Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/970

Kansallinen Kokoomus

Tekojen aika myös Euroopassa


  • Puolue: Kansallinen Kokoomus
  • Otsikko: Tekojen aika myös Euroopassa
  • Vuosi: 1999
  • Ohjelmatyyppi: vaaliohjelma

Hyväksytty Kansallisen Kokoomuksen
KANNANOTTO sääntömääräisessä puoluekokouksessa
Jyväskylässä 21.-23.5.1999

TEKOJEN AIKA MYÖS EUROOPASSA

Kokoomuksen mielestä Euroopan unionin jäsenyydellä on ratkaisevan tärkeä merkitys suomalaisten turvallisuudelle, poliittisille vaikutusmahdollisuuksille ja taloudelliselle hyvinvoinnille. EU on suomalaisten tärkein vaikutuskanava eurooppalaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Kokoomus haluaa kehittää Euroopan unionia taloudellisesti vahvana, oikeudenmukaisena ja ekologisesti kestävänä itsenäisten jäsenvaltioiden liittona, jonka poliittinen toimintakyky perustuu päätöksenteon tehokkuuteen, avoimuuteen ja kansanvaltaisuuteen.

Kokoomus edellyttää unionin toiminnan tehostamista EU-maiden taloudellisen kilpailu- ja työllistämiskyvyn parantamiseksi, tasapainoisen alueellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseksi, ympäristön suojelun tehostamiseksi, kansalaisten turvallisuuden ja oikeussuojan parantamiseksi sekä Euroopan turvallisuuden ja avoimen maailmantalouden vahvistamiseksi.

Kokoomuksen mielestä Euroopan unioni ei tarvitse merkittävästi uutta toimivaltaa, vaan unionin on keskityttävä nykyisen toimivallan tulokselliseen käyttöön. Unionin toiminnan on aina tarjottava todellista lisäarvoa käsiteltävälle asialle. Seuraavan viiden vuoden aikana unionin päätöksentekojärjestelmää ja politiikan osa-alueita on uudistettava siten, että EU pystyy vastaamaan unionin laajentumisen ja globalisaation asettamiin haasteisiin.

Unionin päätöksenteon ja hallinnon uudistamisessa Kokoomus korostaa tehokkuuden ja kansanvaltaisuuden lisäksi avoimuutta ja vastuullisuutta kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi. Unionin toimielinten hallintoa ja keskinäistä työnjakoa on rohkeasti nykyaikaistettava ja varainkäytön valvontaa parannettava.

Kilpailukykyinen ja työllistävä talous

Talous- ja rahaliiton syntyminen ja siirtyminen yhteiseen valuuttaan on Kokoomuksen arvion mukaan luonut vahvan perustan EU-maiden menestymiselle avoimessa maailmantaloudessa. Reaalisen eurooppalaisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää myös eurooppalaisten tuotteiden ja palveluiden jatkuvaa parantamista sekä sisämarkkinoiden toiminnan tehostamista. Näiden tavoitteiden saavuttamista täytyy tukea EU-maiden talouspolitiikkojen tiiviimmällä yhteensovittamisella sekä kansallisten työllisyyspolitiikkojen koordinoinnilla.

Euroopan unionin tasapainoisen taloudellisen kehityksen kannalta on tärkeää, että Euroopan keskuspankki kykenee menestyksekkäästi harjoittamaan itsenäistä rahapolitiikkaa hintavakauden turvaamiseksi. Onnistunut eurooppalainen rahapolitiikka on myös avainasemassa EU-alueen vakaan taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Kokoomus pitää tärkeänä, että vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti kyetään yhteisellä valvonnalla tehokkaasti estämään EU-maiden liiallinen julkinen velkaantuminen.

Kokoomuksen mielestä EU:n on osallistuttava aktiivisesti euroalueen puheenjohtajamaan johdolla maailmanlaajuiseen talouspolitiikan koordinointiin. EU:n on edistettävä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja vakauden parantamista erityisesti talouskriisien ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi.

Kokoomus kannattaa sellaisten kansainvälisten toimenpiteiden tutkimista, joilla voitaisiin tehdä kannattamattomaksi tavara- ja palvelukauppaan liittymättömät, kansallisten valuuttojen arvon horjuttamiseen tähtäävät spekulatiiviset valuuttojen suurimittaiset siirrot

EU:n on puututtava sisämarkkinoiden rakenteellisiin ongelmiin. Hyödyke- ja pääomamarkkinoiden toimivuutta on parannettava, jotta yrityksille voidaan luoda esteettömät mahdollisuudet harjoittaa liiketoimintaa koko EU:n alueella. Eurooppalaista kilpailuympäristöä on kehitettävä poistamalla markkinoillepääsyn ja kilpailun esteitä. EU:n ja kansallista lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja kevennettävä sisämarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi. Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat eurooppalaisille yrityksille perusedellytys toimia menestyksellisesti globaaleilla markkinoilla.

Talous- ja rahaliitto lisää paineita jäsenvaltioiden välisen verokilpailun kiristymiselle. Kokoomus katsoo, että verojärjestelmien lähentämiseen on pyrittävä ensisijaisesti kilpailun kautta, mutta korostaa samalla jäsenmaiden keskinäisen haitallisen verokilpailun estämistä, yhtiö- ja energiaverotuksen perusteiden lähentämistä ja talletusten verotuksen vähimmäistason yhdensuuntaistamista.

Amsterdamin sopimus tarjoaa hyvän mahdollisuuden eurooppalaisen työllisyyspolitiikan tehostamiseen. Kokoomuksen mielestä EU:n työllisyyspoliittisten suuntaviivojen on rakennuttava samoille periaatteille kuin unionin talouspolitiikan yleiset suuntaviivat, jolloin keskeinen tavoite on eurooppalaisen talouden kilpailu- ja työllistämiskyvyn parantaminen.

Työllisyyspolitiikan käytännöstä vastaavat yksittäiset jäsenmaat. EU-maiden työllisyyspoliittisten toimien tulee keskittyä erityisesti parantamaan nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, edistämään ammattitaidon kehittämistä, elinikäistä oppimista ja tasa-arvoa työmarkkinoilla sekä parantamaan pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien toimintaedellytyksiä ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan työntekoon tuen varassa elämisen sijasta.

Eurooppalaisen osaamisen parantaminen on perusedellytys korkean jalostusarvon tuotannon, menestyvän yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle EU-maissa. Samalla on kannustettava innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä myös julkisessa palvelutuotannossa ja ns. kolmannella sektorilla. Kokoomuksen mielestä EU:n on panostettava kannustavan innovaatioympäristön luomiseen kehittämällä uusia tutkimus-, kehitys- ja koulutushankkeiden rahoitusjärjestelmiä ja luomalla innovaatiotoimintaa edistäviä lainsäädännöllisiä puitteita.

Eurooppalaisen osaamisen kannalta on tärkeää kehittää toimivia eurooppalaisia osaamisaloja. EU:n on panostettava erityisesti sellaisiin alueisiin, joihin yksittäisen jäsenmaan resurssit ovat liian rajallisia. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa Euroopan koulutuspolitiikan harmonisoimista. Koulutuspolitiikan ja tutkintorakenteen täytyy pohjautua kansallisiin erityispiirteisiin.

Liikennepolitiikkaa on kehitettävä kohti liikenteen sisämarkkinoita, joissa eri kuljetusmuodot voivat kehittyä mahdollisimman vapaan kilpailun olosuhteissa. Yleiseurooppalaisia liikenneverkostoja on kehitettävä hyödyntäen julkisen rahoituksen lisäksi enenevässä määrin myös yksityistä rahoitusta. Televiestinnän sekä tieto- ja viestintäteknologiateollisuuden kilpailukykyä on lisättävä saattamalla päätökseen televiestintälainsäädännön liberalisointi. Lainsäädännön on seurattava teknologian kehitystä, jotta uuden viestintä- ja tietoteollisuuden pääsyä markkinoille ei estetä vanhanaikaisilla säädöksillä. Suomen on edistettävä tietoliikennealan vapaata kilpailua myös EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Kuluttajien ja innovaatioiden keksijöiden oikeuksista on pidettävä huolta esimerkiksi tekijänoikeuskysymyksissä.

Suomen asema EU:n ja Venäjän välisenä liikenneväylänä ja liiketoimintakeskuksena on hyödynnettävä EU:n raja-alueiden kehittämispolitiikassa poistamalla esteitä kauttakulkumahdollisuuksilta. Lisäksi on luotava edellytykset ulkomaisten yritysten sijoittumiselle ja niiden liiketoiminnalle Suomen kautta.

Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys

Talous- ja rahaliiton syntyminen vaikuttaa laaja-alaisesti eurooppalaisten yhteiskuntien kehitykseen. Kun jäsenvaltioiden julkisen talouden menokehitystä hillitsevät vakauskriteerien mukaiset rajat, ja kiristyvä verokilpailu luo tosiasiallisia rajoitteita kansallisten budjettien tulopuolelle, EU-maiden suoriutuminen hyvinvointitehtävistä edellyttää entistä tehokkaampaa palvelutuotantoa. Kaikilla EU-mailla on väestön ikääntymisestä johtuen myös yhteiset haasteet niin työmarkkinoilla kuin sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmien rahoituksessa.

Kokoomuksen mielestä sosiaali- ja työllisyyspolitiikka on edelleen säilytettävä perusteiltaan kansallisessa toimivallassa, mutta EU-tason lainsäädännössä ja muissa toimenpiteissä on otettava huomioon niiden vaikutukset työllisyyteen, sosiaaliturvaan ja terveyteen.

Työvoiman vapaa liikkuvuus edellyttää työoikeuden ja työelämän kehittämistä minimisäännöksiin perustuvalla lainsäädäntötyöllä. Eurooppaan olisi myös luotava yhtenäinen yhtiömuotojärjestelmä. Ihmisten liikkumisvapaus korostaa sosiaaliturvan yhteensovituksen tehostamista Amsterdamin sopimuksen uusien määräysten pohjalta.

Kokoomus korostaa sukupuolten välisen tasa-arvon ja yleisen syrjimättömyyden edistämistä työmarkkinoilla ja kaikessa unionin toiminnassa. Kolmansien maiden kansalaisten asemaa on selkiytettävä EU:n työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa. Euroopan unionin jäseniksi pyrkivien maiden tulee samalla kehittää omia työmarkkinoitaan ja sosiaaliturvaansa, jotta ne voivat integroitua EU:n sisämarkkinoihin. Unionin toimia rasismin ja muukalaisvihan vastustamiseksi on lisättävä.

Ympäristön suojelun korkea taso ja kestävän kehityksen periaate on sisällytettävä kaikkiin unionin sektoripolitiikkoihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä teollisuus-, energia-, liikenne- ja maatalouspolitiikan ympäristövaikutuksiin. EU:n laajentumisneuvottelujen yhteydessä on arvioitava hakijamaiden kyky täyttää EU:n ympäristösäädösten asettamat minimivaatimukset.

Suomen asema Itämeren rantavaltiona korostaa tarvetta seurata aktiivisesti ympäristökysymyksiä Itämereen vaikuttavissa maissa ja tarvittaessa osallistua myös toimenpiteisiin. Tärkeimpiä tehtäviä Suomen lähialueilla on Itämeren kuormitusta aiheuttavien päästöjen ja happamoitumista aiheuttavien ilmansaasteiden vähentäminen. Itämeri on suhteellisen matalana, osittain suljettuna murtovesialtaana herkkä pilaantumaan.

Lisäksi Suomen läheisyydessä olevien ydinreaktorien turvallisuuden ja ydinjätteiden käsittelyn parantamiseksi tarvitaan nopeita turvallisuutta lisääviä toimia. Ympäristölainsäädännön kehittämisessä on painopisteenä pidettävä ilmansuojelua. EU:lla on oltava myös aktiivinen rooli Kioton ilmastosopimuksen toimeenpanossa.

Rakennepolitiikalla työpaikkoja koko maahan

Kansallisella ja EU:n alue- ja rakennepolitiikalla on tuettava maan tasapainoista alueellista kehittymistä vahvistamalla alueiden taloudellista kasvua, edistämällä rakenteellista uudistumista ja turvaamalla työllisyyden ja hyvinvoinnin edellytykset maan eri osissa. Kokoomuksen mielestä EU:n rakennepolitiikan voimavarat tulee suunnata määrätietoisesti aitojen työpaikkojen syntymistä tukevien koti- ja ulkomaisten investointien edistämiseen Suomen eri alueilla.

EU:n rakennepolitiikka täydentää kansallista omaehtoista alueellista kehittämistyötä, joka lähtee alueiden vahvuuksista osaamista ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Alueiden kehittämispolitiikan on oltava kannustavaa, ja sillä on edistettävä yrittäjyyttä.

Alueellisiin tulonsiirtoihin perustuvasta kehittämispolitiikasta on siirryttävä yhä enemmän alueiden omaa vastuuta ja päätösvaltaa korostavaan kehittämistyöhön. Alue- ja rakennepolitiikka on nähtävä alueiden omaa kehittämistyötä tukevana ja täydentävänä eikä sitä korvaavana, ylhäältä päin tulevana tukipolitiikkana.

EU:n rakennepolitiikalla on tuettava alueiden kilpailukykyä vahvistamalla maan eri osien ripeää taloudellista kehittymistä ja siirtymistä tietoyhteiskuntavaiheeseen. Alue- ja rakennepoliittiset tuet on kohdennettava tuotannon jalostusasteen ja palvelujen laadun kohottamiseen, yritysten toimintaympäristön kehittämiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen sekä innovaatioapuun pienille ja keskisuurille yrityksille. Yritysrahoituksen painopistettä on siirrettävä suorista investointituista korkotukiin, riskirahoitukseen, tuotekehittelyyn, markkinointiin ja koulutukseen.

Suomalainen alueellinen kehittäminen perustuu vahvaan kunnalliseen itsehallintoon. Kuntapohjainen aluehallinto takaa yhteistyön ja sitoutumisen oman alueen kehittämiseen. Erityisesti Suomen näkökulmasta paikallisen itsehallinnon asema ja vaikutusmahdollisuudet on turvattava nykyistä vahvemmin myös EU:n tasolla.

Eri kehitysvaiheissa olevia alueita varten on oltava oma rakennepolitiikka. EU:n tavoite 1alueen - Itä- ja Pohjois-Suomen hitaimman kasvun alueille - on voimistettava sekä kansallisia että EU:n rakennepolitiikan toimia yleisesti kasvun nopeuttamiseksi. Tavoite 2 - alueilla on edistettävä teollisen tuotantorakenteen uusiutumista ja monipuolistumista luomalla edellytykset tietointensiivisten alojen kehittymiselle. Näillä alueilla tuetaan työvoiman koulutusta ja työmarkkinoiden kehittymistä uusien alojen tarpeisiin.

Nopeimmin kasvavilla alueilla on hyödynnettävä siellä jo olevia korkean osaamisen mahdollisuuksia kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamiseksi. Uudella EU:n tavoite 3 -ohjelmalla on tuettava tätä tavoitetta.

Monipuolisen kehittymisympäristön tarjoavia maakunta- ja seutukuntakeskuksia on vahvistettava. Samalla on edistettävä vuorovaikutusta keskusten ja niiden toimintaympäristön välillä, ja siten vahvistettava keskusten ulkopuolisten alueiden voimavarojen tehokkaampaa hyödyntämistä. Keskusten yhteistyöllä on synnytettävä uuden tuotannollisen toiminnan ja työpaikkojen luomista tukeva innovaatioverkosto, jossa hyödynnetään oppilaitoksia, korkeakouluja ja osaamiskeskuksia.

Maaseudun ja kaupunkien omaleimaiset elinkeinot tarvitsevat ja täydentävät toisiaan. Aktiivinen maaseutupolitiikka ja kaupunkipolitiikka edesauttavat koko kansantalouden menestymistä ja lisäävät sitä kautta kansalaisten hyvinvointia. Tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävällä pohjalla oleva elinkeinorakenne, joka kannustaa työntekoon, yritteliäisyyteen, hyvinvointiin ja kansainvälisyyteen.

Elinvoimainen maa- ja metsätalous

Agenda 2000 -ratkaisun yhteydessä on aloitettu työ yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseksi. Uudistus on välttämätön unionin laajentumiselle EU-budjetin nykyisen menokaton puitteissa. maatalousuudistus määritteli myös neuvottelupohjan unionin osallistumiselle tuleviin maailmankaupan vapauttamista koskeviin maailmankauppajärjestö WTO-neuvotteluihin.

Kokoomus pitää tärkeänä, että Suomen maataloustuotannon olosuhteiden on nyt ensimmäistä kertaa todettu poikkeavan merkittävästi muista jäsenmaista ja antavan perusteet erityisille tukitoimenpiteille. Koko Suomi pitää saada EU:n epäsuotuisten maatalousalueiden tukijärjestelmän piiriin ja on taattava vakavien vaikeuksien tuen (artikla 141) jatkuvuus. On myös pidettävä huolta siitä, että EU-jäsenyyden tuomat mahdollisuudet erikoistuvalle suomalaiselle maataloustuotannolle yhteisillä sisämarkkinoilla voidaan hyödyntää.

EU:n maatalouspolitiikkaa on muutettava kannustavammaksi ja maatalousyrittämistä suosivammaksi. EU-jäsenyyden tuomaa uutta hallintobyrokratiaa on kevennettävä ja selkiinnytettävä. Viitesatojen korjauksella on suomalaiset viljelijät saatava oikeudenmukaisempaan asemaan eurooppalaisiin viljelijöihin verrattuna.

Euroopan unionin maatalouspolitiikan kehittämistä on jatkettava taloudellisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle ottaen huomioon myös tulevien jäsenmaiden maatalouden erityisongelmat. EU:n toimilla on edistettävä maaseutualueiden elinkeinorakenteen monipuolistumista. Unionin laajentumisen yhteydessä on turvattava nykyisten jäsenmaiden elintarviketuotannon jatkuminen.

Metsätalouden hyvinvointivaikutusten vahvistaminen edellyttää markkinoiden toimintaedellytysten sekä tuotannontekijöiden kuten raaka-aineen, työvoiman, pääoman ja energian saatavuuden turvaamista. Kansallisessa metsäpolitiikassa on painotettava erityisesti metsätalouden ekologista kestävyyttä, metsien taloudellista merkitystä ja metsien monikäytön periaatetta. Siksi onkin välttämätöntä toteuttaa kansallinen metsäohjelma.

Kansalaisten vapaus, turvallisuus ja oikeussuoja

Euroopan unionia on kehitettävä Amsterdamin sopimuksen mukaisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena. Kokoomus pitää tärkeänä ihmisten vapaan liikkuvuuden toteuttamista siten, että samalla vahvistetaan unionin sisäistä turvallisuutta ja kansalaisten oikeussuojaa.

Turvallisuuden lisääminen edellyttää Amsterdamin sopimuksen mukaan yhdenmukaisen ulkorajapolitiikan kehittämistä ja asteittain toteutettavan yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luomista. Unionin on myös vahvistettava toimia rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi parantamalla poliisi- ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä, tukemalla Europolin työn kehittämistä sekä tehostamalla yli rajojen tapahtuvaa tuomioiden täytäntöönpanoa.

Sisämarkkinakehityksen myötä toteutunut vapaa liikkuvuus korostaa tarvetta kansalaisten oikeussuojan parantamiseen myös siviilioikeuden puolella. Kansalaisten ja yritysten oikeusturvan parantaminen edellyttää tiettyjen sopimus- ja velvoiteoikeuden säädösten harmonisointia tai lähentämistä sekä kansallisten säädösten tehokkaampaa yhteensovitusta ja hallinnollisten esteiden poistamista.

Tehokas, avoin ja kansanvaltainen unioni

Kokoomuksen mielestä EU:n laajentuminen edellyttää unionin päätöksentekojärjestelmän tehostamista erityisesti määräenemmistöpäätösten käyttöä laajentamalla. EU:n päätöksenteossa tavoitteena on neuvoston nykyisen ääntenpainotusjärjestelmän periaatteiden säilyttäminen ja yhden komission jäsenen paikan takaaminen kullekin jäsenvaltiolle.

Kokoomuksen mielestä on oleellista, että kansalaiset osallistuvat välittömästi EU:ta koskevaan päätöksentekoon, josta tärkein mahdollisuus on Euroopan parlamentin valinta suoralla kansanvaalilla. Suora kansanvaali velvoittaa myös parlamentin jäseniä aktiiviseen yhteydenpitoon kansalaisten kanssa. Amsterdamin sopimus selkeytti Euroopan parlamentin asemaa. Kokoomuksen mielestä parlamentilla onkin oltava keskeinen rooli päätöksenteon demokraattisuuden edistäjänä ja EU:n virkamieskoneiston kansanvaltaisena valvojana.

Läheisyys- ja suhteellisuusperiaatetta on noudatettava Amsterdamin sopimuksen mukaisesti siten, että komissiolla ja muilla toimielimillä on aina perusteluvelvollisuus sen suhteen, miksi EU-tason säätelyä tarvitaan jaetun toimivallan piiriin kuuluvissa asioissa. Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että kaikilla EU:n toimilla on saavutettavissa lisäarvoa ja että EU-sääntely on mahdollisimman yksinkertaista, kevyttä ja laadullisesti korkeatasoista.

Kokoomus korostaa tehokkuuden, avoimuuden ja vastuullisuuden merkitystä unionin toimielinten hallinnon ja toiminnan kehittämisessä. Varojen käytön valvontaa on tehostettava.

Kokoomuksen mielestä komission rakenteita on kevennettävä. Komission toimintatapojen uudistamiseen on ryhdyttävä ennen uuden komission perustamista. Neuvoston toimintaa on tehostettava yhdistämällä eri neuvostoja, yksinkertaistamalla menettelytapoja ja varmistamalla politiikan johdonmukaisuus eri neuvostojen välistä yhteensovitusta parantamalla. Eurooppa-neuvoston asemaa laajojen poliittisten suuntaviivojen määrittelijänä on vahvistettava ja vältettävä sen liiallista käyttöä neuvostorakenteen ongelmien paikkaajana.

Euroopan unioni rakentuu monikulttuuriselle pohjalle ja EU:n kehittyminen edellyttää sen sisäisen erilaisuuden arvostamista. Rinnan yhdentymiskehityksen kanssa unionin tulee pitää huolta eurooppalaisten kulttuurien ja kielten asemasta myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää myös eurooppalaisen kulttuurityön ja kulttuuriteollisuuden taloudellista tukemista. Kansallinen Kokoomus katsoo, että tänä päivänäkin omaleimaisen kansallisen taiteen ja kulttuurin työskentelymahdollisuudet ja tulevaisuus on turvattava.

EU:n keskeisiä haasteita lähitulevaisuudessa on unionin laajentuminen. Se edellyttää unionin toiminnan preferenssien uudelleenharkitsemista ja keskittymistä olennaisiin asioihin, jotta laajentumisen kustannukset voidaan pitää kurissa. EU:n uusien jäsenmaiden hyväksymisen tulee tapahtua kyseisten hakijamaiden jäsenyysvalmiuden perusteella. Näin ollen EU:n tulee hyväksyä laajentuessaan uusia jäseniä useammassa ryhmässä. Samalla jäsenyyteen johtavien taloudellisten ja poliittisten kriteerien ohella tulee kiinnittää huomiota niiden valmiuteen toimia tehokkaasti kaikilla eri osa-alueilla unionin jäseninä.

Vahva eurooppalainen ja globaali vaikuttaja

Nykyään EU-mailla on niin paljon yhteisiä etuja vaalittavana Euroopassa ja maailmassa, että EU tarvitsee entistä johdonmukaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa ulkosuhdepolitiikkaa. Amsterdamin sopimus loi uuden perustan EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseksi muuttamatta kuitenkaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hallitusten välistä perusluonnetta.

Samoin unionin kriisinhallintakyvyn kehittäminen on viimeistään Kosovon kriisi huomioon ottaen kiireellinen haaste EU:lle. Kokoomus pitää tärkeänä Amsterdamin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevien sopimusmääräysten tehokasta täytäntöönpanoa. Päätös EU:n yhteisestä ulkopoliittisesta johtajasta lisää EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdonmukaisuutta.

Kokoomuksen mielestä unionin on aktiivisesti edistettävä avointa maailmantaloutta vuonna 2000 alkavalla WTO:n neuvottelukierroksella mahdollisimman laaja-alaisen asialistan puitteissa, johon kuuluisivat mm. palvelut, kaupan tekniset esteet, julkiset hankinnat, maatalous ja tullit sekä mahdollisesti myös kauppa- ja ympäristö- sekä kilpailu- ja investointikysymykset.

EU:n on kehitettävä toimintaa Yhdysvaltojen kanssa taloudellisen kumppanuuden ja tasavertaisen poliittisen yhteistyön pohjalta.

EU:n suhteita Venäjän kanssa on kehitettävä pitkäjänteisesti vuoden 1998 kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen sekä vahvistettavan yhteisen strategian pohjalta. EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikalla on luotava konkreettisia kehittämishankkeita erityisesti energia, liikenne- ja ympäristöasioiden sekä ydinturvallisuuden edistämiseksi. Sen puitteissa on myös tuettava EU-maiden ja venäläisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja sitä kautta Venäjän demokratian kehitystä.

EU:n Venäjälle ja Itämeren maihin suuntaamat tukitoimet on sovitettava osaksi Suomen alueella toteutettavaa EU:n raja-alueita koskevaa yhteisöaloiteohjelmaa (Interreg-ohjelma) sekä Suomen lähialueilleen suuntaamia Keski- ja Itä-Euroopan avustusohjelmia.

EU tarjoaa omien ohjelmiensa kautta Suomelle ja suomalaisille toimijoille mahdollisuuden aktiiviseen työhön esimerkiksi Välimeren maiden sekä Afrikan, Aasian ja latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Suomalaiset toimijat voivat käyttää EU:n luomia mahdollisuuksia esimerkiksi näillä alueilla nykyistä tehokkaammin hyväksi.

EU:n on pyrittävä ihmisoikeuksien sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen edistämiseen. EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuus on turvattava kaikissa EU:n ulkosuhteissa.