Kokoomuksen EU-vaaliohjelma 2019: Uskomme Eurooppaan

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen 24 vuotta. Suomalaiset ovat käyttäneet euroa käteisenä 17 vuotta.

Yli 55 000 suomalaista nuorta on ollut Erasmus-vaihdossa eurooppalaisissa korkeakouluissa. Suomessa on kuluneen parinkymmenen vuoden aikana ollut yli 70 000 Erasmus-opiskelijaa. Komission mukaan maailmassa oli jo vuonna 2014 miljoona Erasmus-vauvaa eli vaihdossa toisensa löytäneiden nuorten lasta.

Eurooppalaisuus on meille arkea. Maasta toiseen on kulkeutunut kokemuksia, ystävyyssuhteita ja kielitaitoa, mikä on sitonut meitä tiiviimmin yhteiseen Eurooppaan. Arkipäiväistyminen on hyvä asia.

Samalla tiedostamme, että EU-jäsenyys on enemmän kuin arkea. Se on valinta: valinta kuulua läntiseen arvoyhteisöön. Taloudellinen valinta. Se on meille turvallisuusvalinta. Se on meille järkivalinta: maanosamme kohtaa haasteita, joihin löydämme ratkaisut vain yhdessä. Suomen on oltava aktiivinen ja aloitteellinen ratkaisujen luomisessa.

Uskomme, että aktiivisena osana länttä Suomi pärjää parhaiten kansainvälisillä areenoilla.

Kokoomus on Suomen johtava Eurooppa-puolue. Uskomme, että aktiivisena osana länttä Suomi pärjää parhaiten kansainvälisillä areenoilla.

Vahva Euroopan unioni tarkoittaa vahvempaa itsenäistä Suomea. EU:n kannattaminen ei tarkoita kritiikittömyyttä. Kokoomus haluaa kehittää unionia paremmaksi.

Euroopan unionin tulee olla liberaalin demokratian arvojen vahva puolestapuhuja, joka on kansainvälisesti yksittäisiä jäsenvaltioitaan vaikuttavampi. Unionin perusarvoihin kuuluvat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo sekä vapaus niin medialle kuin yksilöille ilmaista kantansa.

EU:n pitää olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Suuria asioita, joihin meidän pitää yhdessä keskittyä ovat kestävä kasvu, ilmastonmuutoksen hillintä, turvallisuus ja puolustus, muuttoliikkeen hallinta sekä vapaan, sääntöperusteisen maailmankaupan puolustaminen.

Kokoomuksen Eurooppa-linjaus

Kestävä Eurooppa

• Suomen tulee EU:n puheenjohtajuuskaudellaan ottaa johtajuus ilmastoasioissa ja esittää EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
• Kestävän kehityksen budjetointi on otettava osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä.
• Tuetaan toimia kiertotalouden vahvistamiseksi ja jätteiden hyötykäytön lisäämiseksi.

Suomi osana talouden suurvaltaa

• Syvennetään sisämarkkinoita, jotta kansalaiset pääsevät hyötymään niistä täysimääräisesti.
• Tehdään EU-tasolla sääntelyä, joka mahdollistaa eikä tukahduta digitaalisen ja palveluliiketoiminnan syntymistä ja kasvua.
• Vaikutetaan aktiivisesti sääntöperusteisen maailmankaupan puolesta.
• Jatketaan EU-tason ja kansainvälisen tason yhteistyötä veronkierron ja harmaan talouden torjunnassa.
• Painotetaan jokaisen jäsenmaan vastuuta omasta taloudestaan.

Yhteistyö luo turvallisuutta

• EU:n on tehtävä enemmän Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi.
• Vahvistetaan EU:n keskinäistä avunantoa käytännössä esittämällä yhteisiä harjoituksia muiden jäsenmaiden kanssa.
• Varaudutaan hybridi- ja kyberuhkiin ja kehitetään valmiuksia niiden torjumiseen yhdessä. Suomeen perustettu hybridiosaamiskeskus on avainasemassa.

Vastuullinen maahanmuuttopolitiikka

• Tuetaan elinolojen kehitystä erityisesti turvapaikanhakijoiden lähtöalueilla ja edistetään kokonaisvaltaista kriisinhallintaa.
• Vahvistetaan yhteiskuntien vakautta, demokratiakehitystä ja tasa-arvoa kehitysyhteistyöllä.
• Vahvistetaan EU:n ulkorajavalvontaa ja tehostetaan yhteistyötä turvapaikkakäsittelyssä.
• Hyvinvoiva, turvallinen ja yhtenäinen Euroopan unioni
• Lisätään eurooppalaista yhteistyötä osaamisen vahvistamisessa ja tutkimuksessa.
• Asetetaan oikeusvaltioperiaatteen vaaliminen EU-rahoituksen ehdoksi.
• Otetaan EU:n jäseneksi vain sellaisia maita, jotka ovat siihen yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja oikeudellisesti valmiita.
• EU:n globaalin roolin vahvistamiseksi lisätään määräenemmistöpäätöksiä ulkopolitiikassa.

Kestävä Eurooppa

Ilmastonmuutos on aikakautemme suurin haaste. Uuden talouskasvun on perustuttava kestävien, uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön, puhtaaseen teknologiaan ja vähähiilisyyteen. Tämä edellyttää kestävää teollista tuotantoa ja luonnonvarojen käyttöä.

Kestävä kehitys on ymmärrettävä isona mahdollisuutena. Ympäristöstä huolehtiminen ja talouskasvu eivät ole vastakkaisia asioita. Kestävän kehityksen budjetointi on otettava osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä. EU:n ja sen jäsenmaiden on tehtävä entistäkin määrätietoisempia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Suomen on tuettava ja edistettävä yhteistyötä komission ilmastostrategian seitsemällä strategisella alalla, jotka ovat energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden käyttö, puhdas, turvallinen ja verkottunut liikkuvuus, kilpailukykyinen teollisuus ja kiertotalous, infrastruktuuri ja yhteenliitännät, biotalous ja luonnolliset hiilinielut sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti syksyllä 2018 korostaa, että ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen. Aikaisemmin tavoitteena pidetty kahden asteen nousu käytännössä tuplaisi ilmastonmuutoksen vaikutukset verrattuna puolentoista asteen nousuun. Erityisesti napajäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu sekä koralliriuttojen tuhoutuminen nousevat esille seurauksina ilmaston lämpenemisestä. Peliä ei ole kuitenkaan menetetty. On aika toimia.

Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen vaatii uusien energiamuotojen, kiertotalouden ja biopohjaisten raaka-aineiden edistämistä.

Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen vaatii uusien energiamuotojen, kiertotalouden ja biopohjaisten raaka-aineiden edistämistä. EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050. EU:n päästökauppajärjestelmä on tehokas keino hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi, mutta liian pieni hiilidioksiditonnin hinta ei ohjaa päästöjä alas riittävän nopeasti. Unionin päästövähennystavoitetta on kiristettävä 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisätaakka on pääosin jyvitettävä päästökauppasektorille. On varmistettava myös itäisen ja eteläisen Euroopan pysyminen tavoitteissa. Suomen tulee EU:n puheenjohtajuuskaudellaan ottaa johtajuus ilmastoasioissa ja esittää EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä.

Jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan, on EU:n yhä vahvemmin panostettava puhtaan energian tuotantoon. Kestävän ja turvallisen energian saannin kannalta keskeistä on energiaunionin edistäminen sekä riittävien tutkimus- ja kehitysresurssien kohdentaminen alalle. Euroopan on pyrittävä vähentämään riippuvuuttaan ulkopuolisesta energiasta ja panostettava myös jäsenmaiden rajat ylittävien eurooppalaisten superverkkojen ja sitä kautta aitojen energiamarkkinoiden syntymiseen.

Liikenne tuottaa neljänneksen kaikista EU-alueen päästöistä. Se on myös ainoa sektori, jossa päästöt ovat kasvaneet. Ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat vain lisääntymään, joten eri keinot päästöjen vähentämiseksi on otettava käyttöön. Liikennesektoria on sähköistettävä nopeasti ja kestävien biopolttoaineiden käyttöä on lisättävä etenkin raskaassa liikenteessä ja lentoliikenteessä. Sähköautojen akkutuotannossa on varmistettava ympäristövastuullisuus. Polttoaineiden ja autoteknologian lisäksi erityisesti paremmalla kaupunkisuunnittelulla, logistiikalla ja digitalisaatiolla on vielä paljon saavutettavissa.

Metsäpolitiikasta on päätettävä jatkossakin kansallisesti. Kuitenkin eurooppalainen energia- ja ilmastopolitiikka koskettaa myös metsiä. Suomen on näytettävä EU:lle ja muulle maailmalle esimerkkiä kestävässä metsänhoidossa. EU:n muovistrategia luo uusia mahdollisuuksia suomalaisille kestäville innovaatioille. Samalla kun biopohjaiset materiaalit korvaavat fossiilisia raaka-aineita entistä laajemmin, on muistettava pitää huolta hiilinielujen säilymisestä elinvoimaisina.

Kiertotalous nousee entistä keskeisempään rooliin jätteen muuttuessa valmistuksen ja energiantuotannon raaka-aineeksi. Tulevalla EU-kaudella on otettava rohkeasti kantaa kierrätykseen, hävikin pienentämiseen ja edistettävä luonnonvarojen kestävää käyttöä Euroopan laajuisesti. Muovituotteita on korvattava kestävillä vaihtoehdoilla ja muovijätteen vieminen EU:n ulkopuolelle on kiellettävä, ellei sitä osoiteta selvästi kierrätettävän kestävästi.

Ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi tulee tarkastella myös muutoksen vaatimia sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin luonnonhaittoihin sekä äärimmäisiin sääilmiöihin on varauduttava jatkossa paremmin. Ilmastonmuutos tuo muutoksia myös maatalouspolitiikkaan sääilmiöiden aiheuttaessa toisella puolen Eurooppaa kuivuutta, toisaalla tulvia. Ruoantuotannon omavaraisuus on myös turvallisuuskysymys. Laadukkaan maatalouden harjoittamisen mahdollisuus tulee säilyttää jokaisen jäsenvaltion ulottuvilla, mutta samalla uudistaen EU:n maataloustukijärjestelmää pyrkien kohti ilmastokestävää ja markkinapohjaista maatalouspolitiikkaa.

Suomi osana talouden suurvaltaa

Taloudellinen yhteistyö ja sen kautta vaurauden luominen on aina ollut Euroopan unionin ytimessä.

EU-politiikassa kokoomus on kuluneella kaudella painottanut vastuullista talous- ja rahaliiton kehittämistä, EU:n yhteisen kauppapolitiikan merkitystä sekä osaamisen, tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden merkitystä kasvun ja työllisyyden edistämisessä.

Euroopan unioni tarjoaa Suomelle pääsyn osaksi maailman suurinta sisämarkkinaa. Suomen taloudellinen hyvinvointi on keskeisesti riippuvainen EU-alueesta, joka on tärkein vientimarkkinamme. Sisämarkkinoiden syventäminen ja niiden toiminnan tehostaminen on juuri Suomen kaltaisen maan etujen mukaista. Ennen kaikkea kansalaiset hyötyvät toimivista sisämarkkinoista. Sisämarkkinoiden ytimen muodostavat neljä liikkumisvapautta eli tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus. Pääsy EU:n sisämarkkinoille vaatii kaikkien neljän vapauden kunnioittamista.

Sisämarkkinoiden kehitys vaatii panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäksi digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Digitaalisiin sisämarkkinoihin kuuluu esimerkiksi datan liikkuvuuden ja siihen liittyvien ansaintamallien kehittäminen. Sisämarkkinalainsäädännön tulee elää ajassa ja mahdollistaa yhä joustavampaa kaupankäyntiä. Tavoitteena tulee olla turhien normien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.

Tavoitteena tulee olla turhien normien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.

Veronkiertoa ja harmaata taloutta on torjuttava aktiivisesti niin kansallisella, eurooppalaisella kuin kansainvälisellä tasolla. Yritysverotuksen laskentatavan harmonisointi edesauttaisi verovälttelyn torjuntaa ja vähentäisi samalla useissa EU-maissa toimivien yritysten hallinnollista taakkaa. Siten se osaltaan helpottaisi myös suomalaisten yritysten kasvua EU-alueelle.

Talous- ja rahaliiton kehittämisessä on edelleen työnsarkaa. Ylivelkaantuminen, markkinakurin puute sekä jäsenvaltioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys ovat talous- ja rahaliiton merkittävimmät ongelmat. Vakaus- ja kasvusopimuksen kunnioittaminen ja rakenteellisten uudistusten aikaansaaminen jäsenvaltioissa ovat erittäin tärkeitä euron uskottavuuden sekä valuuttajärjestelmän vakauden vuoksi. Velkajärjestelymekanismin hallittu käyttöönotto takaisi sijoittajavastuun toteutumisen. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa on vahvistettava ja niiden noudattamista vaadittava tiukemmin, on kyseessä suuri tai pieni jäsenmaa.

Pankkiunioni tulisi saattaa valmiiksi jäsenvaltioiden yhdessä sopimien suuntaviivojen mukaisesti. Yhteisestä talletussuojasta voidaan aloittaa keskustelut, mutta ei ennen kuin nykyisiä riskejä on riittävästi vähennetty. Myös pääomamarkkinaunionia tulee edistää. Yksityinen riskien jakaminen pääomamarkkinoiden kautta on keskeistä euron vakaudelle. Se myös vähentää painetta valtioiden välisen yhteisvastuun lisäämiseen.

Unionin monivuotista rahoituskehystä eli budjettia on käytettävä eurooppalaista lisäarvoa tuoviin tarkoituksiin. Budjetin suuruutta täytyy arvioida ensisijaisesti sen sisällön kautta. Tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin panostaminen tukee talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista kaikkialla Euroopassa. Lisäykset Horisontti- ja Erasmus+ -ohjelmiin sekä uusien teknologioiden tai teknologiaratkaisujen rahoittamiseen ovat oikea suunta. Yhteisiä haasteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää, muuttoliikkeen hallintaa, turvallisuutta ja puolustusyhteistyötä, kannattaa rahoittaa yhdessä.

EU:n budjetti on painottunut perinteisesti maatalouteen sekä sosiaali-, rakenne- ja koheesiopolitiikkaan. Molempia ohjelmia on vuosien varrella uudistettu strategisempaan suuntaan painottamalla muun muassa ympäristöllisiä tai älykkään erikoistumisen elementtejä tukien jakamisessa. Nämä painotukset ovat olleet edullisia Pohjois- ja Itä-Suomelle. Tätä pitäisi painottaa edelleen pelkän tuotannon tai infrastruktuurin rahoittamisen sijaan. Maaseudun kehittämisrahaston osuus EU-budjetissa tulee säilyttää kohtuullisena, jotta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristön suojeluun liittyvät tavoitteet eivät vesity.

Suomen kannalta yksi keskeisistä sisämarkkinoiden liikenneinfrastruktuurihankkeista on TEN-T ydinverkon valmistuminen vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon valmistuminen vuoden 2050 loppuun mennessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pääratahankkeeseen Helsingistä Tornion kautta Tukholmaan. Jotta sisämarkkinat toimivat entistä tehokkaammin, onkin Verkkojen Eurooppa -kokonaisuuden toteutumista tuettava niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Aitoja eurooppalaisia sisämarkkinoita ei synny ennen kuin digitaalista ja palvelu-ulottuvuutta kehitetään edelleen kohti aidosti integroitua suuntaa sekä yhteisiä pelisääntöjä. Samalla korkeasta kuluttajansuojasta ja tuoteturvallisuudesta on pidettävä kiinni. Euroopan unionin rahoittamana tehtävät digitaaliset hankkeet on syytä tuoda laajemman yleisön hyödynnettäväksi. Myös digitaalisten hankkeiden tulosten kuten sisältöjen, palveluiden, sovellusten ja niiden lähdekoodin tulisi olla kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä.

Tutkimuspolitiikassa tulisi painottaa ennen kaikkea tulevaisuuden globaalin kilpailukyvyn kannalta merkittävien yleiskäyttöisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Vuosikymmenen tai kahden sisällä tekoäly sekä muut merkittävät uudet innovaatiot alustatalouden sekä materiaaliteknologian parissa muuttavat kansalaisten ja yritysten toimintaa yhtä merkittävästi kuin aiemmin esimerkiksi sähkö tai internet. Digitalisaation nopeaan kehitykseen liittyy etiikkaan ja sääntelyyn liittyviä haasteita, joita on pohdittava jo tulevalla kaudella. Eurooppalainen sääntely ei saa tukahduttaa innovaatioita, mutta samalla sen on myös taattava yksityisyydensuoja sekä kansalaisten turvallisuus.

Yhteistyö luo turvallisuutta

EU:n on tehtävä enemmän Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi ja kansalaisten suojelemiseksi.

Puolustusyhteistyö on alue, jolla EU-jäsenmaat voivat saavuttaa merkittävää eurooppalaista lisäarvoa. Jäsenvaltiot voisivat parantaa avunantolausekkeen toimivuutta käytännössä harjoittelemalla yhdessä.

Heikentynyt turvallisuustilanne on tiivistänyt EU:n rivejä erityisesti turvallisuuden saralla. EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on edennyt parissa vuodessa enemmän kuin koko EU:n olemassaolon aikana. Puolustusyhteistyö tukee kansallista suorituskykyä, parantaa ulkoisiin uhkiin varautumista, sekä edesauttaa sotilaallisen avun saamista ja antamista. Suomelle on tärkeää keskinäisen avunantolausekkeen sitoumus, joka vahvistaa samanaikaisesti EU:n ja Suomen turvallisuusasemaa.

EU-Nato-yhteistyö edistää Suomen turvallisuutta.

EU:n piirissä tapahtuva turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on Natoa täydentävää, ja molemmilla vahvistetaan eurooppalaisia suorituskykyjä. EU-Nato-yhteistyö edistää Suomen turvallisuutta. EU:ta jättämässä olevalla Isolla-Britannialla on Euroopan suurimmat asevoimat, ja se on syytä pitää tiiviisti yhteistyössä mukana myös tulevaisuudessa.

Kaikki yhteistyö turvallisuudessa ja puolustuksessa on sotilasliittoihin kuulumattomalle Suomelle turvallisuutta lisäävä tekijä. Pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä, puolustusmenojen vuosittaisella arvioinnilla sekä tutkimukseen ja suorituskykyihin tarkoitetuilla rahastoilla pyritään vahvistamaan Euroopan omaa toimintakykyä. Jäsenmaiden kannattaa lisätä myös yhteisiä hankintoja ja puolustusyhteistyön sujuvoittamiseksi tulisi vahvistaa lainsäädäntökehikkoa, esimerkiksi sotilaskaluston liikkuvuuden osalta.

Perinteisen puolustusyhteistyön lisäksi Euroopassa on varauduttava hybridi- ja kyberuhkiin ja kehitettävä valmiuksia niiden torjumiseen. Hybridiuhat ovat luonteeltaan niin moninaisia, että niihin vastaamisessa tarvitaan sekä EU:ta että Natoa. Suomeen perustettu hybridiosaamiskeskus on avainasemassa. Sen lisäksi on laajemmin vahvistettava esimerkiksi medialukutaitoa, yhtenäistettävä käytäntöjä sekä vaihdettava tiiviimmin tietoa jäsenmaiden viranomaisten välillä.

Kokoomus korostaa kokonaisvaltaista lähestymistä kansainvälisiin ongelmiin. Sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan, rauhanvälityksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun yhteensovittaminen on keskeinen työväline kriisien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa.

Siviilikriisinhallinta on EU:n vahvuus globaalissa yhteisössä. Yhteiseen puolustukseen kuuluu myös riittävä poliittinen ja materiaalinen valmius tarvittaessa toimia lähialueilla syttyvissä kriiseissä. Konfliktien ehkäisyn ja potentiaalisten kriisien monitoroinnin on oltava nykyistä huomattavasti merkittävämmässä roolissa EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa.

Vastuullinen maahanmuuttopolitiikka

Kansainvälisten konfliktien ja turvattomuuden aiheuttaman pakolaisuuden ja muuttoliikkeen lisäksi ilmastopakolaisten määrän ennakoidaan moninkertaistuvan tulevaisuudessa.

Muuttoliikkeen hallinta edellyttää massiivisia toimia Euroopan unionilta ja jäsenmailta. Se tarkoittaa lisää yksityisiä investointeja, kauppaa, kehitysyhteistyötä, kriisinhallintaa ja ylipäätään kahdenvälistä yhteistyötä. Jos EU ei onnistu tässä, edessä on lisää köyhyyttä, konflikteja, pakolaisuutta ja radikalisoitumista.

Euroopan unioni tarvitsee paremman yhteisen turvapaikkapolitiikan. EU:n ulkorajojen täytyy toimia tehokkaasti ja turvallisesti. Turvapaikkapolitiikassa painopistettä on siirrettävä rajan yli tapahtuvasta hallitsemattomasta hakemisesta kiintiöpakolaisuuteen ja EU:n ulkorajalla tapahtuvaan hakemusten käsittelyyn. EU:n ulkorajojen valvonnan on oltava uskottavaa. Toisaalta laillisten maahantuloreittien täytyy olla kunnossa. Jos EU ei onnistu tässä, edessä on lisää yhteiskunnallista levottomuutta EU-jäsenmaissa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia pitää vahvistaa ja tukea. Tehokas ulkorajavalvonta on viime kädessä keino varmistaa, että kaikille eurooppalaisille tärkeä ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n sisällä voidaan pitää voimassa.

Erityisesti tyttöjen koulutus on avainasemassa vakaiden sekä turvallisten kehittyvien yhteiskuntien rakentamisessa.

EU:n tulee toimia etulinjassa kansainvälisen rauhan ja vakauden edistämisessä ja tukea työtä, joka keskittyy pakolaisuuden juurisyiden torjuntaan. Kehitysyhteistyön, jolla pyritään parantamaan erityisesti Afrikan mantereen elinolosuhteita, tulisi lisätä paikallisväestön luottamusta tulevaisuuteen ja kohentaa naisten sekä lasten yhteiskunnallista asemaa. Erityisesti tyttöjen koulutus on avainasemassa vakaiden ja turvallisten kehittyvien yhteiskuntien rakentamisessa.

Kokoomuksen mielestä EU:n tulee kulkea kohti järjestelmää, jossa kansainvälisen suojelun tarjoaminen siirtyy suoraan kriisialueilta ja pakolaisleireiltä noutamiseen rajat ylittävän turvapaikanhaun sijaan. EU:n yhteisestä pakolaiskiintiöstä sopiminen olisi ennen kaikkea tapa saada Euroopan suuret maat oikeudenmukaisessa suhteessa mukaan kiintiöpakolaistyyppiseen mekanismiin. On löydettävä tapa sopia tästä siten, että samalla vastapainona rajoitetaan omaehtoiseen rajanylittämiseen perustuvaa turvapaikanhakua tehokkaasti.

Yhdenkään jäsenmaan ei pidä joutua turvapaikanhakijoiden määrän odottamattoman kasvun takia kohtuuttomaan tilanteeseen. Yhteisesti sovitulla taakanjakomekanismilla on valmistauduttava ennakolta tilanteeseen, jossa jonkin jäsenmaan kohtuullisesti hallittavissa oleva määrä turvapaikanhakijoita ylittyisi. On Suomen kansallisen edun mukaista, että tällaisiin tilanteisiin on valmiina yhteisesti sovittu malli maiden välisistä sisäisistä siirroista, sillä ilman sitä on todennäköistä, että turvapaikanhakijat siirtyvät maasta toiseen hallitsemattomasti.

Hyvinvoiva, turvallinen ja yhtenäinen Euroopan unioni

Turvallisuuspolitiikka, talouskasvun perustan vahvistaminen ja teknologinen kehitys ovat tärkeitä, mutta ne ovat lopulta vain välineitä tehdä ihmisten elämästä parempaa.

Myös Euroopan unioni on rakennettu ennen kaikkea kansalaistensa hyväksi. Koulutus, kulttuuri, terveys ja taidot ovat jokapäiväisen elämänlaatumme kannalta tärkeitä elämänalueita. Unionin jäsenenä pystymme, ja meidän kannattaa, olla mukana vahvistamassa näiden teemojen eurooppalaista lisäarvoa.

Euroopan unionin vaurauden ja menestyksen perustana ovat koulutetut ja osaavat kansalaiset, jotka saavat tehdä mielekästä työtä. Työelämä on nyt isossa murroksessa; globalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio muuttavat yhteiskuntia sekä talouden ja työelämän rakenteita. Siksi entistä tärkeämmäksi on noussut jokaisen mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan läpi työelämän. Tässä koko Euroopalla, mutta myös Suomella on paljon tehtävää. Työ on kaiken hyvinvoinnin ja kasvun perusta.

Siksi kokoomus on ehdottanut yhdeksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden painopisteeksi osaamista ja koulutusta. Osaamisen ja koulutustason nostamisella ja ylläpitämisellä voimme kääntää työelämän murrokseen liittyvät haasteet mahdollisuuksiksi.

Populismin nousu Euroopassa korostaa kansalaisten osallistamisen tärkeyttä poliittisessa päätöksenteossa. Euroopan unioni on usein vaikeiden kansallisten päätösten syntipukkina. Unionin tuomat konkreettiset hyödyt tulisikin tuoda selkeämmin esille samalla kun kansalaiset on tuotava myös EU-päätöksenteon keskiöön. Tulevaisuutta ja luottamusta vahvistettaessa on tärkeää, että EU kuuntelee yhä herkemmällä korvalla jäsenmaidensa kansalaisia sekä uskaltaa keskustella avoimesti myös arvopohjaa haastavista kysymyksistä.

Suomella on erityinen rooli sananvapauden, oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon puolestapuhujana.

Ollakseen ulkoisesti uskottava perusarvojen puolestapuhuja, EU:n on pidettävä arvoistaan johdonmukaisesti kiinni myös sisäisesti. Suomella on erityinen rooli sananvapauden, oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon puolestapuhujana. Oikeusvaltiomekanismi, jonka avulla komissio voi seurata oikeusvaltiotilanteen kehittymistä jäsenmaissa, sai alkunsa Suomen, Saksan, Hollannin ja Tanskan kirjeestä komissiolle kokoomuksen ollessa pääministeripuolue vuonna 2013. Oikeusvaltioperiaatteen vaalimisen asettaminen EU-rahoituksen ehdoksi on tervetullut muutos, jonka puolesta kokoomus on puhunut.

Demokraattiset arvot ovat yhtä tärkeät unionin sisällä kuin suhteessa ulkovaltoihin, kuten Turkkiin ja Venäjään. Turkki ei ole nykyisessä tilassaan valmis EU-jäsenyyteen. Uusien EU:n jäsenmaiden tulee täyttää poliittiset, taloudelliset sekä oikeudelliset jäsenyyskriteerit - muun muassa vakaiden instituutioiden, toimivien markkinoiden sekä unionin yhteisiin periaatteisiin sitoutumisen kautta. EU:n laajentuminen itsessään ei ole tavoiteltavaa, elleivät uudet jäsenvaltiot ole taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti valmiita sekä sitoutuneita yhteiseen eurooppalaiseen näkemykseen tulevaisuudesta.

Euroopan unionin ulkopolitiikan on oltava aidon yhteistyön alue yhteisen suuremman hyvän tavoittamiseksi eikä jäsenmaiden keskinäisen kilpailun kenttä. Juuri ulkopolitiikan saralla tiiviisti integroitunut, yhtenäinen Eurooppa tuottaisi suurimman hyödyn jäsenmailleen esimerkiksi tukemalla demokraattista talouskehitystä lähialueilla ja kehityspolitiikassaan sekä muun muassa vaikuttamalla YK-järjestelmään tai maailmankaupan periaatteisiin omien arvojensa mukaisesti. Määräenemmistöpäätösten käyttö ulkopolitiikassa mahdollistaisi EU:n aktiivisemman roolin maailmassa.

Suurvaltapolitiikassa EU:n tulee toimia yhtenäisesti jäsenmaidensa puolesta. Yhteisiä tavoitteita, joiden päälle on mahdollista rakentaa kestävälle pohjalle perustuvaa yhteistyötä, on kyettävä löytämään idästä ja lännestä. Yksi yhteistyön mahdollistava kokonaisuus on arktiseen alueeseen liittyvät kysymykset. EU:n on entistä tärkeämpää vahvistaa suhteitaan Yhdysvaltoihin kaikilla tasoilla. Minskin sopimuksen toimeenpano on edellytys Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin takia asetettujen EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden purkamiselle. Suhteessaan Kiinaan, EU:n tulee vahvistaa yhteistyötä globaalikysymyksissä, mutta samalla pitää kiinni kauppaan ja investointeihin liittyvistä intresseistään ja ihmisoikeuksiin liittyvistä periaatteistaan.

Suomen EU-puheenjohtajakausi vuoden 2019 jälkipuoliskolla tulee kriittiseen aikaan Brexitin ollessa ajankohtainen, päätettäessä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä ja uuden komission muovatessa seuraavaa viisivuotisohjelmaansa. EU:n sisällä Brexit-neuvottelut ovat tuoneet vauhtia unionin uudistamiseen ja jopa vahvistaneet jäsenmaiden yhtenäisyyttä. Euroopassa on nyt tilaa jäsenmaille, joilla on ideoita ja aktiivinen ote kehittämistyöhön.

Brexit muuttaa Euroopan unionia. Suomen ei pidä vain sopeutua Britannian lähtöön. Meidän tulee luoda uusia ja vaalia vanhoja yhteistyösuhteita samanmielisiin jäsenmaihin. Pohjoisten jäsenmaiden valtiovarainministereistä koostuva Hansa-ryhmä on saanut yhtenäisen äänensä kuuluviin talous- ja rahaliiton kehittämisessä.

Suomen on suhtauduttava puheenjohtajuuskauteensa ja EU-politiikkaan yleensä kunnianhimoisesti. EU ei ole edunvalvonnan kohde. EU olemme me. Kokoomuksen linja ei ole jarruttaa eurooppalaista yhdentymistä, vaan viedä sitä haluamaamme suuntaan. Yhtenäinen ja vahva EU kykenee edustamaan jäsenmaitaan ja kansalaisiaan kansainvälisillä areenoilla. Suomen on painotettava EU:n ulkosuhteissa nimenomaan yhteisellä äänellä puhumista sen sijaan, että Euroopan ääntä käyttäisivät yksittäisten jäsenmaiden johtajat. Yhtenäisenä ulkoisesti toimiva EU kykenee tuottamaan turvallisuutta ja hyvinvointia kansalaisilleen enemmän kuin kukin jäsenmaa yksin.

Mitä vahvempi EU, sitä vahvempi on Suomen itsenäisyys.