Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/103
Kansallinen Kokoomus
Tavoitteena parempi arki - Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelma
- Puolue: Kansallinen Kokoomus
- Otsikko: Tavoitteena parempi arki - Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelma
- Vuosi: 2003
- Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma
TAVOITTEENA PAREMPI ARKI - KOKOOMUKSEN KUUDEN KOHDAN OHJELMA
Kokoomus kantaa vastuuta koko Suomesta. Talouden hyvä hoito on kaiken perusta. Siltä pohjalta voimme kehittää yhteiskuntaa, huolehtia tasapainoisesta aluekehityksestä ja vahvistaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta.
1) LAPSIPERHEILLE PALAA VIHREÄ VALO
Perheiden mahdollisuuksia valita lapselleen sopivin hoitomuoto on parannettava. Kokoomus nostaa kotihoidontuen 280 euroon kuukaudessa.
Kokoomus korottaa alle 7-vuotiaiden lapsilisiä kymmenellä eurolla kuukaudessa. Yksinhuoltajakorotusta nostetaan vähintään viidellä eurolla kuukaudessa.
2) KOULUTUKSEEN JA OSAAMISEEN PANOSTAMINEN KANNATTAA AINA
Koulun pitää olla turvallinen paikka oppia ja opettaa. Tämä edellyttää riittävän pieniä opetusryhmiä ja erityistä ohjausta tarvitsevien lasten huomioonottamista. Kokoomus sitoutuu koulurahojen korottamiseen 60 miljoonalla eurolla.
Korkeakoulujen perustutkimusmäärärahoja korotetaan 45 miljoonalla eurolla.
3) HYVÄT TERVEYSPALVELUT ON TAATTAVA KAIKILLE
Sairaan ihmisen on päästävä lääkärin vastaanotolle kaikkialla Suomessa ilman viivytystä. Erikoislääkärille on päästävä viimeistään kolmen viikon kuluessa. Leikkausjono ei saa kestää 3-6 kuukautta kauempaa. (Hoitotakuu)
Tällä kansalla on varaa huolehtia kunnolla veteraanien ja ikäihmisten palveluista.
4) ARJEN JA YMPÄRISTÖN TURVALLISUUS ON PERUSOIKEUS
Huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Kokoomus lisää kenttäpoliiseja 100:lla nykyisestä.
Ympäristön suojelemiseksi Kokoomus vaatii kaikkiin Itämerellä liikennöiviin öljytankkereihin kaksoisrungon ja ympärivuotiseen käyttöön kaksi öljyntorjunta-alusta.
5) TYÖTTÖMYYTTÄ ON ALENNETTAVA UUSIN KEINOIN JA YRITTÄJYYTTÄ ON EDISTETTÄVÄ
Työllisyyden parantamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi työn teettämisen sivukuluja alennetaan porrastaen ne palkkatason mukaan. Tämä lisää etenkin palvelualojen työpaikkoja.
Kokoomuksen mielestä yrittäjätuloa on edelleen verotettava yhdenkertaisesti.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 1 500 euroon. Näin tuetaan perheiden jaksamista ja ikääntyvien ihmisten kotona asumista, luodaan uusia työpaikkoja sekä vähennetään harmaata taloutta.
6) ANSIOTULON VEROTUSTA ON KEVENNETTÄVÄ
Talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi on jatkettava tuloveron alentamista. Ansiotulojen verotusta tulee keventää noin prosenttiyksikkö vuodessa.
1) LAPSIPERHEILLE PALAA VIHREÄ VALO
A) Kokoomus esittää kotihoidon tuen nostamista 280 euroon kuukaudessa. Tämä parantaa perheiden mahdollisuuksia valita lapselleen sopivin hoitomuoto.
Lasten kotihoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Kotihoidon tuella lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai esimerkiksi sukulainen tai yksityinen päivähoidon tuottaja.
Kotihoidon tuki koostuu tasasuuresta hoitorahasta ja vanhempien tuloihin sidotusta hoitolisästä. Kokoomus esittää hoitorahan korottamista 280 euroon kuukaudessa. Tällä hetkellä hoitoraha on 258,28 euroa kuukaudessa.
Kotihoidon tukena maksetaan myös kotona hoidettavasta yli 3-vuotiaasta sisaruksesta erityistä korotusta.
Esityksen kustannusvaikutus julkiseen talouteen vuositasolla on 21,6 miljoonaa euroa. Valtio vastaa kokonaisuudessa tästä kustannuksesta. Kotihoidon tuen kustannukse (senkin jälkeen, kun tukea Kokoomuksen esityksen mukaan on korotettu) ovat selvästi pienemmät kuin yhteiskunnan tuki kunnalliseen päivähoitoon.
B) Kokoomus esittää alle 7-vuotiaiden lapsilisän korottamista kymmenellä eurolla kuukaudessa. Korotus kohdistetaan alle kouluikäisiin lapsiin, koska usein perheen tulot ovat alkuvaiheessa alimmillaan ja koska lasten päivähoito aiheuttaa perheelle välittömiä kustannuksia toisin kuin maksuton peruskoulu.
Kymmenen euron korotus alle 7-vuotiaiden lapsilisiin merkitsee nykytilanteeseen verrattuna seuraavaa:
(nykytilanne) korotuksen jälkeen
1. lapsi (90,00) | 100,00 |
2. lapsi (110,50) | 120,50 |
3. lapsi (131,00) | 141,00 |
4. lapsi (151,50) | 161,50 |
5. lapsi (172,00) | 182,00 euroa kuukaudessa |
Esityksen kustannusvaikutus julkiseen talouteen vuositasolla on 48 miljoonaa euroa.
C) Kokoomus esittää, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan viidellä eurolla kuukaudessa.
Tällä hetkellä maksetaan yksinhuoltajalle jokaisesta lapsesta lapsilisä korotettuna 33,60 eurolla kuukaudessa. Kokoomuksen esityksen toteuduttua lapsilisän yksinhuoltajakorotus on jatkossa 38,60 euroa kuukaudessa.
Esityksen kustannusvaikutus julkiseen talouteen vuositasolla on 9,5 miljoonaa euroa vuodessa.
2) KOULUTUKSEEN JA OSAAMISEEN PANOSTAMINEN KANNATTAA AINA
"Koulun pitää olla turvallinen paikka oppia ja opettaa. Tämä edellyttää riittävän pieniä opetusryhmiä ja erityistä ohjausta tarvitsevien lasten huomioonottamista. Kokoomus sitoutuu koulurahojen korottamiseen 60 miljoonalla eurolla."
Peruskoulujen rahoitusta lisäämällä helpotetaan koulujen arkea:
- annetaan koulutuksen järjestäjille mahdollisuus laadukkaamman koulutuksen tuottamiseen,
- pienennetään opetusryhmien kokoa,
- palkataan lisää pätevyysvaatimukset täyttäviä opettajia,
- lisätään tukiopetusta, erityisopetusta ja opinto-ohjausta.
Perusopetuksen valtionosuuksiin lisätään ensi vaalikaudella 60 miljoonaa euroa tasokorotuksena. Tasokorotus tehdään nostamalla perusopetuksen laskennallista, oppilaskohtaista yksikköhintaa. Lisäksi perusopetuksen opiskelijamäärät lähtevät laskuun vuoden 2003 jälkeen. Opiskelijamäärien pienentyminen ei tarkoita valtion rahoituksen vähentymistä, joten perusopetuksen yksikköhinnat nousevat myös tätä kautta.
"Korkeakoulujen perustutkimusmäärärahoja korotetaan 45 miljoonalla eurolla."
Suomen nykyiset vahvuudet ovat pitkälti itse luotuja. Näitä ovat korkeatasoinen koulutus- ja tutkimusjärjestelmä sekä osaava työvoima. Suomalaisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan perusta on yliopistolaitos. Yliopistojen ja koko tutkimusjärjestelmän tulevaisuuden haaste on kyetä yhdistämään korkeatasoinen erityisosaaminen ja monipuolinen asiantuntijuus näiden hyödyntäjille.
Tiedon ja osaamisen merkitys korostuu aluekehityksessä. Alueiden omat vahvuudet ja kehitystekijät ovat kestävän ja tasapainoisen kehityksen perusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vahvistuva rooli aluekehityksen vetureina vaatii tuekseen monipuolista, erikoistunutta ja verkostoitunutta tutkimustoimintaa.
Julkista tutkimus- ja innovaatiorahoitusta yliopistoille on vahvistettava 45 miljoonalla eurolla vuoteen 2007 mennessä. Tämä tarkoittaa yliopistojen tutkimusrahoituksen korottamista 375 miljoonasta eurosta 420 miljoonaan euroon. Tähän lisämäärärahatarpeeseen päätyi valtion Tiede- ja teknologianeuvoston linjaus "Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen" (12.12.2002). Katsauksessa tarkastellaan Suomen lähivuosien tiede- ja teknologiapolitiikan keskeisiä kehittämishaasteita ja esitetään niitä koskevia linjauksia. Erityistä huomiota kiinnitetään myös innovaatiotoiminnan nopeasti kansainvälistyvään toimintaympäristöön ja sen Suomelle tuomiin rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutospaineisiin.
3) HYVÄT TERVEYSPALVELUT ON TAATTAVA KAIKILLE
Hoitoa tarvitsevan ihmisen on päästävä asianmukaiseen hoitoon kaikkialla Suomessa ilman viivytystä. Hoitoon pääsy turvataan erityisellä hoitotakuulla. Asiasta säädetään lailla ja tarkemmin sitä täsmentävällä asetuksella.
Hoitotakuun on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2005. Kokoomus esittää, että hoitotakuun toteuttamiseksi nostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia siten, että ne vuonna 2005 ovat 100 miljoonaa euroa korkeammalla tasolla kuin nyt.
Hoitotakuu merkitsee sitä, että kansalaisen
- on päästävä lääkärin vastaanotolle ilman viivytystä viimeistään kolmessa päivässä;
- on päästävä erikoislääkärille viimeistään kolmessa viikossa lähetteen kirjoittamisesta;
- on päästävä lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon (esim. leikkaukseen) tavallisesti enintään kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa.
Hoitoon pääsystä vastaa kunta. Mikäli hoitoa ei määräajassa voida antaa asuinkunnan tai kuntayhtymän tuottamana, on niiden hankittava se muilta palveluntuottajilta, esimerkiksi yhdistyksiltä tai yrityksiltä tai toisilta kunnilta tai kuntayhtymiltä.
Tällöinkin kunta vastaa terveyspalvelun laadusta. Asiakkaalta perittävä hoitomaksu on sama kuin se olisi, jos kunta tuottaisi palvelun itse.
Lääketieteellisesti perustellun hoidon toteuttaminen edellä esitettyjen enimmäisaikojen puitteissa säästää julkisia voimavaroja. Selvitysten mukaan hoidon viivästymisestä johtuvat kulut (sairauspäivärahat, lääkekustannukset, sosiaalitoimen kulut) ylittävät sekä työikäisessä että eläkeikäisessä väestössä hoidosta koituvat kulut. Hoidon viivästymisen on useissa tutkimuksissa osoitettu voimakkaasti lisäävän sairaseläkkeelle jäämisen riskiä.
Hoitotakuu sisältyy kansalliseen terveysprojektiin. Hoitotakuun toteuttaminen edellä todetulla tavalla edellyttää STM:n arvion mukaan kuntien valtionosuuden lisäämistä 100 miljoonalla eurolla nykytasoon verrattuna.
4) ARJEN JA YMPÄRISTÖN TURVALLISUUS ON PERUSOIKEUS
Huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Kokoomus lisää kenttäpoliiseja 100:lla nykyisestä.
Kansalaisten perusteltu huoli arjen turvallisuudesta edellyttää poliisien määrän lisäämistä. Kansalaisten turvallisuutta vahvistavaa poliisin läsnäoloa kaduilla ja kylillä on kyettävä lisäämään.
Varsinkin moninainen huumerikollisuus ja yhä huolestuttavammaksi käyvä järjestäytynyt rikollisuus edellyttävät poliisille uusien toimintavaltuuksien lisäksi myös tuntuvasti lisää voimavaroja.
Suuren haasteen poliisien määrän kehitykselle lähivuosina muodostaa poliisimiesten eläköityminen. Nostamalla Tampereen poliisikoulun opiskelijamäärät maksimitasolle voidaan saavuttaa tavoiteltu sadan poliisin lisäys lähivuosina.
Poliisien määrän lisäyksen kustannusvaikutus (koulutus-, palkka- ja toimintamenot) on 17,5 miljoonaa euroa.
Ympäristön suojelemiseksi Kokoomus vaatii kaikkiin Itämerellä liikennöiviin öljytankkereihin kaksoisrungon ja ympärivuotiseen käyttöön kaksi öljyntorjunta-alusta.
Itämeri on äärimmäisen herkästi haavoittuva meri. Yhä lisääntyvä öljytankkeriliikenne ja siihen liittyvä onnettomuusriski muodostaa akuutin uhan Itämerelle samoin kuin sen rantojen asukkaille., eläimistölle ja kasvillisuudelle. Suomen tulee toimia EU:ssa ja muillakin foorumeilla sen hyväksi, että kaikilta Itämerellä liikennöiviltä öljytankkereilta vaaditaan kaksoisrunko.
Rajavartiostolla on kaksi tehokasta alusta, jotka on tarkoitus peruskorjata vuosina 2004-2006. Alukset tulee tässä yhteydessä varustaa ympärivuotiseen käyttöön soveltuviksi öljyntorjunta-aluksiksi.
Öljyntorjuntaominaisuuksien rakentaminen laivoihin maksaa yhteensä 11 miljoonaa euroa.
5) TYÖTTÖMYYTTÄ ON ALENNETTAVA UUSIN KEINOIN JA YRITTÄJYYTTÄ ON EDISTETTÄVÄ
"Työllisyyden parantamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi työn teettämisen sivukuluja alennetaan porrastaen ne palkkatason mukaan. Tämä lisää etenkin palvelualojen työpaikkoja."
Palautusmalli on lähtöisin Pasi Holmin ja Vesa Vihriälän syyskuussa 2002 ilmestyneestä tutkimuksesta Matalan tuottavuuden työn tuki. Tarpeellinen keino työllisyyden parantamiseksi Suomessa.
Laman jälkeen syntyneet uudet työpaikat ovat osaamisvaatimuksiltaan erilaisia ja useimmiten korkeampaa koulutustasoa vaativia kuin laman myötä kadonneet työpaikat. Tehokas tapa luoda esimerkiksi juuri palvelualoille lisää työvoiman kysyntää ja uusia työpaikkoja on alentaa työn hintaa keventämällä työnantajamaksuja porrastetusti palkkatason mukaan. Vastaavia järjestelmiä on voimassa mm. Ranskassa ja Hollannissa.
Holmin ja Vihriälän esittämä malli on työntekijäkohtainen ja perustuu työntekijän kuukausipalkkaan. Työnantaja maksaa työntekijän palkan sivukuluineen nykykäytännön mukaisesti, ja valtio palauttaa jälkikäteen työnantajalle sovitun osan matalapalkkaisista työntekijöistä maksetuista työnantajamaksuista. Maksupalautus määritellään liukuvaksi kuukausipalkan mukaan, niin ettei se aiheuta työnantajalle esim. kannustimia palkkojen jäädyttämiseen jollekin tietylle tasolle.
Palautusjärjestelmän käyttö aloitetaan vaalikauden kestävällä kokeilulla, jonka vaikutuksia seurataan tarkasti. Kokeilu mitoitetaan 0,25 %:in bruttokansantuotteesta (noin 350 milj. euroa/ vuosi, eli puolet esitetystä täysimääräisestä mallista). Mikäli kokeilu jo vaalikauden aikana osoittautuu selkeästi onnistuneeksi, voidaan sitä laajentaa siirtämällä määrärahoja aktiivisesta työvoimapolitiikasta työnantajamaksujen palautusjärjestelmään.
"Kokoomuksen mielestä yrittäjätuloa on edelleen verotettava yhdenkertaisesti."
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmällä taataan se, ettei yritystuloa veroteta kahteen kertaan. Järjestelmästä hyötyvät lähtökohtaisesti eniten kotimaisessa omistuksessa olevat pien- ja keskisuuret yritykset. Näitä yrityksiä on Suomen yrityskannasta 99,8 prosenttia, ne työllistävät yksityisen sektorin henkilöstöstä 61 prosenttia ja muodostavat yli puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Omassa osakeyhtiössään toimiva yrittäjä on noin puolessa näistä yhtiöistä.
Miksi järjestelmä pitää säilyttää?
- Ns. Arvelan työryhmän ehdotusten mukaisesti yrittäjän voitosta maksama vero nousisi 43,75 prosenttiin nykyisen 29 %:n sijaan. Tämä veronkiristys vähentäisi yritysten kannattavuutta, ja siten myös yrittäjyyttä. Suomessa on päinvastoin lisättävä ja edistettävä yrittäjyyttä.
- Järjestelmä on nykymuodossaan taannut veronsaajalle ennätysmäiset tulot ja samalla veronmaksajan näkökulmasta kohtuullisen verorasituksen.
- Järjestelmä on kannustanut yrittäjää sijoittamaan omaan yritykseensä ja siten vähentänyt velan osuutta yritysten rahoituksesta eli tervehdyttänyt yritysten taseita.
- Kohtuullinen verokanta takaa yrittäjälle myös korvauksen siitä riskistä, joka liittyy hänen ja hänen perheensä toimeentuloon sekä yritykseen sijoitetun pääoman menettämiseen.
"Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 1 500 euroon. Näin tuetaan perheiden jaksamista ja ikääntyvien ihmisten kotona asumista, luodaan uusia työpaikkoja sekä vähennetään harmaata taloutta."
Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä on kotona tehty työ, kuten kodin tai pihan siivous, oman asunnon tai kesämökin remontti sekä hoito- ja hoivatyö. Yrittäjälle tai yleishyödylliselle yhteisölle maksettavasta työkorvauksesta saa vähentää 60 %. Työnantajana toimiva kotitalous saa vähentää palkan sivukulut ja 10 % varsinaisista palkkauskuluista. Vähennyksen enimmäismäärä on 1150 euroa vuodessa ja omavastuu on 100 euroa.
Vähennys tehdään verosta, joten sen vaikutus on tuntuvampi kuin tulosta tehtävien vähennysten. Vähennys on henkilökohtainen eli sen voivat tehdä molemmat perheen vanhemmat.
Kotitalousvähennyksen teki vuonna 2001 yhteensä 72 000 henkilöä. Kotitalousvähennyksen käyttäjien määrä on kasvussa. Vähennyksen avulla luotavien uusien työtilaisuuksien määrä lisääntyy kun yhä useampi perhe oppii hyödyntämään vähennysmahdollisuutta.
Kotitalousvähennystä edelleen kehittämällä edistetään perheiden mahdollisuuksia käyttää ulkopuolista työvoimaa kotona tehtäviin töihin. Vähennyksen enimmäismäärän nostaminen lisää kotityöpalveluiden kysyntää ja luo alalle yhä uusia työpaikkoja. Samalla vähennyksen avulla tuetaan työn jakamista eli perheiden selviytymistä arjen paineissa.
6) ANSIOTULON VEROTUSTA ON KEVENNETTÄVÄ
"Talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi on jatkettava tuloveron alentamista. Ansiotulojen verotusta tulee keventää noin prosenttiyksikkö vuodessa."
Ansiotulojen verotuksen keventäminen toteutetaan siten, että veronkevennys koskee kaikkia tuloluokkia. Kunnille aiheutuvat veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti.
Kuluvalla vaalikaudella ansiotulojen verotusta on kevennetty yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. Ensi vaalikaudella toteutettavat kevennykset vähentävät valtion tuloja noin 2 miljardilla eurolla.
Työn ankaralla verotuksella on tutkimusten mukaan negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Korkea verokiila nostaa työn hintaa ja siten vähentää työvoiman kysyntää. Korkea verotus vaikuttaa myös siihen, ettei työnteko aina ole kannattavaa.
Kansainvälisesti ansiotulojen verotuksen keventäminen on selkeä suuntaus. Verokilpailu kiristyy Euroopan sisällä. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa ansiotulojen verotus on yhä ankaraa. Korkea ansiotulojen verotus voi aiheuttaa osaavan, ammattitaitoisen työvoiman siirtymistä pois Suomesta.
7) PAREMPI ARKI - MITÄ TÄMÄ KAIKKI MAKSAA?
Kuuden kohdan ohjelman kustannusvaikutukset vuositasolla vuoteen 2007 mennessä:
+ menojen lisäys - tulojen vähennys
1.) Lapsiperheille palaa vihreä valo kotihoidon tuen korotus + 21,6 alle 7-vuotiaiden lapsilisien korotus + 48 yksinhuoltajien lapsilisien korotus + 9,5 YHTEENSÄ + 79,1
2.) Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen kannattaa aina koulutuksen valtionosuuksien korotus + 60 korkeakoulujen perustutkimusmäärärahat + 45 YHTEENSÄ + 105
3.) Hyvät terveyspalvelut on taattava kaikille hoitotakuun toteuttaminen + 100 YHTEENSÄ + 100
4.) Arjen ja ympäristön turvallisuus on perusoikeus poliisien määrän lisäys + 17,5 (koulutus-, palkka- ja toimintamenot) öljyntorjunta-alukset(kertaluonteinen meno) + 11 YHTEENSÄ + 28,5
5.) Työttömyyttä on alennettava uusin keinoin ja yrittäjyyttä on edistettävä palkan sivukulujen porrastus + 350 kotitalousvähennyksen parantaminen - 10 YHTEENSÄ + 350 - 10
6.) Työnteon verotusta on kevennettävä ansiotulojen veronkevennykset -2 000 YHTEENSÄ + 662,6 - 2 010 YHTEENSÄ vaikutus budjettitasapainoon -2 672,6
Vertailun vuoksi:
- Kuluvalla vaalikaudella valtion menot ovat lisääntyneet noin miljardilla eurolla. Kun kuitenkin korkomenoja on saatu pienennettyä noin 1,2 mrd. eurolla, ovat yhteenlaskettuna hallinnonalojen menot vuonna 2003 noin 2,2 mrd. euroa suuremmat kuin vuonna 1999.
- Kuluvalla vaalikaudella (2000-2003) toteutettujen veronkevennysten (pl. inflaatiotarkistukset ja työnantajan sivukulujen kevennykset) kokonaissumma on yhteensä 2,5 mrd. euroa.
Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelma perustuu arvioon, jonka mukaan talous kasvaa 2004-2007 keskimäärin 3 %:n vuosivauhtia.
Tämä luku on suurin piirtein sama kuin viime vuosina keskimäärin. Vuodet 1999 (4,1 %) ja 2000 (6,1 %) olivat nopean kasvun vuosia ja vuodet 2001 (0,7 %) sekä 2002 (VM:n ennuste 1,3 %) selkeästi hitaamman kasvun vuosia. Keskimäärin kasvu vuosina 1999-2002 oli siten runsaat 3 % vuodessa.
Bruttokansantuotteen kasvusta ensi vaalikauden aikana on esitetty seuraavia arvioita:
2003 / 2004 / 2005 / 2006
Etla (4.12.2002) 2,7 / 2002-2006 ennuste: keskimäärin 3 %
Suomen Pankki (9.9.2002) 2,8 / 3,3 / - / -
VM (marraskuu 2002) 2,8 / 2,6 / 2,5 / 2,4
Nordea (21.11.2002) 3,0 / 3,8 / - / -
OECD (joulukuu 2002) 3,2 / 3,8 / - / -
Valtion velkaa kyetään lyhentämään
Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelman ollessa kokonaisuudessaan voimassa valtion menot ovat noin 660 miljoonaa euroa suuremmat ja valtion tulot ovat noin 2 miljardia euroa pienemmät kuin vuonna 2003. On aivan selvä, että ohjelman sisältämien toimenpiteiden lisäksi valtion menot tulevat nousemaan ja tulot vähenemään muistakin syistä.
Tällaisia jo tiedossa olevia syitä menojen kasvulle ovat mm. palkkakustannusten nousu, eläkemenojen kasvu, ikääntymisen aiheuttamat terveydenhuoltokustannukset, kehitysyhteistyömäärärahojen lisäys yms. Tiedossa on myös, että valtion tulot vähenevät mm. alkoholi- ja autoverojen keventyessä.
Tiedossa oleva menojen kasvu (ja tulojen vähentyminen) sekä Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelman toteuttaminen 3 %:n talouskasvun oloissa jättää laskelmien mukaan valtion talouden ylijäämäiseksi.
Näin ollen Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelman toteuttaminen mahdollistaa valtion velan lyhentämisen ensi vaalikaudella.