Kokoomuksen seurakuntavaaliopas

VÄLITTÄMISTÄ EI VOI ULKOISTAA

Seurakuntavaalit 12.-13.11.2006

Saatteeksi

Vuosi 2006 on evankelis-luterilaisessa kansankirkossamme vaalivuosi. Marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan noin 12 000 luottamushenkilöä kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Nelivuotiskaudeksi 2007 - 2010 valittavat luottamushenkilöt päättävät seurakuntien toiminnan sisällöstä, taloudesta ja henkilövalinnoista sekä lähettävät edustajansa "koko kirkon parlamenttiin", kirkolliskokoukseen.

Luottamushenkilöt valitaan demokraattisesti yleisillä vaaleilla, jotka toimitetaan samanaikaisesti kaikissa seurakunnissa. Kaikilla seurakuntien jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kansankirkkomme suuntaan. Kokoomuksen tavoitteena näissä vaaleissa onkin omalla osallistumisellaan edistää äänestysprosentin kasvua ja lisäksi saada jokaiseen seurakuntaan eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja eri aloja edustavia luottamushenkilöitä.

Kokoomuslaiset ovat olleet vaaleissa mukana jo vuosikymmeniä. Puolueena kokoomus osallistuu syksyn seurakuntavaaleihin tunnuksia käyttäen neljättä kertaa. Ehdokaslistojen tunnuksellisuus on haastanut Kokoomuksen määrittämään tavoitteitaan seurakuntien kehittämisestä. Tämän ohjelman linjaukset kiteytyvät vaaliteemassamme "Välittämistä ei voi ulkoistaa", joka jalostuu paikallisissa tavoitteissa. Kokoomuksen tavoitteena on herättää keskustelua kirkon tärkeästä asemasta yhteiskunnassa, kannustaa kokoomuslaisia laajasti ehdokkaiksi seurakuntavaaleissa ja näin lisätä seurakuntavaalien äänestysvilkkautta.

Tämän oppaan tarkoituksena on omalta osaltaan auttaa kokoomuksen piirijärjestöjä, paikallisyhdistyksiä, jäseniä ja ennen kaikkea ehdokkaita näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Harri Jaskari
Kokoomuksen puoluesihteeri

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen tervehdys

Kokoomus pitää tärkeänä kansankirkon roolia arvoyhteisönä sekä hengellisten ja yhteiskunnallisten palvelujen tarjoana. On kuitenkin aihetta olla huolissaan kirkosta eroamisen lisääntymisestä. Kokoomuksen seurakuntavaalitavoitteiden keskeinen sanoma kiteytyy vaalitunnukseemme "Välittämistä ei voi ulkoistaa". Teema kertoo siitä kuinka kirkko palvelee eri ikäisiä ihmisiä - meitä kaikkia - vauvasta vaariin.

Eri elämän tilanteessa olevat ihmiset kokevat tärkeinä eri asiat - ongelmakohdat eri ikäkausina ovat erilaiset. Pienet lapset kokevat turvattomuutta ja hellyyden puutetta. Kouluikäisten ongelmat ovat lisääntyneet. Lasten vanhempien on välillä vaikea yhteensovittaa perhe ja työ. Työelämä ja kiire vaativat työikäisiltä yhä enemmän. Osa iäkkäistä kokee yksinäisyyttä. Kirkko osaltaan tukee kaikkia edellä mainittuja tilanteita eri työmuodoillaan ja viestii toiminnallaan välittämistä meistä jokaisesta.

Kokoomus haluaa omalta osaltaan olla mukana työssä vaalikiinnostuksen ja äänestysvilkkauden lisäämiseksi. Kannustan Kokoomuksen yhdistyksiä ja jäseniä osallistumaan marraskuun 2006 seurakuntavaaleihin ehdokkaina ja äänestäjinä. Erityisesti nuorten ääntä kaivataan seurakunnissa!

Jyrki Katainen
puolueen puheenjohtaja

Kokoomuksen kirkollisvaltuuskunnan puheenjohtaja Juha Kauppisen tervehdys

Edessä olevat vuodet tulevat mitä ilmeisimmin muuttamaan seurakuntaelämää erityisen paljon. Seurakunnan jäsenyys ei ole enää samanlainen itsestäänselvyys kuin aiemmin. Erityisesti nuoret aikuiset tarvitsevat perustelun jäsenyytensä säilyttämiseen. Se edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden uudistamista. Kirkon on myös mietittävä sanomansa sisällön painottamista.

On mahdollista, että monissa seurakunnissa verotulojen kehitys pysyvästi kääntyy lasku-uralle. Se edellyttää kaikkien asioiden uudelleen arviointia: Mistä pidämme tiukasti kiinni? Mistä voisimme luopua? Mitä tehdä toisin? Mitä olisivat yhteistyön mahdollisuudet? Seurakunnan sisäisten tekijöiden ohella eräät ulkoiset tekijät pakottavat seurakuntien tulevat päättäjät uudelleen arviointeihin. Keskeisin on kuntarakenteen uudistus.

Kirkkolain mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella. Kuntarakenteen uudistus siten vääjäämättä johtaa seurakuntarakenteen uudistukseen. Taloudelliset, toiminnalliset ja tunneseikat lienevät seurakuntarakennetta uudistettaessa vieläkin arempia kuin kuntapuolen uudistuksissa.

Kansankirkossa on tärkeää saada seurakuntalaisten mahdollisimman monisointinen ääni valtuustoihin ja neuvostoihin päättämään seurakuntien elämän ohjaamisesta, erityisesti nyt kun edessä on suuret muutokset.

Juha Kauppinen
kirkkoherra, Kokoomuksen kirkollisvaltuuskunnan puheenjohtaja

Välittämistä ei voi ulkoistaa

Kellään ei ole yksinoikeutta lähimmäisenrakkauteen. On jokaisen velvollisuus edistää niin lähellä kuin kaukana olevan lähimmäisen parasta. Välittämistä ei voi ulkoistaa muiden hoidettavaksi.

Seurakunta vahvistaa toiminnallaan ja opetuksellaan yhteiskuntamme kipeästi tarvitsemaa arvopohjaa; Jeesuksessa toteutuvaa lähimmäisyyttä ja yhteisvastuuta. Tämä yhteisvastuun arvomaailma on vahvasti läsnä suomalaisten elämässä ja vahvistaa koko yhteiskunnan arvopohjaa.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on suuri merkitys arvoyhteisönä, joka edustaa hetkellisyyden sijasta jatkuvuutta, irrallisuuden sijasta juurevuutta ja pinnallisuuden sijasta syvällisempää käsitystä ihmisestä ja elämästä. Kirkko on tienviitta iankaikkisuuteen.

Monimutkaistuvassa maailmassa ihminen kokee usein turvattomuutta, kun elämän muutokset ovat yhä nopeampia ja heikommin ennakoitavissa. Lisääntynyt turvattomuuden tunne on voimistanut yhteisöllisyyden tarvetta ja tunnetta siitä, että olemme itsemme lisäksi vastuussa myös lähimmäisistämme. Eettisten arvovalintojen merkitys on entistä tärkeämpää.

Seurakunnilla on tärkeä rooli yksilön ja koko yhteiskunnan hyvän ja täysipainoisen elämän turvaajina. Seurakuntien diakonia- ja kasvatustyö täydentävät merkittävällä tavalla yhteiskunnallisia sosiaali- ja opetuspalveluja. Seurakunnat ovat lähetysjärjestöjensä kautta merkittävin toimija kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä. Lisäksi seurakuntien perustoiminta, kuten kirkolliset toimitukset, palvelee lähes kaikkia kansalaisia ja vahvistaa myönteisellä tavalla yhteiskunnan arvopohjaa.

Vastuuta ja välittämistä

"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille." (Matt.7:12a) Kristillisen etiikan tiivistelmä löytyy useiden uskontojen pyhistä kirjoista. Sen noudattaminen tarkoittaa asettumista toisen ihmisen asemaan. Se saa pohtimaan, miten haluaisin itseäni kohdeltavan. Ja siitä nousee periaate: jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo.

Kirkon on kautta aikojen sanottu olevan keskellä kylää, keskellä elämän sykettä. Kirkon arjessa aito välittäminen ja lähimmäisenrakkaus toteutuvat käytännön työssä, jokaisessa kohtaamisessa, jossa jaetaan taakkoja ja kuljetaan rinnalla. Kirkon toimintastrategiassa korostetaan jokaisen ihmisen mahdollisuutta kokea yhteenkuuluvaisuuden tunne ja saavuttaa aito vuorovaikutus toisiin ihmisiin. Välittäminen on silloin aktiivista läsnäoloa ja käytettävissä olemista. Välittämistä ei voi siirtää instituutioille, koska lähimmäisen rakastamiseen perustuva välittäminen tarvitsee ihmisen ja inhimillisen yhteyden. Raskaat hallintokoneistot eivät korvaa kuuntelemista ja kosketusta, eivät tukemista ja rohkaisevia sanoja.

Usko tai älä - välittämisellä on väliä.

Riina Storhammar
Pastori
Kokoomuksen kirkollisvaltuuskunnan vpj

Kasvatusvastuuta ei voi kiertää

Seurakuntien kasvatustyöllä on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset erityisesti perhetyön, päiväkerhojen ja rippikoulutyön kautta. Seurakuntien nuorisotyöllä on taas keskeinen rooli nuorten kasvuympäristönä ja uuden seurakuntasukupolven evästäjänä.

Seurakuntien erityisenä haasteena on tukea yhteistä elämäänsä aloittavia nuoria pareja ja perheitä. Aviopuolisona ja vanhempana selviytyminen eivät ole itsestäänselvyyksiä vaan antavat aihetta pohtia toimenpiteitä niin nuoriso- ja opiskelijatyön, diakoniatyön kuin perheneuvonnankin piirissä.

Vanhemmat tarvitsevat yhä useammin tukea pystyäkseen kantamaan vastuuta lapsen turvallisesta hoitamisesta, joka kuuluu lapsen oikeuksiin. Lapsi tarvitsee aikuista, joka kykenee asettamaan lapselle rajoja ja auttamaan lasta muodostamaan käsitystä oikeasta ja väärästä. Hyvin voiva koti on siellä elävien aikuisten ja lasten yhteinen parhaaksi.

Kirkon toimintaedellytykset on turvattava, jotta seurakunnat pystyvät jatkossa entistä paremmin tukemaan perheiden ja koulun kasvatustyötä. Vastuun kantaminen lähimmäisistä on kestävintä kansalaisyhteiskunnan ja globaalin maailman rakentamista sekä tulevaisuuteen panostamista.

Seurakuntien haasteena on myös kouluikäisten toiminnan kehittäminen. Painottamalla varhaisnuorisotoimintaansa iltapäiviin seurakunnat voivat parhaiten tukea vanhempia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Hyvin toteutettu rippikoulutyö on kirkon jatkuvuuden paras turva. Seurakuntien strategioiden tulee perustua näkyyn Kristuksien kirkosta, jossa tilaa on nuorille aikuisillekin. Kansankirkon tulevaisuus turvataan mikäli seurakunnat mieltävät itsensä muuksi kuin palvelujen tarjoajiksi.

Toinen kasvava haaste on työssä uupuneiden tukeminen. Seurakuntien nuoriso- ja diakoniatyön yhteistoiminta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja heidän perheidensä tukemisessa on nykyhetken keskeinen haaste.

Kirkko on kaikille avoin

Aika ajoin pyydän ystävääni tai tuttavaani osallistumaan kanssani hengelliseen tilaisuuteen. Usein käy, että muuten rohkeana tunnettu ihminen menee hieman hämilleen ja ryhtyy epäröimään. "En ole tarpeeksi uskonnollinen ihminen, jotta voisin tulla mukaasi", hän vastaa. Monesti tilanteesta sukeutuu syvällinen keskustelu, jonka tuloksena ilmenee, että epäröinnin taustalla on monenlaisia tuntemuksia. Niistä hallitsevin on surumielisyys: "Vaikka haluaisinkin uskoa, en kuitenkaan voi, sillä järjen kannalta uskonto on silkkaa mielettömyyttä." Ihmiset ovat maallistuneita, mutta olematta ylpeitä siitä. Taistelevien jumalattomien asenteeseen törmään ani harvoin. Ihmiset kysyvät, onko Jumalaa ja iankaikkista elämää olemassa, mutta eivät saa vastausta.

Olisi ylimielistä väittää, että kirkolla olisi tarjota tähän pohdiskeluun jotain erityistä viisautta. Kirkon teologinen työskentely on kamppailua niiden samojen asioiden kanssa, jotka mietityttävät meitä kaikkia elämän surujen ja ilojen keskellä. Kirkolla ei ole tarjota salaista lääkettä, jonka avulla ihmisistä voisi tulla erityisen uskonnollisia. Sen sijaan kirkko voi tarjota Jeesuksen Kristuksen, mutta ilman todisteita. Kirkko välittää epävarman lupauksen syntien sovituksesta ja iankaikkisesta elämästä - ilman mitään näyttöjä lupauksien pitävyydestä. Vai onko joku kenties nähnyt Jumalan? Onko joku edesmennyt tullut takaisin kertomaan, että tämä kaikki on totta?

Nämä kysymykset pysyvät ihmisten huulilla hamaan maailman loppuun saakka. Ne ovat myös nuoren ihmisen kysymyksiä. Ei uskonnollisuus ole jotain sellaista, mikä poikkeaisi tavallisen ihmisen elämästä. Se ei myöskään ole jotain, joka kuuluu vain vanhuuteen. Jokainen joutuu elämänsä varrella - myös nuorena aikuisena - kysymään itseltään, mitä mieltä on Jumalasta ja hänen mahdollisesta olemassaolostaan. Kirkko on olemassa juuri tätä kysymystä varten. Sillä on aarteenaan ja lastinaan monien meitä edeltävien sukupolvien pohdinta, joka auttaa arvioimaan, mikä on ajan kulutusta kestävää.

Jeesuksessa Kristuksessa ja Raamatun julistuksessa on menneiden polvien mukaan jotakin sellaista, mikä kantaa eteenpäin. Mutta tämä pitää sanoa nöyrästi, sillä usko on tahtomme ja järkemme vastaista. Siksi kirkko on tarkoitettu juuri uskonnollisuudessaan vähäisille.

Matti Nikkanen
opiskelija
Järvenpää

Näissä vaaleissa ratkaistaan seurakuntasi tulevaisuus

Yksittäisissä seurakunnissa vaaleissa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Yhtymän seurakunnissa valitaan seurakuntaneuvostojen ja yhtymien yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet.

Seurakuntien jäsenten valitsemilla luottamushenkilöillä on keskeinen rooli seurakuntien toiminnan kehittämisessä. Luottamushenkilöillä on välineet asettaa seurakunnan toiminnalle todellisia painopisteitä. Myös rakenteita tulee kehittää joustaviksi esimerkiksi määräaikaisten virkojen tai projektiluonteisten tehtävien kautta. Nuorten luottamushenkilöiden tukemiseen ja koulutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 18 - 30 vuotiaat ovat tällä hetkellä aliedustettuja seurakunnissa.

Vaalien yhteydessä tulee käydä keskustelua myös niiden kirkon päätöksentekoelimien asioista, joiden valintaan seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt osallistuvat. Tällaisia elimiä ovat hiippakuntavaltuusto ja kirkolliskokous, joka päättää kirkkolainsäädännöstä, koko kirkon toiminnasta ja taloudesta sekä kirkon yhteisistä kirjoista (esim. virsikirja ja kirkkokäsikirja).

Kirkko on tärkeä

Ensinnäkin kirkko on tärkeä sen uskon tähden, jonka viemisen ihmisille Jeesus asetti sen tehtäväksi.

Toiseksi kirkko on tärkeä, koska maamme kulttuuri ja yhteiskunta rakentuvat olennaisin osin kristinuskon perustalle.

Kolmanneksi kirkko on tärkeä, koska sen uskon noudattaminen antaa yhteiskunnallemme ja yksilölle moraalisen selkärangan.

Neljänneksi kirkko on tärkeä, koska kirkko edustaa ja edistää niitä pehmeitä arvoja, joita oma kova aikamme tarvitsee.

Viidenneksi kirkko on tärkeä, koska sen usko auttaa lasta ja nuorta muodostamaan selkeän moraalisen koordinaatiston, millä omaksua ulkoa päälle tunkevista vaikutteista hyvät ja torjua pahat, kun maailman pahuus ja viettelykset nykyisin ovat vain napinpainalluksen päässä.

Seikko Eskola
professori
Helsinki

Tietoa seurakuntavaaleista

Yleistä

Seurakuntavaalit toimitetaan kirkossa joka neljäs vuosi. Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset samaan tapaan kuin eduskunta- ja kunnallisvaalit. Yksittäisessä seurakunnassa valitaan kirkkovaltuusto. Se on kunnanvaltuustoa vastaava seurakunnan hallintoelin, joka päättää toiminnan ja talouden päälinjoista, veroprosentista ja viroista. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston johtamaan seurakunnan toimintaa. Seurakuntayhtymissä valitaan yhteinen kirkkovaltuusto ja lisäksi seurakuntaneuvosto kuhunkin yhtymän seurakuntaan.

Seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat myös kirkolliskokouksen maallikkojäsenet nelivuotiskaudeksi 2008-2011.

Tärkeät päivämäärät

Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2006

Ennakkoäänestys järjestetään 30.10. - 3.11.2006 välisenä aikana

Seurakuntavaalipäivät ovat sunnuntai 12.11. ja maanantai 13.11. Osassa seurakuntia vaalit ovat yksipäiväiset, jolloin vaalipäivä on sunnuntai 12.11.

Vain äänestämällä ja asettamalla ehdokkaita voimme vaikuttaa seurakuntien toiminnan sisältöön ja talouteen.

Kuka äänestää?

Jokainen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, joka

• on 15.8.2006 mennessä merkitty vaaliseurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi
• joka täyttää 18 vuotta viimeistään 12.11.2006.

Koska ja missä äänestetään?

Ennakkoäänestys järjestetään 30.10. - 3.11.2006 klo 9-18 kirkkoherranvirastoissa ja edellä mainittuina päivinä muissa seurakuntien päättämissä paikoissa ja päättäminä aikoina. Seuraa oman seurakuntasi kirkollisia ilmoituksia ennakkoäänestyspaikoista. Vaaleissa on mahdollisuus äänestää ennakkoon kotona, jos pääsy äänestyspaikalle on vaikeutunut vamman tai sairauden vuoksi.

Varsinaiset seurakuntavaalit ovat 12.- 13.11.2006. Vaalit alkavat sunnuntaina 12.11. jumalanpalveluksen jälkeen ja päättyvät joko samana päivänä tai viimeistään maanantaina 13.11. klo 18. Varsinainen äänestyspaikka on kirkko, mutta lisäksi voi olla muitakin äänestyspaikkoja sen mukaan kuin seurakunnan hallinnossa päätetään.

Ennakkoäänestäminen on lisännyt suosiotaan: joka neljäs äänestäjä äänesti vuoden 2002 seurakuntavaaleissa ennakkoon.

Kuka ehdokkaaksi?

Ehdokkaille on kovemmat vaatimukset kuin äänioikeutetuille. Samat vaatimukset kuin äänioikeutetuille ja sen lisäksi ehdokkaan tulee:

• täyttää 18 vuotta viimeistään 12.11,
• olla vaaliseurakunnan konfirmoitu jäsen viimeistään 15.9,
• antaa kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettumisesta.
• seurakunnan viranhaltija tai työntekijä ei voi olla työseurakunnassaan eikä yhtymäseurakunnassaan ehdokkaana
• sama henkilö voi olla ehdokkaana sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon.

Lisätietoja ehdokkaaksi asettautumisesta saa kirkon verkkosivulta osoitteessa www.evl.fi/vaalit

Miten ja milloin ehdokkaat asetetaan?

Ehdokkaiden asettamista varten tarvitaan valitsijayhdistys,

• joka on joukko (kymmenen tai enemmän) äänioikeutettuja seurakuntalaisia. Toisin sanoen Sinä ja yhdeksän muuta voitte perustaa yhdistyksen, mikäli olette äänioikeutettuja. Sitten vain ehdokkaita asettamaan.
• joka voi asettaa enintään kaksi kertaa niin paljon ehdokkaita, kuin kirkkovaltuustossa tai seurakuntaneuvostossa on paikkoja, ja yhteisen kirkkovaltuuston vaaleissa kolme kertaa niin monta kuin valitaan.

Kun ehdokaslista on kunnossa, listalle valitaan nimi. Nimen tarkoitus on kertoa äänestäjille, mikä yhteisö on ryhmän taustalla tai mitkä ovat sen tavoitteet.

Listan nimen sopivuudesta ja ehdokkaaksi asettautumisesta voi kysellä lisää paikallisesta kirkkoherranvirastosta. Esimerkkejä listan nimeksi voivat olla:

• Välittämistä ei voi ulkoistaa - kokoomuslaisen seurakuntaväen ehdokaslista
• Välittämistä ei voi ulkoistaa - Kansallinen Kokoomus rp
• Kokoomuslaisten ja sitoutumattomien ehdokaslista - Välittämistä ei voi ulkoistaa

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat ja ehdokassitoumukset on viimeistään 15.9.2006 klo 16 jätettävä vaalilautakunnalle. Kyseiset lomakkeet saat paikallisesta kirkkoherranvirastosta.

Vaalin toimittamisesta vastaa seurakunnan vaalilautakunta.

Milloin tulokset tulevat?

Ennakkotiedot äänestyksen tuloksista julkaistaan yksipäiväisissä vaaleissa 12.11. ja kaksipäiväisissä vaaleissa 13.11. illalla. Valtakunnallinen alustava tulos julkaistaan 13.11. kirkon sivuilla. Lopullinen tulos vahvistetaan 22.11.

Kirkollisasiat Kokoomuksessa

Kirkollisasioista Kokoomuksessa vastaa kirkollisvaltuuskunta ja kirkollisvaltuuskunnan työvaliokunta. Kirkollisvaltuuskunnan toiminta-ajatuksena on:

• toimia kirkon piirissä toimivien ja kirkollisasioista kiinnostuneiden kokoomuslaisten verkostona
• toimia puolueen kirkkopoliittisena asiantuntijatahona

Kokoomuspiireissä toimii omia seurakuntavaali- tai hengellisen työn toimikuntia, jotka vastaavat seurakuntavaalien valmisteluista omalla alueellaan. Kysy lisää seurakuntavaalien valmisteluista omasta piiritoimistostasi tai ota yhteyttä puoluetoimistoon kirkollisasioista vastaavaan poliittiseen sihteeriin.