimisjaksot.
- tehostaa peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välisen nivelvaiheen erityistoimia, kuten entistä parempia mahdollisuuksia kymppiluokkaan tai oppisopimuskoulutukseen.
- turvata ruotsin kielen asema peruskoulussa ja toisella asteella.
Suomi tarvitsee koulutusuudistusta osaamisen vahvistamiseksi
Koulutusjärjestelmän ja erityisesti korkeakoulujärjestelmän uudistaminen on ensi vaalikauden tärkeimpiä tehtäviä. Keskustan mielestä kaikille on turvattava tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen, sillä lahjakkuusreservimme ovat pienet. Huippuosaamisen vahvistaminen sekä alueellisesti kattava ja tasa-arvoinen korkeakouluverkko eivät ole vastakkaisia tavoitteita vaan ne tukevat toisiaan.
Korkeakoulutuksessa ja erityisesti toisen asteen koulutuksessa on panostettava ammattiosaamiseen, jossa yhdistyvät tiedollinen ja taidollinen osaaminen. Toisen asteen yleissivistävää ja ammatillista koulutusta on suunniteltava alueellisina kokonaisuuksina erityisesti koulupudokasongelman ratkaisemiseksi ja kaikkien opiskelijoiden ammatillisen loppututkinnon varmistamiseksi. Näin vastataan paremmin myös alueelliseen työvoimatarpeeseen. Jatkuvan koulutuksen periaatetta on kehitettävä siten, että se käytännössä palvelee työllistymistä eikä muodostu pitkäaikaiseksi vaihtoehdoksi työuralle.
Keskustan tavoitteena on
- kannustaa jokaista nuorta suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinto.
- lisätä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta, ammattioppilaitosten erikoistumista ja yhteistyötä työelämän kanssa.
- toteuttaa toisen asteen kokonaisvaltainen suunnittelu ja ohjaus aluetasolla sekä saada toisen asteen ja korkeakoulujen aloituspaikat vastaamaan aiempaa paremmin työelämän ja alueiden elinkeinopolitiikan tarpeita.
- kehittää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja duaalimallin pohjalta koko Suomen korkean osaamisen strategian vetureina, koulutuspalveluiden viennin kehittäjinä ja maakuntien aluekehityksen edistäjinä.
- taata alueellisesti kattava, työnjaollisesti tehokas ja omilla osaamisalueillaan kansainvälisesti huipputasoinen korkeakouluverkko. Eri paikkakunnilla sijaitsevia yliopistoja ei tule yhdistää säästösyihin vedoten.
- lisätä yliopistojen taloudellista autonomiaa muun muassa parantamalla korkeakouluille annettujen lahjoitusten verovähennysoikeutta sekä nettobudjetointia ja edistämällä oman pääoman muodostamista. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille voidaan ottaa käyttöön lukukausimaksut. Tässä yhteydessä tulee kehittää Suomessa opiskeleville kehitysmaiden vähävaraisille opiskelijoille stipendijärjestelmä, jolla turvataan opiskelu korkeakouluissamme sekä selvittää lukukausimaksujen kompensointia Suomen työmarkkinoille pysyvästi jäävien osalta.
- taata korkeakoulutuksen maksuttomuus suomalaisille perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille.
- kehittää aikuiskoulutusta ja vahvistaa vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä koko maassa.
Perusturvan parannuksin irti köyhyysloukuista
Jokaisella ihmisellä on vastuu elämästään. Iän, sairauden, vammautumisen, työttömyyden tai muun avuntarpeen perusteella syntyy tilanteita, joissa tarvitaan tukea. Julkisen vallan tehtävä on tulla apuun silloin, kun omat voimat eivät riitä.
Keskustalaisen politiikan keskeisimpiä asioita on heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen. Perusturvan aukkoja ja köyhyyden seurauksia ei voida korjata erillisillä toistuvilla "köyhyyspaketeilla". Tulonsiirtojen pitkän aikavälin tavoite tulee olla riittävä perusturva. Etuuksien tasojen pitää olla sellaisia, ettei ihmisten tarvitse turvautua toimeentulotukeen. Perusturvan tarkoitus on antaa ihmiselle mahdollisuus huolehtia itsestään ja tehdä työnteosta kannattavaa ja kannustavaa.
Keskustan tavoitteena on
- selkiyttää vähimmäisturvaa kokonaisvaltaisella remontilla, joka valmistellaan vaalikaudella 2007-2011. Tällöin on huomioitava muun muassa etuuksien taso, verotus ja maksupolitiikka sekä edesautettava työn vastaanottamista. Järjestelmien yksinkertaisuutta, ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä on lisättävä.
- jatkaa perusturvaan kuuluvien vähimmäisetuuksien korotuksia ja turvata niiden ostovoima.
- kehittää etuusjärjestelmiä niin että työllistymisen kynnykset madaltuvat.
Perheiden hyvinvoinnin edistämisellä valmistaudutaan tulevaisuuteen
Suomalaisten perheiden ja lasten enemmistö elää tasapainoista elämää. Hyvinvoinnin keskellä liian moni perhe kuitenkin kärsii toimeentulo-ongelmista, työn, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksista, mielenterveysongelmista sekä yleisestä pahoinvoinnista. Keskustan tavoitteena seuraavalla vaalikaudella on perheiden hyvinvoinnin lisääminen. Se edellyttää ennen muuta ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä niin, että kalliit jälkikäteiset toimet kuten huostaanotot ja laitospalveluihin turvautuminen voidaan välttää mahdollisimman usein.
Vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista on vanhemmilla. He tarvitsevat kuitenkin lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan tukea. Keskusta haluaa huomioida erilaiset perheet ja niiden elämäntilanteet. Monilapsisten perheiden, pienten lasten perheiden ja yksihuoltajaperheiden taloudellinen tilanne on tutkimusten mukaan usein heikko. Jatkossakin on harjoitettava sellaista yli hallintorajojen ulottuvaa perhepolitiikkaa, joka antaa kasvatustyölle vakaat ja ennustettavat puitteet.
Lapsiperheiden elämään vaikuttavat tulonsiirrot ja perheitä tukevat palvelut. Maksettavia etuuksia, kuten lapsilisiä, kotihoidontukea ja vanhempainrahoja on tarkasteltava osana verotuksen, maksujen ja palvelujen kokonaisuutta. Etuuksien ostovoima on pyrittävä turvaamaan.
Keskustan tavoitteena on
- luoda perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto sekä sovittaa yhteen perhe- ja työelämä joustavasti.
- turvata laadukas ja monipuolinen päivähoitojärjestelmä.
- kehittää perhevapaita sekä kannustaa isien osallistumista pienten lasten hoitoon.
- tasoittaa edelleen perhevapaista aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
- korottaa pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja.
- korottaa kotihoidontukea.
- parantaa yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden taloudellista asemaa.
- kehittää lapsilisäjärjestelmää. Keskustan pitkän tähtäimen tavoitteena on myös lapsilisien maksaminen siihen saakka, kun nuori täyttää 18 vuotta.
- varmistaa perheellisille opiskelijoille riittävä toimeentulo sekä tukea nuoria perheitä ja perheen perustamista taloudellisesti esimerkiksi asunto- ja veropolitiikan keinoin.
- huolehtia neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä sekä kehittää perhekeskusmallia.
- ehkäistä perheongelmien syntyä määrätietoisella alkoholi- ja päihdepolitiikalla ja tarjota jokaiselle päihdeäidille hoitoa.
- kehittää perheiden kotipalveluja ja perhetyötä.
- edistää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi sekä varmistaa psykiatrisen hoidon saanti riittävästi ja ajoissa.
- varmistaa, että lastensuojelussa toteutuu lapsen etu ja että kriisi-, vastaanotto- ja sijaiskoteja on riittävästi niitä tarvitseville lapsille ja nuorille.
- kannustaa työmarkkinajärjestöjä, työnantajia ja muita työelämän toimijoita kehittämään henkilöstöpolitiikkaa niin, että perheiden tarpeet otetaan aiempaa paremmin huomioon esimerkiksi kehittämällä joustavia työaikaratkaisuja.
- ottaa päätöksenteossa aiempaa paremmin huomioon yhden huoltajan perheiden, uusperheiden sekä monikko- ja monilapsisten perheiden erilaiset tarpeet.
Nuoret ja opiskelijat ovat tulevaisuuden voimavara
Keskusta haluaa antaa nuorille mahdollisuuden osallistua omaan elämäänsä liittyvien tärkeiden palvelujen ja yhteisöjen kehittämiseen. Tämä edellyttää nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamista erityisesti kuntien päätöksenteossa.
Nuorten ja opiskelijoiden toimeentulo ja mahdollisuudet kokopäiväiseen opiskeluun on turvattava.
Keskustan tavoitteena on
- laskea äänioikeusikäraja 16 vuoteen kunnallisvaaleissa ja seurakuntavaaleissa.
- edistää nuorten mahdollisuutta olla mukana koulujen päätöksenteossa esimerkiksi oppilaskuntatoimintaa kehittämällä.
- luoda malli, joka mahdollistaa kunnissa nuorten aidon kuulemisen heitä koskevissa asioissa sekä osallistumisen paikallista nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.
- suunnata enemmän resursseja nuorisotyöhön. Kuntien on laadittava kuntakohtainen nuorisotyön kehittämisohjelma, jonka laadintaan ja toteuttamiseen otetaan mukaan kunnissa toimivat nuorisojärjestöt.
- kehittää "nettidemokratiaa" nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.
- laajentaa matalapalkkaisen työn tuki koskemaan alle 25-vuotiaita.
- kehittää nuorten muutosturvaa.
- kehittää opintukijärjestelmää kokonaisuutena ja opintorahapainotteisena. Ensisijaisina keinoina ovat opintorahan korotus ja opiskelijoiden omien tulorajojen korotus.
- turvata eri kouluasteilla opiskelevien riittävät terveydenhuoltopalvelut painottaen ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista ongelmiin.
Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen
Suomalaiset elävät pidempään kuin ennen. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhenemiseen ja vanhuuteen. Vanhuksista ja veteraaneista on huolehdittava muun muassa turvaamalla riittävä henkilöstö hoivapalveluihin.
Ikääntyvä väestö on yhä aktiivisempaa. He eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä väestönosaa. Heidän toimeentulonsa, elämäntapansa ja kulutuskäyttäytymisensä vaihtelevat suuresti.
Ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja annettava mahdollisuus jokaisen omille ratkaisuille. Lähiyhteisöt ja kolmas sektori on otettava tiiviimmin mukaan ikääntyneiden hoitoon ja niiden yhteistyö julkisen sektorin kanssa on välttämätöntä.
Suomessa on toteutettu laaja eläkeuudistus, joka on lähtenyt hyvin liikkeelle. Monet maat ottavat mallia uudistuksesta, joka vietiin läpi hyvässä yhteisymmärryksessä. Uudistuksen etenemistä on seurattava ja pidettävä huolta eläkejärjestelmän kestävyydestä, uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Eläketurva pohjautuu jatkossakin kansaneläke- ja työeläkejärjestelmiin.
Eläkejärjestelmämme kestävyys pidemmällä tähtäimellä riippuu siitä, missä määrin onnistumme pidentämään ihmisten työuria, sijoittamaan eläkevarat tuottavasti, pitämään talouden vahvalla kasvu-uralla ja houkuttelemaan ulkomaista työvoimaa edessä olevaan työvoimapulaan. Mikäli lakisääteisiä maksuja joudutaan nostamaan, tulisi tämä tehdä mieluummin etukuin takapainotteisesti.
Kansalaisia on kannustettava eläketurvansa parantamiseen ulottamalla verokannustimet eläkevakuutusten lisäksi muihinkin pitkäaikaissäästämisen muotoihin.
Keskustan tavoitteena on
- kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen varassa elävien taloudellisen aseman parantaminen.
- selvittää pienimpien eläketulojen varassa elävien osalta myös uusia malleja toimeentulon parantamiseen kartoittamalla muun muassa ns. takuueläkkeen mahdollisuus ja eläkeindeksien yhtenäistäminen.
- korjata eläkkeiden ja sosiaaliturvan verotuksen epäoikeudenmukaisuuksia.
- huolehtia vanhusten hoivapalveluiden riittävyydestä.
- kehittää ikäihmisten palveluiden monimuotoisuutta ja etsiä uusia vaihtoehtoisia malleja.
- tukea ikääntyvien kotona selviytymistä avohoidon ja kotipalvelujen avulla. Syrjäseuduilla yksin asuvien vanhusten selviytymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
- kehittää omaishoidon tukea ja eläkkeensaajan hoitotukea sekä palveluseteliä kotona asumisen tukemiseksi.
- laajentaa asumismuotojen monipuolisuutta.
- kantaa vastuuta sotiemme veteraanien ja invalidien hyvinvoinnista ja riittävästä kuntoutuksesta.
- uudistaa vanhuspalveluiden asiakasmaksujen perusteita ja kehittää maksukattojärjestelmää.
- toteuttaa vanhusten toimintakykyä ylläpitävien palvelujen kokonaisuus: vanhus- tai seniorineuvolan palvelut, ehkäisevät kotikäynnit ja palvelutarpeen arvioinnin laajentaminen.
- uudistaa ikäihmisten hoidon ja palvelujen laatusuositus palveluiden laadun varmistamiseksi.
- kehittää työnantajakohtaista lisäeläketurvaa ja yksityistä pitkäaikaissäästämistä.
Vammaisten oikeudet on turvattava
Vammaisten ihmisoikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää. Vammasta ja elinolosuhteista riippuen tarve palveluihin ja tukiin vaihtelee. Eri ryhmien vastakkainasettelua pitää välttää. Vammaisten tasa-arvoinen kohtelu pitää turvata.
Keskustan tavoitteena on
- luoda laaja-alainen, kansallinen vammaispoliittinen ohjelma.
- kehittää vaiheittain henkilökohtaista avustajajärjestelmää.
- edistää liikkumisen helpottamista ja esteettömyyttä rakennus- ja korjaushankkeissa ja muiden vastaavien kohteiden toteutuksessa.
- edistää vammaisten työllistymistä.
Hyvä terveys kuuluu kaikille - terveyden edistämisestä kansallinen hanke
Keskustan tavoitteena on hyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden takaaminen kaikille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tarjoaa mahdollisuuden uudistaa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa tästä lähtökohdasta.
Kiireellinen tehtävä on luoda saumattomat hoito- ja palveluketjut.
Keskustan tavoitteena on ihmisten entistä parempi terveys. Keskusta sitoutuu edistämään terveyttä tukevia olosuhteita ja kannustamaan yksilöitä ottamaan vastuuta terveydestään. Terveyden edistäminen on nostettava sille kuuluvaan arvoon kuntien palveluita uudistettaessa. Tämä edellyttää eri hallinnonalojen yhteistyötä ja toimivia suunnitelmia sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Ennaltaehkäisy on ylivoimaisesti halvin tapa lisätä väestön terveyttä, parantaa työkykyä ja lisätä myös vanhenevan väestön toimintakykyä.
Terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan pohja jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lasten ja nuorten terveyden edistäminen ja perheiden hyvinvoinnin lisääminen on otettava terveyspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.
Terveyttä on vaikea edistää pakolla. Jos kansanterveydessä halutaan saada aikaan merkittäviä tuloksia, on kansalaiset saatava mukaan tähän työhön. Yhteiskunnan on luotava erilaisia mahdollisuuksia ja kannusteita ihmisten terveysvalinnoille. Terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat liian suuret. Terveyden eriarvoisuuden ja erojen vähentämisen on oltava keskeisiä tavoitteita seuraavalla vaalikaudella. Tavoitteeseen voidaan vaikuttaa tehostamalla yhteistyötä talous-, koulutus-, kulttuuri-, työvoima- ja sosiaalisektoreiden kesken.
Terveydenhuollon palveluiden parantamiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen on panostettu poikkeuksellisen paljon viime vuosina. Kunta- ja palvelurakenneuudistus jatkaa tätä uudistuslinjaa. Rakenteellisten uudistusten lisäksi sosiaali- ja terveyssektorille on suunnattava riittävästi voimavaroja väestön ikääntymiseen liittyviin palvelutarpeisiin. Tärkeää on parantaa henkilökunnan työolosuhteita ja huolehtia työvoiman saatavuudesta terveys- ja hoiva-alalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on huolehdittava palveluiden vaikuttavuudesta, laadusta ja kustannustehokkuudesta. Kun perusterveydenhuolto toimii hyvin, se alentaa koko terveydenhuollon kustannuksia.
Keskustan tavoitteena on
- luoda saumaton hoitoketju perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.
- kohtuullistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten nousua uuden teknologian avulla sekä edistämällä kuntien välistä yhteistyötä ja tilaaja-tuottaja -mallia.
- toteuttaa terveyden edistämisen kansallinen hanke sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Nyt on tarve uudenlaiselle kansanterveystyölle, jossa eri hallinnonalat ovat mukana. Keskustan tavoitteena on ottaa myös kansalaisjärjestöt mukaan kumppaneiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
- säilyttää lähipalvelut ja kehittää niitä.
- turvata liikkuvien palvelujen ja nettipalvelujen avulla palvelut erityisesti haja-asutusalueella.
- kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin uusia toimintamalleja, vahvistaa kumppanuutta sekä yksityisen että kolmannen sektorin kanssa ja hyödyntää uuden teknologian luomia mahdollisuuksia ennakkoluulottomalla tavalla.
- lisätä valinnanmahdollisuuksia palveluissa ja parantaa asiakaspalvelua. Palvelutarjontaa järjestettäessä tulee kuunnella yksilöiden ja perheiden toiveita.
- ottaa potilasturvallisuus oleelliseksi osaksi terveydenhuollon toimintakulttuuria.
- kehittää neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ulottamalla perhekeskusmalli kaikkiin kuntiin.
- kehittää ikäihmisten kuntoutusta vastaamaan ikääntymisen haasteisiin ja sisällyttää hoivapalveluihin kuntouttava ote.
- vahvistaa alkoholi-, tupakka- ja päihdepolitiikkaa muun muassa nostamalla alkoholiverotusta maltillisesti, harjoittamalla veroyhteistyötä naapurimaiden kanssa, uudistamalla tupakkalainsäädäntöä ja jatkamalla työtä nuorten huumekokeilujen estämiseksi.
- panostaa ehkäisevään mielenterveystyöhön ja parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja tasa-arvoista hoitoon pääsyä. Erityishuomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten ja vanhusväestön mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja mielenterveystyön osaamiseen.
- turvata ensihoidon ja sairaankuljetusten palvelut ja riittävät päivystyspalvelut koko maassa.
- huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden riittävästä koulutuksesta ja koulutussisältöjen kehittämisestä työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi.
- arvioida sairausvakuutusjärjestelmän uudistustarpeet muun muassa lääkekustannusten nousun hillitsemiseksi.
- turvata kattava lääkehuolto ja edistää turvallista lääkehoitoa.
- uudistaa ja selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmää ottamalla huomioon oikeudenmukaisella tavalla asiakkaan maksukyky.
- laajentaa ja joustavoittaa palvelusetelin käyttöä sekä kehittää kotitalousvähennystä hoitoja hoivapalveluissa.
- turvata pitkällä tähtäimellä tarvittava rahoitus homesairaaloiden sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten peruskorjauksiin ja uudistuksiin.
Tasa-arvo on jokaisen asia
Keskusta haluaa edistää tasa-arvoa. Erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa on vielä paljon tehtävää. Perusteettomat palkkaerot naisten ja miesten välillä eivät ole hyväksyttäviä ja tavoitteena on oltava niiden poistaminen. Epätyypilliset työsuhteet kasautuvat erityisesti nuorille naisille. Tämä luo epävarmuutta oman elämän rakentamiseen ja perheen perustamiseen. Työelämää on kehitettävä siten, että perusteettomat ja toistuvat määräaikaisuudet vähenevät. Tasa-arvon edistäminen kuuluu yhteiskunnassa kaikille.
Keskustan tavoitteena on
- kaventaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja sekä jatkaa samapalkkaisuusohjelman toteuttamista.
- perusteettomien ja toistuvien määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen erityisesti julkisella sektorilla.
- varata kunnille lisävaltionosuutta määrä, jolla voidaan maksaa kuntien naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjaavaa korotusta.
- edistää perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamista yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa joustavien työaikajärjestelyn kehittämiseksi.
- tasoittaa edelleen perhevapaista aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
- lisätä miesten perhevapaiden käyttöä luomalla kannusteita niiden tasaisempaan jakautumiseen vanhempien välillä.
- tukea naisyrittäjyyttä muun muassa resursoimalla riittävästi naisyrittäjälainoihin ja etsimällä toimivia ratkaisuja perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamiseen.
- turvata huoltajuuskysymyksissä molempien vanhempien tasa-arvoinen kohtelu.
- turvata resurssit läheis- ja perheväkivallan sekä prostituution ehkäisyyn ja uhrien tukemiseen.
- Viranomaisten yhteistyötä on kehitettävä ongelmien vähentämiseksi ja niihin puuttumiseksi varhaisessa vaiheessa.
Asuntopolitiikalla on vastattavaihmisten toiveisiin
Keskusta haluaa tulevalla vaalikaudella vastata entistä paremmin ihmisten asumistoiveisiin. Kohtuuhintaisia, eri elämäntilanteisiin sopivia asumisvaihtoehtoja on oltava tarjolla kaikkialla maassa.
Keskustan tavoitteena on
- helpottaa ihmisten asumistoiveiden toteutumista lisäämällä tonttitarjontaa valtion ja kuntien yhteistoimin, nopeuttamalla kaavoitusta ja kehittämällä pientalovaltaiseen asuntorakentamiseen soveltuvia asuntoalueiden toteutusmalleja.
- hillitä asuntojen hintojen nousua etenkin kasvukeskuksissa vaikuttamalla muun muassa tontti- ja työvoimapulaan.
- kannustaa kuntia ottamaan käyttöön tonttitakuu perheille, jotka haluavat muuttaa kuntaan.
- edistää hissien rakentamista esteettömyyden parantamiseksi ja ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollistamiseksi.
- nostaa vanhusten asuntojen korjausavustusten tulorajaa ja avustusprosenttia 50 prosenttiin kokonaiskustannusarviosta.
- synnyttää markkinoille aito vuokrapientalovaihtoehto.
- uudistaa kunnallistekniikka-avustusten ehtoja niin, että ne kannustavat kohtuuhintaiseen ja pientalovaltaiseen asuntotuotantoon.
- huolehtia riittävästä kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotarjonnasta ja uustuotannosta erityisesti kasvukeskuksissa ja erityisryhmille.
- kehittää valtion tukeman vuokra-, asumisoikeus- ja osa-omistustuotannon ehtoja uustuotantoon houkuttelevammiksi. Asukasvalinnan tulorajat on poistettava. Erityisryhmien avustuksia on lisättävä muun muassa asunnottomuuden vähentämiseksi.
- uudistaa asumistukea osana muuta perusturvaa niin, että tuki ei riipu yksittäisen asunnon ominaisuuksista, vaan määräytyisi asunnon sijainnin, tuensaajan taloudellisen aseman ja perhekoon perusteella. Asumistuensaajien toimeentulo on turvattava järjestelmää muutettaessa.
- kehittää asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta uusissa lainoissa niin, että se suosisi
- nykyistä enemmän ensiasunnon hankkijoita ja lapsiperheitä.
- edistää asuntokannan kasvaviin peruskorjaustarpeisiin varautumista kehittämällä tukijärjestelmiä ennakkosäästämiseen kannustaviksi.
- luoda taloyhtiöille yhtenäinen tähtiluokitus asuntojen ja taloyhtiöiden laadun vertailtavuuden parantamiseksi sekä kannustaa kuntokartoituksiin.
- kannustaa energiatehokkuuteen kaksinkertaistamalla pientalojen ekologisiin lämmitystapamuutoksiin kohdistettava tuki ja ulottaa se vuosille 2007-2010.
Koko Suomen voimavarat käyttöön
On kaikkien etu, että koko maan voimavarat ovat käytössä suomalaisten menestymisen hyväksi. Eheään Suomeen kuuluvat elinvoimaiset maakunnat keskuksineen sekä vireä pääkaupunkiseutu. Elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja laadukkaat palvelut kulkevat rinnan alueiden kehityksen kanssa. Aluepolitiikalla varmistetaan se, että koko maassa voidaan tehdä työtä ja palvelut ovat saatavissa kaikkialla Suomessa.
Suomi kohtaa globalisaation haasteen maan eri osissa ja maakunnissa erityisesti yritysten kautta. Valtakunnallisen talous- ja elinkeinopolitiikan lisäksi yritysten menestymisen edellytykset syntyvät alueellisesti. Innovatiivinen tutkimus ja osaaminen, koulutettu ja ammattitaitoinen työvoima, julkiset ja yksityiset palvelut sekä toimivat liikenne- ja tietoliikenneverkostot ovat tärkeitä menestyksen osatekijöitä. On kansantalouden etu, että eri puolilla maata kilpailukykyiset yritykset vahvistuvat edelleen.
Aluepolitiikalla vahvistetaan maan tasapainoista kehitystä. Alueiden osaamista ja yrittäjyyttä vahvistamalla voidaan luoda työpaikkoja eri puolille Suomea. Tarvitsemme omaehtoisuudesta nousevaa, kansainvälisesti yhteistyöhön verkottuvaa ja monipuolista kehittämistyötä. Välineet valitaan alueiden tarpeiden mukaan.
Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla painopistettä on siirrettävä uuden, ympäristöönsä säteilevän tiedon luomiseen ja maailmanlaajuiseen verkostoitumiseen. Pienemmät keskukset varmistavat monipuolisen elinkeinorakenteen ja laadukkaan palvelutarjonnan. Suurimmat haasteet ovat harvaan asutuilla seuduilla ja rakennemuutosalueilla. Keskustan tavoitteena on turvata palvelut myös väestökatoalueilla ja alueilla, joissa väestö ikääntyy keskimääräistä nopeammin.
Keskustan tavoitteena on
- turvata tasaveroiset elämisen edellytykset ja palvelut koko maassa.
- vahvistaa edelleen osaamispohjaisiin verkostoihin ja paikallisiin voimavaroihin perustuvia työpaikkoja ja elinkeinotoimintaa maakunnissa.
- varmistaa kaikkiin kuntiin julkisen hallinnon paikallispalveluiden yhteispalvelupiste.
- huolehtia koko maan liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä.
- ohjata investointi- ja muita tukia aikaisempaa selvemmin kaikkein heikoimmille ja rakennemuutosongelmista kärsiville alueille.
- helpottaa haasteellisilla alueilla ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja selvittää sosiaaliturvamaksukokeilun laajentamista.
- koota maakunnan liittojen ja valtion aluehallinnon kehittämistehtävät yhteen maakunnittain vahvan aluekehittäjän luomiseksi. Vastaavasti valtion aluehallinnon tehtävät - laillisuusvalvonta, tarkastustoiminta jne. - kootaan yhteen valtion aluehallintoyksikköön.
- jatkaa valtiohallinnon toimintojen ja tehtävien alueellistamista nykyhallituksen linjausten mukaisesti tavoitteena noin 8 000 työpaikan alueellistaminen vuoteen 2015 mennessä.
- kehittää kuljetustukijärjestelmää.
- turvata Helsingin metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky.
Vakaa kuntapolitiikka takaa peruspalvelut
Keskustan tavoitteena on jatkaa vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa. Kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden turvaamiseksi valtion on huolehdittava riittävästä rahoitusosuudesta kunnille tavoitteena niiden tehtävien ja rahoituksen tasapaino. Sen saavuttaminen edellyttää veronkevennysvaran ja peruspalveluiden rahoituksen yhteensovittamista.
Keskustan mielestä kuntien on panostettava omaan kilpailukykyynsä työnantajina, jotta tarvittava lisätyövoima ja eläkkeelle siirtymisiä korvaava työvoima voidaan turvata.
Keskustan mielestä kuntien oman palvelutuotannon rinnalla ja täydentäjänä voidaan käyttää yksityistä palveluyrittäjyyttä ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Tärkeintä on palveluiden korkea taso ja tasavertainen saatavuus.
Keskustan tavoitteena on
- vahvistaa kuntataloutta siten, että kunnilla on mahdollisuus panostaa kuntalaisille tärkeisiin palveluihin ja elinkeinopolitiikkaan.
- viedä määrätietoisesti eteenpäin kunta- ja palvelurakenneuudistusta tavoitteena turvata peruspalvelut.
- vahvistaa maakuntien asemaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tarjoaa mahdollisuuden luoda maakunnallisia malleja laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen tuottamiseen.
- jatkaa peruspalveluohjelman avulla luotua menettelyä, jossa kunnat ja valtio sopivat pitkäjänteisesti kuntapalveluista ja valtio sitoutuu niiden rahoittamiseen.
- turvata kuntien vetovoima työnantajana pitkäjänteisellä palkka- ja työnantajapolitiikalla.
- olosuhdetekijät huomioiva valtionosuusjärjestelmä ja vähintään nykyisen tasoinen tasausjärjestelmä.
- rohkaista uudenlaisia yhteistyömuotoja kuntien välillä.
- edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Keskusta ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia.
Maaseutu on kansallinen voimavara
Maaseutua kehitetään turvaamalla peruspalvelut, julkinen liikenne ja pitämällä huolta maaseudulla asumisen edellytyksistä. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys tarjoaa uusia työmahdollisuuksia.
Maaseudun pääelinkeino on maatalous. Sen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on paitsi kansallinen tehtävä myös sopusoinnussa kansainvälisen vastuumme kanssa. Lähellä tuotettu, puhdas ruoka on eettisesti kestävin ratkaisu. Myös maamme kriisi- ja huoltovarmuuden vuoksi on tärkeää ylläpitää omaa elintarviketuotantoa.
Maailmankaupan vapauttaminen vaikuttaa voimakkaasti Euroopan unionin maatalouden kilpailuolosuhteisiin. EU:n ja Suomen pitää huolehtia maatalouden tuotantoedellytyksistä kaikkialla unionin alueella kiristyvän kilpailun olosuhteissa. Tätä edesauttaa globalisaation synnyttämä ruuan, energiaraaka-aineiden ja muiden non-food -tuotteiden kasvava kysyntä ja nouseva hintataso.
Maatalouden kannattavuudesta ja viljelijöiden tulokehityksestä on huolehdittava. Tilojen elinkelpoisuuden edellytys on, että viljelijöillä on hyvä ammatillinen osaaminen ja että he toimivat yrittäjälähtöisesti. Maatalouden tuotannollisen rungon muodostavista päätoimisista tiloista on huolehdittava. Tätä täydentävät tuotannon ja asutun maaseudun kannalta myönteisesti osa-aikainen viljely sekä maaseudun ja työssäkäyntialueiden monipuoliset työpaikat.
Viljelijöiden toimintaympäristöä ohjaavat voimakkaasti EU:n säännökset. Suomen on tavoiteltava selkeää, yksinkertaista ja pitkäjänteistä EU-tukipolitiikkaa, jossa maan luonnonolosuhdehaitat huomioidaan. Tukipolitiikan ankkureina ovat EU-tukien lisäksi kansalliset tuet, joiden on tulevaisuudessakin oltava käytössä koko maassa.
Viljelijöille on luotava ennakoitava toimintaympäristö. Maatalouden tukiratkaisuissa on pyrittävä mahdollisimman yhdenmukaiseen tuen muotoon eri alueilla. Vaikka tuen muodot eriytyisivät, tärkeää on turvata eri alueiden kokonaistukitasojen säilyminen.
Keskustan tavoitteena on
- turvata suomalaisille laadukkaat ja turvalliset kotimaiset elintarvikkeet.
- turvata maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran toimintaedellytykset. Luopumistukijärjestelmää kehitetään ja päätetään sen jatkosta vuoden 2010 jälkeen maatalouden rakennekehityksen turvaamiseksi.
- varmistaa 141-tuen jatko.
- vähentää maatalouteen liittyvää byrokratiaa.
- kehittää maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmää ja lisätä vuosilomapäivien määrää sekä saattaa turkistuottajat ja poronhoitajat lomituspalveluiden piiriin.
- turvata ajantasainen, riittävästi resursoitu ja laadukas maatalouden ja metsätalouden neuvonta.
- turvata perinteinen metsästys- ja kalastusoikeus Natura-alueilla. Ympäristönsuojeluohjelmien pitää perustua vapaaehtoisuuteen.
- nostaa polttoaineveronpalautus tarvittaessa maatalouden kannattavuuskehityksen turvaamiseksi direktiivin sallimaan maksimiin. Porotalouden kannattavuutta kehitetään markkinoiden toimintaa kehittämällä ja uudistamalla eloporotukijärjestelmää.
- turvata, ettei kiinteistöveroa uloteta maa- ja metsätalousmaahan.
- kehittää maaseutuyrittäjyyttä uudistamalla yrittäjäpalveluja ja lisäämällä pienyritystukea.
- turvata riittävät voimavarat korkeatasoiselle maa- ja metsätalouden tutkimukselle.
- pitää erityistoimin huolta koulutus-, sosiaali- ja terveydenhoidon palveluista erityisen harvaanasutuilla alueilla.
- panostaa maaseudun keskitettyihin vesi-, viemäri ja jätehuoltohankkeisiin.
- turvata maaseudun elinympäristö ja elinkeinot tehokkaasti petoeläinvaaralta.
- edistää maaseutumatkailua muun muassa kalakantoja ja kalastusmahdollisuuksia kehittämällä.
- edistää lähiruuan menekkiä.
Suomi elää metsistä
Metsäsektorilla on ollut keskeinen sija maan hyvinvoinnin rakentamisessa. Vaikka metsäsektorin suhteellinen osuus kansantaloudesta on pienentynyt, on metsien käytöllä edelleen merkittävä rooli hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja lisääjänä. Metsäsektorin merkitys korostuu tulevaisuudessa etenkin aluepolitiikan näkökulmasta ja bioenergian tuotannossa perinteisen metsätalouden rinnalla.
Keskusta kantaa vakavaa huolta suomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden tulevaisuudesta. Tulevalla hallituskaudella on tehtävä ratkaisuja, jotka parantavat metsätalouden kannattavuutta ja teollisuuden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Lähtökohtana pitää olla jo nyt maailman parhaan metsäosaamisen määrätietoinen kehittäminen.
Metsätilayrittäjien asema ja tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä pitää tunnustaa. Muutakin metsiin liittyvää yrittäjyyttä, kuten lämpö- ja pilkeyrittäjyyttä, pitää kannustaa ja turvata sen toimintaedellytykset.
Jo päätetyt luonnonsuojeluohjelmat on toteutettava yhteistyössä maanomistajien kanssa. Mahdollinen lisäsuojelu voidaan toteuttaa kestävällä tavalla vapaaehtoisesti ja kehittämällä Suomessa käytössä olevaa metsien sertifiointijärjestelmää PEFC:tä yhteistyössä asianosaisten kanssa niin, että luonnon monimuotoisuus turvataan entistä paremmin talousmetsissä.
Keskustan tavoitteena on
- uudistaa kansallinen metsäohjelma ja turvata siinä yhteydessä riittävällä rahoituksella metsien pitkäjänteinen kehittäminen tulevaisuudessa.
- vahvistaa metsäalan toimijoiden kuten neuvonnan, viranomaisten ja metsäpalveluyritysten yhteistyötä puuntuotannon tehostamiseksi.
- jatkaa puurakentamisen ja -viennin edistämistoimia.
- edistää teollisuuden raakapuun saantia.
Toimivat liikenneyhteydet ovat Suomen menestyksen edellytys
Toimivat liikenneyhteydet ja riittävät joukkoliikennepalvelut ovat yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä. Ne ovat perusta tasapainoiselle kehitykselle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja jokapäiväisen elämän sujumiselle. Keskusta haluaa huolehtia myös suomalaisen merenkulun toimintaedellytyksistä muun muassa kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Keskustan tavoitteena on
- varmistaa, että kaikkien maakuntakeskusten välillä on nopea tie- ja raideliikenneyhteys.
- Lentoliikenneyhteydet pitää turvata merkittäviin keskuksiin.
- turvata kansainvälisten tie- ja rautatieyhteyksien kehittyminen.
- jatkaa pitkäjänteistä liikenneväylien ylläpitoa ja kehittämistä monivuotisen liikenneinvestointiohjelman avulla.
- lisätä perustien- ja radanpidon rahoitusta ja korottaa yksityistieavustusten tasoa.
- avata rautateiden henkilöliikenne YTV-alueella kaikille rautatieliikenteen harjoittajille.
- parantaa liikenneturvallisuutta ja ehkäistä rattijuopumuksia.
- kaksin-kolminkertaistaa kevyen liikenteen väylien rakentaminen liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikunnan lisäämiseksi.
- ylläpitää ja kehittää joukkoliikennettä siten, että riittävät yhteydet turvataan koko maassa.
- Kaupunkien joukkoliikennettä pitää edistää päästöjen vähentämiseksi.
- kehittää informaatiojärjestelmiä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden lisäämiseksi.
- tukea suomalaisen kauppalaivaston kilpailukykyä, merenkulun työllisyyttä ja huoltovarmuutta kehittämällä muun muassa merenkulun verojärjestelmää.
Vauhtia tietoyhteiskuntakehitykseen ja luovaan talouteen
Vanhasen hallitus toteutti ohjelman, joka vei monin tavoin eteenpäin tietoyhteiskuntakehitystä. Tätä työtä on jatkettava määrätietoisesti muun muassa toteuttamalla vuosille 2007-2015 laadittua kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa, jonka tavoitteena on luoda Suomesta kansainvälisesti vetovoimainen, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen osaamis- ja palveluyhteiskunta.
Toimiva tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa maan tasapainoisen alueellisen kehittämisen sekä liikkuvan ja etätyön entistä useammille työntekijöille. Tietoverkkojen avulla työtä voidaan myös jakaa ja siirtää eri puolille maata. Nopeat maankattavat tietoliikenneyhteydet ovat menestyvän elinkeinoelämän, alueen kehittymisen ja kansalaisten tasa-arvon lähtökohtia.
Ns. luova talous ja erityisesti siihen liittyvä sisällöntuotanto ovat nopeimmin kasvavia aloja maailmantaloudessa. Suomessakin tämä ala tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia. Alan kasvun edellytykset on turvattava.
Keskustan tavoitteena on
- turvata nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus koko maassa.
- luoda tietoyhteiskuntaan panostamalla Suomesta tiedon laaja-alainen tuottaja ja hyödyntäjä sekä maailmanlaajuinen edelläkävijä palvelusektorin sähköistäjänä ja uusien digitaalisten palveluiden kehittäjänä.
- uudistaa julkisen sektorin palvelurakenteita hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kehittämällä uusia toimintamalleja. Toteutetaan perinteiset sektori- ja organisaatiorajat ylittävä yhteispalvelu-uudistus.
- ulottaa kotitalousvähennys koskemaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä asennus- ja tukipalveluita.
- tukea koulujen tietoyhteiskuntahankkeita.
- edistää pk-yritysten liiketoiminnan sähköistymistä tavoitteena kaikkien yritysten tietoyhteiskuntavalmius.
- Tämä edellyttää muun muassa julkisen sektorin ja yritysten välisten tietovirtojen sähköistämistä.
- jatkaa tietoyhteiskuntapalveluiden ripeää kehittämistä.
- jatkaa määrätietoisesti kulttuuriviennin kasvattamista ja edistää luovan talouden kasvua.
- kehittää tekijänoikeuslainsäädäntöä tasapainoisesti niin, että se edistää luovan talouden kasvua ja turvaa samalla sisällöntuottajien oikeudet.
Kulttuuri, liikunta ja kansalaisjärjestötoiminta luovat hyvinvointia
Vastuulliseen vapauteen perustuva yhteiskuntakehitys rakentuu sivistyksen jatkuvaan omaksumiseen ja uudelleen luomiseen. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus nauttia kulttuurin ja liikunnan tuomasta ilosta ja yhteisöllisyydestä. Kulttuuri ja liikunta on nähtävä peruspalveluina, joilla on terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kehittämistä on jatkettava.
Taiteen soveltavaan käyttöön tulee ohjata resursseja opetusministeriötä laajemmin muun muassa sosiaali- ja terveys-, ympäristö- ja työministeriöistä. Ministeriöiden on yhdessä luotava toimintatapoja ja poikkihallinnollisia rakenteita tavoitteen toteuttamiseksi.
Kansankirkoilla ja uskonnollisilla yhteisöillä on tärkeä tehtävä Suomessa. Pirstaloituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa kirkon tehtävänä on tuoda yhteen eri ikäpolvet, kansanryhmät ja herätysliikkeet. Seurakunnalla on vahva merkitys paikallisidentiteetin luojana ja yhteisön vahvistajana.
Myös kansansivistysliikkeet ovat tärkeitä kansalaisten elämänhallinnan ja yhteiselämän vahvistajina. Tiedollisen osaamisen rinnalla humanistisella kulttuurilla on jatkossakin oltava oma sijansa suomalaisissa kouluissa ja kulttuurielämässä.
Kansalaisjärjestöjen toiminta rakentuu haluun toimia vapaaehtoisesti ihmisyyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden puolesta. Järjestöissä toimitaan terveiden elämäntapojen, liikunnan, kulttuurin ja nuorison puolesta. Monen järjestön toiminta keskittyy erityisesti vaikeimmissa elämäntilanteissa olevien ihmisten auttamiseen. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava ja niiden rahoituspohjaa on laajennettava.
Keskustan tavoitteena on
- edistää taiteen soveltavaa käyttöä poikkihallinnollisesti.
- vahvistaa erityisesti nuoren sukupolven kriittistä mediakasvatusta.
- säilyttää rahapelitoiminta kansallisessa päätösvallassa pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, pelimarkkinoinnin kontrolloimiseksi ja järjestötoiminnan tukemiseksi.
- luoda edellytykset elinvoimiselle kirjastoverkolle sekä kannustaa kuntia huolehtimaan kirjastojen riittävistä ja monipuolisista aineistohankinnoista sekä säilyttää kirjastopalvelut maksuttomina.
- panostaa jatkossakin liikuntapaikkojen peruskorjaukseen ja kunnossapitoon sekä turvata kuntalaisille kaavoituksella ja maanhankinnalla riittävät liikunta-, ulkoilu- ja muut vapaa-ajanpalvelut.
- edistää eettisesti toimivaa huippu- ja kilpaurheilua, joka antaa esikuvia lapsille ja nuorille.
Turvallisuudesta ei saa tinkiä
Keskusta haluaa varmistaa, että Suomi on turvallinen maa. Haluamme, että suomalaisilla on turvallinen ympäristö niin kotona, työssä kuin vapaa-aikana. Sisäisen turvallisuuden parantaminen edellyttää toimia, joilla muun muassa ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä, torjutaan rikollisuutta, vähennetään alkoholin ja huumeiden käyttöä, huolehditaan ympäristöstä, lisätään liikenneturvallisuutta ja taataan oikeusturva kansalaisille. Yhteiskunnan turvallisuudesta ei saa tinkiä.
Lisääntyvien säähäiriöiden, maapallon laajuisten epidemioiden ja luonnonkatastrofien kaltaisten uusien uhkien merkitys on lisääntymässä. Niiden aiheuttamien mahdollisten siviilikriisien torjuntaan ja hoitamiseen on varattava riittävät voimavarat.
Keskustan tavoitteena on
- turvata poliisin, syyttäjä- ja oikeuslaitoksen, vankeinhoidon, rajavalvonnan sekä siviilikriisinhallinnan riittävät resurssit.
- parantaa poliisin näkyvyyttä kansalaisten arjen turvaamiseksi sekä turvata kohtuullisessa ajassa saatavat ja tasapuoliset poliisipalvelut eri puolilla Suomea.
- vahvistaa eri hallinnonalojen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kumppanuusajattelua ennaltaehkäisevässä turvallisuustyössä, kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa.
- turvata poliisille, muille viranomaiselle ja nuorten kanssa työskenteleville resursseja työhön nuorten rikollisten ja muiden ongelmiin joutuneiden nuorten kanssa.
- turvata alueellisten oikeuspalvelujen saatavuus ja taata oikeudenkäyntien keston sekä niiden kustannusten kohtuullisuus. Rikosten uhrien ja todistajien asemaa on parannettava.
- vähentää ja ehkäistä väkivaltarikollisuutta, erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.
- saattaa rikoksiin syyllistyneet nopeasti vastuuseen teoistaan.
- kehittää vankeusrangaistuksen vaihtoehtoja kuten yhdyskuntapalvelua ja elektronista valvontaa lyhytkestoisissa tuomioissa. Sopimushoitorangaistusta on selvitettävä.
- taata toimivat palo- ja pelastustoimen palvelut koko maassa.
Uudistamisen ydin Euroopan unioniin
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuoden 2006 jälkipuoliskolla onnistui hyvin. Monet tärkeät lainsäädäntöhankkeet vietiin päätökseen ja EU:n laajenemisprosessi pidettiin raiteillaan. Myös monet tärkeät kansalliset hankkeet saatiin myönteiseen päätökseen. Keskusta on tyytyväinen siihen, että unioni on Suomen puheenjohtajakauden jälkeen entistä toimintakykyisempi ja yhtenäisempi.
Keskustan tavoite on unioni, joka yhdistää kaikkia eurooppalaisia turvaten rauhan, demokratian ja vakaan taloudellisen kehityksen maanosassamme. Unionin oikeutus voi perustua vain siihen, että se toteuttaa jäsenvaltioiden unionille antamat tavoitteet ja tehtävät mahdollisimman hyvin. Tavoitteiden asettaminen ei yksin riitä. Päämäärien täyttämiseksi unionin päätöksentekoa on kyettävä uudistamaan. EU:n pitää olla toimintakykyinen.
Tehokkaampaan ja demokraattisempaan päätöksentekoon tähtäävä uudistus on saatava eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Perustuslaillisen sopimuksen solmu on avattava.
Keskusta kannattaa Suomen sitoutumista toimintakykyisen, uudistuvan Euroopan unionin rakentamiseen. Yhteisten eurooppalaisten arvojen pohjalta on toimittava niin, että kilpailukyvyltään vahva Eurooppa on turvallinen ja hyvä asuinpaikka.
Ihmisoikeuksien, demokratian, sosiaalisen turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tavoitteista ei pidä tinkiä lyhytnäköisistä taloudellisista tai poliittisista syistä. Päinvastoin kunnioittamalla näitä perusarvoja Eurooppa voi rakentaa uutta, kestävää kilpailukykyä.
Selkeyden ja avoimuuden lisäksi Euroopan unionin hallinnossa tarvitaan tervettä järkeä. Yksilön vapauden ja vastuun periaatteisiin sopii huonosti byrokraattinen näpertely, jota unioni harrastaa yrittäjien, maanviljelijöiden ja muiden yksittäisten kansalaisten riesaksi. Valitettavasti myös oma hallintomme luo tarpeetonta ja järjenvastaista byrokratiaa unionin määräysten taakse piiloutuen.
Keskustan tavoitteena on
- parantaa unionin toimintakykyä EU:n sääntöuudistuksella valmiiksi neuvotellun ja jäsenmaiden enemmistön ratifioiman perustuslaillisen sopimuksen pohjalta kohentaaksemme laajentuvan EU:n toimintakykyä ja sen globaalia kilpailukykyä.
- parantaa unionin kilpailukykyä panostamalla osaamiseen ja innovaatioihin.
- pitää jatkossakin EU:n ovet auki maille, jotka täyttävät unionin jäsenyyskriteerit.
- puolustaa määrätietoisesti Suomen kansallisia etuja unionin päätöksenteossa.
- vahvistaa unionin kansainvälistä roolia.
- vahvistaa unionin kykyä toimia rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa.
Ulkoista turvallisuutta parannetaan uskottavalla ja toimivalla puolustuksella sekä kansainvälisellä yhteistyöllä
Suomen ulkoinen turvallisuus edellyttää ennustettavaa ja johdonmukaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, aktiivista ja täysipainoista osallistumista eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön sekä uskottavaa maanpuolustusta ja kansallista puolustuskykyä.
Kansainvälinen yhteistyö, monenkeskisyyden vahvistaminen, kansainväliset järjestöt ja instituutiot, kaupan ja vaihdannan lisääminen - sekä maailmanlaajuisesti että naapureiden kanssa - ovat erityisesti pienen maan kannalta vakauteen kestävällä tavalla vaikuttavia ja rauhaa turvaavia kehitysprosesseja.
Keskusta painottaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa YK:n arvovallan ja toimintaedellytysten vahvistamista, hyviä suhteita lähinaapureihin, transatlanttisten suhteiden kehittämistä, EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan syventämistä sekä tiivistä osallistumisesta kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ja kriisinhallintaan. Turvallisuuspolitiikkaa on jatkettava Suomessa laajasti hyväksytyn nykyisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten pohjalta.
Maan rajojen koskemattomuuden turvaaminen ja suomalaisten puolustaminen maamme maaperällä kuuluu puolustusvoimillemme. Suomen puolustuksen ydin on kaikissa olosuhteissa aina suomalainen. Puolustuksen perustan muodostaa yleinen asevelvollisuus ja koko maan kattava alueellinen puolustus. Suomi ylläpitää ja kehittää puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä muutoksia seuraten. Mahdollisiin uusiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin tarvitaan maan poliittisen johdon laaja yksimielisyys ja kansan enemmistön tuki.
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden raja on muuttunut ja osittain poistunut. Siksi turvallisuuden lisäämiseksi on aina pyrittävä etsimään ja ratkaisemaan ongelmien syyt. Taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden ja kulttuuristen, historiallisten ja uskonnollisten ristiriitojen lieventäminen ei onnistu asevoimin. Kriisitilanteiden ennaltaehkäisyssä osapuolten vuoropuhelun edistäminen on Suomen turvallisuuspolitiikan tärkeä väline.
Keskustan tavoitteena on
- vahvistaa YK:n johtamaa monenkeskisyyttä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä elementtinä.
- edistää poliittisia, taloudellisia ja kansalaisjärjestösuhteita lähinaapureiden kanssa.
- syventää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja vahvistaa yhtenäisyyttä.
- kehittää transatlanttisia suhteita.
- säilyttää puolustusvoimien uskottavuus ja toimivuus myös ensi vuosikymmenellä.
- kehittää asevelvollisuusjärjestelmää kokonaisuutena sekä jatkaa asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamista.
- huolehtia puolustusvoimien läsnäolosta maan kaikissa osissa sekä kansalaisten maanpuolustustahdon ylläpidosta ja edistämisestä.
- huolehtia sotilaallisen puolustuksen voimavarojen riittävyydestä ja pitää puolustusvoimien rahoitus pitkäjänteisesti kunnossa.
- kehittää kriisinhallintakykyä EU:n ja Naton kanssa.
- kehittää yhteistyötä Naton kanssa rauhankumppanuuden puitteissa.
- edistää turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selontekomenettelyn käyttöä Suomen turvallisuuspoliittisen aseman, vaikutusmahdollisuuksien ja toimintavaihtoehtojen arvioinnissa sekä niistä päätettäessä.
- edistää jatkossakin rauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta osallistumalla kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.
- tukea Suomen aktiivista toimintaa sekä kansainvälistä yhteistyötä terrorismin ja rikollisuuden torjumiseksi, maailmalla liikkuvien suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi sekä muiden rajat ylittävien turvallisuusongelmien minimoimiseksi.
Kehitysyhteistyön voimavaroja on lisättävä
Suomi kantaa kansainvälisen vastuunsa osana maailmanyhteisöä. Kehitysyhteistyön voimavaroja käytetään kaikkein köyhimpien maiden ja erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan hyväksi. Erityisesti on panostettava naisten aseman parantamiseen ja koulutukseen.
Keskustan tavoitteena on
- jatkaa vaalikaudella 2007 - 2011 kehitysyhteistyömäärärahojen vakaata kasvua ja lisäystä
- seurata kehitysyhteistyövarojen käyttöä niin, että avun tuloksellisuus ja hyväksyttävyys kansalaisten silmissä voidaan taata.
- tiivistää yhteistyötä avunantajien ja vastaanottajien välillä sekä saattaa suomalaisten kokemusta ja osaamista kehitysmaiden käyttöön.
- edistää kestävää kehitystä, kansanvaltaa, tasa-arvoa, koulutusta sekä kehitysmaiden osaamisen ja elinkeinoelämän kehittymistä.