Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESKP/228

Keskustapuolue

Keskustapuolueen taajamaohjelma


  • Puolue: Keskustapuolue
  • Otsikko: Keskustapuolueen taajamaohjelma
  • Vuosi: 1966
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

IHMINEN
KAUPUNKI
SUUNNITTELU

KESKUSTAPUOLUEEN TAAJAMAOHJELMA

Väestön kerääntyminen kaupunkeihin ja muihin taajamiin on kehittyvän yhteiskunnan eräänä tunnusmerkkinä maailman kaikissa maissa. Myös Suomessa kaupunkimaistuminen on edistynyt nopeasti. Vuoden 1960 väestölaskennan mukaan noin 56 prosenttia maan väestöstä asui kaupunkien ja kauppaloiden taajama-alueilla ja maalaiskuntien yli 200 asukkaan taajamissa. Erityisen voimakkaasti kaupunki- ja taajamäväestön lukumäärä on kasvanut Etelä-Suomessa, jonka lukuisiin kaupunkeihin ja taajamiin pääosa uusia työpaikkoja ja parempaa elämää etsivistä kansalaisistamme hakeutuu. Tämä muuttoliike jatkuu.

Sadattuhannet taajamiin muuttaneet ihmiset ovat nykyajan uudisraivaajia. Siirtyessään uuteen ympäristöön ja uusiin ammatteihin he joutuvat kokemaan alkuvaikeuksia, jotka ovat aina olleet uudisraivaajien ensimmäisen sukupolven osana. Vanhat kaupungit ja muut taajamat eivät ole kyenneet ratkaisemaan riittävän tehokkaasti nopeasti kasvaneen väestön mmukanaan tuomia ongelmia. Kun Keskustapuolue ei ole voinut ponnisteluista huolimatta harjoittaa tehokasta aluepolitiikkaa, on paine kaupunkeihin ja muihin taajamiin ollut niin suuri, että se on ylittänyt vastaanottavien paikkakuntien taloudelliset ja teknilliset mahdollisuudet. Kaupunkien ja muiden taajamien kasvu on tavallisesti ollut huonosti suunniteltua. Asumiskustannukset ovat kohonneet liikaa, maan hinta on noussut kohtuuttomasti, asunnon ja työpaikan välimatka on monien kohdalla sietämättömän pitkä, ilma ja vesistöt ovat saastuneet, liikennepulmat pahenevat vuosi vuodelta autojen lisääntyessä ja monet tuntevat itsensä uudessa ympäristössä taloudellisesti tai sosiaalisesti turvattomaksi. Sanalla sanoen kaupunkimainen elämänympäristö nykypäivien Suomessa ei ole niin viihtyisä kuin se voisi ja sen pitäisi olla. Terveen ja tasapainoisen kaupunkirakentamisen edellytyksenä on tehokas suunnitteluvoimien koulutus.

Kaupunginrakentaminen

Keskustapuolue katsoo että kaupunginrakentamisen yhteydessä tehdyt virheet aiheuttavat väestölle liian monia vaikeuksia. Kaupungeissa on liian paljon sekavuutta, ahtautta, liikennepulmia, melua ja savua. Nykyaikainen tekniikka ja kaupunginrakentajien taito antavat mahdollisuuden kaupunkien ja taajamien uudistamiseen nykyistä inhimillisemmiksi. Tässä tarkoituksessa keskustapuolue esittää näkemyksensä paremmasta kaupungista ja vaatii:

  1. Joustava ja muutaman vuoden väliajoin tarkistettava yleiskaava on saatava kaikkiin kaupunkeihin ja taajamiin. Siinä on hahmoteltava maan käyttö eri tarkoituksiin ja esitettävä kaavaan liittyvä liikennesuunnitelma sekä vesi- ja viemärihuollon selvitys toteuttamisaikatauluineen.
  2. Kaupunkien asuntojen rakentamisessa on siirryttävä nykyistä matalampiin kerrostalotyyppeihin ja pientaloihin sekä luovuttava rakennusoikeuden lisäämisestä vanhoissa kaupunginosissa. Monen perheen asuintaloissa olisi yleensä rajoituttava 2- ja 3-kerroksisiin ratkaisuihin. Asumistiheyttä määriteltäessä on otettava huomioon mm. leikkikenttien, virkistysalueiden ja pysäköintipaikkojen tarve.
  3. Omakotitalojen osalta on samalla siirryttävä nykyistä huomattavasti tiheämpään rakentamistapaan, jotta omakotialueet saisivat riittävän huoltopalvelun ja voitaisiin alentaa kunnallisteknillisiä kustannuksia.
  4. Asuntojen ja työpaikkojen sijoittamisessa on otettava periaatteeksi se, että työmatkat muodostuisivat lyhyiksi. Asuntomarkkinat on saatava sellaisiksi, että asuntoja voidaan joustavasti vaihtaa työpaikan vaihtuessa. Pelkkien nukkumakaupunkien rakentamista on vältettävä.
  5. Kaupunkien keskustat on uudistettava. Jokaisen kaupungin ja taajaman on saatava selvästi jäsennelty keskus, johon sijoitetaan liike-elämän, hallinnon, kulttuuri- ja huvielämän tärkeimmät toiminnot. Kaupungin keskustan tehtävänä on koota kaupunkiyhteisön toiminnot ja antaa sen jäsenille mielikuva elävään yhteisöön kuulumisesta. Suuremmissa kaupungeissa tarvitaan eriasteisia keskuksia asumakortteleita ja -lähiöitä sekä kaupunginosia varten. Jokapäiväisen elämän useimmin esiintyviä tarpeita palvelevat laitokset ja liikkeet on sijoitettava pienten asuntoalueiden ja kaupunginosien keskuksiin. Nuorison ohjatun vapaa-ajan tarpeita varten on varattava riittävät tilat.
  6. Maaseututaajamat on suunniteltava siten, että ne kykenevät tehokkaasti palvelemaan ympäröivää haja-asutusaluetta. Myös maaseututaajamat on voitava varustaa nykyaikaisen kaupunkielämän tuomilla teknillisillä mukavuuksilla.
  7. Taajamien on hankittava riittävät maareservit välttämätöntä asuntotuotantoa varten, sekä ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin slummialueiden hävittämiseksi. Slummialueiden hävittämistä varten kaupunkien on saatava oikeus pakkolunastaa samalla kertaa kokonaisia kortteleita kohtuullisella hinnalla ja määrätä alueet uudelleen rakennettavaksi uudistetun asemakaavan ja rakennusoikeuden mukaan.
  8. Kaupunkien ja muiden taajamien on huolehdittava asukkaittensa virkistysalueiden tarpeen tyydyttämisestä. Suurten kaupunkien läheisyyteen on varattava luonnonpuistoja, jotka ovat kaikkien vapaasti vaellettavissa. Samoin on hankittava riittävästi yhteiseen käyttöön vesistöjen rantoja. Kaupunkien sisälle on rakennettava uimaloita, leikkikenttiä ja urheilulaitoksia ja varattava riittävästi alueita puistoja varten.
  9. Kaupunkien suunnittelemattoman leviämisen ehkäisemiseksi niiden ympärille on määrättävä riittävät maatalous- ja vihervyöhykkeet.
  10. Kaupunkien rakentaminen on jaksotettava oikeaan rytmiin. On pidettävä huoli siitä, että sitä mukaa, kun taajamaan saapuu ihmisiä, heitä varten on riittävästi sosiaalisia palvelulaitoksia.