RYHMÄRISTISIDE JOKAISEEN KOTIIN

Uusi eduskunta uusi politiikka

Eduskuntavaalit 1962

Eduskunta valitaan helmikuun 4-5. päivinä 1962 neljäksi vuodeksi.

Äänioikeutettu on jokainen kansalainen, joka on ennen 1.1.1962 täyttänyt 21 vuotta, ja jonka nimi on merkitty vaaliluetteloon.

Äänestyspaikan määrää henkikirjoituspaikka 1.1.1961.

Vaalitoimitus tapahtuu sunnuntaina 4. 2. kello 12-20 ja maanantaina 5. 2. kello 9-20.

Oman äänestysalueensa ulkopuolella äänestävät tarvitsevat vaaliotteen. Otteellakin on äänestettävä oman vaalipiirin ehdokkaita.

Näissä vaaleissa voi otteella äänestää myös ulkomailla (22. 1. - 1. 2.) sekä sairaaloissa (4-5. 2.)

Päättyi umpikujaan

Eduskunnan hajoitus on osoitus sisäpoliittisesta umpikujasta. Tähän poikkeukselliseen toimenpiteeseen on nyt täytynyt turvautua - ja vain muutama kuukausi ennen lakimääräisiä eduskuntavaaleja.

Hajoitetun eduskunnan voimasuhteet

Vasemmistopuolueet:

Skdl 50
Sos.dem 37
Skog 14
yht. 101

Porvaripuolueet:

Maalaisliitto 47
Kokoomus 29
Ruotsalaiset 14
Kansanpuolue 8
Pientalonpojat 1
yht. 99

Varmaa on, että entisessä kokoonpanossa eduskunta harjoittaisi entistä politiikkaa - ja edessä olisi jälleen umpikuja. Uusi politiikka vaatii sen vuoksi uusia voimasuhteita.

Hallitusvallan haltijat 1958-61

Vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen on maamme hallituksiin kuulunut:

33 maalaisliittolaista
5 sosialidemokraattia
3 kokoomuslaista
2 ammattiministeriä
1 kansanpuoluelainen
1 ruotsalainen

Pääministerinä on toiminut 2 maalaisliittolaista ja 1 sosialidemokraatti.

Tästä luettelosta nähdään, ketkä ovat pitäneet hallussaan valtiollisen elämän johtopaikkoja. Heille kuuluu myös vastuu.

Edullisten taloudellisten suhdanteiden ansiosta on varsinkin vuosina 1960-61 saavutettu yhtä ja toista hyvää. Tästä huolimatta tyytymättömyyttä eduskuntaan ja hallitukseen esiintyy kaikissa väestöpiireissä. Syitä on monia:

• Puolueriidat ja poliittinen hajanaisuus, minkä tuloksena on syntynyt mm. kolme uutta puoluetta
• Parlamentaarinen lamaannustila, heikot vähemmistöhallitukset, hallituspulat kestäneet 85 vuorokautta
• Hedelmätön asemasota puolueiden kesken, kukin jankuttaa omia iskulauseitaan
• Hallituksen ja eduskunnan heikko yhteistyö
• Politisoidut virkanimitykset
• Tavallista runsaampi väärinkäytösten esiintyminen ja lain kunnioituksen heikkeneminen
• Korkeasuhdanteiden tulosten "syöminen" saman tien, mistä vuoden 1962 (vaali)-budjetti on hyvä esimerkki. Valtion menot vuonna 1958 olivat 303 mrd. mk ja vuonna 1962 480 mrd. mk.
• Epätietoisuus ja turvattomuuden tunne kansalaisten mielissä
• Skdl:n hyötyminen muiden riitelemisestä ja hiljainen hivuttautuminen yllätysasemiin

Vastuu tästä kaikesta kuuluu jokaiselle puolueelle, mutta eniten niille, joilla on ollut eniten valtaa.

Uusi politiikka

- puolueettomuus ja rauha

Me suomalaiset haluamme puolueettomuuspolitiikkaa noudattamalla ja ystävällisiä naapurisuhteita kehittämällä päästä siihen, että täällä Pohjolassa kriisit vältetään ja rauha turvataan. Näin kokoomus seuraa ulkopolitiikassa entisen puheenjohtajansa J. K. Paasikiven perintöä.

- yhteistyö ja luottamus

Eduskuntavaaleissa on saatava alulle yhteistyön ja luottamuksen kausi. Puolueiden, eri etupiirien ja yhteiskuntaryhmien vastakohtia ja ennakkoluuloja toisiaan kohtaan on vihdoinkin ryhdyttävä tasoittamaan. Politiikassa on osoitettava suurempaa sovittelunhalua. Jokaisen vastuullisella paikalla toimivan velvollisuus on työskennellä kansamme eheyttämiseksi. Hallitusvalta on perustettava toimintakykyiseen enemmistöhallitukseen.

- kasvava vauraus

Työpaikka, jokapäiväinen leipä ja katto pään päälle on minimivaatimus jokaisen kansalaisen kohdalla, mutta ihmisten tarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Siksi on talouspolitiikka pantava palvelemaan kasvavaa vaurautta. Taloudellisen kasvun on oltava niin runsasta, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus toimeentulonsa parantamiseen, myös niillä, joiden nyt on lähdettävä etsimään elantoaan ja onneaan vieraista maista. Tämä edellyttää voimakasta teollistamista.

- maatalousväestön asema

Perusparannusten ja pitkäaikaisten luottojen avulla on lisättävä viljelmien elinkelpoisuutta ja tuottavuutta. Se on sekä viljelijä- että kuluttajaväestön etujen mukaista. Pienviljelysvaltaisille alueille on järjestettävä sivuansiomahdollisuuksia.

- perussuoja kansalaisille

Sosiaalisten uudistusten kaavamainen vastustaminen, mutta myös niiden toimeenpaneminen ilman pysyviä edellytyksiä, on vanhentunutta politiikkaa. Sosiaalista turvallisuutta on vahvistettava rinnan taloudellisen kasvun kanssa. Entistä enemmän on tuettava vaikeuksissa eläviä, kuten vanhuksia, sairaita, suuriperheisiä, työkyvyttömiä. Asunnottomille on saatava kodit ja suuriperheisille riittävän suuret asumistilat.

- syrjäseudut ja rintamaat

Koko maa on tehokkaasti asutettava. Syrjäseudun eläjän ainoa apu ja ohje ei saa olla muuttaminen rintamaille. Valtakunnallisessa politiikassa tarvitaan teollisuuden, korkeakoulujen ja sivistystoiminnan hajasijoitusta.

- perustuslaillisten kansalaisoikeuksien puolesta

Perustuslaillisista oikeuksista on pidettävä kiinni kaikissa vaiheissa. Vaaleissa käytetään näitä oikeuksia. Ja, vaaleissa ne myös turvataan. Jokainen käyttämätön ääni merkitsee entistä suuremman mahdollisuuden antamista ryhmälle, joka on nykyistä yhteiskuntajärjestelmää vastaan.

Lyhyesti sanottuna

Jokaiselle suomalaiselle, kuulukoon hän mihin yhteiskuntaryhmään ja puolueeseen tahansa, on järjestettävä oma turvattu ja viihtyisä paikkansa yhteiskunnassa. Siihen päästään turvallisuuden ja vaurauden, yhteistyön ja vapauden politiikalla.

Kokoomus

ei pysty edellä esitettyä ohjelmaa yksin toteuttamaan. Kokoomuksen asema ja mahdollisuudet ovat kuitenkin viime vuosina tuntuvasti vahvistuneet:
Eduskuntavaaleissa 1958 puolue lisäsi äänimääräänsä noin 40.000:lla. Vuoden 1960 kunnallisvaaleissa tuli tähän lisäksi noin 30.000 uutta äänestäjää.
Uusi vaihe kokoomuksen toiminnassa alkoi sen jälkeen kun puolue oli 1957 uudistanut ohjelmansa ja tullut entistä aktiivisemman yhteiskuntapolitiikan
ajajaksi. Kokoomuksen toiminnassa on uutta ajan vaatimaa sisältöä. Kokoomus on käynyt läpi sen uudistumisen, jonka edessä monet muut puolueet olosuhteiden pakottamina ovat. Kokoomus on valmiina harjoittamaan politiikkaa, jota 1960-luku vaatii.

Neljän vuoden politiikka

johti umpikujaan ja eduskunnan hajoittamiseen. Nyt äänestetään jälleen neljän vuoden politiikasta. Mutta nyt äänestetään uuden politiikan puolesta. Nyt äänestetään

MAAHAN UUSI JA ENTISTÄ PAREMPI EDUSKUNTA

KOKOOMUS