Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/37
Kansallinen Kokoomus
Kansallisen Kokoomuksen kansainvälispoliittinen toimintaohjelma
- Puolue: Kansallinen Kokoomus
- Otsikko: Kansallisen Kokoomuksen kansainvälispoliittinen toimintaohjelma
- Vuosi: 1981
- Ohjelmatyyppi: erityisohjelma
Kansallisen Kokoomuksen
KANSAINVÄLISPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA
Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä 11.3.1981
1. Johdanto
Kansallisen Kokoomuksen kansainvälispoliittisen toiminnan lähtökohdat määritellään puoluevaltuuston 29.-30.9.1979 hyväksymässä lähiajan tavoiteohjelmassa "Kansallisen Kokoomuksen tavoitteet 1980-luvun politiikassa". Siinä todetaan mm., että "valtioiden välinen kanssakäyminen ja keskinäinen riippuvuus muodostavat ulkoiset puitteet kansallisen politiikan harjoittamiselle. Tietoisuus rauhan jakamattomuudesta, valtioiden turvallisuutta edistävän kansainvälisen sopimusverkoston laajentumisesta, väkivallan käyttöä rajoittavien säädösten lujittumisesta sekä pyrkimyksistä asevarustelun rajoittamiseen edistää yhteistyötä yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden välillä. Aktiivinen osallistuminen tähän yhteistyöhön ja työskentely rauhan edistämiseksi sekä kansojen välisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi on Suomen turvallisuusetujen mukaista. Tavoitteena tulee olla pysyvän rauhantilan säilyttäminen ja ristiriitojen rauhanomainen ratkaiseminen kaikkialla maailmassa."
Tämän kannanoton taustalla on Yya-sopimuksen sekä muiden kansainvälisten sopimusten asettamat velvoitteet Suomen pyrkimyksestä pysyttäytyä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella sekä maamme ulkopoliittinen ja puolustuksellinen tavoite valtakunnan alueen koskemattomuudesta.
Tältä pohjalta lähtien kokoomus toimii Paasikiven-Kekkosen linjan mukaisen aktiivisen ja rauhantahtoisen puolueettomuuspolitiikan tukemiseksi. Tämä tavoite lähtökohtanaan kokoomus myös luo ja ylläpitää sekä kahdenvälisiä että monenkeskisiä puoluetason suhteita muiden maiden poliittisiin puolueisiin ja osallistuu kansainvälisten järjestöjen ja Suomessa toimivien ystävyysseurojen toimintaan.
1970-luku oli kansainvälisessä politiikassa liennytyksen aikaa. Suurvaltasuhteiden myönteisen kehityksen turvin saatiin ennen kaikkea Euroopassa aikaan kehitys, joka on ollut omiaan vahvistamaan maanosassamme maiden ja kansojen turvallisuutta. Kulunut vuosikymmen merkitsi myös varustelukierteen mielettömyyden oivaltamista lavealla pohjalla sekä päänavausta teollistuneiden valtioiden ja kehitysmaiden taloussuhteita sääntelevälle välttämättömälle kehitykselle.
Viimeaikaiset maailmanpoliittiset tapahtumat osoittavat, että liennytyksen merkitys halutaan asettaa kyseenalaiseksi. Kokoomuksen tehtävänä on omalta osaltaan, sekä kansallisissa puitteissa että kansainvälisellä tasolla, pyrkiä luomaan edellytyksiä liennytyksen jatkumiselle kaikilla inhimillisen toiminnan aloilla.
Euroopan turvallisuutta ajatellen on ensiarvoisen tärkeätä aikaansaada konkreettisia päätöksiä sotilaallisen liennytyksen käynnistämisestä maanosamme sotilaspoliittisen vastakkainasettelun vähentämiseksi. Mm. Suomen aloite Euroopan aseidenriisuntaohjelmasta ja ehdotukset yleiseurooppalaisen aseidenriisuntakokouksen järjestämisestä tarjoavat tälle toteuttamiskelpoisia malleja.
Sotilaallisten suurvaltojen nopeasti kohoavat varustelumenot ja uudet ydinasestrategiat muodostavat erityisen uhan pienille puolueettomille valtioille, joiden mahdollisuuksilla valvoa ja suojata itsenäisyyttään ja kansallista itsemääräämisoikeuttaan saatetaan spekuloida. Tämän takia Suomen virallista ulkopolitiikkaa tukevien puolueiden on erityisen tärkeätä kansainvälisessä toiminnassaan tukea aseidenriisuntaan tähtääviä pyrkimyksiä.
Suomen turvallisuuden kannalta keskeinen kysymys on Pohjolan perinteisen turvallisuuspoliittisen asetelman järkkymättömyys. Omassa toiminnassaan kokoomus pyrkii edistämään ydinaseettoman Pohjolan ja Suomen ja Norjan välisen raja-aluesopimuksen aikaansaamista.
2. Puoluetason toiminta
Kokoomus osallistuu kansainvälispoliittiseen yhteistyöhön sekä kehittämällä puoluetason yhteyksiä muiden maiden poliittisiin puolueisiin että ottamalla edustajiensa välityksellä osaa valtiollisten ja kunnallisten elinten sekä yhteiskunnallisten järjestöjen maamme rajojen ulkopuolelle suuntautuviin kontakteihin.
Puolueen yhteydet pohjoismaisiin veljespuolueisiin ovat perinteisesti kiinteät. Vuosittaisissa puheenjohtajakokouksissa ja 2-3 kertaa vuodessa kokoontuvissa puoluesihteeritapaamisissa käsitellään kaikkia osapuolia kiinnostavia lainsäädäntökysymyksiä, kunkin maan sisäpoliittista tilannetta, Pohjoismaiden
Neuvoston ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston asioita sekä järjestöllisiä kysymyksiä. Valtakunnallisten ja kunnallisten vaalien alla Pohjolan maltilliset oikeistopuolueet tutustuvat kunkin maan sisäpoliittisiin oloihin ja vaalitaistelun tekniikkaan delegaatioiden vaihdon muodossa. Lisäksi vieraillaan puoluekokouksissa. Jo perinteisesti on veljespuolueiden kesken sovittu siitä, että kunkin Pohjoismaan valitsemaa turvallisuuspoliittista järjestelyä kunnioitetaan.
Pohjoismaisia puoluesuhteita jatkossa kehitettäessä kokoomus pyrkii tehostamaan yhteistä esiintymistä ja valmistelutyön koordinoimista nimenomaan Pohjoismaiden Neuvoston istunnossa esille tulevia asioita ajatellen. Pohjoismaisten puoluesuhteiden kehittäminen on tärkeätä myös kokoomuksen EDU-työskentelyn kannalta.
Kokoomus oli mukana perustamassa Euroopan Demokraattista Unionia (EDU) keväällä 1978. EDU on Euroopan keskustaoikeistolaisten ja kristillisdemokraattisten puolueiden yhteistyöelin, jossa aatteellisilta lähtökohdiltaan samankaltaiset puolueet voivat vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia ajankohtaisista kysymyksistä. Kokoomus on Unioniin liittyessään edellyttänyt, että EDU kunnioittaa kunkin jäsenpuolueensa noudattamaa turvallisuuspoliittista linjaa ja kaikki poliittiset päätökset järjestön sisällä tehdään konsensus-periaatteella, eikä EDU voi tehdä jäsenpuolueitaan sitovia päätöksiä.
Toiminnallaan Euroopan Demokraattisessa Unionissa puolue pyrkii levittämään tietoa Suomen harjoittamasta ulkopolitiikasta ja toimimaan Suomessa hyväksyttyjen liennytys- ja aseidenriisuntatavoitteiden puolesta. Tulevaisuudessa kokoomus tiivistää bilateraalikontaktejaan ensisijaisesti muissa Euroopan puolueettomissa maissa toimiviin keskusta-oikeistolaisiin puolueisiin.
Kokoomus pyrkii vastuullisena puolueena hyviin suhteisiin myös muissa yhteiskuntajärjestelmissä toimiviin puolueisiin yli ideologisten rajojen. Tällaisia puolueita ovat Euroopan sosialististen maiden puolueet ja kolmannen maailman valtioissa toimivat puolueet. Vilpittömien kontaktien luominen ja ylläpitäminen on sekä asiallisesti rikastuttavaa että omiaan edesauttamaan eri maiden ja kansojen välistä yhteisymmärrystä.
Koulutustoiminnassaan puolue järjestää vuosittain kansainvälispoliittisen seminaarin sekä erillisseminaareja tarpeen mukaan. Valtakunnallisessa ehdokaskoulutuksessa ulkopolitiikan merkitystä korostetaan. Koulutustoiminnassa tuotettu kirjallinen aineisto käytetään hyväksi jäsenkunnan laajemmassa kouluttamisessa puolueyhteisön muilla tasoilla.
Sekä koulutus- että tiedotusmielessä puolueen jokaisen jäsenen kerran viikossa tavoittava poliittinen viikkolehti Nykypäivä on tärkeä. Nykypäivää tuleekin kehittää turvallisuuspolitiikkaa syvällisemmin käsittelevään suuntaan. Naapurimaidemme poliittisiin ja yhteiskunnallisiin oloihin tulisi niin ikään kiinnittää entistä suurempaa huomiota.
Ystävyysseuratoiminta on tärkeä väline ulkopolitiikkamme laajapohjaisessa hoidossa. Ystävyysseurojen kautta on kaikkien mielipidesuuntien edustajilla mahdollisuus olla rakentamassa kansainvälistä yhteistyötä. Tämä toiminta on konkreettisesti osoittanut, etteivät puolueideologiset erot ole esteenä erilaisten yhteiskuntajärjestelmien omaavien maiden kansalaisystävyydelle. Päinvastoin on voitu havaita, että eri aateryhmien keskinäiset tapaamiset muodostuvat ystävyyttä rikastuttaviksi tekijöiksi ja osoittavat, että luja luottamus on rakennettavissa yli maailmankatsomuksellisten rajojen.
Ystävällisiä suhteita rakennettaessa naapurimaamme ovat tietenkin ensisijaisen tärkeitä kohteita. Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Pohjola-Norden ovat tämän takia ystävyysseuroista merkittävimmät. Kokoomus ottaa aktiivisesti ja rakentavasti osaa näiden järjestöjen sekä muiden maassamme toimivien ystävyysjärjestöjen työskentelyyn.
Maassamme toimivilla kansainvälistä yhteistyötä edistävillä järjestöillä on huomattava merkityksensä kansalaismielipiteen kehittymiselle. Kokoomus suhtautuu myönteisesti jäsenistönsä toimintaan Suomen ulkopolitiikan tavoitteita tukevien järjestöjen työssä.
Levittääkseen tietoa maamme harjoittamasta ulkopolitiikasta ja kokoomuksen esittämistä kannanotoista puolue julkaisee neljännesvuosittain ilmestyvää englanninkielistä bulletinia.
3. Piirien toiminta
Kokoomuksen piirijärjestöillä on tärkeänä tehtävänään levittää tietoa puolueen kansainvälispoliittisista kannanotoista ja lisätä kokoomuksen aktiivijäsenten ulkopoliittisia valmiuksia.
Piirien koulutusohjelmissa ulko- ja turvallisuuspolitiikalla tulee olla entistä korostuneempi rooli. Piirien olisi pyrittävä vuosittaisiin kansainvälispoliittisiin seminaareihin.
Piirien omissa tiedotuslehdissä tulee myös lisätä alaan kuuluvien ulkopoliittisten artikkeleiden lukumäärää. Jäsenistön keskuuteen ja sen ulkopuolelle leviävien lehtien merkitystä puolueettomuuspolitiikkamme, naapuriystävyyden syventämisen, liennytystahdon ja aseidenriisunnan edistämisen kannalta ei tule väheksyä. Kokoomuksen vastuulla on koko järjestökenttänsä voimin osoittaa, ettei kansallinen ulkopolitiikkamme peruslinja ole vain hallituksen politiikkaa, vaan se on koko kansan ulkopolitiikkaa, jota myös kokoomus tukee parlamentaarisista suhdanteista riippumatta. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että ulkopolitiikkamme luotettavuutta mitataan myös sen nauttiman poliittisen tuen laajapohjaisuudella. Kokoomuksen piirijärjestöt kantavat näiltä osin oman vastuunsa turvallisuuspolitiikkamme perustan toimimisesta myös maakunnallisella tasolla.
Piirien vastuualueeseen kuuluu mm. toimia puolueen edustajana ystävyysjärjestöjen piirijärjestöissä. Piirien kansainvälispoliittisia valmiuksia tulee myös kehittää ajatellen maakuntaitsehallinnon mahdollista toteutumista, jolloin piirien toimintasektoria laajennettaneen myös tässä mielessä.
Muutamat kokoomuksen piirijärjestöt ylläpitävät jo tänään kontakteja Pohjoismaiden veljespuolueiden piireihin. Lähtökohtana tälle yhteistyölle on mielipiteiden ja kokemusten vaihto pohjoismaisissa puitteissa. Tarvittaessa tätä yhteistyötä voidaan laajentaa koskemaan muitakin piirejä jo olemassa olevien yhteydenpitokanavien kautta.
4. Paikallistason toiminta
Kokoomuksen paikallisjärjestöillä on välitön vastuu jäsenistön pitämisestä ajan tasalla myös ulkopolitiikan alalla. Perusjärjestöjen tulisikin omissa toimintasuunnitelmissaan pyrkiä lisäämään kansainvälisten asioiden käsittelyä omissa jäsen- ja yleisötilaisuuksissaan.
Kokoomusyhdistysten tehtävänä on niin ikään ylläpitää yhteyksiä paikallisiin ystävyysseuroihin ja antaa näiden toimintaan rakentava porvarillinen panoksensa. Yksityisten kokoomuslaisten lisääntyvä osallistuminen ystävyysseurojen ja muiden Suomen ulkopolitiikan perustavoitteita tukevien kansainvälistä yhteistyötä edistävien järjestöjen työhön on niin ikään myönteistä.
Ystävyyskuntatoiminnassa kokoomuksen edustajat toimivat puolueen yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Pohjoismaisen ystävyyskuntatoiminnan puitteissa voidaan luoda puoluetason suhteita myös paikallisiin kokoomuksen veljespuolueiden osastoihin.
Syvimmillään eri puoluetasojen toiminta ei kuitenkaan korvaa niitä siteitä, joita yksityisten henkilöiden toimesta on solmittu ja solmitaan toisten maiden kansalaisiin. Kokoomus katsookin, että kansalaisten omaehtoinen toiminta siteiden solmimisessa muiden maiden kansalaisiin on ensiarvoisen tärkeää kansojen välisen ymmärtämyksen ja yhteistyön sekä rauhanomaisen rinnakkaiselon edistämiseksi.
5. Puolueyhteisön sisäisen yhteydenpidon lisääminen
Kansainvälisen politiikan rooli kokoomuslaisessa jäsenyhteisössä on huomattava. Sekä puolue että naisten liitto ja näiden edustajat ja puolueen nuorisojärjestöt ottavat laajalla kontaktikentällä osaa kansainvälispoliittiseen yhteistyöhön. Kansainvälispoliittisen toiminnan aktivoimiseksi ja koordinoimiseksi puolueyhteisön sisällä tulisikin sen kaikilla tasoilla pyrkiä lisäämään yhteydenpitoa ja yhdistämään sekä koulutuksellisia että tiedotuksellisia voimavaroja.