Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/1041

Kansallinen Kokoomus

Terve sisäilma - Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimenpide-ehdotukset kuntapäättäjille


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Terve sisäilma - Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimenpide-ehdotukset kuntapäättäjille
  • Vuosi: 2017
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

TERVE SISÄILMA

KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KUNTAPÄÄTTÄJILLE

Terve sisäilma kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin

1) Sisäilmaongelmiin on suhtauduttava vakavasti ja reagoitava viivytyksettä!"

Terveellinen sisäilma on jokaiselle meistä kuuluva oikeus, joka ei kuitenkaan huolestuttavan usein tällä hetkellä toteudu. Sisäilmaongelmat vaikuttavat monessa kunnassa ratkaisevasti ihmisten arkeen niin työssä, koulussa kuin vapaa-ajalla. Tämä ei ole hyväksyttävää.

Terveellisen sisäilman turvaaminen edellyttää lukuisia tekijöitä: toimivan ja huolletun ilmanvaihtojärjestelmän rakennuksessa, rakennusten suunnitelmallista kunnossapitoa, huolenpitoa, oikea-aikaista puuttumista esiin tulleisiin ongelmakohtiin, huolellista rakentamista, rakentamisen valvontaa ja käyttäjien koulutusta.

Lainsäädännön kautta on oltava riittävän vankat vaateet varmistaa rakentamisen standardien toteutuminen. Päävastuu julkisten rakennusten sisäilmaongelmiin puuttumisesta ja ennaltaehkäisemistä on kunnilla. Kuntien vastuu toteutuu ei lakiin perustuvien toimintatapojen kautta, joiden tulee olla kunnossa. Näissä kuntatason toimintatavoissa tulee huolehtia, että kunnan ja yksilön tasolla voimme kukin vaikuttaa sisäilmaongelmien tunnistamiseen, ongelmien hoitamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Esitämme tässä pamfletissa ehdotuksia monista konkreettisista uusista ja jo tiedossa olevista tavoista, joilla ongelmat voidaan ehkäistä tai hyvässä tapauksessa jopa ratkaista.

Sisäilmaongelmat eivät ole vain homeen aiheuttamia

Sisäilmaongelma ei tarkoita aina homeongelmaa. Kun oireiden epäillään johtuvan sisäilman laadusta, on selvitettävä syyt oireiden taustalla. Sisäilman laatu on monien eri tekijöiden summa. Terveyshaittoja sisäilmassa voivat aiheuttaa useat eri tekijät; fysikaaliset, kemialliset ja biologiset. Fysikaalisia tekijät ovat muun muassa lämpöolosuhteet ja veto. Kemiallisia tekijöitä, jotka aiheuttavat oireilua, ovat esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt ja puhdistusaineet. Biologisia tekijöitä ovat sisäilmassa olevat hiukkaset, mikro-organismit, siis esimerkiksi homesienet. Lisäksi sisäilmassa olevat hiukkaset, kuidut ja pölyt aiheuttavat ärsytystä. Myös puutteellinen tai väärin toimiva ilmanvaihto on yleinen sisäilmaongelmien aiheuttaja.

Sisäilmaongelmien oireet ja haitat ovat moninaisia

Sisätiloissa vietetään noin 90 prosenttia ajasta vuorokaudessa, mikä jo itsessään osoittaa, kuinka merkittävää on kyetä puuttumaan sisäilman ongelmiin. Sisäilmaongelmien aiheuttamat terveyshaitat voidaan luokitella altistumiseen, oireiluun ja sisäilmasta sairastumiseen. Oireista yleisimpiä ovat erilaiset hengitystieoireet, ihon ärsytysoireet ja erilaiset yleisoireet. Sisäilman epäpuhtauksien ja oireiden välisestä yhteydestä on olemassa tieteellistä näyttöä. Sisäilmaongelmille altistumisen pitkittyminen voi johtaa sairastumiseen, joka aiheuttaa ensin työpaikkakyvyttömyyttä ja pahimmillaan ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä.

Syntyneet terveyshaitat ja niiden hoito sekä sairauspoissaolot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Sisäilmaongelmat tulevat yhteiskunnalle monin tavoin kalliiksi. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2013 tekemän arvion mukaan sisäilmaongelmien aiheuttamat terveyshaitat maksavat yhteiskunnalle 450 miljoonaa euroa vuodessa. Sisäilmasairauksien aiheuttamalle inhimilliselle kärsimykselle hintalappua ei voida laskea.

Kuntien keskeinen tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen on terveyden edistäminen. Osana tämän tehtävän hoitamista kuntien tulee ennaltaehkäistä rakennustensa kunnosta aiheutuvia terveysongelmia. Sisäilmaongelmista aiheutuvia terveyshaittoja ei tule väheksyä ja tilanteen korjaamisesta on otettava vastuu. Haastamme kaikki tulevat Kokoomuksen valtuutetut sisäilmatalkoisiin turvaamaan terve sisäilma. Kokoomuslaisessa kunnassa kitketään sisäilmaongelmat.

Sisäilmaongelmiin tulee puuttua matalalla kynnyksellä

Jokaiseen epäilyyn kiinteistöjen sisäilmaongelmista tulee suhtautua vakavasti ja havaittuihin ongelmiin tulee puuttua nopeasti. Haasteena voi usein olla se, että julkisten tilojen hallinnointi on jaettu eri tahoille ja hallinnolla ei välttämättä ole selkeitä prosesseja siitä, miten sisäilmaongelmiin puututaan. Vastaisuudessa jokaisella julkisten rakennusten käyttäjällä tulee olla tiedossa, miten epäiltyihin ongelmiin puututaan. Julkisten rakennusten ylläpitäjien tulee osoittaa selkeä yksittäinen taho, johon voidaan olla yhteydessä ongelmia epäiltäessä. Matalan kynnyksen ilmoittaminen luo luottamusta toimijoihin ja antaa jokaiselle tosiasiallisen mahdollisuuden saada epäilemänsä ongelma nostetuksi esille.

Terveelliseen ympäristöön tarvitaan niin suunnittelun, toteutuksen, kunnossapidon ja huollon kuin käytönkin osalta tietoa, asiantuntemusta ja yhteistyötä. Esimerkiksi koulujen ylläpito voi olla kunnassa jaettu useammalle eri toimijalle, joiden välistä saumatonta yhteistyötä tarvitaan kiinteistön hyvän ylläpidon turvaamiseksi. Kokoomuslainen kunta uudistaa ei vain kunnan palvelut, vaan koko hallinnon ja toimintatavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäväksi.

Sisäilmaongelmiin varautumiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset:

  • Kunnassa on oltava päiväkoteihin, kouluihin ja sairaaloihin sopiva poliittisessa päätöksenteossa hyväksytty sisäilmanongelmien kitkentäohjelma, jossa toimijoiden vastuut ja toiminta on kuvattu. Ohjelmassa tulee määritellä koko kunnan toimintaan yhteinen toimintamalli sisäilmaongelmatilanteiden käsittelyyn. Ohjelmassa tulee määritellä kunnan eri toimijoiden välille selkeä vastuunjako siitä, kenen kunnan toimijan vastuulle kuuluu mikäkin toimenpide epäillystä sisäilmaongelmasta tehdyn ilmoituksen jälkeen.
  • Jokaiselle päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden tilojen käyttäjälle tulee olla selvää, miten hän voi ilmoittaa eteenpäin epäilemästään sisäilmaongelmasta.
  • Kunnalla tulee olla valmis viestintäsuunnitelma havaittuja sisäilmaongelmia varten, jotta kaikilla on käytettävissä tilannetieto esim. verkkosivustolla. Mahdollisten ongelmien tullessa ilmi tulee kouluissa ja päiväkodeissa järjestää vanhempainilta ja työpaikoilla henkilöstöinfo, jossa ongelmasta ja sen ratkaisemisesta viestitään avoimesti.
  • Jokaiseen kuntaan tarvitaan oma kuntakohtainen moniammatillinen sisäilmatyöryhmä. Tämän lisäksi jokaista kiinteistöä varten on oltava valmiina sisäilmatyöryhmä, joka aktivoituu, jos oireita alkaa ilmetä
  • Koulujen ja päiväkotien lasten ja henkilökunnan sekä sairaaloiden henkilökunnan oireilua ja sairastavuutta seurataan aktiivisesti. Kaikki epäilykset sisäilmaongelmista, kuten vanhempien yhteydenotot mahdollisesta ongelmasta, otetaan vakavasti
  • Hoitoalan henkilökunnalle tulee antaa jatkuvasti riittävää koulutusta sisäilmaongelmaisten potilaiden hoitamiseen siten, ettei ongelmia vähätellä

Epäiltyjen sisäilmaongelmien tunnistamiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset:

  • Jos sisäilmaongelmiin liittyviä oireita ja sairauksia havaitaan, kiinteistön sisäilmatyöryhmä aktivoituu välittömästi ja aloittaa ongelman selvittämisen ja päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä, kuten sisäilmatutkimuksien käynnistämisestä.
  • Sisäilmatyöryhmän selvityksen jälkeen tulee ryhtyä viivytyksettä tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten sisäilmaongelmaisten tilojen eristämiseen korjauksien ajaksi ja väistötilojen käyttöönottoon tarvittaessa.
  • Tutkimukset pitää tehdä asiantuntijoita käyttäen
  • Home- ja kosteusvaurioisten kiinteistöjen käyttö tulee minimoida ennen korjaustoimenpiteitä. Tarvittaessa on järjestettävä väliaikaiset terveet tilat.
  • Sisäilmaongelmaisten tilojen käyttöä tulee rajoittaa heti, kun ongelma on viranomaisten toimesta havaittu. Kunnalla on syytä olla valmiiksi mietitty väistötilastrategia ja väistötilat, jotta turhilta kustannuksilta vältytään. Kunnan sisäilmatyöryhmä seuraa kuntien rakennuksista tehtyjä havaintoja
  • Sisäilmaongelmia epäiltäessä aloitetaan välittömästi tutkimukset, jotka toteutetaan sertifioidun sisäilma-asiantuntijan tekemänä
  • Lisätään homekoirien käyttöä osana sisäilmatutkimusten tekemistä

2) Sisäilmaongelmat ennaltaehkäistään käyttämällä rakennuksia oikein

Rakennukset eivät kestä, jos niitä käytetään väärin tai niiden huolto- ja korjaustoimet laiminlyödään. Koulujen, päiväkotien ja sote-rakennusten käyttö- ja huoltokirja tulee laatia kunnolla ja siihen sitoutumista tulee hyödyntää kiinteistönhuollon hankintakriteerinä. Huolto- ja käyttökirja tukee kiinteistönhoidon kilpailuttamista, kiinteistönhoitosopimusten laatimista sekä hoito- ja huoltotyötä, että niiden valvontaa. Kiinteistöhuollolla tulee olla riittävä tieto siitä, millaista huoltoa rakennus tarvitsee. Rakennuksen oikeanlaisen käytön varmistamiseksi tulee tilojen käyttäjien ja siivoushenkilökunnan koulutuksesta huolehtia.

Toimenpide-ehdotukset:

  • Vanhoissa rakennuksissa tehdään ammattilaisen toimesta rakennuksen kunnossapitosuunnitelma ja huoltosuunnitelma, joiden noudattamisen laiminlyönnistä aiheutuu sanktioita.
  • Jokaisella julkisella tilalla on oma tilasta vastaava henkilö. Esimerkiksi kouluilla olisi oma koulurakennuksen vastuuhenkilö, joka toimii monitoimihenkilönä lipun nostosta koulun tilojen kunnosta huolehtimiseen.
  • Pieni toimikin saattaa ratkaista - puhdistetaan joka vuosi ilmanvaihtokanavat

3) Terveellinen rakennus lähtee hyvästä tilaamisesta ja rakennustyön laadusta samalla rahalla voidaan myös tällöin saada enemmän

Rakennuksen käyttökelpoisuuden perusta luodaan sillä hetkellä, kun päätöksiä rakennuttamisesta tehdään. Jos tilauspäätöksessä, sopimuksessa ja urakka-ajan valvonnassa ei huolehdita tavalla tai toisella siitä, että rakennuksen terveellisenä säilymisestä pidetään huolta, ovat ongelmat valmiita jo heti alussa. Ensinnäkin rakennushankkeiden suunnittelussa ja tilaamisessa tulee huolehtia, että rakennustyön laatuun liittyvät minimistandardit huomioidaan. Urakoitsijoilta tulee vaatia tietyn rakennustavan noudattamista ja sopimuksien tulee tukea tämän noudattamista. Lisäksi kaikkien työvaiheiden tulee olla pätevän ja puolueettoman rakennustyön valvojan tarkistamia ja hyväksymiä.

Kunnissa tulee miettiä, miten rakentamiseen käytettävissä olevat määrärahat saadaan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Käytännössä noin kerran vuodessa kunnan päättäjät hyväksyvät investointilistojen myötä priorisointeja siitä, mikä hanke on kiireisin. Usein listalta puuttuu akuutteja kohteita, ja sen lisäksi vielä peruskorjaushankkeita siirretään eteenpäin. Rahoituksen lisääminen ei yksin auta, vaan tulee pohtia, miten asioita voidaan tehdä paremmin.

Rakennushankkeiden suunnitteluun liittyvät toimenpide-ehdotukset:

  • Kaavoitetaan koulut, päiväkodit ja terveyskeskukset sellaisille tonteille, jotka ovat hyviä rakentamisen näkökulmasta. Kun vältetään merenpohjia, suo- ja järvipohjatontteja, radonpitoisia ja korkean pohjaveden alueita, alennetaan kalliita perustuskustannuksia
  • Kunnissa päätettävien rakennushankkeiden priorisointi- ja tarvelistojen määrittelyssä nostetaan terveen sisäilman laatu korkeaksi painotustekijäksi
  • Uusia tai väliaikaistiloja voidaan hankkia myös olemassa olevista rakennuksista, kuten esimerkiksi toimistorakennuksista tai muiden oppilaitosten ylimääräisistä tiloista vanhemmille ikäluokille. Tästä esimerkkinä Espoon SAAS-malli, jossa lukiokoulupalvelu on väistötilanteessa siirretty Aalto-yliopistonkampukselle
  • Jokaisessa rakennushankkeessa tulee arvioida, onko korjaaminen kannattavaa, vai tulisiko rakentaa kokonaan uusi rakennus. Korjaustoimista tulee tehdä taloudelliset analyysit yhdistettynä oppimisympäristöjen nykyaikaistamiseen. Rakennusten käyttäjien terveys ja oppimisen tarpeet tulee priorisoida riittävän keskeiselle sijalle korjausrakentamisessa
  • Prototyypeistä toimivien ratkaisujen toistamiseen tai muokkaamiseen - aina ei kannata tehdä monumenttia, vaan mieluummin muuntojoustavaa standardirakentamista. Hyödynnetään tehtyjä rakennuskonseptiratkaisuja nykyistä laajemmin, mistä on hyviä kokemuksia muun muassa Ruotsista
  • Rakennushankkeiden toteuttamisessa nimetään aikataulussa pysymisestä huolehtiva vastuutaho, joka vastaa siitä, että rakennushanke saadaan vietyä aikataulussa ja tarvittaessa huolehdittua oikea-aikaisesti väistötilojen jatkamisesta hankkeen mahdollisesti viivästyessä
  • Allianssimallien käyttö, eli rakentaminen ja suunnitteleminen tehdään yhdessä ja asetetaan hintakatto asetettujen kriteereiden pohjalta. Allianssimalli on projektin toimintamalli, joka toteutetaan keskeisten sidosryhmien yhteisellä organisaatiolla, jossa yhdessä jaetaan projektin riskejä. Mallissa periaatteina ovat avoimuus ja yhdessä tehtävä päätöksenteko, johon liittyy palkitsemis- ja sanktiomallit osapuolille. Ne on sidottu ennalta määritettyihin tavoitekustannus- ja avaintulostavoitteisiin.
  • Elinkaarirakentaminen, "leasingmalli", on keino saada toimiala oppimaan ja löytämään kestävän rakentamisen keinot.
  • Elinkaarimalli pitää sisällään koko paketin suunnittelusta, investoinnin toteutukseen, tilan huollon ja ylläpidon sekä rahoituksen. Näissä tulee huomioida vaihtoehtolaskelmien tekeminen - omistammeko itse vai vuokraammeko tilan ulkoa kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna elinkaaren aikana?

Rakennushankkeiden tilaamiseen ja rakennusaikaan liittyvät toimenpide-ehdotukset:

  • Hankkeella täytyy olla aktiivinen ammattilainen vetäjänä ja ammattitaitoinen puolueeton rakennustyön valvoja. Hanke pitää suunnitella huolellisesti. Suunnitteluvaiheessa tulee päättää yhteensopivista rakennus-, rakenne- ja talotekniikan vaihtoehdoista ja kilpailuttaa rakentamisen ammattilaisten toimesta
  • Urakkatarjouksia tulee arvioida nykyistä laajemmasta näkökulmasta. Hinnan lisäksi tulee arvioida urakoitsijan sitoutumista laatustandardeihin ja sitoutua osoittamaan niiden noudattaminen rakennustyössä
  • Rakennusurakoista sovittaessa tulee kiinnittää huomiota urakkasopimukseen. Urakkasopimus tulee laatia siten että hanke on mahdollista toteuttaa annetussa ajassa asianmukaisesti siten, että rakenteiden kuivumiselle on varattu reilusti aikaa rakentamisen aikana ja rakenteiden työnaikaisesta suojauksesta huolehditaan. Sopimukseen tulee laatia ja liittää rakennustyömaan kosteudenhallintasuunnitelma, jotta estetään rakenteiden ja materiaalien rakennusaikainen kastuminen ja siten varmistetaan, että lopputuotteessa tulee terveellinen käyttää. Urakkasopimuksessa on myös sovittava sanktioista sopimuksen vastaisen toiminnan johdosta, sopimussakko on yksinään riittämätön tai se tulee määrätä aikapoikkeaman sijasta laatupoikkeamasta
  • Rakennusurakkaa tulee ohjata kokonaisuutena. Suunnittelu- ja rakentaminen sekä muut erilliset suunnitelmat sähkö-, LVI- ja automaatio huomioidaan osana suunnittelua ja rakentamista