K62020 - Kuusi kohtalonkysymystä kaksikymmentäluvulle

Kansallisen Kokoomuksen lähivuosien tavoiteohjelma

Visio koronan jälkeisestä Suomesta

Koronakriisistä selvinnyt ja yhdessä uudelleen rakennettu Suomi on hyvinvoiva, tasa-arvoinen ja turvallinen maa. Se on uudistunut työllä, yritteliäisyydellä sekä tiedolla ja teknologialla, mutta myös vastuullisella ja välittävällä asenteella. Vallitseva ilmapiiri Suomessa on tulevaisuuteen uskova, kannustava ja luova. Sen sijaan, että maassa nähdään ongelmia, yhä useampi näkee ratkaisuja.

Suomen koulutustaso on noussut, joka toisella suomalaisella on korkeakoulututkinto ja jokaisella suomalaisella nuorella vähintään toisen asteen tutkinto. Perheet voivat hyvin, ja niillä on tarvitessaan mahdollisuus saada ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista tukea. Jokainen lapsi saa hyvät valmiudet opinpolulleen varhaiskasvatuksesta sekä mahdollisuuden harrastaa. Jokaisella peruskoulusta valmistuvalla on jatko-opintoihin riittävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Suomi on maa, jossa kasvaa tasapainoisia, avarakatseisia ja kansainvälisiä nuoria, joilla on laaja-alainen osaaminen ja jotka kykenevät itsenäiseen ongelmanratkaisuun ja elämänhallintaan. Suomessa on Euroopan matalin nuorisotyöttömyys.

Suomi on kriisien jälkeen saatu jälleen kasvuun panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, keventämällä verotusta ja poistamalla työn, yrittämisen ja muun toimeliaisuuden esteitä. Suomalaista omistajuutta pidetään tärkeänä ja arvossaan. Maastamme on tullut jälleen houkutteleva ja kansainvälisesti kiinnostava investointien kohde. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus vaurastua palkkatyöllä ja yrittämällä. Senioreita arvostetaan, ja eläkeiän saavuttaneet tuovat kokemustaan ja osaamistaan niin työelämään kuin muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Jokainen voi luottaa siihen, että saa ikääntyä arvokkaasti ja saa tarvitsemaansa hoivaa.

Suomen suuret kaupunkikeskukset tunnetaan siitä, että ne ovat Euroopan luovimpia paikkoja, joissa syntyy jatkuvasti uusia ajatuksia ja innovaatioita. 2020-luvulla kaupunkien tärkeimmäksi polttoaineeksi on muodostunut henkinen pääoma. Kansalaisyhteiskunta on vahva, kaupungeissa on vireää kansalaistoimintaa, ja kulttuurin merkitys on noussut. Vastakkainasettelua kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä ei ole. Kaikki kotiseudut ovat tärkeitä, ja kaikki alueet menestyvät omia vahvuuksiaan hyödyntämällä.

Tulevaisuuden Suomi on kestävän kehityksen yhteiskunta. Kaiken yhteiskunnallisen toiminnan läpäisee ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Olemme oppineet elämään niin, että luonnon monimuotoisuus ja ihmiselämä ovat sopusoinnussa keskenään. Suomi on onnistunut yhdistämään pienenevät päästöt ja paranevan elintason. Suomi on hyvinvoinnissa muiden Pohjoismaiden tasolla ja maailman kärkeä uusien toimintatapojen hyödyntämisessä.

Suomi on osaamisella menestynyt aktiivinen kansainvälinen toimija, joka luo turvallisuutta erityisesti omille lähialueilleen. Suomi edistää oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista globaalisti niin kahdenvälisesti kuin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Suomi on jäsen kaikissa keskeisissä läntisen yhteistyön järjestöissä, myös Natossa.

Suomi on maailman turvallisin maa ja vahvin oikeusvaltio. Vaikka maailma on entistäkin keskinäisriippuvaisempi, Suomi on pystynyt vastaamaan tehokkaasti kansainvälistä turvattomuutta luoviin ilmiöihin. Suomessa on kyvykäs ja laaja, asevelvollisuuteen perustuva armeija, ja kansalaisten maanpuolustustahto on korkealla. Ihmiset luottavat toisiinsa, ja myös viranomaisiin ja instituutioihin luotetaan.

Suomi on toiminnallaan asettanut esimerkin, miten maa voi olla menestyvä ja toteuttaa kestävän kehityksen päämääriä samalla, kun ihmiset ovat vapaita ja kansalaisoikeudet kunniassa. Euroopan Unioni lukeutuu maailman johtaviin toimijoihin niin ulkopolitiikassa kuin taloudessa. Eurooppalainen yhteistyö on keskittynyt kysymyksiin, joissa yhteinen päätöksenteko tuottaa lisäarvoa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vapaakaupan ja maahanmuuton kysymyksiin on löydetty kestäviä, rajat ylittäviä ratkaisuja.

Uudelleen rakennettu Suomi on maa, jossa innostus on voittanut lannistuksen ja positiivisuus negatiivisuuden. Siihen on johtanut kokoomuksen arvojen mukainen pitkäjänteinen työ niin kunnissa, eduskunnassa kuin Euroopan unionin tasolla.

Tilannekuva

Suomi on viime vuosien erilaisissa vertailuissa menestynyt pääasiassa loistavasti. Tilastokeskuksen keräämien vertailutietojen mukaan Suomi on maailman vakain, vapain, onnellisin ja turvallisin maa. Suomessa on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. Oikeuslaitoksemme on maailman riippumattomin. Olemme maailman lukutaitoisin kansa, ja meillä on eniten inhimillistä pääomaa. Suomessa on maailman puhtain ilma.

Samaan aikaan näemme, miten aivan liian moni jää syrjään ja vähäosaiseen asemaan. Nuoret tuntevat huolta siitä, löytyykö kaikille mielekästä työtä ja riittävätkö omat taidot tulevaisuudessa. Uskaltaako perustaa perheen ja toteuttaa haaveen omista lapsista? Ihmisarvoisen elämän edellytykset myös elämän viimeisinä vuosina huolettavat. Moni miettii, uskaltaako luottaa siihen, että kun oma toimintakyky ei vanhana enää riitä itsenäiseen pärjäämiseen, ovatko riittävät palvelut silloin saatavilla.

Erityisen huolen aiheena on, pystytäänkö kaikkein heikoimmista ja sairaimmista huolehtimaan tilanteessa, jossa esimerkiksi äkillisesti leviävä tartuntatauti kuormittaa terveydenhoitojärjestelmän ja koko yhteiskunnan voimavarat äärimmilleen. Alkuvuonna 2020 koronapandemia toi esiin yhteiskuntien haavoittuvuuden tällaisissa tilanteissa kaikkialla maailmassa. Suuri kysymys on, onko tällaisiin uhkiin varauduttu riittävän hyvin.

Ihmiskunnalle ja varsinkin Suomen kaltaisille kehittyneille maille tieteen edistysaskelet ja teknologinen kehitys ovat tuoneet valtavasti hyvää. Samalla on noussut yhä suuremmaksi huolenaiheeksi kysymys siitä, riittääkö kaikille tulevaisuudessa mielekästä ja elannon tarjoavaa työtä. Suuri kysymys on, pystymmekö ottamaan kaiken tarjolla olevan hyödyn uuden teknologian mahdollisuuksista ja samalla varmistamaan, että kehityksen kyydissä pysyvät mukana muutkin kuin vain eturivin osaajat.

Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos ja jäteongelma sekä muut ihmisen toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat vaarantavat ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta. Samalla ne heikentävät ihmisten asuin- ja elinympäristöjä. Ympäristöongelmat ovat kasvava riski niin talouden, terveyden kuin turvallisuuden näkökulmasta. Epävakaat olosuhteet maailmalla heijastuvat myös Suomeen talouden heilahteluiden, muuttoliikkeiden ja rajat ylittävän rikollisuuden kautta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristöä leimaavat tiivistyvä vastakkainasettelu Yhdysvaltain ja Kiinan välillä, Venäjän ja Turkin politiikan arvaamattomuus, monenkeskisen yhteistyön haasteet sekä kauppapolitiikan rajoitusten valjastaminen suurvaltapolitiikan välineiksi. Tilanne edellyttää Suomelta aktiivista ulkopolitiikkaa sekä vahvaa tukea Euroopan unionin yhteisille linjauksille.

Vaikka Suomessa olemmekin onnistuneet kulkemaan kohti ympäristön kannalta kestävää taloutta, meillä on vielä paljon annettavaa ilmasto- ja ympäristövastuun vahvistamisessa. Tämä koskee niin oman elämäntapamme kestävyyttä kuin ratkaisujen kehittämistä maailmanlaajuisiin ongelmiin. Olemme tällä hetkellä maailman turvallisin maa, mutta emme voi sulkea silmiämme nykyajan uhkakuvilta. Kansalaisten turvallisuus on nähtävä perusoikeutena, joka julkisen vallan on taattava. Se vaatii jatkuvasti ajantasaisia valmiuksia vastata niin perinteisiin kuin uudenlaisiin uhkiin.

Suomelle tärkein arvo-, turvallisuus- ja talousyhteisö Euroopan unioni on tienhaarassa. Koronakriisin jälkeinen EU:n uudelleenrakennus voi pahimmillaan syventää EU:n jäsenvaltioiden välisiä ristiriitoja peruuttamattomasti. Jäsenvaltiot tulevat lähivuosina keskittymään koronakriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen, mikä saanee EU:n kääntymään sisäänpäin. EU:n kasvava sisäänpäin kääntyneisyys tulee lisäämään unionin haavoittuvuutta.

EU:n lähialueiden levottomuudet uhkaavat pahentua koronaviruksen leviämisen ja ilmastonmuutoksen sekä alueellisten voimapoliittisten intressien ajamisen vaikutuksesta. Esimerkkejä seurauksista ovat hallitsemattomat väestönliikkeet, terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja ihmiskauppa. Nämä puolestaan voivat nopeasti lisätä Euroopan sisäisiä poliittisia jännitteitä, jotka voivat viivästyttää EU:n palautumista koronakriisistä. On myös varauduttava siihen, että EU:n ulkopuoliset toimijat saattavat pyrkiä hyötymään Euroopan tämänhetkisestä haavoittuvuudesta. Ne voivat esimerkiksi käynnistää kyberhyökkäyksiä ja disinformaatiokampanjoita lisätäkseen eurooppalaisten epäluottamusta poliittista johtoa ja viranomaisia kohtaan niin kansallisella kuin EU:n tasolla.

Suomi ikääntyy vauhdilla, vauvoja syntyy yhä vähemmän ja työikäisten osuus väestöstä vähenee. Suomi kohtaa väestön ikärakenteen muutoksen voimakkaammin ja nopeammin kuin useimmat muut länsimaat. Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun vuonna 2031, mikäli väestön kehittyminen pysyy nykyisellä tasolla. Syntyvyyden voimakas lasku vaikuttaa myös Suomen eläkejärjestelmään, kun tulevina vuosikymmeninä maksajia on yhä vähemmän suhteessa eläkkeensaajiin.

Työeläkemaksujen nousu tulevaisuudessa vaikuttaisi heikentävästi yritysten työllistämisedellytyksiin ja palkansaajien ostovoimaan. Matala syntyvyys luo nousupainetta myös verorasitukseen. Väestörakenteen muutos vaikuttaa Suomessa kaikkeen. Meidän on tehtävä nopeasti vaikuttavia ja voimakkaita toimia, jotta voimavaramme vahvistuvat ja pysyvät kasvavien tarpeiden tahdissa mukana.

Huoli tulevasta ei saa ajaa apatiaan eikä viedä kykyämme löytää mahdollisuuksia toimia paremmin ja ratkaista ongelmat. Epävarmuutta aiheuttavien muutosten pelko ei saa sumentaa järkeämme. Tosiasiat on kohdattava sellaisinaan silloinkin, kun ne ovat toiveidemme vastaisia.

Suomi ja me suomalaiset pystymme tekemään oman osamme. Haluamme ryhtyä rakentamaan Suomesta ja koko maailmasta parempaa niin ihmiselle kuin luonnolle ympärillämme. Se vaatii oikeaa tilannearviota, kykyä tehdä parhaaseen tietoon perustuvia ratkaisuja ja tahtoa myös toteuttaa niitä. Kokoomus on valmis tähän vastuuseen.

Ohjelman vaikutus puolueen kantoihin

Tämä ohjelma määrittää Kokoomuksen kannan niihin asiakysymyksiin, jotka se sisältää, siihen saakka, että puoluekokous tai -valtuusto toisin päättää. Jos jokin vuoden 2020 sääntömääräisessä puoluekokouksessa tai sitä aiemmin otettu kanta on ristiriidassa tämän ohjelman kanssa, tämä ohjelma pätee.

Kestävä kehitys

Päätöksenteossa paikallistasolta valtakunnalliselle, eurooppalaiselle ja kansainväliselle tasolle saakka on tehtävä johdonmukaisesti valintoja, jotka turvaavat ja edistävät ympäristön puhtautta ja luonnon monimuotoisuutta, lajien säilymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän vastuun kantaminen on se mitta, jolla tekojemme arvo kaikkein eniten määräytyy tulevien sukupolvien silmissä.
– Kokoomuksen periaateohjelma

Kestävä kehitys on kehitystä, joka täyttää nykyiset tarpeet viemättä hyvän elämän edellytyksiä tulevilta sukupolvilta. Siihen kuuluvat ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys sekä laajempi yhteiskunnan kestävyyden ajatus, joka käsittää myös esimerkiksi turvallisuudesta ja tasa-arvosta huolehtimisen. Erityisen merkittäviä kestävyyskysymyksiä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja väestön ikärakenteen muutoksen mukanaan tuomat haasteet. Kokoomuksen rooli on toimivien ja tehokkaiden ratkaisujen etsiminen ja toteuttaminen.

Ekologinen kestävyys kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus

Keskustelua ilmastotoimista hallitsee liiaksi pelko. Toisaalta pelätään, että toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat riittämättömiä. Toisaalta kannetaan huolta sitä, miten toimet muuttavat omaa elämää. Harvemmin muistetaan, että Suomi oli ensimmäinen maa, joka otti käyttöön hiiliveron vuonna 1990. Sen jälkeen Suomen bruttokansantuote asukasta kohden on puolitoistakertaistunut ja hiilidioksidipäästöt vähentyneet. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat osoittaneet, että talouskasvu ja päästöjen vähentäminen eivät sulje toisiaan pois.

Kokoomuslainen näkemys ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa kiteytyy vapauden ja vastuun erottamattomuuteen. Se tarkoittaa, että kieltämisen, käskemisen ja syyllistämisen sijaan tehdään hyödylliset ja järkevät valinnat palkitseviksi. Markkinoiden voima ohjaa jo nyt yrityksiä toimimaan vastuullisesti, vähentämään tuotannon päästöjä, lisäämään materiaalitehokkuutta ja kuluttamaan vähemmän energiaa. Tätä vaikutusta voidaan tehostaa järkevällä sääntelyllä ja verojärjestelmän oikeanlaisella virittämisellä.

Ihmisten ja tavaran liikkuminen on koko yhteiskunnan elinehto. Kokoomus haluaa, että ihmisten liikkuminen on turvattu koko Suomessa. Päästöjen vähentäminen liikenteen näkökulmasta tarkoittaa päästöttömän teknologian kehittämistä ja kilpailukykyiseksi tekemistä sekä panostuksia liikenneinfrastruktuuriin.

On varmistettava nopea, kustannustehokas ja oikeudenmukainen siirtymä hiilinegatiiviseen tulevaisuuteen. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pystymme vähentämään saastuttavan energian tuontia kotimaisilla kestävillä investoinneilla. Syyllisyys ja ahdistus eivät vie eteenpäin, toimivat ratkaisut vievät. Ilmastotoimien lisäksi on muistettava, että vastuullamme on myös luonnon monimuotoisuus sekä vesistöjen puhtaus. Suomen on tavoiteltava asemaa maailman johtavana maana päästöttömien ratkaisujen käyttäjänä ja kehittäjänä.

Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa. Myös muita maita on edellytettävä tekemään osansa. Ratkaisevaa on, miten maailman suurimmat saastuttajat kuten Kiina ja Yhdysvallat saadaan osallistumaan selvästi nykyistä vahvemmin. On silti tärkeää, että Suomi sitoutuu tekemään oman osansa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.

Suomella on pitkä historia ja osaamista ilmastotyössä. Suomi voi olla ilmastotoimissa ja niitä mahdollistavien teknologioiden kehittäjänä edelläkävijä. Se on meille myös valtava kaupallinen mahdollisuus.

Euroopan unioni globaaliksi ilmastojohtajaksi

EU on ollut tienraivaaja päästökaupan kehittämisessä. Yhdessä kehitettyjen ja toteutettujen keinojen avulla on saatu jo aikaan hyviä tuloksia. Tämä rohkaisee entistäkin määrätietoisempaan etenemiseen.

• Kokoomus ajaa päästötalkoiden nopeuttamista Euroopan unionissa, YK:ssa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
  • Laajennamme EU:n päästökauppaa mm. kiinteistöjen lämmitykseen ja liikenteeseen.
  • Nostamme EU:n vuoden 2030 päästöjen vähentämistavoitteen vähintään 55 prosenttiin. Kiristämme päästökattoa uuden tavoitteen mukaisesti. Kehitämme myös markkinavakausvarantoa ja otamme käyttöön lattiahintamallin.
  • Otamme käyttöön hiilitullit WTO-sääntöjen mukaisesti ja GATTn ympäristöpoikkeusta soveltaen.
  • Huomioimme teknologianeutraliteetin EU:n kestävässä rahoituksessa.

Energiantuotanto on avainroolissa

• Lopetetaan polton tukeminen.
  • Leikkaamme ympäristölle haitallisia tukia vähintään miljardin edestä. Kohdennamme kaikki uudet energiatukipäätökset 2020-luvulla muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin.
  • Autamme kotitalouksia ja taloyhtiöitä siirtymään hiilivapaaseen lämmitykseen eli korvaamaan öljyn, hiilen sekä turpeen puhtailla ja edullisilla ratkaisuilla.
  • Lämmön tuotannossa on valittavana useita fossiilivapaita tuotantotapoja, kun erilaiset maalämpöratkaisut tekevät läpimurtoa. Vauhditamme siirtymää esimerkiksi laajentamalla kotitalousvähennystä.
  • Kivihiilelle on asetettu jo eräpäivä. Seuraavaksi kiellämme turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Tavoitetta tukee kiristyvä päästökauppa ja turpeen veroedun asteittainen alasajo.
  • Saatamme energiayhtiöt irti turpeesta investointiavustuksin.
  • Kohdistamme EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta varoja turvealueiden vähäpäästöisiä ratkaisuja ja työllisyyttä edistäviin toimiin. Autamme turvetuottajia oikeudenmukaisuuden nimissä ja tuemme turvetuotannosta poistuvien alueiden metsitystä.
• Parempaa elämää voi elää nykyistä vähemmillä päästöillä. Sähköntuotanto on Suomessa jo hyvin pitkälle päästötöntä. Seuraavaksi on käännettävä katse lämmöntuotantoon.
  • Toteutamme tilapäisiin verohelpotuksiin ja suoriin investointiavustuksiin perustuvia malleja polttoon perustuvien lämmitysratkaisujen korvaamiseksi esimerkiksi lämpöpumpuilla.
  • Helpotamme ulkopuolisten tuottajien liittymistä lämpöverkkoihin ja mahdollistetaan uusien lämmönlähteiden käyttö. Laajennamme kaavoituksessa lämpökaivojen poraamisen mahdollisuuksia.
  • Laadimme kansallisen vetystrategian tukemaan teollisuuden sähköistymistä.
• Puhtaampaa asumista ja rakentamista – kodit hyötymään energiatalkoista
  • Muutamme sähkön verotusta ja verkkomaksujen perusteita siten, että ne kannustavat kuluttajia ja yrityksiä hyödyntämään sähkön markkinahinnan vaihtelua. Puutumme sähkön siirtohintojen monopolituottoihin Kokoomuksen eduskuntaryhmän lakipaketissa esitetyin keinoin.
  • Laskemme lämpöpumppujen sähköveron EU-minimiin niissä kohteissa, joissa ne lämmittävät useita kiinteistöjä tai luovuttavat lämpöä lämpöverkkoon.
  • Tuemme vähähiilistä uudisrakentamista ja otamme käyttöön tukimuodon asuinkerrosten vähähiilisille korjauksille. Varmistamme, että rakennusjätteet päätyvät kierrätykseen. Samalla muutamme rakennusmääräyksiä niin, että hukkalämmön varastoinnit otetaan huomioon korjausrakentamisen yhteydessä.
  • Lisäämme tietoisuutta tavoista vähentää pienhiukkaspäästöjä ja selvitämme mahdollisuuksia edistää puun puhtaamman ja tehokkaamman palamisen ratkaisujen käyttöönottoa.
• Tehdään tilaa pienydinvoimalle
  • Päivitämme ydinenergialain siten, että pienydinvoimalaitosten rakentaminen tulee tosiasiassa mahdolliseksi. Siirrymme pienreaktoreiden osalta tyyppihyväksyntään.
  • Mielestämme Suomen on oltava eturintamassa tutkimassa ja kehittämässä pienydinvoimaa sekä ottamassa käyttöön sen kaupallisia sovellutuksia.
  • Suhtaudumme myönteisesti valtion, kaupunkien ja yritysten kumppanuushankkeisiin, jos sellaisia ensi vaiheessa tarvitaan SMR-laitosten toteuttamisen mahdollistamiseksi.
  • Vauhditamme Suomen oloihin soveltuvien pienydinvoimalaitosten kehittämistä päästöttömänä kaukolämpöratkaisuna. Selvitämme mahdollisuuden hyödyntää myös nykyisten ydinvoimaloiden hukkalämpöä.

Liikenteen päästöjen vähenemiseen vauhtia

• Eroon fossiilisista liikennepolttoaineista
  • Haluamme, että autoverosta luovutaan asteittain autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi. Uudet autot ovat sekä turvallisempia että vähäpäästöisempiä kuin vanhat. Painopistettä siirretään päästöjen ja käytön verotukseen oikeudenmukaisella tavalla.
  • Kokoomuksen tavoitteena on, että 2030-luvulle mennessä uusiutuvia tai päästöttömiä polttoaineita käyttävät ajoneuvot ovat suomalaiselle aina kilpailukykyisempi vaihtoehto kuin fossiilisia polttoaineita käyttävät ajoneuvot.
  • Hinnoittelemme yksityisautoilun todellisten päästöjen mukaisesti. Tehokkaimmin päästöjä minimoiva teknologia voittakoon!
  • Pidämme mahdollisuudet auki myös nouseville teknologioille kuten esimerkiksi vetykäyttöisille moottoreille ja synteettisille polttoaineille.
  • Tavoitteenamme on edistää käyttöenergian jakeluverkoston kehittymistä Suomessa ennakoivasti, jotta vähäpäästöisten autojen käytön edellytykset paranisivat kaikkialla Suomessa.
  • Edistämme itseohjautuvien autojen käyttöönottoa Suomessa autokannan tehokkaamman käyttöasteen parantamiseksi.
• Liikenne sujuvaksi ja puhtaaksi
  • Kasvatamme joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta parantamalla niiden houkuttelevuutta erityisesti suurten kaupunkiseutujen sisäisessä liikenteessä. Tuemme ja ohjaamme kaupunkiseutuja vähäpäästöisiä liikennemuotoja edistäviin investointeihin muun muassa MAL-sopimuksilla.
  • Kaupunkikeskusten välinen säännöllinen henkilöliikenne on yhteyksiä kehittämällä ja luotettavuutta parantamalla saatava päästöttömäksi, esimerkiksi kehittämällä nopeita raideyhteyksiä.
  • Kaupunkikeskustojen on oltava sujuvasti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla.
  • Suurten keskusten välisten nopeiden yhteyksien ohella panostetaan jokaisen maakuntakeskuksen saavutettavuuteen. Päämääränä on tukea alueiden saavutettavuutta ja sen kautta niiden kykyä hyödyntää omia vahvuuksiaan.
  • Nostamme 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman roolin liikenneinvestointien keskiöön. Vain pitkäjänteisellä suunnittelulla liikennejärjestelmää voidaan kehittää kokonaisuutena osaoptimointia välttäen.
  • Teemme kaupunkien joukkoliikenteestä hiilipäästötöntä 2030-luvulle mennessä.
  • Lyhennämme yksityisautolla kuljettavia osuuksia työmatkoista varaamalla riittävästi tilaa liityntäpysäköinnille raideyhteyksien varrella.
  • Arvioimme raideratkaisujen ohella myös muita tulevaisuuden kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja kuten sähköbusseja ja sähköistä raskasta liikennettä.
  • Kannustamme ja mahdollistamme kaupunki- ja taajama-alueilla työmatkojen kulkemista polku- ja sähköpolkupyörillä.
  • Kannatamme lentoliikenteen liittämistä kokonaisuudessaan tiukkenevan päästöoikeuksien kaupan piiriin ja mahdollisen lentoveron säätämistä vähintään Euroopan unionin laajuisena.
  • Nostamme raideliikenteen nopeuden, tehokkuuden ja houkuttelevuuden sellaiselle tasolle, että se lähtökohtaisesti aina näyttäytyy parhaana liikkumismuotona Etelä-Suomen suurten keskusten välillä.
  • Lentomatkustamisen päästöjä voidaan vähentää myös teknologian kehityksen ja uusiutuvien polttoaineiden avulla. Suomen on laadittava sähköisen lentämisen strategia sekä hyödynnettävä yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa, joilla on tuntuvat tavoitteet sähkölentokoneiden osuuden nostamisesta kotimaan lennoissa.

Puhdistetaan vedet, turvataan monimuotoinen luonto

• Meillä on vastuu Itämerestä
  • Ravinnekuormituksen vähentämiseen on entistä vahvemmin ohjattava EU:n taloudellisilla instrumenteilla.
  • Rehevöitymisen vähentämiseksi tarvitaan etenkin fosforin sitomista maaperään sekä lannalle vaihtoehtoisten käyttötapojen kehittämistä esimerkiksi biokaasuksi ja kiertoravinteiksi.
  • Kohdennamme toimia ja rahoitusta erityisesti Saaristomeren valuma-alueelle. Jokaisen Itämeren rantavaltion on myös hoidettava oma osuutensa.
  • Vähennämme ravinnevalumia myös suosimalla tieteellisesti hyviksi osoitettuja metsänhoitomenetelmiä sekä peltojen pitämistä kasvipeitteisinä erityisesti vesistöjen läheisyydessä.
  • Kestävä poistokalastus sekä järviruovikoiden niitto ovat esimerkkejä tehokkaista tavoista vähentää ravinteiden määrää vesistöissä. Lisäämme kotimaisen luonnonkalan käyttöä julkisissa ateriapalveluissa.
  • Vahvistamalla luontaisia kalakantoja, vapauttamalla virtavesiä ja huolehtimalla vesiluonnon tilasta edistämme myös kalastusharrastusta ja -elinkeinoja.
• Teollisuutta tarvitaan tulevaisuudessakin, ympäristöarvoja ohittamatta
  • Päivitämme kaivostoiminnan sääntelyn kokonaisuuden ottaen huomioon yhteiskuntavastuu-, ympäristö- että elinkeinonäkökulmat. Erityisen tarkkaan varmistamme, että kaivosalueiden vesistökuormitus pysyy kaikissa oloissa raja-arvojen sisällä.
  • Tiukoilla ympäristövaatimuksilla on muutamassa kymmenessä vuodessa saatu teollisuuden vesistökuormitus murto-osaan entisestä. Maailman puhtaimman teollisuuden on jatkossakin oltava myös tässä suhteessa edelläkävijä maailmassa.
  • Vahvistamme vaelluskalakantoja huolehtimalla toimivista kalateistä ja kestävästä kalastuksesta sekä purkamalla turhia nousuesteitä. Uudistamme vesilakia siten, että lupaviranomainen voi hakemuksesta määrätä uuden kalatalousvelvoitteen sellaiseen lupaan, johon kalatalousvelvoitetta ei ole aikaisemmin sisältynyt.
• Monimuotoinen luonto on ihmisenkin elämän edellytys
  • Luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta ja valvomisesta on säädettävä globaaleilla sopimuksilla. Yhteiskunnan kaikki sektorit on saatava mukaan, ja valtioiden on sitouduttava noudattamaan yhteisiä tavoitteita. Suomen tulee tavoitella kunnianhimoista sopimusta uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuustavoitteista vuoteen 2030.
  • Lisäämme Metso-ohjelmaan rahoitusta ja uusia luontotyyppejä ohjelmaan. Osana Metso-ohjelmaa soiden suojelua on tehostettava. Soiden ja muiden luontotyyppien ennallistamiseen on kannustettava.
  • Luomme edellytykset sille, että uusia ojitettuja talousmetsiä ei enää synny arvokkaille suoalueille. Ennallistamme hukkaojikot luonnontilaisiksi soiksi vuoteen 2025 mennessä.
  • Luovumme ojitustuista, jotka ovat selvässä ristiriidassa kansallisten ympäristö- ja vesienkäyttötavoitteiden kanssa.
  • Suojelemme Suomen alkuperäislajistoa torjumalla tehokkaasti haitallisten vieraslajien leviämistä.
  • Turvaamme luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi ylläpitämällä ja kehittämällä hyönteisille tärkeitä elinympäristöjä myös taajama- ja kaupunkialueilla. Tarjoamme aktiivisesti ihmisille neuvontaa kotipihojen kehittämiseen tässä tarkoituksessa.
  • Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Meillä on sen säilymisestä maailmassa erityinen vastuu. Laajennamme verkkokalastuksen rajoituksia Saimaannorpan pesimäalueilla.

Sosiaalinen kestävyys kuten sosiaali- ja terveyspalvelut

"Oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että ahkeruus ja järkevät valinnat tuovat menestystä tekijälleen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuksiin joutunutta autetaan nousemaan jaloilleen."
– Kokoomuksen periaateohjelma

Yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä mitataan sillä, miten se kykenee turvaamaan heikoimmassa asemassa olevien elämän inhimilliset lähtökohdat syntymästä elämän viimeiseen päivään asti. Tämä koskee niin toimeentuloa kuin tärkeiden palveluiden saatavuutta. Kokoomuksen tavoite on, että jokainen suomalainen saa tarvitsemansa sote-palvelut nopeasti ja laadukkaasti asuinpaikasta tai taloudellisesta asemasta riippumatta.

Kokoomuksen aatteen lähtökohtiin kuuluu täysivaltaisen yksilön itsemääräämisoikeus itseään koskevissa asioissa sukupuoleen, ikään, katsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, syntyperään, yhteiskunnalliseen asemaan tai muuhun taustaan katsomatta. Sivistysyhteiskunta kohtelee jokaista jäsentään yksilönä, yhdenvertaisella tavalla.

Kokoomus haluaa turvata nykyistä vahvemmin ihmisten oikeuden sujuvaan hoitoon pääsyyn ja inhimilliseen hoivaan. Tämän teemme palveluiden sisältö- ja asiakasnäkökulmasta. Jonoissa tai katkeilevissa palveluketjuissa harva paranee. Hoidon ja hoivan pitkittynyt odottaminen tai palveluista toiseen pompottelu ainoastaan lisää kokonaiskustannuksia ja inhimillistä taakkaa. Käyttäjän kannalta ei ole merkityksellistä, millainen organisaatiomalli palveluita tuottaa.

Sairauksien ehkäisyssä sekä hoidossa pitää pyrkiä auttamaan jo ennen kuin ihminen tarvitsee sairaalahoitoa. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan oikea-aikaisesti, sujuvasti ja turvallisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä painopiste tulee olla ehkäisevässä työssä.

Oikea-aikaisten, saavutettavien ja tehokkaasti tuotettujen palveluiden lisäksi huomiota on kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän terveellisten elämäntapojen edistämiseen ja jokaisen omaan vastuuseen terveydestään. Elämäntapasairauksien ja niiden haittojen vähentäminen terveellisellä ravinnolla, riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja kohtuuden noudattamisella on verrattomasti tehokkaampaa kuin mitkään lisäykset seurausten hoitamisen resursseihin.

Parempi laatu ja saatavuus palveluille

Suomi on pinta-alaltaan suuri ja väestöltään ikääntyvä maa, jossa sote-palveluiden tarve ei tule lähivuosina vähentymään. Suomen nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ei ole kunnossa. Ihmiset joutuvat pitkiin jonoihin aivan perustason palveluita saadakseen. Nykyjärjestelmässä myös sillä, missä ihminen asuu, on liian suuri merkitys siihen, millaista hoitoa tämä saa.

Palveluiden järjestämiseen tarvitaan vahvempia vastuutahoja. Sote-palveluiden tulee rakentua kaupunkien ja kuntien yhteistyön pohjalle. Tarvitsemme riittävän vahvoja kuntien yhteistyöalueita tai kuntayhtymiä laadukkaiden palveluiden järjestämiseksi ympäri maata.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen kärkenä on oltava ihminen ja hoitoon pääsy, sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut ja järjestelmän kestävyys kustannusten kasvua hillitsemällä. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ei saa jäädä hallinnon uudistamisyritysten jalkoihin.

• Uudistetaan palvelut ihmisen ehdoilla
  • Puoli vuotta jonossa on liian kauan. Kiristämme hoitotakuuta Kokoomuksen esittämän sote-linjauksen mukaisesti.
  • Haemme aktiivisesti julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen yhteistyönä terveys- ja sosiaalipalveluihin malleja, jotka kannustavat terveellisten elämäntapojen edistämiseen ja jokaisen vastuuseen omasta terveydestään.
  • Vahvistamme itsemääräämisoikeutta eli oikeutta valita itse tai tuetusti. Valinnanmahdollisuuksia on oltava lompakon paksuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.
  • Toteutamme valintamahdollisuuksien vahvistamisen palvelusetelijärjestelmää kehittämällä ja laajasti hyödyntämällä. Palvelusetelien tarjoamisesta teemme lainsäädännöllä velvoittavaa. Toteutamme palvelusetelijärjestelmän ohjauksen valtakunnallisesti.
  • Hyödynnämme henkilökohtaista budjetointia laajempia palvelukokonaisuuksia tarvitseville.
  • Kehitämme edelleen sairausvakuutuslain hoitokorvausjärjestelmää, jotta perustason sote-palvelut eivät entisestään ruuhkaudu.
  • Ikäihmisten kuntoutusta on kehitettävä ja vahvistettava. Ikääntyneet hyötyvät kuntoutuksesta. Se parantaa elämänlaatua, liikkumis- ja toimintakykyä ja edistää mahdollisuutta jatkaa itsenäistä elämää sekä osallistumista kodin ulkopuolisiin toimintoihin.
  • Parannamme hoiva-alan työoloja ja lisäämme suunnitelmallisesti koulutusmääriä työtaakan helpottamiseksi. Otamme käyttöön hoito- ja hoivatyötä helpottavia teknologioita.
• Yhtenäistetään sote-tiedontuotantoa
  • Puramme viranomaisten päällekkäiset tiedonkeruuvelvoitteet
  • Harmonisoimme kansalliset tietomäärittelyt, tietorakenteet ja kirjaamisohjeet niin, että tiedot voidaan kertakirjata sujuvasti osana palveluprosesseja. Varmistamme, että kaikki tieto on koneluettavaa.
  • Laajennamme laaturekistereitä ja edistämme hoidon vaikuttavuusarviointien tulosten avoimuutta.
• Seuraavaan epidemiaan on varauduttava paremmin
  • Mahdollisiin tuleviin epidemioihin on varauduttava koronaepidemiasta saatuja oppeja ja kansainvälistä tutkimustietoa hyödyntäen.
  • Pidämme yllä ja tarpeen mukaan vahvistamme väestön rokotuskattavuutta. Luomme valmiuden toteuttaa nopealla aikataululla koko väestön kattavia massarokotuksia, riskiryhmät priorisoiden.
  • Varmistamme, että epidemian puhjetessa hoitohenkilöstöllä on kaikissa tilanteissa riittävät ja asianmukaiset suojavarusteet käytettävissä. Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista on tuettava kriisioloissakin.
  • Teemme maan kattavan suunnitelman saatavilla olevan laboratoriokapasiteetin mobilisoimiseksi tartuntatautien testauskäyttöön mahdollisimman nopealla varoitusajalla.

Huomio ongelmien ennaltaehkäisyyn ja tehokkaaseen apuun

Mielenterveyspalveluiden saatavuus ja toimet mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi on turvattava. Yksilön hädän lisäksi kysymys on valtavasta yhteiskunnallisesta haasteesta: Mielenterveysongelmat ovat jo suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Koronakriisin vaikutuksesta riski mielenterveysongelmien puhkeamiselle ja pahenemiselle on kasvanut entisestään. Huoli toimeentulosta on kasvanut monessa kotitaloudessa lomautusten, irtisanomisten ja yrittäjien ahdingon myötä. Kotiin eristäytymisen pelätään syventävän perheiden kriisejä. Huoli vähävaraisten lapsiperheiden pärjäämisestä, perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ja päihteiden käytön lisääntymisestä, vanhempien psyykkisten ongelmien syventymisestä, uupumisesta sekä parisuhdeongelmien kasvamisesta ja huolto- ja tapaamisriitojen pahenemisesta on merkittävä. Rutiinien rikkoutuessa päihteiden käyttö voi lisääntyä ja henkinen hyvinvointi olla koetuksella. Tämä lisää riskiä mielenterveysongelmien puhkeamiselle tai pahenemiselle.

• Mielenterveyden haasteeseen on aika tarttua
  • Kokoomuksen mielestä mielenterveyspalvelut pitää saada matalalla kynnyksellä, ja hoitoon pitää päästä hoitotakuun puitteissa, selvästi nykyistä nopeammin. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on turvattava terapiatakuu -aloitteen mukaisesti.
  • Otamme mielenterveyspalveluissa nykyistä vahvemmin huomioon myös ihmisen kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen ja elämänhallinnan. Tämä kattaa niin ravinnon, liikunnan ja sosiaaliset suhteet kuin mahdollisuuden työntekoon eri järjestelyin.
• Autetaan eniten tukea tarvitsevat jaloilleen toimivilla sosiaalipalveluilla
  • Vähennämme asunnottomuutta kirjaamalla asunnottomuuden vähentäminen valtion tukemien vuokra-asuntojen keskeisimpiin tehtäviin. Tavoitteena tulee olla, että Suomessa jokaisella on asunto.
  • Huolehdimme lastensuojelun resurssien riittävyydestä painottaen erityisesti ennaltaehkäisevää työtä. Samoin turvaamme perheiden kotipalvelun ja perhesosiaalityön resurssit. Perheiden kotiin tuotavat palvelut ovat tehokkaimpia tapoja auttaa perheitä ja ehkäistä uupumista ja loppuun palamista.
• Päihdeongelmista ja riippuvuuksista kärsiviä on autettava tehokkaasti
  • Jos ihminen haluaa lopettaa päihteiden käytön ja tarvitsee siihen tukea, sitä on oltava helposti ja matalalla kynnyksellä saatavilla.
  • Hyödynnämme kolmannen sektorin osaamista vanhusten yksinäisyyden helpottamisessa, keinona ennaltaehkäistä ikääntyneen väestön alkoholin liikakäytön yleistymistä.
  • Tehostamme alkoholin liikakäytön tunnistamista ja siihen puuttumista työpaikoilla. Kehitämme työpaikoille tähän toimintamallin.
  • Päihderiippuvuudesta kärsivän äidin oikeus käyttää päihteitä ei voi koskaan olla tärkeämpi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä. Lapsen terveyden turvaamiseksi on tarvittaessa sovellettava pakkohoitoa tai ennakoivaa huostaanottoa.
  • Päihderiippuvuutta vähentämällä voidaan vähentää myös alttiutta rikolliseen elämäntapaan. Teemme tarvittavat lakimuutokset, jotta vankiloiden päihteettömyyttä pystytään valvomaan mahdollisimman tuloksekkaasti.
  • Lisäämme tullin, rajavartiolaitoksen ja poliisin voimavaroja huumeiden salakuljetuksen ja kaupan paljastamiseksi ja tekijöiden löytämiseksi.
  • Mahdollistamme huumeiden käyttäjille kaikkialla matalalla kynnyksellä pääsyn vieroitukseen ilman pelkoa rikolliseksi leimautumisesta. Tuemme riippuvuudesta eroon päässeitä päihteettömän elämäntavan ylläpidossa.
  • Riippuvuudet johtavat helposti kierteeseen, joka ajaa taloudellisiin, sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin ja jopa rikollisuuteen. Asetamme rahapelipolitiikassa peliongelmien vähentäminen ensisijaiseksi tavoitteeksi.
  • Torjumme rahapeliriippuvuutta siirtämällä peliautomaatit erillisiin tiloihin, joihin pääsyä kontrolloidaan tehokkaasti. Veikkauksen peleihin on voitava omasta pyynnöstä saada elinikäinen porttikielto.
  • Rahapeliongelmaisten ihmisten auttamisen osaamista ja resursseja vahvistamme niin matalan kynnyksen palveluissa kuin vaativimmissakin palveluissa.

Hyvä elämä eläkkeellä ja ikäihmisenä

Elinajan pidentyessä ja pitkäikäisyyden yleistyessä ei eläkeikäisiä voi pitää yhtenäisenä ryhmänä. Yhä useampi kansalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Aktiivinen 70-vuotias voi olla paremmassa kunnossa kuin 50-vuotias fyysisesti passiivinen henkilö. Hyväkuntoisten ja aktiivisten senioreiden joukon kasvaessa on pohdittava, miten esimerkiksi vapaa-ajan palvelut vastaavat ikäihmisten tarpeisiin ja miten ikääntyneiden osallistumista voidaan tukea.

Toisaalta meillä on hyvin korkean iän saavuttavia seniorikansalaisia. Matkaa eläkeiästä väestömme vanhimpiin on vuosissa mitattuna useita kymmeniä vuosia. Vuosien karttuessa palveluiden tarve lisääntyy. Palveluissa tulisi turvata ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arkisiin toimiin, kuitenkin arvokas vanhuus ja mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen. Kun kotona asuminen käy turvattomaksi, tulee ikäihmisellä olla asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus laadukkaaseen hoivaan, jossa moniammatillista henkilökuntaa on riittävästi. Seniorit ovat myös merkittävä voimavara kolmannen sektorin ja omaishoidon työsaroilla. Näiden tärkeiden toiminta-alueiden kehittämistä ja vahvistamista tulee edelleen jatkaa.

Ikääntyvien kansalaisten pärjääminen digitalisoituvassa maailmassa, jossa suuri osa palveluista on saatavilla vain internetin välityksellä, on huolenaihe. Tänä päivänä myös erilaisia kodin laitteita ja apuvälineitä hallitaan digitaalisesti. Älylaitteiden avulla voidaan myös torjua yksinäisyyttä. Järjestelmien helppokäyttöisyyden merkitys korostuu. Palveluissa on kuitenkin edelleen huomioitava ne ikääntyneet ja vammaiset henkilöt, jotka eivät ole älylaitteiden kautta saavutettavissa. Tavoitteemme on, että ihmisten itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus elää omansa näköistä elämää toteutuu sairaudesta ja iästä riippumatta. Jokaisella ihmiselle on turvattava oikeus päättää omista asioistaan ja tulla kuulluksi. Tämä on erityisen tärkeää muistisairaille ja heidän omaisilleen.

Ikään perustuva syrjintä on pystyttävä kitkemään yhteiskunnastamme. Laadukas elämä edellyttää terveyden, turvallisuuden ja talouden lisäksi mahdollisuutta osallisuuteen ja itsensä toteuttamiseen. Monipuoliset vapaa-ajanpalvelut, kuten liikunta- ja kulttuuripalvelut, ovat tärkeitä hyvinvointia lisääviä tekijöitä monen ikäihmisen arjessa. Jokainen on yksilö - persoonallisuus ei jää eläkkeelle.

• Kohennetaan senioreiden elämänlaatua ja hyvinvointia
  • Koronakriisin takia moni ikääntynyt joutui olemaan erossa läheisistään, mikä on ollut omiaan pahentamaan yksinäisyyttä ja siitä aiheutuvia monenlaisia ongelmia. On luotava suositukset, jotka mahdollistavat joustavasti erilaisten tilanteiden huomioimisen, miten vastaavissa tilanteissa voitaisiin turvallisesti pitää yhteyttä läheisiin.
  • Harrastukset tuovat sisältöä elämään, pitävät aktiivisuutta yllä ja auttavat osaltaan myös torjumaan yksinäisyyttä. Kehitämme helppoja tapoja ylläpitää sosiaalisia kontakteja ja harrastaa myös kotoa käsin.
  • Vahvistamme yhteisöllisyyden tukea ja yksinäisyyden ehkäisyä myös palveluasumisen suunnittelussa. Kehitämme uudenlaisia yhteisöasumisen muotoja, joissa erilaiset palvelut ovat osa kokonaisuutta. Kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta ja kulttuurilaitosten esteettömyydestä huolehtimisen lisäksi sisällytämme hoiva- ja hoitokotien toimintaan taidetta ja kulttuuria.
  • Otamme aluesuunnittelussa entistä paremmin huomioon senioreiden tarpeet, niin liikenneratkaisujen kuin asuinalueiden suunnittelun osalta.
  • Digitaaliset ratkaisut ja teknologia on saatava avuksi ikäihmisten asioinnin ja yhteydenpidon helpottamiseksi. Ikääntyneille tarvitaan helppokäyttöisiä välineitä, kuten monipalvelupäätteet, sekä tukea niiden ottamiseksi käyttöön.
  • Vanhuspalvelut, kotihoito, ikäihmisten perhehoito, ympärivuorokautinen hoiva ja omaishoito, on uudistettava kokonaisuutena niin, että jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen asiakaslähtöisesti. Haluamme turvata osaavan henkilöstön riittävyyden kaikissa vanhusten palvelujen eri muodoissa.
  • Vahvistamme liikunnan käyttöä hoitomuotona ja kuntoutuksessa. Sote-alan ammattilaisten koulutuksessa liikunnan roolia terveyttä edistävänä tekijänä on lisättävä. Ennaltaehkäisyn ja kuntouttavan työotteen on oltava mukana kaikissa ikääntyneiden palveluissa jo varhaisessa vaiheessa.
  • Jos kotona asuminen ei ole mahdollista esim. terveyden tai heikentyneen toimintakyvyn takia, tulee ikäihmisen päästä viipymättä asuinpaikasta riippumatta laadukkaaseen hoivaan, jossa on riittävästi moniammatillista henkilökuntaa.
  • Lisäämme suunnitelmallisesti hoitohenkilöstön ja muun tarvittavan henkilökunnan koulutusmääriä. Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstön lisääminen ei saa vaarantaa esimerkiksi kotihoitoa, jossa ammattilaisten tarve kasvaa yhtä lailla.
  • Tuemme omaishoitajien jaksamista vapaapäivillä sekä tarjoamalla räätälöidympiä tuki- ja muita palveluita. Esimerkiksi lisäämme palvelusetelin käyttöä yksilöllisempien valintojen mahdollistamiseksi. Rakennamme omaishoidon tukeen yhtenäiset hoitokriteerit. Tuki ei saa riippua ihmisen asuinpaikasta.
  • Pilotoimme tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan ja esimerkiksi saattohoidon mahdollistamiseksi. Työssäkäyvällä pitää olla mahdollisuus jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään tuetusti, kun kyseessä on lyhytaikainen hoivan tarve.
  • Kaikkein pienituloisimpia ja eniten sairastavia eläkeläisiä autamme kohtuullistamalla terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä kehittämällä lääkekorvausjärjestelmää.
  • Varmistamme eläkkeiden ostovoiman kehityksen suhteessa elinkustannuksiin seuraamalla säännöllisesti eläkkeensaajien todellisen kulutusrakenteen ja yleisen kulutusrakenteen vastaavuutta.
  • Perumme kotitalousvähennyksen leikkauksen. Toteutamme kotitalousvähennyksen Sitran mallin mukaisesti parannettuna ikääntyneille kansalaisille, jolloin siitä tulee tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Tämä parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia itse hankkia tarvitsemiaan palveluita.

Yhteiskunnan kestävyys kuten turvallisuus ja oikeusvaltio

Ihmisen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väkivallasta. Vakaan ja luotettavan julkisen vallan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu turvallisuuden takaaminen jokaiselle. Sen on suojattava yksilöä pahanteon ja mielivallan sekä rasismin, seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan tai muun syrjinnän kohteeksi joutumiselta.
– Kokoomuksen periaateohjelma

Yksi kestävän yhteiskunnan tärkeimmistä päämääristä on ihmisten oikeus elää turvassa. Sitä takaamassa ovat järjestäytyneen yhteiskunnan instituutiot, mutta myös kansalaisyhteiskunta ja viime kädessä jokainen vastuullinen kansalainen itse. Kun jokainen välittää itsestään ja toisista sekä tiedostaa oman vastuunsa itsestään ja lähiympäristöstään, se ihanneoloissa jo tekee arjesta turvallisen. Konkreettisesti arjen turvallisuus ilmenee esimerkiksi liikenneturvallisuudessa tai tartuntataudeilta suojautumisessa. Molemmissa tarvitaan sekä yhteistä että yksilökohtaista vastuuta. Kun ihminen haluaa toimia oikein ja toiset huomioon ottaen, hänen on voitava luottaa siihen, että muut tekevät samoin.

Turvallisuutta ei voi ajatella vain laki- ja järjestysasiana. Keskeistä on löytää ajoissa ja tuoda avun äärelle ne ihmiset, jotka syystä tai toisesta kohtaavat elämässään sellaisia vaikeuksia, joita eivät omin voimin pysty ylittämään. Työelämästä ja sosiaalisista yhteyksistä irralleen joutuminen sekä elämänhallinnan ongelmat voivat pitkittyessään johtaa syrjäytymiseen ja rikollisuuteen. Kerran liikkeelle lähdettyään tällainen kierre on vaikea katkaista. Siksi ennaltaehkäisevän ja ihmisten auttamiseen tähtäävän ajattelun on oltava turvallisuuspolitiikan ytimessä. Osallisuus, syrjimättömyys, ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja sananvapaus sekä vapaa tiedonvälitys ovat välttämättömiä edellytyksiä sille, että voimme tulevaisuudessakin ylläpitää ja kehittää demokraattista ja avointa yhteiskuntaa.

Turvallisuutta on joka päivä ylläpidettävä ja vahvistettava tietoisilla valinnoilla ja teoilla. Turvallinen yhteiskunta on varautunut säilyttämään toimintakykynsä myös yllättävissä tilanteissa. Varautuminen ulkoisiin turvallisuusuhkiin on yhä enemmän kokonaisturvallisuuden ajatteluun perustuvaa. Esimerkiksi informaatiovaikuttamista vastaan erittäin tehokas ase on kansakunnan mahdollisimman korkea koulutus- ja sivistystaso sekä kriittisen ajattelun kyky.

Terveydenhuollon toimivuus myös kriisiaikoina on ehdottoman tärkeää. Varautumista laajoihin poikkeusoloihin onkin vahvistettava.

Kaikki pidetään mukana

• Kun ihminen syrjäytyy, kyseessä on aina yksilön tragedia mutta myös yhteiskunnan epäonnistuminen. Seuraukset näkyvät muuallakin kuin vain syrjäytyneen omassa elämässä. Siksi tarvitaan oikea-aikaista auttamista ja syihin puuttumista.
  • Monen nuoren kohdalla elämänhallinnan ongelmat, mielenterveyden horjuminen ja päihdeongelmat johtavat opintojen keskeytymiseen ja myöhemmin pysyvään syrjäytymiseen. Nämä nuoret on löydettävä ja saatettava ajoissa tukitoimien piiriin. Tämä on myös tehokasta rikollisuuden juurisyihin puuttumista.
  • Laajennamme kutsunnat ikäluokkatarkastukseksi. Ohjaamme apua tarvitsevat nuoret kutsunnoista etsivän nuorisotyön tai muiden soveltuvien palvelujen piiriin yksilöllisen tilanteen perusteella.
  • Nuorisotyö ja sen asiantuntijat ovat korvaamattomia erityisesti saavuttamaan ne nuoret, jotka ovat muuten vaarassa ajautua syrjään. Levitämme tehokkaita etsivän nuorisotyön toimintamalleja kaikkialle ja varmistamme niiden riittävän rahoituksen.
  • Yksinäiset vanhukset tuntevat usein pelkoa ja turvattomuutta. Milloin omaisten tai julkisten palveluiden voimavarat eivät riitä, vapaaehtoistyöllä voidaan tuoda merkittävästi hyvää ikäihmisten elämään.
  • Meidän on rajoitettava pikavippien markkinointia sekä perintäkulujen kertymistä. Kilpailulainsäädännöllä varmistetaan vastuullinen kuluttajaluottomarkkina.

Oikeus, laki ja järjestys kaikkialla

• Turvaamme oikeusvaltion perustoiminnot ja varmistamme, että kansalainen voi luottaa saavansa lain turvaa sitä tarvitessaan
  • Lisäämme poliisien määrää suunnitelmallisesti kohti pohjoismaista tasoa nostamalla sen nykytasolta noin 8000 henkilötyövuoteen.
  • Rikostutkinnan voimavaroja vahvistamme siten, että myös muut kuin vakavimmat rikokset pystytään tutkimaan ja tekijät saattamaan vastuuseen. Lisäksi otamme huomioon tämän aiheuttaman voimavarojen lisäyksen tarpeen myös rikosketjun myöhemmissä vaiheissa.
  • Poliisin on voitava keskittyä ydintehtäviinsä ja kehittyä niissä edelleenkin maailman parhaaksi poliisiksi. On vähennettävä poliisilta sellaisia tehtäviä, jotka voi hyvin hoitaa jokin muukin taho. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt kuljetus- ja vartiointitehtävät sekä jotkin osat vähäisten liikennevahinkojen tai työtapaturmien tutkimisesta.
  • Kehitämme elektronista ja teknistä rajavalvontaa.
  • Varmistamme syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksen laadukkaan toiminnan ja ihmisten oikeusturvan toteutumisen. Oikeudenkäyntien kestoa Suomessa lyhennämme prosesseja järkeistämällä ja resursseja lisäämällä.
• Avointa yhteiskuntaa ja demokratiaa on puolustettava. Luottamus demokratian toimivuuteen ja hallinnon läpinäkyvyyteen ovat yhteiskuntarauhan perusta
  • Puolustamme vapaata tiedonvälitystä, Internetin vapautta sekä moniäänistä mediaa.
  • Turvaamme vaalijärjestelmän luotettavuuden. Emme ota käyttöön sähköistä äänestystä valtiollisissa vaaleissa.
  • Varmistamme laillisuusvalvonnan riittävät voimavarat, jotta havaittuihin epäkohtiin voidaan puuttua tehokkaasti.
  • Helpotamme kansalaisten ja tiedotusvälineiden tiedonsaantia päätöksenteosta ja lisäämme vaikuttamisen kanavia esimerkiksi sähköisiä kuulemisia järjestämällä.
  • Luomme lobbaukselle sitovat pelisäännöt ja sitä koskevan lainsäädännön.
  • Tehostamme rahapelijärjestelmän valvontaa ja keskitämme sen yhdelle toimijalle. Järjestelmän läpinäkyvyyttä lisäämme erottamalla selkeästi toisistaan toiminnan valvonnan, tuottojen jaon ja edunsaajat.
  • Historiallisen itsetarkastelun vuoksi, Suomelle toimitettu Tiitisen lista ja muut vastaavat aineistot, on julkistettava.
• Oikeudenmukaista rangaistuspolitiikkaa, apua rikosten uhreille
  • Uhrin asema on nostettava kriminaalipolitiikassa etusijalle erityisesti parantamalla uhrin tukipalveluita prosessin aikana ja sen jälkeen.
  • Toteutamme raiskaus- ja hyväksikäyttörikosten kokonaisuudistuksen. Kiristämme etenkin seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia ja siten vahvistamme seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä uhrin asemaa.
  • Tehostamme erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten tunnistamista ja ehkäisyä sekä niihin syyllistyneiden saattamista vastuuseen teoistaan.
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan on puututtava aiempaa tehokkaammin. Haluamme luopua näiden rikosten sovittelumahdollisuudesta, suojata uhria nykyistä paremmin sekä parantaa lähestymiskiellon noudattamisen valvontaa ja lisätä turvakotipaikkoja sekä nostaa ilmiötä yleiseen tietoisuuteen.
  • Muutamme lakia niin, että kun rikoksentekijän omaisuutta otetaan vakuustakavarikkoon, korvamerkitään siitä osa korvauksiin sellaiselle rikoksen uhrille, joka on luonnollinen henkilö.
  • Terrorismilainsäädäntöä on kiristettävä esimerkiksi kriminalisoimalla terroristijärjestöön kuuluminen. Suomen tulee ottaa käyttöön Tanskan malli kansalaisuuden perumisessa ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla.
  • Vankeinhoitoviranomaisille on turvattava riittävät resurssit ja toimivaltuudet, jotta vankilaturvallisuudesta voidaan huolehtia niin vankien kuin henkilöstön näkökulmasta.
  • Kiristämme järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa rikoslainsäädäntöä ennakoivasti Ruotsissa tehtyjen virheiden välttämiseksi
  • Jos ihminen haluaa luopua rikollisesta elämäntavasta, hänelle on tarjottava siihen aito mahdollisuus.

Kokonaisturvallisuus ja kriisiajan huoltovarmuus

Kokonaisturvallisuuden merkitys on maailman muuttuessa kasvanut. Kokonaisturvallisuus on tavoitetila, jossa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat riskit ja uhkat ovat hallittavissa. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen kohdistuvat uhkat ovat moniulotteisia ja rajat ylittäviä. Uusien uhkien torjunta edellyttää entistä enemmän laajoja kokonaisturvallisuuden mukaisia toimia niin koko yhteiskunnalta kuin kansainväliseltä yhteistyöltäkin.

• Kriisiajan johtamisjärjestelmäämme on syytä selkeyttää. Ydintehtävien, kuten tilannekuvan tuottamisen ja viestinnän, merkitys korostuu.
  • Päivitämme huoltovarmuuteen liittyviä rakenteita. Koronakriisi on osoittanut heikkouksia huoltovarmuusjärjestelmässämme.
  • Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen tulee aktiivisesti edistää varautumispolitiikkaa EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti. Euroopan unionin maiden keskinäinen, mutta myös laajempi kansainvälinen riippuvuus, asettaa haasteita huoltovarmuudelle. Ilman määrätietoista vaikuttamistyötä huoltovarmuutemme kärsii.
  • EU:lla ja sen alaisilla virastoilla on ratkaiseva merkitys terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden rajat ylittävässä torjunnassa. Takaamme turvallisuusviranomaisille riittävät toimivaltuudet uusien uhkien torjumiseksi. Uudet uhkat edellyttävät viranomaisiltamme varautumista ja valmiutta.
  • Huoltovarmuus perustuu kilpailukykyiseen talouteen ja toimiviin markkinoihin, joten niitä tulee vaalia. Edistämme elinkeinoelämän ja toimialajärjestöjen yhteistyötä viranomaisten kanssa huoltovarmuusasioissa.
  • Vahvistamme kansalaisten tietoisuutta omaehtoisen varautumisen merkityksestä, esimerkiksi riittävästä kotivarasta.

Koulutus

"Vapaassa yhteiskunnassa jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliittisen järjestelmän on poistettava esteitä ihmisten omakohtaiselta toimeliaisuudelta ja itsensä toteuttamiselta. Mielekkään elämän sisällön ja sopivimmat tavat sen saavuttamiseen määrittelee ensisijaisesti jokainen yksilö itse omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin."
– Kokoomuksen periaateohjelma

Laaja-alainen sivistys ja korkeatasoinen osaaminen muodostavat perustan sille, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla kestävä, hyvinvoiva ja uudistuva maa. Vapauden ja vastuun yhteiskunta on mahdollinen vain yhdistyessään kattavaan yleissivistykseen. Suomalainen sivistysaate on luonut maamme inhimillisen pääoman, joka on saanut elää, kasvaa ja kukoistaa arvostetuissa korkeakoululaitoksissamme ja levitä sieltä kaikkialle. Monet suomalaiset tieteen ja taiteen tekijät ovat hyvän koulutuksen myötä nousseet maailman arvostetuimpien joukkoon.

Korkeakouluilla on Suomessa sivistyksellisen itseisarvon ja korkeatasoisen tiedon tuottamisen lisäksi ollut myös muita tärkeitä rooleja. Osaavien työntekijöiden kouluttaminen yhä haasteellisemmaksi muuttuneen työelämän tarpeisiin on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää. Maksuton korkeakoulutus on myös mahdollisuuksien tasa-arvon merkittävä toteuttaja. Varallisuuden puute ei ole yhteiskunnallisen nousun este yhdellekään suomalaiselle nuorelle, vaan jokaisella on mahdollisuus pyrkiä täyteen potentiaaliinsa.

Osaamisen ja tutkimuksen merkitys on ratkaiseva siinä, miten kriisistä pystytään nousemaan kestävällä ja uutta luovalla tavalla. Edelläkävijäratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton kautta Suomen myönteinen kädenjälki voi olla moninkertainen hiilijalanjälkeemme verrattuna. Suomessa on luotu paljon ainutlaatuisia innovaatioita esimerkiksi muovin keräykseen, erotteluun, prosessointiin tai uudelleenkäyttöön sekä rakentamiseen, tekstiileihin, energiatehokkuuteen liittyen. Innovaatioiden kaupallistamisessa on vielä otettavissa askeleita.

Korkeakoulut ovat osoittaneet 2000-luvulla valmiutensa uudistua ja ylittää raja-aitoja. Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat tästä loistavia esimerkkejä. Myös tulevaisuudessa on oltava valmiutta tuoda voimavaroja yhteen, muodostaa vahvempia kokonaisuuksia ja varustautua pärjäämään kiristyvässä kilpailussa. Vastaavanlaiseen rohkeuteen Kokoomus haluaa kannustaa myös tulevaisuudessa.

Suurin osa Suomen lapsista ja nuorista tulee aikuisuuden kynnykselle hyvillä tiedoilla ja taidoilla varustettuina, valmiina kohtaamaan omaehtoisen elämän ja siihen liittyvät vastuut. Jokainen lapsi ja nuori yksilönä ansaitsee näkymän tulevaisuuteen, jossa omalla toiminnalla pystyy tavoittelemaan vaikka maailman huippua. Suomalaiset nuoret ovat avarakatseisia, uteliaita ja kansainvälisiä.

Toisaalta moni nuori menettää otteensa ja ajautuu vaikeuksiin. Joka kahdeksas poika ei peruskoulun päätteeksi osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea kunnolla. Näillä nuorilla ennuste tulevasta elämänkaaresta on erittäin heikko. Pysyvä pienituloisuuden ja työttömyyden uhka leijuu yllä jo ennen ensimmäistäkään päivää työelämässä. Tätä ei saa hyväksyä.

Yhteiskunnan palveluiden kuten varhaiskasvatuksen ja koulun tehtävä on mahdollistaa jokaisen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tasa-arvoisesti ja yksilöllisiä vahvuuksia tukien. Elämän ensimmäisillä vuosilla on merkittäviä vaikutuksia koko loppuelämän suuntaan. Jos jo ennen peruskoulua jää ikätovereistaan jälkeen tiedoissa, taidoissa ja sosiaalisissa kyvyissä, takamatkaa ehtii kertyä aikuisikään mennessä niin paljon, ettei mahdollisuuksien tasa-arvo enää toteudu. Lapsen ja nuoren elämänpolun perusta rakennetaan kodissa.

Kokoomus asettaa tavoitteeksi, että nuorten ajautuminen elämässään sivuraiteelle saadaan kokonaan loppumaan. Se vaatii vahvempaa otetta ja tukea suurimmassa tarpeessa oleville jo varhaisista vuosista lähtien sekä ongelmien ilmenemisen havaitsemista ajoissa. Siihen ei riitä vain koulutusjärjestelmään keskittyminen. On varmistettava, että jokaisen lapsen ja nuoren elämässä on vähintään yksi luotettava ja turvallinen aikuinen.

Korvaamaton merkitys on myös laajalla sivistyksellä, joka sisältää niin kulttuurin ja taiteen kuin liikunnan, nuorisotyön sekä kirjastot ja museot. On mahdotonta ajatella hyvää elämää ja yhteiskuntaa ilman niitä.

Maailman huipulle päästään vain parhaalla osaamisella

• Tieteelliselle perustutkimukselle ja korkeakoulutukselle lisää arvostusta
  • Kokoomus luottaa tieteelliseen tutkimukseen ja sen tuottamaan tietoon päätöksenteon perustana. Kuuntelemme tiedeyhteisöä entistä enemmän jo asioiden valmistelun alkuvaiheista lähtien.
  • Vahvistamme korkeakoulujen taloudellista autonomiaa miljardiluokan pääomituksilla. Kasvatamme myös Suomen Akatemian kilpaillun tutkimusrahoituksen myöntövaltuuksia.
  • Kokoomuksen tavoite on, että joka toisella suomalaisella on korkeakoulututkinto. Se vaatii sitä, että viimeistään 2030-luvulla enemmistö työelämään tulevista on korkeakoulutettuja. Jokaiseen aloituspaikkaan on varmistettava rahoitus.
  • Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa. Palautamme Suomen lääketieteen kliinisen tutkimuksen kärkimaiden joukkoon nostamalla valtion tutkimusrahoituksen tason takaisin 1990-luvun lopun tasolle.
• Tutkimalla ja kehittämällä maailman kärkeen
  • Nostamme tutkimus- tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen osuuden bruttokansantuotteesta suunnitelmallisesti vähintään 4 prosentin tasolle julkisen ja yksityisen sektorin tiiviillä yhteistyöllä.
  • Kannustamme yliopistoja edelleen profiloitumaan ja löytämään alueet, joilla ne pystyvät tavoittelemaan maailman kärkeä.
  • Vahvistamme korkeakoulujen ja yritysmaailman yhteistyötä erityisesti tekniikan ja luonnontieteiden aloilla. Lisäämme kansainvälistä yhteistyötä uuden teknologian kehittämisessä.
  • Lisäämme suomalaisten osallistumista kansainväliseen tieteelliseen ja koulutukselliseen yhteistyöhön kuten opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoon.
  • Annamme korkeakouluille keskeisen roolin jatkuvan oppimisen kokonaisuudessa. Korkeakoulujen koulutustarjontaa avaamme nykyistä joustavammin ihmisten ja työelämän hyödynnettäväksi.
  • Vahvistamme opintojen joustavuutta erilaisissa elämäntilanteissa. Ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu tulee tehdä mahdolliseksi esimerkiksi korkeakoulujen digitaalisen alustamallin ja sähköisen tenttijärjestelmän avulla. Poistamme ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden.
  • Haluamme, että nopeasti muuttuvan työelämän tarpeet koulutuksessa tunnistetaan ja jatkuvan oppimisen painopistettä siirretään tutkintokeskeisyydestä osaamiskeskeisyyteen.
  • Autamme ja kannustamme kaikkia korkeakouluja kasvattamaan koulutusvientiä erityisesti tutkintokoulutuksen myyntiä kasvattamalla. Tavoitteenamme on koulutusviennin vähintään kolminkertaistaminen 2030-luvun alkuun mennessä.
• Kulttuuri ja laaja sivistystyö tekevät parempaa yhteiskuntaa kaikille
  • Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen jo lapsena tuo terveyttä ja toimintakykyä koko elämänkaaren mitalle. Tuomme liikuntamahdollisuudet jokaisen lapsen saataville varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksen alaluokilta lähtien.
  • Urheilijoiden mahdollisuuksia ammattimaiseen valmentautumiseen ja ammattinsa harjoittamiseen on vahvistettava.
  • Uudistetaan liikuntapalveluiden arvonlisäverotusta. Jatkossa on pyrittävä mahdollisimman yhtenäiseen, neutraaliin ja liikuntaa edistävään verokantaan
  • Kansallispuistot ovat osa kulttuuria, ja luonnontuntemus kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen. Pidämme kansallispuistot kunnossa ja varmistamme, että erityisesti koululaiset pääsevät vierailemaan niissä.
  • Tunnistamme ja tunnustamme kulttuurin ja taiteen merkityksen ihmisen hyvinvoinnille, niiden itseisarvon yhteisenä perintönämme sekä identiteetin rakennusaineina. Vaalimme niitä ylpeydellä.
  • Hyödynnämme luovien alojen kasvupotentiaalin täysimääräisesti. Luovien alojen vahvistaminen tukee suomalaisen taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä suomalaisen osaamisen kasvua ja kansainvälistymistä. Kokoamme luovien alojen kehittämistä koskevan kokonaisvastuun yhden ministeriön vastuulle.
  • Kehitämme kulttuuriseteliä edelleen. Kannustamme ihmisiä ja yrityksiä hankkimaan kulttuuripalveluita ja taidetta ja vahvistamaan näin kulttuurin rahoitusta.
  • Lukutaitoa on syytä vaalia kaikenikäisten joukossa. Huolehdimme kirjastopalveluiden saavutettavuudesta. Myös monen lapsiperheen arjessa vapaa-ajan palvelut ovat tärkeitä. Mahdollisuuksien tasa-arvoa on edistettävä kunnissa Kokoomuksen harrastustakuu-aloitteen mukaisesti.
  • Tuemme maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan monipuolisten ja saavutettavien sivistyspalveluiden avulla. Se hyödyttää myös kielen oppimista ja toimintatapojen omaksumista.
  • Rakennamme laajan poliittisen yhteisymmärryksen siitä, miten turvataan veikkausvoittovaroilla tehtävän tärkeän toiminnan kuten liikunnan, tieteen, nuorisotyön, kulttuuritoiminnan sekä hyvinvointia edistävän toiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa rahapelijärjestelmän tuotot vähenevät peliriippuvuutta torjuvien toimenpiteiden seurauksena.

Lapsiystävällinen Suomi

• Tehdään Suomesta paras maa lapsiperheille
  • Haluamme, että Suomessa on lapsimyönteinen ja perheystävällinen ilmapiiri, jossa nuoret uskaltavat toteuttaa haaveensa perheestä ja jossa vanhemmuus näyttäytyy turvallisena ja tavoiteltavana vaihtoehtona.
  • Varmistamme, että hedelmöityshoidot ovat kaikille saatavilla.
  • Haluamme, että neuvolapalveluja saa helposti ja matalalla kynnyksellä. Tarvittaessa palveluita tarjotaan myös liikkuvina sinne, missä lapset ja perheet muutenkin ovat.
  • Erilaiset perhemuodot ovat yhtä arvokkaita ja yhdenvertaisia. Yksikään lapsi ei saa joutua syrjityksi perhetaustansa takia. Perheiden on voitava rakentaa hyvä elämä omista lähtökohdistaan.
  • Haluamme, että lapsiperheiden kotipalvelut ovat kunnossa. Kotipalvelu on tärkeää matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää työtä, jolla voidaan auttaa uupumusta perheissä.
  • Mielestämme jokaisella lapsella on oikeus neuvolatarkastukseen. Sen varmistamme esimerkiksi vaatimalla sitä edellytykseksi lapsilisän maksamiselle.
  • Nostamme adoption mahdollisuuden myös yhdeksi todelliseksi vaihtoehdoksi lasten pitkäaikaisissa sijoituksissa. Lapsen edun mukaista on mahdollistaa perhe- ja ihmissuhteiden pysyvyys ja turvallinen kasvu.
  • Varmistamme, että lastensuojelussa lapsen osallisuus, etu ja lapsen kuuleminen toteutuvat häntä itseään koskevissa asioissa.
  • Jätämme intersukupuolisina syntyvien lasten kohdalla jompaankumpaan sukupuoleen määrittelevät mahdolliset lääketieteelliset toimenpiteet myöhempään vaiheeseen, ellei siihen ole pakottavia terveydellisiä syitä.
• Perhe-elämä ja työ keskenään tasapainoon
  • Toteutamme perhevapaauudistuksen Kokoomuksen perhevapaamallin mukaisesti niin, että se ottaa huomioon lapsen edun, parantaa vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa, lisää perheiden joustoja, vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa sekä lisää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
  • Poistamme palkkaamisen äitiriskin. Vanhemmuuden kustannukset on siirrettävä kokonaan pois työnantajalta valtion vastuulle.
• Erotilanteissa etusijalle lasten etu, kohtuus ja inhimillisyys
  • Ratkaisemme vanhemman tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyvät ongelmat nykyistä tehokkaammin.
  • Eroperheiden lasten arjen pitää olla yhtä sujuvaa kuin muilla. On tunnustettava ja tunnistettava, että lapsella voi olla kaksi tasavertaista kotia ja asuinpaikkaa.
  • Lasta ei saa käyttää välikappaleena eronneiden vanhempien keskinäisissä erimielisyyksissä. Esimerkiksi vieraannuttamiseen ja huoltokiusaamiseen on puututtava tiukasti.
  • Luovumme isyyden kumoamisessa kahden vuoden määräajasta.

Varhaisista vuosista hyvä lähtö katkeamattomaan opintiehen

• Mahdollisuuksien tasa-arvoa laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja maailman parhaalla perusopetuksella, joka ottaa huomioon yksilölliset tarpeet sekä vahvuudet
  • Päiväkotien ja esiopetuksen ympäristöjen on oltava turvallisia lapsille ja henkilökunnalle. Hyödynnämme monipuolisia toteutusmalleja päiväkoti- ja koulurakentamisessa. Torjumme sisäilmaongelmat laadukkaalla rakentamisella ja korjaamisella sekä rakennusten oikeanlaisella käytöllä ja riittävällä siivouksella.
  • Suunnittelemme varhaiskasvatuksen saavutettavaksi ja perheiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin vastaavaksi, esimerkiksi riittävän vuorohoidon osalta.
  • Laajennamme osa-aikaisesti maksuttoman varhaiskasvatuksen vaiheittain kaikille ikäluokille.
  • Toteutamme kaksivuotisen esiopetuksen, jotta yhä useampi lapsi saa hyvän ponnahduslaudan koulupolulleen.
  • Varmistamme, että jokaisella peruskoulun päättävällä on toisen asteen opintoihin siirtymisen kannalta riittävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito.
  • Vahvistamme nuorten yleistä elämänhallintaa lisäämällä perusopetukseen elämäntaitojen opetusta kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä taloustaitoja.
  • Laajennamme joustavan perusopetuksen maanlaajuiseksi toimintamalliksi, jolla pystytään tukemaan haastavimmissa asemissa olevia opiskelijoita.
  • Uudistamme oppimisen tukea ja varmistaisimme, että oppilas saa tarvittaessa pienryhmämuotoista opetusta ja henkilökohtaista tukea.
  • Varmistamme, että yksilöllinen opetus toteutuu perusopetuksessa, jotta lisähaastetta kaipaaville on tarjolla mahdollisuuksia nopeampaan etenemiseen ja tukea tarvitsevat saavat sitä riittävästi. Vahvaa motivaatiota on ruokittava, ei lannistettava.
  • Vaadimme, että jokaisella on oikeus työ- ja opiskelurauhaan. Kiusaamiseen on puututtava tehokkaasti. Jos koulun keinot eivät riitä, poliisin ja lastensuojelun on tarvittaessa tultava apuun.
  • Laajennamme sosiaalisia yhteyksiä ja tuomme mielekästä sisältöä lasten päiviin tuomalla harrastusmahdollisuuksia koulupäivien yhteyteen.
  • Kiusaamiseen puuttumista on tehostettava. Tarjoamme kouluille ja kodeille tukea etenkin verkossa tapahtuvan kiusaamisen ja muun vahingollisen toiminnan tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.
• Vähintään toisen asteen koulutus kaikille
  • Haluamme, että jokaisella suomalaisella nuorella on vähintään toisen asteen tutkinto. Panostamme oppivelvollisuusiän noston sijaan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä erityisesti niiden oppilaiden tukemiseen, jotka valmistuvat peruskoulusta ilman riittävää luku- ja laskutaitoa.
  • Ani harva keskeyttää toisen asteen opinnot taloudellisista syistä. Todellisessa taloudellisen tuen tarpeessa olevia auttaisimme yksilöllisesti ja suoraan heille suunnatuilla toimilla. Oppimateriaalilisää kehitämme etupainotteisemmaksi, jotta koulutuksen aloitusvaiheessa voi tehdä tarvittavat hankinnat.
  • Merkittävimpiin toisen asteen keskeyttämisen syihin lukeutuu vääräksi osoittautuva alan valinta. Lisäämme opinto-ohjausta perusopetuksessa ja toisella asteella sekä varmistamme riittävät opiskelijahuollon palvelut kaikille opiskelijoille. Jatkuvaa, joustavaa hakua toisen asteen opintoihin on vahvistettava.
  • Vahvistamme oppisopimuskoulutuksen asemaa ja helpotamme sen käyttöä, koska moni oppii käytännön tekemisen kautta paremmin kuin perinteisillä opiskelumenetelmillä.

Kasvu

Poliittisilla päätöksillä on vapautettava ihmisten ja yritysten toimintaympäristöä, jotta nämä saisivat kaiken potentiaalinsa täyteen kukoistukseen luomaan hyvinvointia ja vaurautta. Markkinatalouteen kuuluva yrittämisen vapaus on kaiken kasvun välttämätön ehto.
– Kokoomuksen periaateohjelma

Kestävän kehityksen neljäs osa-alue on taloudellinen kestävyys, joka tarkoittaa vastuullista talouspolitiikkaa. Myös työikään tulossa olevien on voitava luottaa siihen, että Suomessa voi rakentaa itselleen hyvän ja myös taloudellisesti turvatun elämän. Kestävän talouspolitiikan lähtökohdat ovat samat niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Kokoomuksen talouspolitiikan päämääränä on, että suomalaisten elintaso nousee ja elämänlaatu paranee. Tämä on mahdollista vain, jos Suomessa on otollinen ympäristö innovaatioiden kehittämiselle, Suomeen investoidaan ja yritykset kasvavat, työpaikkoja syntyy ja käytössä ovat parhaat ja tehokkaimmat toimintatavat. Suomen on oltava globaali esikuva avoimen, kasvavan markkinatalouden ja ilmastotavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä.

Talouspolitiikan avulla on luotava ihmisille innostava tulevaisuudennäkymä, jossa heidän tavoiteltavissaan on myönteisiä mahdollisuuksia. Tähän pääseminen vaatii laajoja uudistuksia niin verotuksessa, elinkeinopolitiikassa kuin työelämän toiminnassa. Näin toimimalla tehdään mahdolliseksi myös Suomen nousu pohjoismaiselle työllisyyden tasolle. Se on tavoitteemme ja samalla käytännössä välttämätön edellytys sille, että pystymme 2030-luvulla takaamaan jokaisen suomalaisen elämän ihmisarvoiset lähtökohdat.

Talouspolitiikan tavoitteena on oltava myös kestävä julkinen talous. Se kulkee käsi kädessä vapaan markkinatalouden kanssa. Nämä yhdessä mahdollistavat laajan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja takaavat vakaat taloudelliset olot. Hyvin hoidettu julkinen talous kestää myös merkittävät globaalit talouskriisit, eikä uhkaa julkisen talouden rahoitukselle ole poikkeusoloissakaan.

Julkisten palveluiden tarve kasvaa niin nopeasti, että paineesta selviäminen vaatii välttämättä työn tuottavuuden radikaalia kasvattamista. Se tarkoittaa toimintojen automatisointia, robottien laajamittaista käyttöönottoa sekä tekoälyn valjastamista kaiken toiminnan avuksi. Mahdollistaaksemme muutoksen meidän täytyy varmistaa, että myös julkisesti hallinnoitu data liikkuu ihmisten parhaaksi mahdollisimman monipuolisesti. Ihmisen itsemääräämisoikeus ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen on itseisarvon asemassa uusia teknologioita suunniteltaessa.

Kun teknologia tulee osaksi kaikkea julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa sekä ihmisten arkea, yhteiskunta sähköistyy. Tietoverkkojen toiminnan ja sähkön saannin merkitys elintärkeinä huoltovarmuuskysymyksinä tulee kasvamaan radikaalisti.

Verotuksella on keskeinen vaikutus tulevaisuuden kasvuun. Investointien mahdollistama uusi työ luo uutta veropohjaa. Verotuksen kehittämisellä voidaan myös vahvistaa suomalaisten vaurastumista ja kotimaisten pääomien karttumista. Verotusta on aina tarkasteltava kokonaisuutena, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Kokoomuksen tavoitteena on edistää yhteiskunnan digitalisoitumista ja elinkeinoelämän hallittua rakennemuutosta kohti korkean lisäarvon palveluita ja puhtaan hyötysuhteen teollisuutta.

Hyvä veromalli on läpinäkyvä ja ennustettava kokonaisuus. Veropohjat ovat laajat ja tiiviit ja verokannat matalat. Vääristävät kannustinvaikutukset ja hyvinvointitappiot on hyvässä veromallissa minimoitu. Veropohjan tiiviys ja laajuus tarkoittaa myös sitä, että kaikki nykyisen järjestelmän verovähennykset ja -tuet tulee tarkastella uudelleen.

Ennustettava veromalli on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Kun sijoittajat sitovat pääomiaan Suomeen jopa kymmeniksi vuosiksi, heidän täytyy voida luottaa toimintaympäristön vakauteen. Verokantojen on oltava kilpailukykyiset erityisesti tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Kokonaisveroasteessa kannattaa pyrkiä kohti EU-keskiarvoa.

Verotuksen ohjausvoimaa tarvitaan myös tiettyjen haitallisten ulkoisvaikutusten torjumiseen tai hyödyllisten edistämiseen. Esimerkkinä tästä ovat niin sanonut haittaverot kuten tupakkaverotus tai hiilidioksidipäästöjen verotus.

Vastuullisesta markkinataloudesta dynamiikkaa talouteen

Kestävän talouden ja hyvinvoinnin perusta on aktiivisissa ihmisissä ja ratkaisuja kehittävissä yrityksissä, jotka tekevät yhteistyötä ja sopivat asioista keskenään. Tätä lähtökohtaa ei voida sivuuttaa millään poliittisilla päätöksillä eikä hallinnon määräyksillä. Valtio ei osaa eikä voi valita voittajia. Kokoomuksen taloudellisen ajattelun ytimessä on vapaa ja vastuuta kantava ihminen. Epäonnistuakin saa, eikä uuden alun tiellä pidä olla keinotekoisia esteitä.

• Kannatamme pro market -linjaa. Elinkeinotoiminnassa menestymisen on perustuttava avoimessa kilpailussa pärjäämiseen. Yrityselämän palautuminen poikkeustoimien maailmasta takaisin normaaliin on ehdottoman tärkeää koko yhteiskunnan tervehtymisen ja kriisin seurausten hoitamisen kannalta.
  • Kasvatamme kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltuuksia ja resursseja markkinoiden toimivuuden ja reilun kilpailun turvaamiseksi.
  • Epärehellistä toimintaa ei hyväksytä. Meidän on luotava tehokkaat, markkinoita tukevat mekanismit torjumaan harmaata taloutta, veronkiertoa ja talousrikollisuutta. Yhteistyö Euroopan unionissa ja globaalisti on tarkoituksenmukaista. Meidän on tehostettava EU:n yhteistä rajat ylittävän veronkierron sekä talousrikollisuuden vastaista toimintaa.
  • Panostamme EU:n sisämarkkinoiden toimintaan esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta lisäämällä. Puramme turhat normit ja kevennämme hallinnollista taakkaa sisämarkkinoilla. Palvelujen sisämarkkinat on avattava.
  • Meidän on luotava digitaaliset sisämarkkinat kehittämällä datan liikkuvuutta ja siihen liittyviä ansaintamalleja.
  • EU:n on jaettava yksityistä rahoitusta ja riskiä tehokkaasti toimivan pääomamarkkinaunionin kautta.
  • Tarjoamme pienille ja keskisuurille yrityksille neuvontaa ja apua läpimurtoihin kansainvälisille markkinoille.
  • Kansallisella tasolla meidän on jatkettava toimialakohtaisen, kilpailua rajoittavan sääntelyn sekä markkinoille pääsyn esteiden purkamista. Puramme esimerkiksi apteekkitoimilupien määräsääntelyn sekä avaamme raiteiden henkilöliikenteen kilpailulle.
  • Puramme Alkon monopolin hallitusti ja vaiheittain. Helpotamme alkoholijuomien ravintolaulosmyyntiä sekä säädämme etämyynnin selkeästi sallituksi niin kotimaisille kuin muissa EU-maissa toimiville yrityksille reiluin pelisäännöin.
• Julkiset hankinnat uudistumisen moottoriksi, kunnat kilpailua edistämään
  • Hankintalainsäädännön tarkoitus on varmistaa julkisten varojen mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Tämän kehikon sisällä voidaan asettaa myös muita tavoitteita, kuten ympäristöystävällisten ratkaisujen ja innovaatioiden edistäminen.
  • Meidän on kiinnitettävä huomiota kuntien ja valtioiden hankinnoissa siihen, että myös pk-yrityksillä on tosiasiassa mahdollisuus osallistua. Tällä on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.
  • Asetamme prosentuaalisen tavoitteen valtion ja kuntien hankinnoissa innovatiivisten hankintojen osuudeksi. Valtio ja kunnat sopisivat, millaisilla keinoilla tavoitteeseen päästäisiin.
  • Innovatiivisilla hankinnoilla luodaan referenssimarkkinaa erityisesti ympäristö- ja ilmastoratkaisuja, yleiskäyttöisiä teknologioita sekä toimintojen digitalisointiratkaisuja kehittäville yrityksille, jotka tähtäävät kansainväliseen läpimurtoon.
  • Kuntien erikoisaluetta on sivistystoimen ja peruspalveluiden tuottaminen. Kilpailluille markkinoille eri toimialoilla kuntien ei pidä osallistua. Jos se jostain syystä on välttämätöntä, toiminta on yhtiöitettävä ja kilpailun tapahduttava tasavertaisin pelisäännöin ilman konkurssisuojaa.
  • Edistämme kilpailua kaavoituksen kautta erityisesti päivittäistavarakaupan alalla.
• Valtion yritysomistuksen merkitys on mietittävä uudelleen
  • Valtion omistusta on tarkasteltava strategisena kokonaisuutena. Arvioimme valtion omistajuutta erityisen kriittisesti sellaisilla aloilla, joilla ei ole ilmeisiä markkinapuutteita ja joita ei voida katsoa yhteiskunnan kriittisten toimintojen tai turvallisuuden kannalta strategisiksi.
  • Vähennämme suunnitelmallisesti valtion ei-strategisia omistuksia yrityksissä. Myyntituloja suuntaamme erityisesti tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisiin markkinoiden toimintaa tukeviin asioihin kuten korkeakoulujen pääomittamiseen, tarvittavan infrastruktuurin luomiseen sekä yritysten tulevaisuusinvestointien riskienjakoon niiden vauhdittamiseksi.
  • Varmistamme erityisesti pörssiyhtiöiden kohdalla, ettei valtio-omistus muodosta yhtiöille rasitetta niihin kohdistuvien perusteettomien odotusten kautta.

Hyvä ja kannustava työelämä

• Työelämän on tuettava osaamisen kasvua ja ihmisten hyvinvointia
  • Luomme “Osaamisen tulevaisuussopimuksen" eli kattavan jatkuvan oppimisen mallin, jossa toimijoita ovat yksilö itse, työnantaja, julkinen valta sekä koulutusta tarjoavat tahot kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
  • Mobilisoimme ihmisten ja yritysten voimavarat jatkuvaa oppimista edistämään. Me luomme verokannustimen avulla perustan aikuis- ja täydennyskoulutuksen markkinoiden kehittymiselle.
  • Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen oppijan ja yhteiskunnan eduksi mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Tämä edellyttää palveluiden kehittämistä uudenlaisissa ekosysteemeissä ja yhteisen tietopohjan päälle.
  • Hyödynnämme kansallisiin tietovarantoihin kertyvää dataa entistä laajemmin ja tehokkaammin osaamistarpeiden ennakoinnissa, ohjauspalveluiden kehittämisessä, koulutustarjonnan uudistamisessa, koulutustoimijoiden ohjauksessa sekä koulutuspolitiikan suuntaamisessa.
  • Mahdollistamme senioreille heidän omien voimavarojensa ja motivaationsa rajoissa työelämässä jatkaminen myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Meidän on tuettava hiljaisen tiedon siirtymistä nuorille työntekijöille.
  • Otamme käyttöön kansainvälisesti toimiviksi todettuja toimintamalleja vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi.
  • Teemme etätyöstä sopimisesta joustavampaa. Edistämme etätyötä ja edellytyksiä etätyöskentelyyn tietoliikenneyhteyksiä kehittämällä.
  • Nostamme opintotuen tulorajoja 50 prosentilla.
  • Laajennamme sairaan lapsen verovapaata hoitoetua.
  • Työpaikat ja niitä tarvitsevat ihmiset on saatava kohtaamaan paremmin. Sujuvoitamme asuntotuotannon sääntelyä lieventämällä asuntorakentamisen esteettömyysvaatimuksia, keventämällä väestönsuojien rakentamisvelvoitetta sekä luopumalla autopaikkanormista, jotta työn perässä muuttavien on helpompaa löytää omiin tarpeisiinsa sopiva asunto.
  • Järjestämme työterveyshuollon siten, että työntekijä voi valita asuinpaikkakuntansa palvelut.
  • Meidän on tuettava mieluummin työelämässä olemista kuin sieltä poissa olemista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi eläkeputken ja vuorotteluvapaan poistamista.
  • Näemme vammaiset henkilöt täysipainoisena osana yhteiskuntaa. Laajennamme heidän työ- ja opiskelumahdollisuuksiaan ja siten vahvistamme heidän itsemääräämisoikeutensa toteutumista ja merkityksellistä osallisuuttaan.
  • Vahvistamme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa Kokoomuksen "Sellaisena kuin olet" -ohjelman mukaisesti.
• Arvostamme kokemusta ja pidämme siitä kiinni
  • Vähennämme työurien ennenaikaista loppumista tukemalla ikääntyvien työntekijöiden fyysistä ja henkistä jaksamista.
  • Mahdollistamme nykyistä helpommin työssä jatkamisen osa-aikaisesti myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen, jos motivaatio ja jaksaminen sallivat.
  • Meidän on jatkettava toimia eläkkeellesiirtymisiän vähittäiseksi nostamiseksi.
• Järjestelmä on viritettävä palkitsemaan työn vastaanottamisesta
  • Porrastamme ansiosidonnaisen työttömyysturvan siten, että se on työttömyysjakson alussa nykyistä parempi mutta alenee mekaanisesti jakson kestäessä. Me säilytämme velvoitteen hakea aktiivisesti töitä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin.
  • Palautamme toimeentulotukeen pienen asumiskulujen omavastuun, koska nykyisellä laskentatavalla työtä ei usein ole varaa ottaa vastaan, eikä asumiskulujen säästeliäisyydelle jää kannustinta.
  • Rajaamme julkisesti tuetun asumisen pienituloisille ja erityisryhmille.
  • Poistamme työn vastaanottamisen ja työn tekemisen kannustinloukkuja esimerkiksi korottamalla ulosoton suojaosuutta ja ottamalla huomioon työn tekemisen eri muodot kuten provisiotyö ja osa-aikatyö. Lisäksi poistamme työttömyysturvan sovitellun päivärahan maksatuksesta kokoaikaisen työnteon kiellon.
  • Jäädytämme yleisen asumistuen indeksikorotukset toistaiseksi ja uudistamme järjestelmää tuomalla siihen vahvemmat kannusteet hakeutua edullisempiin kohteisiin. Säästyvillä varoilla parannamme työttömien palveluita. Tämän ohella asumistukijärjestelmä tarvitsee täysremontin, jonka valmistelu meidän on aloitettava välittömästi.
  • Kehitämme sosiaaliturvaa osallisuuteen ja työllistymiseen nykyistä paremmin kannustavaksi “Tulevaisuuden sosiaaliturva" -kannanottomme mukaisesti.
• Työmarkkinat on saatava toimimaan paremmin
  • Nopeutamme työmarkkinoille tuloa ja poistamme keinotekoiset rakenteet, jotka aiheuttavat ihmisten ennenaikaista eläköitymistä sekä pitkittävät työurien katkoksia.
  • Karsimme turhia kilpailukieltoja, jotka hämärtävät työelämän sääntöjä ja vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta.
  • Helpotamme osa-aikaista työntekoa kehittämällä joustavammiksi osasairauspoissaolojärjestelmää ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmää.
  • Lisäämme sopimisen vapautta ja laajennamme mahdollisuuksia sopia palkoista ja työehdoista paikallisesti myös järjestäytymättömissä yrityksissä. Annamme paikallisesti henkilöstölle oikeuden sopia halutessaan toisin kuin TES:ssa.
  • Rajaamme TES-yleissitovuuden minimiehtoihin.
  • Selvitämme, millä edellytyksillä voidaan edistää henkilöstön osallistumista yritysten hallintoon. Tavoitteena on luottamuksen ja yhteishengen edistäminen työpaikoilla sekä näkemyksen vahvistaminen yrityksen ja työntekijöiden intressien yhteisyydestä.
  • Rakennamme toimintamallin, jolla äkillisissä kriisitilanteissa voidaan nopealla aikataululla ottaa käyttöön yritysten toiminnan jatkuvuutta ja työpaikkojen säilymistä turvaavia joustoja.
  • Takaamme järjestäytymättömissä yrityksissä työntekijöiden enemmistölle mahdollisuuden valtuuttaa luottamusvaltuutettu tai osa henkilöstöä edustamaan heitä työsuhteita koskevissa asioissa.

Mahdollisuus uuteen alkuun

Koronakriisin aikana on ollut perusteltua tarjota yrityksille väliaikaista taloudellista tukea. Varsinkaan terveitä yrityksiä ei kannata päästää kaatumaan ja samalla menettää niiden tarjoamia työpaikkoja. Kaikkia yrityksiä ei kuitenkaan pystytä pelastamaan. Siksi on tärkeää, että ne yritykset ja yrittäjät, jotka kriisin takia ajautuvat konkurssiin, saavat kohtuullisin ehdoin uuden mahdollisuuden. Suomi ei voi nousta kriisistä, ellei ihmisillä ole näköalaa parempaan tulevaisuuteen oman toiminnan avulla.

• Konkurssiin joutuneen yrittäjän on voitava työllistää itsensä uudelleen mahdollisimman pian myös yrittäjänä. Ihmisten toimeliaisuutta ei saa tukahduttaa jonkin liiketoiminnan epäonnistumiseen.
  • Luomme pikayrityssaneerauksen, jossa normaalia yrityssaneerausmenettelyä nopeutetaan ja yksinkertaistetaan merkittävästi. Tehokas uudelleenjärjestely nostaisi perintäastetta ja perittävien saatavien summaa verrattuna siihen, että velallinen ajautuu maksukyvyttömyyteen.
  • Helpotamme saneerausmenettelyyn pääsyn kriteereitä sekä tukisimme tarvittaessa yrityksen maksuvalmiutta
  • Ohjaamme Verohallintoa ottamaan aktiivisen roolin yrityssaneerauksen suosittamisessa konkurssin välttämiseksi. Pikasaneerauksella jäädytetään yrityksen toiminta määräajaksi. Jos yritys ei ole saneerauskelpoinen, tavoitteena on tehostettu ja nopea konkurssimenettely.
  • Muutamme perintälakia siten, että myös yrityssaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärät.
  • Yhdistämme konkurssi- ja velkajärjestelyn peräkkäisiin prosesseihin yrittäjän uuden alun nopeuttamiseksi.
  • Uudistamme viranomaisprosesseja niin, että konkurssi ei estä viranomaisrekistereihin kuten ennakkoperintärekisteriin pääsyä tai elinkeinoluvan saamista. Vanhan liiketoiminnan velat eivät saa estää uuden liiketoiminnan aloittamista.
  • Poistamme yksityishenkilöiden ja yritysten maksuhäiriömerkinnät luottotietorekisteristä nykyistä nopeammin, kun velka on suoritettu tai vanhentunut tai velan peruste on poistunut.
  • Aikaisemmasta maksukyvyttömyydestä johtuvien lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntien tai maksuhäiriömerkintöjen ei pidä estää starttirahan saamista.

Yrittäjille sosiaaliturva

Pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat pitkään olleet väliinputoajina suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Tulevaisuudessa yhä useampi valitsee yksin- tai pienyrittäjyyden joko sivutoimena tai pysyvänä ratkaisuna toimeentulon hankkimiseen. Koronakriisin aikana pienyrittäjille ja itsensä työllistäville on mahdollistettu pääsy työmarkkinatuen piiriin. Pienyrittäjän sosiaaliturvasta on tehtävä pysyvä ratkaisu.

• Teemme pienyrittäjän sosiaaliturvaan koronakriisin takia tehdyistä muutoksista pysyviä. Yrittäjän pääsy työmarkkinatuelle edellyttää, että henkilö on päätoiminen yrittäjä.
  • Saatu tuki ei edellyttäisi yritystoiminnan alasajoa. Tuen saamiseksi täytyisi ilmoittautua TE-toimistoon ja perustella yrittäjätulon alentuminen.
  • Yrittäjän työttömyysturvaan tulee olla oikeutettu, jos yrittäjätulo on vähintään 500 euroa kuukaudessa keskimäärin vuoden aikana.
  • Malli voidaan toteuttaa tilimallisena sosiaaliturvana.
  • Mahdollistamme omaehtoisen varautumisen perusturvan yli sosiaaliturvatilillä.
  • Luomme yhdistelmävakuutuksen, joka mahdollistaa yritystoiminnan ja palkansaajana työllistymisen yhtäaikaisen vakuuttamisen. Se mahdollistaa nykyistä useammalle ansiopäivärahan työssäoloehdon kertymisen.

Kestävän kasvun veromalli

Esitämme kestävän kasvun veromallia, jonka puitteissa jokaisesta työtunnista jää tekijälle vähintään puolet käteen, jossa omistamista verotetaan mahdollisimman yhtäläisesti riippumatta omaisuuslajista ja jossa päästöjä verotetaan yhtäläisesti riippumatta päästölähteestä. Kestävän kasvun veromalli koostuu kolmesta osasta, jotka ovat työn ja korkean lisäarvon linja, kansankapitalismin ja yrittämisen linja sekä ympäristön ja ilmaston linja

• Työn ja korkean lisäarvon linja
  • Kevennämme työn verotusta niin, että kaikkien palkkatulosta kannettavien verojen yhteenlaskettu rajaveroaste on korkeintaan 50 %. Muutos kohdistetaan valtion ansiotuloveroasteikkoon.
  • Rahoitamme työn verotuksen keventämisen menosäästöillä sekä purkamalla ansiotuloverotukseen liittyviä verotukia kuten tiettyjen jäsenmaksujen verottomuus.
  • Poistamme asuntokaupan varainsiirtoveron (“muuttovero") ja kompensoimme sen joko säätämällä pitkälle ajalle jaksottuvan, olennaisesti matalamman veron tai vaihtoehtoisesti korottamalla vähemmän haitallisia veroja.
• Kansankapitalismin ja yrittämisen linja
  • Vahvistamme yritysten investointi- ja kasvukykyä kehittämällä yritysverotusta suuntaan, jossa toiminnan tulosta verotetaan vasta, kun voittoja otetaan yrityksestä ulos.
  • Rahoitamme muutoksen yritys- ja verotukia purkamalla, sopeuttamalla budjettia ja dynaamisilla talousvaikutuksilla.
  • Laajennamme osakesäästötilin käyttöalaa monipuolisemmaksi, esimerkiksi ulkomaisten osinkojen verokohtelua muuttamalla ja rahasto-osuuksien hankinnan mahdollistaen. Nostamme osakesäästötilin maksimisijoitusrajaa.
• Ympäristön ja ilmaston linja
  • Siirrämme autoilun verotuksen painopisteen auton ostamisesta käytön ja päästöjen verotukseen. Luovumme autoverosta asteittain, alkaen päästöttömistä ja vähäpäästöisistä ajoneuvoista. Kompensoimme veromenetyksen nostamalla ajoneuvoveroa ja liikennepolttoaineiden verotusta.
  • Sisällytämme synteettiset polttoaineet osaksi sekoitevelvoitetta.
  • Luomme lämmityspolttoaineiden verotuksen osalta pitkäjänteisen ohjelman, jolla hiilipäästön hinta nousee asteittain. Tuomme myös turpeen energiakäytön asteittain veron piiriin.
  • Poistamme fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautuksen asteittain.
  • Poistamme pienten sähkövarastojen kaksinkertaisen verotuksen.
  • Jatkamme pienen, omaan käyttöön tulevan tuotannon vapautusta sähköverosta nykyisellään. Vapautuksen laajentamiselle ei ole tarvetta, sillä puhdasta sähköä syntyy nykyään jo markkinaehtoisesti.
  • Jätämme teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle ja laskemme tähän sähköveron tasoon myös suurten lämpöpumppujen ja kaikkien hukkalämpöä hyötykäyttöön luovuttavien datakeskusten sähköveron.

Maailman toimivin digitaalinen yhteiskunta

Yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista muutosvoimista on teknologian nopea kehitys. Meneillään olevan murroksen ytimessä on data ja sen liikkuvuus älykkäiden sovellusten välillä, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen parhaaksi. Vain tarttumalla muutoksen mahdollisuuksiin Suomi pystyy tulevaisuudessakin pysymään globaalissa kilpailussa mukana ja tarjoamaan kansalaisilleen toimivan hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen.

• Digitalisaatio muuttaa työtä ja yrittäjyyttä antaen ihmisille valmiudet hyvän elämän ja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen
  • Suomen on tarjottava toimintaympäristö, joka houkuttelee ja synnyttää globaalia digitaalista liiketoimintaa. Sääntelyn on oltava proaktiviista, mahdollistavaa ja kokeiluihin kannustavaa.
  • 2030-luvulla Suomessa yritysten ja julkisyhteisöjen taloushallinto on täysin digitaalista ja pitkälle automatisoitua. Otamme taloushallinnon automatisoinnin edistämisessä huomioon erityisesti pk-yritysten lähtökohdat.
  • Emme kannata digi- tai robottiveroa emmekä muitakaan uuden teknologian käyttöönottoa hidastavia toimia. Kohentaisimme ihmistyön kilpailukykyä esimerkiksi työn verotusta keventämällä sekä osaamista kehittämällä, ei teknologista kehitystä hidastamalla.
  • Yritystuista hyväksyttävimpiä ovat innovaatiotuet, jotka tähtäävät esimerkiksi yleiskäyttöisten teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Meidän on ajettava hallitusti ja suunnitelmallisesti alas tuet, jotka ylläpitävät vanhaa teknologiaa ja ovat korvattavissa uusilla ratkaisuilla.
  • Meidän on parannettava yritysten ymmärrystä tiedon jalostamisen sekä avaamisen ja markkinaehtoisen jakamisen hyödyistä vahvistamalla datatalouden liiketoimintaosaamista.
  • Toteutamme kokeiluja tavara- ja henkilöliikenteen automatisointiratkaisuista, mahdollistaen niiden turvallisen käyttöönoton.
• Julkiset palvelut, hallinto ja toiminnat tuodaan 2030-luvun vaatimusten tasalle teknologian avulla
  • Meidän on luotava Suomelle kunnianhimoinen hallituskaudet ylittävä digistrategia parlamentaarisen valmistelun kautta. Nostaisimme keskeiseen asemaan digitaalisen varautumisen poikkeustilanteisiin.
  • Digitaaliset julkiset palvelut on suunniteltava käyttäjän näkökulmasta, ei järjestelmän tai hallinnon. Niiden on oltava niin helppokäyttöisiä, ettei käyttäminen vaadi uusien taitojen opettelemista.
  • Toteutamme valtion ja kuntien yhteisen tietojärjestelmästrategian, jonka tavoitteena olisi varmistaa, että varsinkin suuren mittaluokan järjestelmät ovat yhteentoimivia eivätkä kunnat tee päällekkäisiä hankintoja. Varmistamme, että tietojärjestelmien hankintaosaamista on kaikkialla julkishallinnossa.
  • Tuomme digitaaliseen viranomaisasiointiin pääsäännöiksi "mikä luukku tahansa" -periaatteen sekä kysy vain kerran -periaatteen.
  • Vahvistamme dataan sekä autonomisiin palveluihin ja tekoälyyn nojaavia julkisen sektorin asiointi- ja ohjausjärjestelmiä, jotka auttavat ihmistä ja yritystä löytämään ja valitsemaan kulloiseenkin tilanteeseen ja tarpeeseen parhaiten soveltuvat palvelut.
  • Autonomiset palvelut ja tekoäly tekevät massapäätökset, joissa ei tarvita erityistä harkintaa, pääsääntöisesti automatisoituina. Kansalaisen oikeusturva on samalla varmistettava.
  • Hallinnon tehokkuuden ja ihmisten oikeusturvan vahvistamiseksi säädämme tekoälyyn ja automaatioon pohjautuvasta päätöksenteosta selkeän yleislain.
  • Tuomme hoiva-alalle, erityisesti vanhusten hoivaan, käyttöön teknologiat, joilla voidaan lisätä ammattilaisten kiireetöntä kohtaamista asiakkaiden kanssa vapauttamalla aikaa rutiinitehtävien hoidosta. Tällaisia ovat esimerkiksi kehittyneet sensorit, jokapaikan tietotekniikka ja lihasvoimaa tehostavat ulkoiset tukirakenteet. Näin varmistamme, että asiakas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat kiireettömästi silloin, kun sitä tarvitaan.
  • Teknologian, jonka tarkoitus on tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista, käyttöönoton on oltava niin intuitiivista, ettei sitä varten tarvitse opetella uusia taitoja.
  • Laajennamme verkko-opetuksen mahdollisuuksia kaikilla koulutusasteilla.
• Huolehditaan teknologian turvallisuudesta ja ihmisten yksityisyydestä
  • Tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamisessa meidän on varmistettava, että väärinkäytösten ja rikollisuuden uhat on riittävällä tavalla otettu huomioon. Suomalaisen yhteiskunnan on pyrittävä tietoliikenneinfrastruktuurissaan olemaan riippumaton mistään yksittäisestä teknologiatoimijasta.
  • Vahvistamme ihmisten oikeuksia ja käytännön mahdollisuuksia hallita, hyödyntää ja jakaa eri järjestelmiin kertynyttä itseään koskevaa dataansa.
  • Ihmisten yksityisyydensuojaa vaarantavia seuranta- ja valvontamekanismeja, kuten julkisissa paikoissa käytettäviä biometrisiä tunnistimia, ei tule ottaa käyttöön ilman erityisen painavia perusteita ja kohteena olevan ihmisen lupaa.
  • Virheellisen ja vääristellyn tiedon leviämisen paras hidastin on ihmisten kriittinen medialukutaito. Meidän on vahvistettava sen opettamista kaikissa opetussuunnitelmissa läpi suomalaisen koulutusjärjestelmän.
• Tieto avoimeksi ja liikkuvaksi
  • Julkisen vallan hallussa olevaa tietoa on voitava hyödyntää uusien digitaalisten yritysten ja innovaatioiden aineksena, samalla varmistaen, ettei ihmisten yksityisyydensuoja vaarannu. Tietojen käyttöä varten tulee kaikissa tapauksissa olla kohdehenkilön lupa.
  • Laajennamme avoimen lähdekoodin ja avoimen datan käyttöä julkisella sektorilla. Julkisen sektorin uusiin tietojärjestelmiin rakentaisimme aina pääsääntönä avoimet ja yhteensopivat rajapinnat.
  • Rakennamme Eurooppaan yksilön itsemääräämisoikeuteen perustuvaa datataloutta kilpailemaan Yhdysvaltojen yrityslähtöisiä ja Kiinan valtiolähtöisiä malleja vastaan. Osana tätä meidän on parannettava myös henkilötiedoista vapaan rakenteellisen datan saatavuutta ja liikkuvuutta eurooppalaisilla sisämarkkinoilla.
  • Säädämme julkisen hallinnon henkilötietojen käsittelyyn yleislain, joka korvaisi olemassa olevia lakeja ja säädöksiä.
  • 2030-luvun alkuun mennessä kaikki julkishallinnon hallussa oleva tieto on yleisten standardien rajapintojen kautta koneluettavassa muodossa, ellei tästä joissakin tapauksissa ole erityisen painavaa syytä poiketa.

Kansainvälisyys

Suomi on vahvimmillaan silloin, kun sen yhteydet ja vuorovaikutuskanavat niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti ovat täysimääräisesti käytössä. Sulkeutuminen olisi heikentymisen ja hiipumisen tie.
– Kokoomuksen periaateohjelma

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön edistääkseen yksilönvapauksia, ihmisoikeuksia ja yhteiskuntien vakautta ja turvallisuutta. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja osa niiden läntisten maiden joukkoa, jotka jakavat meille tärkeät arvot vapaudesta ja vastuusta, ihmisoikeuksista, demokratiasta, tasa-arvosta ja oikeusvaltiosta.

Euroopan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turvallisuuspolitiikan viitekehys, jonka jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta. Kokoomuksen politiikan tavoitteena on Euroopan unioni, joka toimii yhtenäisesti ja uskottavasti, liberaalin demokratian arvoja vaalien kansalaistensa parhaaksi. EU:n jäsenmaiden ja kansalaisten on voitava kokea EU hyödylliseksi välineeksi turvata vakaus ja hyvinvointi Euroopassa. EU:ta on kehitettävä toimimaan demokraattisemmin ja läpinäkyvämmin.

Talousalueen näkymät on määrätietoisella politiikalla käännettävä jälleen positiivisiksi: velkaantuminen on saatava kuriin ja yhteisten sääntöjen noudattaminen kunniaan. Kokoomus kannattaa EU:n laajenemista kriteerit täyttävien maiden osalta. Kokoomus ylläpitää ja edistää EU-politiikasta käytävää keskustelua niin kotimaassa kuin unionin sisällä.

Kansainvälisen politiikan muutoksista huolimatta Suomi kykenee harkituilla ulkopoliittisilla linjauksilla ja tavoitteilla edistämään kansalaistensa hyvinvointia sekä vakautta ja kehitystä maailmalla. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka perustuu kolmeen pilariin: uskottavaan itsenäiseen puolustukseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja Euroopan yhdentymiseen. Pohjoismaat, EU sekä transatlanttiset suhteet ovat Suomen tärkeimpiä viitekehyksiä.

Euroopan unionista uskottava maailmanpoliittinen vallankäyttäjä

• Euroopan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turvallisuuspolitiikan viitekehys, jonka jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta monin eri tavoin. Tavoitteena on oltava yhtenäisesti toimiva vahva EU, joka kykenee vastaamaan erityisesti Kiinan kasvavan vaikutusvallan haasteeseen.
  • EU:n kykyä ulkoisesti yhtenäiseen ja uskottavaan toimintaan on vahvistettava. Perustamme EU:lle turvallisuuspoliittisen elimen, jossa voitaisiin tehdä nopeitakin päätöksiä.
  • Lisäämme määräenemmistöpäätöksiä EU:n ulkopolitiikassa. Vaihtoehtoinen toimintatapa on rakentava äänestämästä pidättäytyminen.
  • Meidän on luotava yhteinen ymmärrys siitä, mitä Lissabonin sopimuksen 42.7.-artikla EU-turvatakuista käytännössä tarkoittaa, ja selkeät prosessit sen käyttöönottamiseksi.
  • Parannamme EU:n yhteisvastuulausekkeen (Artikla 222) käytettävyyttä, jotta siihen vetoava EU-maa saisi käynnistettyä EU:n tasolla koordinoidun avunantoprosessin. Tästä on kriisitilanteessa hyötyä etenkin pienemmille maille.
  • Syvennämme EU:n ja Naton yhteistyötä entisestään. Pitkällä aikavälillä meidän tulee olla valmiita tarkastelemaan EU:n ja Naton tehtävien yhdistämistä puolustusasioissa.
  • Euroopan unioni edistää länsimaisen vapaus- ja oikeuskäsityksen linjaa vastavoimaksi teknologioin edistettävälle autoritarismille.
  • EU:n kauppapoliittista voimaa on käytettävä määrätietoisesti EU:n perusarvojen ja turvallisuuden sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseksi globaalisti.
  • Kokoomus tukee Green Dealin toimia kuten talouden muuttamista tulevaisuuden kannalta kestäväksi siten, että siirtyminen vihreään talouteen hyödyttää niin kansalaisia kuin yrityksiä.
  • Kokoomus kannattaa eurooppalaiseen koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön panostamista. Edistäisimme EU-tasolla rahoitusta tutkimus- ja kehitystoiminnalle.
  • EU-tasolla on luotava yhtenäinen toimintamalli jäsenmaiden terveydenhuoltoviranomaisten kesken lääketieteellisten tietojen nopeasta jaosta sairauksien ymmärtämiseen ja mahdollisimman nopeiden ja tehokkaiden vastatoimien käynnistämiseen epidemiatilanteissa.
  • Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä keskustelemisenkaan edellytykset ovat poistuneet Turkin oman politiikan seurauksena.

Suomen aloitteellisuus vahvistaa sääntöihin perustuvaa yhteistyötä

• Osallistutaan sääntöperusteiseen yhteistyöhön aloitteellisesti
  • Meidän on vahvistettava YK:n toimintakykyä sekä Suomen asemaa YK:ssa.
  • Pohjoismainen yhteistyö YK:ssa on Suomelle hyödyksi, ja meidän tulee kehittää sitä edelleen. On tärkeää saada lisää suomalaisia YK:n organisaatioon.
  • Suomen tulee sitoutua täyttämään kestävän kehityksen tavoitteet ja osallistua aktiivisesti uusien tavoitteiden luomiseen.
  • Suomen tulee esittää ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja muodostaa uusia kumppanuuksia tavoitteidensa ajamiseksi. Hyvä esimerkki tästä on vuonna 2018 perustettu valtiovarainministerien ilmastokoalitio, jota Suomi ja Chile puheenjohtavat.
  • WTO:n toimintakyvyn rapautuminen uhkaa kansainvälisen kaupan vakautta. Suomen on toimittava aktiivisesti EU:ssa ratkaisujen löytämiseksi ja tuettava avointa ja toimintakykyistä yhteistä kauppapolitiikkaa.
  • Suomen on toimittava aktiivisesti YK:ssa ja kansainvälisissä toimielimissä itsenäiseen päätöksentekoon pystyvää kuolettavaa teknologiaa kuten esimerkiksi tappavia autonomisia asejärjestelmiä vastaan.

Turvallisuus muualla on turvallisuutta meillä

• Heikot elinolot ja ilmastonmuutos ajavat ihmisiä liikkeelle kotiseuduiltaan. Eurooppaan suuntautuu kasvava siirtolaisuuden paine. Ilmiöön on vastattava sekä vahvistamalla kykyä tilanteen pitämiseen hallinnassa että tehostamalla niin sanottuihin juurisyihin vaikuttamista.
  • Siirrämme kaikkien EU:n jäsenmaiden kehitysyhteistyön EU:n kompetenssiin voimavarojen vaikuttavuuden maksimoimiseksi. Säilytämme mahdollisuuden toteuttaa kansallisesti täydentäviä kehitysyhteistyöhankkeita, esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien vahvistamisessa.
  • Meidän on pidettävä kiinni kehitysyhteistyömäärärahojen BKT-osuuden 0,7 prosentin tavoitteesta. Suomen tulee laatia uskottava useamman vaalikauden polku kohti pitkän aikavälin 0,7 prosentin tavoitetta.
  • Suomen pitää keskittyä entistäkin selkeämmin naisten ja tyttöjen aseman ja koulutuksen, yksityisen sektorin vahvistamiseen sekä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin sekä terrorismin torjuntaan ja radikalisoitumisen ehkäisyyn.
  • Meidän on lisättävä EU:n ja Afrikan välistä yhteistyötä sekä kauppaa ja vahvistettava näin erityisesti Afrikan maiden elinkeinojen ja kestävän talouskehityksen perustaa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteeksi on asetettava vapaakauppasopimus.
  • Kannustamme yrityksiä kehittämään ratkaisuja esimerkiksi kehitysmaiden suurkaupunkien ilmanlaadun parantamiseen ja jätehuollon parantamiseen.
  • Asetamme taloudellisen tuen ehdoksi, että tukea saavat valtiot ottavat vastaan omat kansalaisensa, jos näillä ei ole laillista perustetta oleskeluun Suomessa.
  • Kehityspolitiikan on oltava tuloksellista ja sen vaikuttavuutta on jatkossakin seurattava tarkasti. Kehitysavulla tulee pyrkiä edistämään demokratiaa, oikeusvaltiota ja korruption torjuntaa sekä tasa-arvoa ja kestävää kasvua.
• Konfliktinehkäisy, rauhanvälitys ja rauhanrakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuvia painopisteitä.
  • Meidän on luotava visio Suomen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan tulevaisuudesta, ja uusi, kunnianhimoinen kriisinhallintastrategia.
  • Vahvistamme Suomen sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan vaikuttavuutta laadullisesti ja määrällisesti keskittyen vaativaa osaamista edellyttäviin operaatioihin. Lisäämme vaikuttavuutta sotilas- ja siviilikriisinhallinnan tiiviillä yhteistyöllä.
  • Meidän on toimittava aktiivisesti Naiset, rauha ja turvallisuus- sekä Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendojen toimeenpanon varmistamiseksi. Nostamme sotilaalliseen ja myös siviilikriisinhallintaan osallistuvien naisten määrää.

Huolehditaan omasta turvallisuudestamme

• Itsenäisyytemme takaamiseksi on oleellista, että kykenemme vastaamaan omasta turvallisuudestamme kaikissa olosuhteissa. Tämä edellyttää huolehtimista sekä perinteisistä turvallisuuden osa-alueista mutta entistä vahvemmin myös kyber- ja digiturvallisuudesta.
  • Meidän on kehitettävä ja vahvistettava yleistä asevelvollisuutta. Kokoomus kannattaa koko ikäluokkaa koskevien kutsuntojen järjestämistä.
  • Yksilönvapautta voi rajoittaa vain perustellusta syystä, jollainen on muun muassa kansallisen turvallisuuden takaava aseellinen maanpuolustus. Selvittäisimme mahdollisuudet kansalaispalvelukseen, joka korvaisi siviilipalveluksen asepalvelukselle vaihtoehtoisena asevelvollisuuden suorittamisen muotona.
  • Kansalaispalveluksen tulee kouluttaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittäviä taitoja, kuten yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja hybriditilanteisiin varautumista sekä muita aseettomia kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä taitoja.
  • Kansalaispalvelusta selvitettäessä on otettava huomioon kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset ja sisällöllinen tarkoituksenmukaisuus kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
  • Meidän on varmistettava vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan edellytykset ja reservin osaamisen ylläpito. Lisäämme kertausharjoituksia.
  • Meidän on täysimääräisesti korvattava poistuvat suorituskyvyt strategisten hankintojen avulla. Hankintapäätös Hornet-kaluston korvaamisesta on tehtävä suunnitellussa aikataulussa.
  • Nostamme puolustusmäärärahojen osuuden 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
  • Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden saralla kokoomus tekee kaikkensa isänmaan puolesta, ulkovaltojen Suomen sisäisiin asioihin kohdistuvien vahingoittavien vaikutusyritysten estämiseksi.
• Syvennetään puolustusyhteistyötämme ja varmistetaan, että Suomi on turvallisuutta tuottava, haluttu ja luotettava yhteistyökumppani
  • Kehitämme Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä asteittain ilman lopputavoitteen tai toisaalta etukäteisten rajoitteiden asettamista.
  • Nato-kumppanuus on Suomelle elintärkeä, ja se vaikuttaa monin tavoin Suomen ja lähialueidemme turvallisuuteen. Yhteistyö Naton kanssa varmistaa yhteensopivuuden Naton jäsenmaiden kanssa.
  • Kannatamme Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Se vahvistaa Suomen turvallisuutta. Suomen on haettava jäsenyyttä lähivuosina.
  • Meidän on varmistettava puolustusyhteistyön jatkuminen Britannian kanssa Brexitin jälkeen. Suomen tulee edelleen kehittää hyviä transatlanttisia suhteitaan Yhdysvaltoihin. Myös muut kahden- ja monenväliset sotilaallisen yhteistyön järjestelyt palvelevat maanpuolustuksemme tarpeita.

Maahanmuuttopolitiikka ajan tasalle

Suomen suurimpiin haasteisiin lukeutuu pienenevä työtä tekevän väestön osuus. On haihattelua kuvitella, että elintasomme voisi pysyä edes nykyisellään, jos maamme ei pysty houkuttelemaan aktiivista, yritteliästä väkeä myös muualta. Suomen on oltava maa, johon halutaan tulla rakentamaan parempaa tulevaisuutta työllä, opiskelulla ja elinkeinotoiminnalla. Jos on hädässä, Suomesta on voitava hakea myös turvaa.

• Suomeen töihin, opiskelemaan tai yrittämään? Tervetuloa!
  • Toteutamme elinkeinoelämän ja valtion yhteisenä hankkeena laajamittaisen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman koulutetuille ihmisille. Tavoite olisi nostaa kansainvälinen rekrytointi vähintään 20 000 henkilöön vuositasolla.
  • Nopeutamme työlupajärjestelmää ottamalla käyttöön hyvän työnantajan sertifikaatin, joka mahdollistaisi työlupien myöntämisen nopeammin yrityksille, jotka ovat hoitaneet kaikki työnantajavelvoitteensa moitteettomasti.
  • Helpotamme Suomessa opiskelleiden ulkomaalaisten jäämistä Suomeen tekemään töitä. Annamme korkeakouluista valmistuneille aina automaattisesti vähintään kahden vuoden oleskeluluvan työnhakua varten.
  • Rakennamme houkuttelevan lukukausimaksujen ja opintolainojen hyvitysmallin niille täällä opiskelleille ulkomaalaisille, jotka jäävät valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin.
• Kansainvälisen suojelun tarjoaminen sen tarpeessa oleville on sivistyneen maan eettinen velvollisuus. Sen toteuttaminen edellyttää, että järjestelmä säilyttää yleisen hyväksyttävyytensä ja sen väärinkäyttöä torjutaan tehokkaasti
  • Kehitämme turvapaikkapolitiikkaa siten, että se mahdollisimman hyvin kohdistaa avun suurimmassa tarpeessa oleville. Kokoomus haluaa edistää EU:n yhteisen turvapaikkamenettelyn rakentamista.
  • Rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen kohdemaan sisällä perustuva mekanismi on minimoitava ja siirryttävä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman läheltä lähtömaita. Tämä tarkoittaa kiintiöpakolaisjärjestelmän roolin vahvistamista.
  • Vahvistaisimme Frontexia ja EU:n ulkorajavaltioiden vastuuta oman ulkorajaosuutensa vartioinnista ja valvonnasta, jotta EU:n ulkoraja ei vuoda.
• Suomessa voi olla vain laillisesti, ja Suomessa on toimittava Suomen lakien mukaan
  • Turvapaikkaprosessi ei ole työperäisen maahanmuuton väylä, eikä siitä voi tulla sellaista.
  • Kansainvälisen suojelun on oltava luonteeltaan väliaikaista siten, että suojeluasema lakkautetaan suojelun tarpeen lakattua olemasta tai jos henkilö syyllistyy Suomessa törkeään rikokseen.
  • Meidän on suojeltava ulkomaalaista työvoimaa hyväksikäytöltä ja työehtojen polkemiselta. Kiristämme rangaistusasteikkoa siten, että luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö tehdään työnantajalle kannattamattomaksi. Säädämme viranomaisille velvoitteen ilmoittaa työnantajalle työntekijänä olevan turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden päättymisestä.
• Turvapaikkaprosessin tehokkuus ja laatu kuntoon
  • Otamme Suomessa käyttöön kansallisen rajamenettelyn, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä, päästämättä henkilöä menettelyn aikana maahan.
  • Lyhennämme turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja ja minimoimme uusintahakemusten käytön viivytystarkoitukseen. Kielteisen päätöksen saaneet on palautettava nopeasti.
• On ymmärrettävä, että turvapaikanhaku ei aina ole spontaania, ja että järjestelmää saatetaan yrittää käyttää jopa vihamielisissä tarkoituksissa
  • Suomeen on luotava valmius rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella.
  • Kansainvälisellä yhteistyöllä on estettävä ja sanktioitava turvapaikkajärjestelmän ja liikkeellä olevien ihmisjoukkojen aggressiivinen käyttäminen toista valtiota vastaan.
• Turvapaikkajärjestelmän kautta tulleille tehokasta tukea ja vahvat kannustimet kotoutumiseen
  • Pysyvän oleskelun edellytyksenä työikäisiltä on vaadittava usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta. Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden on astuttava voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen.
  • Kansainvälisen suojelun perusteella Suomessa oleskelevalta on edellytettävä ennen oleskeluluvan pysyväksi muuttamista myös kohtuullista suomen tai ruotsin taitoa sekä sitä, että hän ei ole syyllistynyt törkeisiin rikoksiin.
  • Kannustamme arjessa ilman tulkkausta selviytymiseen ja riittävän suomen tai ruotsin kielitaidon oppimiseen alusta asti, sekä velvoittavilla että palkitsevilla elementeillä.
  • Kansalaisuuden edellytysten arvioinnissa on asumisajaksi hyväksyttävä vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Kansalaisuuden saamisen yhtenä ehtona on oltava myös perehtyminen ja sitoutuminen yhteiskunnan perustaviin sääntöihin sekä perusoikeuksiin kuten ihmisten fyysisen koskemattomuuden ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiseen kaikissa tilanteissa.
  • Meidän on tunnistettava ja estettävä niin sanottu kunniaan liittyvä väkivalta sekä tyttöjen sukuelinten silpominen.
  • Poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen edellytykseksi on asetettava pojan itsensä antama suostumus.

Kaupungistuminen

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea maana, jossa toteutuvat jokaisen mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Paikallinen ja alueellinen demokratia sekä elävä kansalaisyhteiskunta muodostavat kansanvallan lujan kivijalan. Maamme menestys rakentuu sen monien erilaisten alueiden vahvuuksista.
– Kokoomuksen periaateohjelma

Jokaisen alueen on voitava menestyä omia vahvuuksiaan hyödyntämällä. Kyse voi olla hyvistä kansainvälisistä yhteyksistä, vahvasta sivistyksestä ja osaamisesta, teollisuudesta tai palveluista, tai vaikkapa elinvoimaisesta alkutuotannosta ja matkailusta. Riippumatta siitä, missä ihminen sattuu kulloisellakin hetkellä asumaan, hänen kotiseutunsa saattaa olla jossain aivan muualla.

Kaupunkiseudut ovat koko Suomelle tärkeitä kasvun vetureita ja innovaatiokeskittymiä. Maamme on kokonaisuus, jossa arvonsa ja roolinsa on niin metropolialueella, suurilla yliopistokaupungeilla, vahvoilla seutukaupungeilla ja pienemmillä taajamilla kuin maaseudullakin. Suomi on enemmän kuin osiensa summa.

Menestyvää aluetta, suurta tai pientä, ei ole ilman elinvoimaista keskuskaupunkia. Kokoomuksen tavoitteena on, että kaupungit menestyvät, luovat hyvinvointia ja kasvavat kestävästi. Näiden tavoitteiden edistämiseksi on toteutettava monipuolista kaupunkipolitiikkaa kaupunkien ja alueiden erilaisuus tunnistaen, kumppanuutta edistäen ja toimintatapojen uudistumiseen kannustaen.

Kun ihmiset kohtaavat, ideat jalostuvat ja muuttuvat tuotteiksi, palveluiksi ja uudenlaisiksi tavoiksi tehdä asioita. Hyvinvointi kasvaa, elämänlaatu paranee, tieto karttuu ja leviää. Erilaisten ihmisten erilaiset vahvuudet täydentävät toisiaan, ja lopputulos on enemmän kuin osiensa summa. Monet maailman ja ihmiskunnan suurimmista haasteista joko ratkaistaan kaupungeissa - tai sitten ne jäävät ratkaisematta.

Kukoistavien kaupunkien menestys on kautta aikojen perustunut avoimuudelle ja vastavuoroisuudelle – halulle ymmärtää erilaisuutta sekä oppia uutta. Suomalaisia kaupunkeja on kehitettävä alueidensa moottoreina, jotka yhdessä ympäröivien alueiden kanssa nostavat Suomen uudelle sivistyksen ja hyvinvoinnin tasolle. 2020-luvulla kunnissa ja kaupungeissa kohdataan ikärakenteen muutoksesta johtuen massiivisia haasteita. Niiden ratkaiseminen pitkälti määrittää, onko Suomi vielä 2030-luvulla hyvinvoiva yhteiskunta.

Kaupungit kehityksen moottoreina

• Annetaan kaupunkien kukoistaa
  • Vahvistamme kaupunkien roolia elinvoiman ja kilpailukyvyn vauhdittajina. Johtavia periaatteita ovat yritysmyönteisyys, kansainvälisyys sekä uusimman tiedon ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen.
  • Vahvistamme kaupunkien roolia osaamiskeskittyminä ja innovaatioympäristöinä lisäämällä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kannustimia. Kannustamme kaupunkeja avaamaan kehityshankkeitaan laajemmin innovaatioalustoiksi.
  • Huolehdimme kaupunkien saavutettavuudesta rakentamalla kaupunkikeskusten välisiä nopeita junayhteyksiä. Lisäämme kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen sujuvuutta tukemalla joukkoliikennettä.
  • Elävä kaupunkikulttuuri tarvitsee vapautta ja mahdollistavaa politiikkaa. Helpotamme ravintoloiden, tapahtumajärjestäjien ja kulttuurin tekijöiden toimintaa sääntelyä keventämällä ja byrokratiaa vähentämällä.
  • Avaamme kouluja ja muita kaupunkien tiloja entistä laajemmin kaupunkilaisten ilta- ja viikonloppukäyttöön. Suurella rahalla rakennettuja julkisia rakennuksia ei kannata pitää tyhjillään. Suunnittelemme julkiset rakennukset monikäyttötiloiksi niiden käyttöasteen maksimoimiseksi.
  • Edistämme aktiivisesti uusia kumppanuuksia ja innovatiivisuutta hyödyntäviä toimintamalleja, kuten allianssimallia, elinkaarimallia, public-private -partnershipia, vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, kehittämisalustoja ja kokeiluita sekä innovatiivisia ja ketteriä hankintoja.
  • Kaupunkien on omassa palvelutuotannossaan hyödynnettävä markkinoita. Niiden omien yhtiöiden ei pidä vääristää toimivia palvelumarkkinoita.
  • Kaupunki ja kunta ovat sivistyspalveluiden tärkeimpiä toteuttajia. Kokoomus haluaa, että se on sitä myös tulevaisuudessa.
• Asumisessa ja maankäytössä uusi vaihde silmään - lisää markkinoita asuntomarkkinoille
  • Huolehdimme siitä, että suomalainen asuntopolitiikka on pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Se tarjoaa monipuolisia asumisratkaisuja, joista kukin Suomessa asuva voi valita henkilökohtaisiin tarpeisiinsa ja taloudellisiin mahdollisuuksiinsa sopivan asunnon.
  • Vahvistamme niin oman asunnon hankintaedellytyksiä kuin vuokra-asuntojen saatavuuttakin.
  • Monipuolisilla asumisen ratkaisuja mahdollistamalla turvaamme kaupunkien palvelusektorin toimivuutta, asukkaiden edellytyksiä liikkua työn perässä sekä saavuttaa omia unelmia.
  • Torjumme asunnottomuutta rajaamalla valtion tukeman asuntotuotannon vain erityisryhmille ja pienituloisille. Siirrämme painopistettä valtion tukemasta asuntorakentamisesta asuntojen välivuokraukseen ja markkinoilta hankittavaan tuettuun asumiseen. Samalla on hyvällä kaupunkisuunnittelulla vältettävä asuinalueiden liian voimakasta eriytymistä.
  • Meidän on vahvistettava kuntien mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja riittävään kaavoitukseen, jotta kasvukeskuksiin saadaan riittävästi uusia asuntoja.
  • Laajennamme kaupunkiseutujen ja valtion väliset MAL-sopimukset MALPE-sopimuksiksi, joissa otetaan laajasti huomioon myös elinkeinopolitiikan näkökulma.
  • Muutamme kuntien valtionosuusjärjestelmää siten, että se ottaisi nykyistä paremmin huomioon väestönkasvun ja sen tuomat palveluiden kysyntä- ja investointitarpeet.
  • Turvaamme kaupunkien investointikyvyn kaikissa tilanteissa kestävän kasvun mahdollistamiseksi.
  • Sitoudumme paikallistasolla edistämään mahdollisimman viivytyksettömiä ja joustavia prosesseja, jotta ihmisten, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman nopeasti.
  • Meidän on pidettävä asumisen hintakehitys kurissa turvaamalla riittävä tontti- ja asuntotarjonta. Hintakehitystä ei voi hillitä kestävästi lisäämättä uusien asuntojen määrää.
  • Meidän on kannustettava, ohjattava ja tuettava suurimpia kaupunkiseutuja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Uudisrakentamista ohjataan erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen.
  • Ihmisten on saatava päätökset hakemistaan rakennusluvista kohtuullisessa ajassa. Rakentamisen lupaprosesseihin on määriteltävä käsittelytakuuajat.
  • Meidän on hyödynnettävä rakennusvalvonnan asioinnissa sähköisiä palveluita ja tietomalleja.
  • Luovumme asuinkerrostalojen huoneistojen pinta-alaa koskevasta sääntelystä asemakaavoissa ja maankäyttösopimuksissa.
• Kaupungit kärkeen ilmastotyössä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä
  • Kaupungit ovat ilmasto- ja ympäristötyön edelläkävijöitä, ja hiilineutraaleja 2030-luvun aikana.
  • Toteutamme lämmitysratkaisuissa järkiloikan polttamiseen perustuvista ratkaisuista lämpöpumppuihin ja hukkalämpöjen keruuseen perustuviin tekniikoihin sekä esimerkiksi ydinkaukolämpöön perustuviin kestäviin ratkaisuihin ympäristöpoliittisen ohjelmamme mukaisesti.
  • Edistämme yhteiskäyttöautojen, itseohjautuvien autojen ja kaupunkipyörien käyttöönottoa. Mahdollistamme entistä useammalle suomalaiselle hyvän ja toimivan arjen myös ilman omaa autoa.
  • Suunnittelemme joukkoliikenteen päästöttömäksi ja aloitamme kokeilut sen automatisoimiseksi.
  • Tekisimme kaupungeista kiertotalouden, energiatehokkuuden sekä vähähiilisen rakentamisen edelläkävijöitä. 99% yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai hyötykäytetään muuten.
  • Säästämme myös kaupunkiseuduilla luonnontilaisia metsiä ja rantoja sekä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita.
  • Pidämme tasapainoisesti huolta sekä siististi hoidetuista viheralueista että luonnontilaista muistuttavista alueista, jollaisia esimerkiksi hyönteiset tarvitsevat.
  • Hyödynnämme kaupunkitilaa uusilla tavoilla, esimerkiksi vertikaaliviljelyssä.

Kuntatalouden kurimus on katkaistava

• Suurin osa Suomen kunnista on talousvaikeuksissa, ja monen suuremmankin kaupungin tilanne on heikentynyt. Koronakriisi on heikentänyt ennestäänkin haastavaa tilannetta entisestään. Kuntakenttä tarvitsee vaikuttavan tervehdyttämisohjelman.
  • Kunnille ei voida antaa uusia tehtäviä ilman niiden täysimääräistä rahoitusta. Varsinkaan pienet kunnat eivät enää selviä niistä. Lisäksi meidän on tarkasteltava kuntien nykyisiä tehtäviä kriittisesti siten, että kuntien lakisääteisten tehtävien määrää voidaan vähentää.
  • Kuntien talouksien vahvistamiseksi me jatkamme myös norminpurkua. Teetämme kunnille laajan kuulemiskierroksen, jossa kunnilta kysytään näkemyksiä sellaisista kunnille sälytetyistä tehtävistä, joista luopumalla tai joita muuttamalla saadaan vahvistettua kuntien ydintoimintojen rahoitusta.
  • Väestörakenteen nopea muutos sekä muuttoliike haastavat suurinta osaa etenkin pienistä kunnista voimakkaasti jo nyt. Valtiolla on lopulta vastuu siitä, että ihmisten perusoikeudet toteutuvat kaikkialla.
  • Kannatamme sote-palveluiden pitämistä edelleen kuntien järjestämisvastuulla ilman uusien hallinnon tai verotuksen tasojen perustamista.
  • Lähivuosien väestökehityksen ja palvelutuotannon kasvavien haasteiden vuoksi meidän on välttämättä vahvistettava kuntarakennetta Paras-hankkeen tyyppisellä puiteohjauksella, joka tähtää nykyistä selvästi suurempiin ja toimintakykyisempiin kuntiin ja kuntien yhteistyöhön.

Vastuullinen, ammattimainen ja tehokas tulevaisuuden maaseutupolitiikka

Suomen hyvinvointi perustuu merkittävältä osin luonnonvarojen jalostamiseen. Luonnonvarat ja niitä jalostava teollisuus pitkine arvoketjuineen ovat enimmäkseen muualla kuin kaupunkikeskuksissa. Nykyään ymmärretään entistä vahvemmin, että luonnonvarojen käytön on oltava kestävää. Se tarkoittaa niin alkutuotannon, logistiikan kuin valmistusprosessien virittämistä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaviksi. Maaseudun elinvoimaisuus ei ole pelkästään alkutuotannon, teollisuuden ja matkailun varassa. Hyvät tietoliikenneyhteydet ja vahva osaaminen mahdollistavat yhä laaja-alaisemman elinkeinotoiminnan paikasta riippumatta. Maailmanlaajuiseen menestykseen voi ponnistaa mistä tahansa.

• Puhdas kotimainen ruoka turvallisilla, ajanmukaisilla menetelmillä
  • Suomalainen maataloustuotanto tuottaa laadukasta, puhdasta ruokaa. Tulevaisuudessa me tarvitsemme niin luomutuotantoa, tavanomaista tuotantoa kuin tieteelliseen jalostukseen perustuvaa tuotantoa.
  • Asetamme kasvis- ja hyönteisproteiinin reilulle pelikentälle suhteessa maito- ja lihatuotteisiin. Uudistamme sekä kansallisia että EU:n maataloustukia asteittain siten, että tukipolitiikan keinoilla edistetään ilmastoystävällistä tuotantoa. Epäterveellisten ja ympäristöä rasittavien tuotteiden tukemista on karsittava.
  • Maataloudella on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilensidonnassa. Megatrendeihin vastaaminen ja eettisyys korostuvat jatkuvasti enemmän.
  • Ravinnevalumia ehkäiseviä toimia edistetään yhteistyössä maatalousyrittäjien kanssa.
  • Helpotamme työvoiman saatavuutta muun muassa kansainvälistä rekrytointia edistämällä.
• Maataloustuotanto on ammattimaista elinkeinotoimintaa
  • Kokoomuslainen näkemys suomalaisen maanviljelyselinkeinon tulevaisuudesta perustuu riittävän vahvoihin ja elinkelpoisiin tiloihin. Tätä tukee alan tuottavuuskehitys, uuden teknologian hyödyntäminen ja alan omien vahvuuksien hyödyntäminen.
  • Maatalouden tukijärjestelmän tavoitteena tulee olla kannattavan, laadukkaan ja ympäristöystävällisen kotimaisen ruuantuotannon edistäminen.
  • Kansainväliselle huipulle nousevat laatutuotteet ovat yhä merkittävämpi osa menestyvän suomalaisen maaseudun tarinaa. Meidän on helpotettava niiden syntymistä ja kasvamista esimerkiksi keventämällä sääntelyä ja muuttamalla verotusta kannustavammaksi.
  • Viljelijöiden kuten muidenkin yrittäjien on voitava keskittyä ydintoimintaansa eli tuotantoon. Meidän on poistettava kotimaista alkuperää olevat tarpeettomat hallinnolliset rasitteet, ja esimerkiksi tukiprosesseihin liittyvät toiminnot on sähköistettävä niin pitkälle kuin mahdollista.
  • Painotamme kaikkien tuotantoeläinten kohdalla entistä enemmän niiden hyvinvointia, hyvää kohtelua sekä toiminnan kaikinpuolista läpinäkyvyyttä yleisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi.
• Metsien talouskäytön ja luontoarvojen välinen tasapaino on säilytettävä
  • Metsäpolitiikan päätöksenteon on pysyttävä kansallisella tasolla. Metsäomaisuutta koskee yksityisomaisuuden suoja, ja siitä meidän on pidettävä tiukasti kiinni.
  • Metsien hoidon ja niiden kestävän talouskäytön sekä alueiden elinvoiman kannalta meidän on välttämätöntä huolehtia tieverkon kunnosta.
  • Kunnossa pidetty tieverkko edistää myös metsien saavutettavuutta muissa tarkoituksissa, jollaisia ovat esimerkiksi marjastus, metsästys ja erilainen virkistyskäyttö. Näillä kaikilla on myös taloudellista merkitystä.
  • Suomalaisten metsänomistajien tekemä metsänhoito kestää kriittisenkin tarkastelun, ja näin on oltava jatkossakin. Tulevaisuudessa painottuvat menetelmät, jotka edistävät hiilensidontaa sekä vähentävät päästöjä ja valumia.
  • Kasvava ja hyvin hoidettu metsä sitoo hiiltä. Metsien hiilinielun ylläpitämisestä ja kasvattamisesta on voitava syntyä tulonmuodostusta. Me selvitämme tasapainoiset ohjauskeinot, joilla metsien kasvua ja hiilensidontaa voitaisiin vahvistaa.