Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KTP/124

Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue

Irti nykyisestä talouspolitiikasta


  • Puolue: Rauhan ja sosialismin puolesta - Kommunistinen työväenpuolue
  • Otsikko: Irti nykyisestä talouspolitiikasta
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Irti nykyisestä talouspolitiikasta

Rauhan ja Sosialismin puolesta - Kommunistinen Työväenpuolue lO.edustajakokous

Sisältö:

- Tulonjaon oikaisu on peruskysymys
- Irti Euroopan Unionin jäsenyydestä ja EMU:sta
- Rauha, aseistariisunta ja ulkopolitiikka
- Markkinhatalous ei ole ratkaisu
- Asunto kuuluu jokaiselle
- Täystyöllisyys tavoitteeksi, perusoikeus työhön ja toimeentuloon jokaiselle
- Tukea lapsiperheille, nuorisolle ja opiskelijoille
- Eläkkeitä ja vanhusten palveluja parannettava
- Sosiaalinen perusturva taattava perustulouudistuksella
- Työläisten ja vähävaraisten verotusta on alennettava
- Koulutus tasa-arvoiseksi
- Joukkoliikennettä parannettava
- Edistykselliseen demokratiaan ja todelliseen kansanvaltaan
- Työtätekevien pienyrittäjien toimeentulo turvattava
- Työtätekevien viljelijöiden puolesta
- Maan ja rantojen siirtäminen sijoittajille tulee lopettaa
- Ympäristöhaitat ja energiaongelmat ratkaisuun kestävän kehityksen turvaamiseksi
- Pankkituista luovuttava - keinottelu aisoihin
- Kansalliset arvot kunniaan
- Kansallistaminen ajankohtaista
- Keskeisiä tavoitteita

Kommunistinen Työväenpuolue on perustamisestaan lähtien korostanut, että yhteiskunnan uudistamisen perusteena tulee olla työväenluokan maailmankatsomus. Yhteiskunnan uudistamisen perusteet löytyvät marxilaisuuden kapitalismin kritiikistä, tieteellisestä sosialismin teoriasta ja sen pohjalta kehittyneestä leniniläisyydestä.

Tavoitteena on sosialistinen yhteiskunta, joka merkitsee suunnitelmallisuuden ja kansanvallan yhdistämistä. Siinä kaikkien ratkaisujen lähtökohtana on kansalaisten hyvinvointi, joka syntyy työstä.

Kysymys on yhteiskunnan voimavarojen käytöstä niin, että kaikista yhteiskunnan jäsenistä huolehditaan.

Kansalaisten hyvinvointi toteutetaan voimavarojen järkevällä ja säästäväisellä käytöllä niin, että voimavarat ovat myös tulevien sukupolvien käytettävissä. Tämä merkitsee ihmisyhteiskunnan toiminnan sopeuttamista luonnossa tapahtuvaan toimintaan.

Lähtökohtana on ihmisten fyysisten ja henkisten perustarpeiden tyydyttäminen. Tämä merkitsee asunnon, koulutuksen, työn terveydenhoidon, vanhuudenturvan takaamista kaikille.

Kaikille luodaan mahdollisuus osallistua oman työnsä kautta yhteiskunnan rakentamiseen. Tätä kautta syntyy ihmisten välinen uusi solidaarisuus ja yhteistyö.

Suomen tulee harjoittaa ehdotonta rauhanpolitiikkaa.

Yksipuolisesti vientiin ja tuontiin perustuvasta talouden sijaan vahvistetaan omavaraisuutta luonnonvarojen antamien mahdollisuuksien puitteissa ja ulkomaankauppa huolehditaan kauppaa käyvien molemminpuolisen edun pohjalta.

Kansallistaminen on ajankohtainen avainkysymys. Kansallistaminen on edellytys sille, että kansainvälisyys voidaan rakentaa kansojen tasa-arvoiselle yhteistyölle.

Tämä ohjelma on luonteeltaan yleisdemokraattinen niin, että siihen sisältyy sosialismin näköala. Sellaisena se mahdollistaa yleisdemokraattisen yhteistyörintaman rakentamisen työtätekevien ja pienituloisten etujen puolustamiseksi, kansallisen päätösvallan ja tasa-arvoisuuteen rakentuvan kansainvälisyyden turvaamiseksi ja ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseksi.

Tulonjaon oikaisu on peruskysymys

Kysymys tulonjaosta on yhteiskuntamme peruskysymys. Elämme kapitalistisessa Suomessa, jossa valta on pääomalla ja luokkavastakohdat ovat kärjistyneet ja eriarvoisuus on jyrkästi lisääntynyt. Tämä on merkinnyt sitä, että pääoma kaappaa yhä suuremman osan kansantuotteestamme. Työläisen työn luomasta arvosta työläinen saa palkkana yhä pienemmän osuuden. Tämä suuntaus on johtanut työväenluokan elintason jyrkkään alenemiseen. Tämä on pääsyy 1990-luvun lamaan ja joukkotyöttömyyteen. Tulonjaon vääristyminen johti ostokyvyn romahtamiseen ja sitä kautta liikatuotantoon. Talouden nousun hedelmät ovat jääneet pääasiassa pääoman omistajille.

Vastustamme suurpääoman ja hallitusten politiikkaa, jossa mukana ovat olleet Kokoomus, Keskustapuolue, RKP, Kristilliset, Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto, jotka ovat suorittaneet rakennemuutoksen, jolla Suomi vietiin Euroopan Unionin jäseneksi ja Suomen markka lopetettiin EMUun mukaanmenon kautta. Osoitimme tulossa olevan EU-ratkaisun haitat jo vuosia ennen jäsenyysratkaisua. Varoitimme noudatetun talouspolitiikan suistavan maan talouden vaikeuksiin ja lamaan jo ennen 1990-luvun talouslamaa. Samoin paljastimme ennen vuoden 1995 eduskuntavaaleja tulossa olevat kansalaisiin kohdistuvat leikkaukset, joita muut ovat vasta jälkikäteen kritisoineet, kun ne on jo toteutettu. Noudatettu poliittinen linja on merkinnyt pääomien voimakasta keskittymistä ja ulkomaalaisomistuksen voimakasta lisääntymistä Suomessa. Se on merkinnyt kansalaisten toimeentuloon leikkauksia perus -ja sosiaaliturvaan, julkisen hallinnon ja toimintojen supistusta ja purkamista. Yhteiskunnallinen varallisuus, joka on kansan työllä koottu on jo osittain annettu yksityisille yhtiöille ja muille voitontavoittelijoille.

Irti Euroopan Unionin jäsenyydestä ja EMU:sta

Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa on merkinnyt työläisten, työtätekevien viljelijöiden ja ilman ansiotuloja olevan väestönosan alistamista voimakkaammin rahavallan tahtoon. Nykyinen EU-jäsenyys on toteutettu vastoin Suomen perustuslakia. Samoin EMU-ratkaisu on tehty äänestyttämällä eduskuntaa hallituksen tiedonannosta ja tekemällä tästä hallituksen luottamusäänestys.

Oma valuutta on on keskeinen itsenäisyyden kulmakivi eikä tälläinen menettely ole perustuslain mukainen. Kansa syrjäytettiin EMU-ratkaisusta, vaikka EU-jäsenyydestä toteutetun kansanäänestyksen yhteydessä annettiin ymmärtää, että kansanäänestys ei koske EMUa. Suomi liitettiin Saksasta johdettuun EMUun ainoana pohjoismaana Englanninkin jättäydyttyä ulkopuolelle.

EMU on suuri harppaus kohden liittovaltiota, jota EU:sta ollaan tekemässä. Se myös alistaa talouspolitiikan Euroopan keskuspankin EKP:n johtamaksi vahvan euron, korkean koron ja inflaation rajoittamisen politiikaksi. Tämä talouspolitiikka vaarantaa työllisyyden parantamisen, syrjäyttäen työllisyyden hoidon ja perusturvan kehittämisen toisarvoiseen asemaan, johtaen yksityistämisen kiihdyttämiseen. Siitä meillä on kokemusta kovan markan politiikan ajalta, joka suisti Suomen rauhan ajan syvimpään lamaan 1990-luvun alussa. Ratkaisut merkitsevät oikeistolaisen talouspolitiikan, ns. monetarismin vakiinnuttamista EU:n talouspolitiikaksi.

Sitoutuminen euroon merkitsee, että talouskriisin oloissa talouspolitiikkaa kiristetään, kuten tehtiin 1970-luvun ja 1990-luvun alun laman aikana ja palkkoja alennetaan devalvaation ollessa poissuljettu. Samalla se merkitsee sitä, että metsäteollisuus, elektroniikkateollis ja monet työvaltaiset kotimarkkina-alat turvatakseen asemansa vahvaa euroa vastaan siirtävät tuotantoa euroalueen ulkopuolelle.

EU-kehitys on johtamassa Suomen maksuvelvollisuuden kasvattamiseen. EU:n laajentuminen tekee Suomesta entistä suuremman maksuosuuden maksajan. Tämä lisää paineita talouspolitiikan kiristämiseen Suomessa ja maataloustuotannon alasajoon.

EU:n talous -ja yhteiskuntapolitiikka lisää eriarvoisuutta väestön keskuudessa. Epädemokraattiset toimintatavat yleistyvät hallinnossa ja yhteiskunnassa yleensä. EU:n yhteiskuntapolitiikka merkitsee myös pienten kansojen kulttuurin ja kielen säilymiselle vaaraa.

EU-politiikan seurauksena työantajat yhä voimakkaammin vaativat työpaikkakohtaisten sopimusjärjestelmien käyttöönottoa. Ammattiyhdistysliikkeen johto on vastannut hyväksyvästi työnantajien toiveisiin ja hyväksynyt tes-sopimuksiin kohtia joustojen toteuttamiseksi työajoissa ja palkoissa. Vastakkaisuuksien lisääntyessä turvaudutaan koveneviin otteisiin lakko-oikeuden kieltämisineen esimerkkinä Tanskan yleislakon lopettaminen lailla työnantajien tarjoustakin heikommin ehdoin.

EU-hanke, ETA ennen sitä EU:n eteisenä ja EMU ovat osa kehitystä, jossa kansainväliset pääomaliikkeet, työvoiman liikkuvuus ja tavaroiden ja palvelujen liikkuvuus vapautetaan kansainvälisesti. Tämä johtaa ennenkokemattomaan pääomien keskittymiseen ja monopolisoitumiseen Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti. Kansainvälinen kauppajärjestö WT0 pyrkii viemään tätä kehitystä eteenpäin maailmalaajuisesti. Suomessa se uhkaa johtaa tärkeimpien yhtiöiden ja talouden keskeisten osien ajautumiseen ulkomaisen pääoman omistukseen ja hallintaan. Pääomien keskittyminen varsinkin EMU-jäsenyyden vaikutyksesta johtaa voimistuvaan työväenluokan riistoon ja pysyvään suurtyöttömyyteen, joka nykyisellään koskettaa jo 1,5 miljoonaa suomalaista perheenjäsenet mukaan lukien.

EU-alue on ylikansallisten yhtiöiden hallitsema. Ne ovat muodostaneet uhan Euroopan ja koko maailman kansojen tasavertaisuuteen perustuvalle yhteistyölle. Pahimmoillaan tämä merkitsee ristiriitojen kärjistymistä sodiksi, joissa menestymiseksi asejärjestelmien kehitystä ja militarisoitumista kiihdytetään. Suomen kohdalla EU:ssa mukana olo merkitsee tosiasillista sotilaallista liittoutumista ja se voi merkitä Suomen sitomista suurvaltojen välisiin sotilaallisiin selkkauksiin.

Helmikuussa 1999 tulee kuluneeksi 100 vuotta Venäjän keisarin helmikuun manifestista, jolla kumottiin Suomen autonomia. Se käynnisti laajan kansanliikkeen autonomian palauttamiseksi. Tapahtuma on rinnasteinen Suomen EU-jäsenyydelle ja vuoden 1999 alusta perustettavalle EMU:lle, jotka kumoavat Suomen eduskunnan päätösvallan ja Suomen itsenäisen aseman valtiona valtioiden joukossa.

Kehityksen kääntäminen edellyttää Suomen itsenäisyyden palauttamista ja irtautumista EMU:sta. Suomen markan asema tulee palauttaa itsenäisen valuutan asemaan ja irtautua EU:n jäsenyydestä. Suomen ei tule hyväksyä kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n ajamaa kansainvälisten investointien vapauttamista tarkoittavaa MAI-sopimusta, joka avaisi portit kehitysmaiden alistamiselle maailman suurimpien yhtiöiden valtaan. Nämä ovat keskeiset edellytykset talous -ja yhteiskuntapolitiikan suunnan muuttamiselle työkansan ja pienituloisten etujen mukaiseksi.

Kommunistinen Työväenpuolue on perustamisestaan lähtien suhtautunut kielteisesti Euroopan Unioniin ja Suomen siihen liittymiseen.

Keskeiset tavoitteet irtaannuttaa Suomi EU:un ja EMUun liittyvästä talous -ja yhteiskuntapolitiikasta merkitsee:

- Suomen itsemääräämisoikeuden palauttamista ja markan aseman palauttamista itsenäisenä valuuttana.
- Pääomaliikkeiden -ja ulkomaalaisomistuksen rajoittamista ja tärkeimpien suuryhtiöiden kansallistamista.
- Yhteiskunnan julkisten toimintojen lisäämistä ja yksityistämisen lopettamista.
- Palkkojen osuuden lisäämistä kansantulosta,- työllisyyspolitiikkaa tavoitteena täystyöllisyys,- työajan lyhentämistä 35 viikkotuntiin ansiotasoa alentamatta ja muutosta tulonjaossa niin, että kaikki saavat turvatun toimeentulon.

Rauha, aseistariisunta ja ulkopolitiikka

Pariisin rauhansopimuksessa määriteltiin Euroopan valtioiden rajat. Nämä vahvistettiin ETY-asiakirjassa. Emme hyväksy Pariisin rauhansopimuksen mitätöimistä. Suomen tulee olla puolueeton suurvaltojen eturistiriitojen suhteen ja pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Ulkomaisia sotajoukkoja ei saa tuoda Suomen maaperälle ja merille eikä suomalaisia sotajoukkoja käyttää sotilaallisiin tai ns. rauhaanpakottamistehtäviin maan rajojen ulkopuolella.

Vastustamme kaikkia pyrkimyksiä rajojen muuttamiseksi. Ahvenanmaan asema demilitarisoituna alueena tulee säilyä.

Tavoitteemme on maailma, jossa yhteiskunnan ongelmia ei ratkota aseilla eikä väkivallalla. Suomen tulee tukea kehitystä, joka johtaa yleiseen ja samanaikaiseen aseiden riisuntaan kaikissa maissa ydinaseiden, kemiallisten ja biologisten aseiden sekä maamiinojen hävittämiseen ja niiden kehittämisen lopettamiseen. Uusien pommikoneiden hankinnat tulee keskeyttää ja luopua sotilaallisiin tarkoituksiin tarkoitetuista kuljetushelikoptereista. Armeijan menoja on supistettava niin, että jäljelle jää vain rajavartiosto.

Sotilasliitto NATO on ulottanut rauhankumppanuussopimusten kautta toimintansa itämerenalueelle, Suomen aluevesille ja rauhankumppanuusmaiden maa-alueille. Suomen tulee irtaantua sotilasliitto NATOsta ja EU:n sotilaallisista organisaatioista, kuten WEU:sta.

Suomi ei lisää turvallisuuttaan asita kalistelemalla, vaan tukeutumalla rauhanpolitiikkaan. Ensiarvoisen tärkeää Suomelle on säilyttää sotilaallinen liittoutumattomuus, puolueettomuus ja ystävälliset suhteet naapurimaihin.

Rauhankasvatus tulee vakiinnuttaa osaksi päiväkotien ja koulujen opetusohjelmaa ja lopettaa lasten ampumaharjoitukset.

Uudelleen perustettujen suojeluskunta- ja lottajärjestöjen toiminta tulee Pariisin rauhansopimuksen nojalla estää. Aseellisten siviilijärjestöjen toiminta tulee kieltää, eikä tällainen toiminta saa tapahtua edes armeijan yhteydessä. Sotilasaseiden hallussapito on kiellettävä siviileiltä.

Sodan ja rauhan kysymyksissä Suomi ei voi olla puolueeton vaan rauhan puolella sotaa sotaa vastaan. Suomen tulee edistää pyrkimystä luoda ETYKistä koko Euroopan kattava yhteistyöelin, joka kattaa turvallisuuskysymykset. ETYKin päätöksenteko tulee toteuttaa kansojen tasavertaisuuden perustalta. Sille tulee luoda pysyvät toimielimet.

Markkinatalous ei ole ratkaisu

Aikanaan sosialistiset maat tukivat kehitysmaiden vapautusliikkeiden taistelua ja kapitalististen maiden työväenluokan kamppailua itsenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä kehitysmaita ryöstetään yhä voimallisemmin. Myös kapitalistimaiden työtätekevien riisto on tehostunut ja jäljellä olevat sosialistiset maat pyritään eristämään muista maista.

Kapitalistien markkinavoimat ja perustuotantovälineiden yksityinen omistus eivät tule ratkaisemaan aikamme perusongelmia kansantaloudessa. Maassamme harjoitettava talouspolitiikka on muutettava työllistäväksi. Valuuttakeinottelu on estettävä ja palattava valuuttasäännöstelyyn.

Asunto kuuluu jokaiselle

Asunto on taattava jokaiselle perusturvaan liittyvänä kansalaisoikeutena. Asumisväljyyttä tulee parantaa, että jokaisella perheenjäsenellä on oma huone. Asuntopulan poistamiseen tarvitaan valtion ja kuntien vuokra-asuntotuotannon lisäämistä omistusasunto tuotannon vaihtoehtona. Vuokran korotusperusteissa ei saa laskea tuottoa pääomalle. Vuokria on alennettava.

Vuokra-ja hintasäännöstely on palautettava. Asuntotuotantoon on lisättävä valtion ja kuntien budjettivaroja. Valtion ja pankkien asuntolainojen korot tulee laskea kolmeen (3) prosenttiin. Asuntolainojen laina-ajat tulee nostaa 45 vuoteen. Erityisesti nuorten-ja opiskelijoiden asuntotilannetta tulee parantaa.

Eläkeläisille ja vammaisille on saatava lisää valtion rahoittamia palveluasuintaloja ja muita asumismuotoja, joissa voi elää ja asua normaalisti omassa taloudessa. Itsenäisen asumisen turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia palveluja.

Yksityisen henkilön asunnon asuntolainojen takaajille tulee taata velkasaneerausmahdollisuus joutuesssaan velalliseksi tai velka tulisi siirtää pitkäaikaiseksi valtion myöntämäksi lainaksi. Myös henkilökohtainen konkurssi tulisi olla mahdollista tehdä.

Täystyöllisyys tavoitteeksi - perusoikeus työhön ja toimeentuloon jokaiselle

Yhteiskunnan perusristiriita on työn ja suurpääoman etujen vastakkaisuus. Kansantuloa on jaettu pääomatulojen ja omaisuuksien hyväksi ansiotason alennuksilla ja muutoin heikolla ansiokehityksellä, suorin tulonsiirroin pääomalle sekä verotustapojen ja asteikkojen muutoksilla.

Oikeus työhön ja toimeentuloon on jokaisen kansalaisen luovuttamaton perusoikeus.

Yhteiskunnan tavoitteena tulee olla täystyöllisyys. Työllistämällä työttömät lisätään ostovoimaa yhteiskuntaan ja poistetaan työttömyydestä johtuvat monet muut ongelmat. Suunnattomia ja epäoikeudenmukaisia tuulesta temmattuja osake- ja suurten tulojen tuloverotuksen kiertämiseksi maksettuja optiovoittoja tulee verottaa nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyvien työllistämisen rahoittamiseksi.

Työttömien työnhakijoiden määrä kuvaa työttömyyden kehitystä. Laajempi työttömyyden käsite pitää sisällään myös työttömyyseläkeläiset, heikoilla etuuksilla tukityöllistetyt ja työllisyyskurssilaiset. Emme hyväksy sitä, että EU:n tilastointikäytäntöön vedoten kymmeniä tuhansia työttömiä työnhakijoita ei merkitä työttömiksi tilastokeskuksen tilastoissa. Emme hyväksy myöskään suuntausta, jossa työkykyisiä työttömiä karsitaan pois kortistoista ja jätetään ilman työttömyysturvaa.

Työ on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin perusta. Työllisyyden parantaminen ja verotuksen rakenteen korjaaminen siirtämällä verotusta työn verotuksesta pääoman verotukseen ovat perusedellytyksiä sosiaaliturvan ja eläketurvan rahoituksen turvaamisessa.

Irtisanomis- ja lomautussuojaa tulee parantaa. Ikääntyvien työttömyys- ja eläketurvan heikentäminen irtisanomisilla tulee lopettaa. Nuorten ja työttömien käyttö ilmaistyövoimana ja määräaikaisten työsuhteiden käyttö työehtojen heikentämiseen sekä keinottelu lomautuksilla tulee lopettaa. Pätkätyöt tulee muuttaa normaalityösuhteiksi. Opiskeluaikaan liittyvä työharjoittelusta saada korvattavaksi kunkin alan työehtosopimuksen mukaisena.

Verovaroista maksettava noin 5000 markan työllistämistuki kuukaudessa (ns. yhdistelmätuki) pitkäaikaistyöttömille tulee muuttaa maksuksi työntekijöille. Siihen tulee liittää työnantajalle pysyvä työllistämisvelvoite ja velvoite maksaa oma osuutensa niin, että palkkaus vastaa työehtosopimuksia.

Työaika tulee lyhentää 35 viikkotyötuntiin ansiotasoa alentamatta. Vuorotyössä työajan lyhennys tulee toteuttaa vastaavassa suhteessa. Työaikalain määräysten tulee suojella työntekijöitä ruumiillisen -ja henkisen työn liialliselta rasittavuudelta. Lain tulee estää työaikajoustojen käyttö.

Kaikista töistä tulee maksaa vähintään työehtosopimusten mukainen palkka. Palkkasumma aikuiselle työntekijälle tulee olla kuukaudessa vähintään 6700 markkaa. Palkkojen ostovoiman säilymisen turvaamiseksi on ne sidottava elinkustannusindeksiin ja niitä on lisäksi korotettava työn tuottavuuden noustessa ja palkkatulojen osuuden lisäämiseksi kansantulosta. Samasta työstä tulee olla sama palkka sukupuoleen katsomatta.

Tukea lapsiperheille, nuorille ja opiskelijoille

Maamme lapsiperheiden, nuorten, opiskelijoiden ja koululaisten arkea on asumisen kalleus, työttömyys, taloudellinen ahdinko, asuntopula, perheen perustamis- ja lastenhoito-ongelmat ja julkisten palvelujen riittämättömyys. Lapsiperheiden ja nuorten taloudellinen ahdinko voidaan poistaa vähentämällä asumis-kustannuksia ja kaksinkertaistamalla lapsilisät. Lapsilisät tulee poistaa rikkailta ja korottaa vastaavasti pienituloisten lapsiperheiden lapsilisiä.

Lapsiperheille tärkeät verovähennykset on palautettava. Kaikille alle kouluikäisille lapsille on taattava oikeus yhteiskunnan järjestämään päivähoitoon. Koululaisille on taattava iltapäivähoitopaikka sitä tarvitseville 10 ikävuoteen saakka. Kustannukset kattava maksullisuus tulee rajata suurituloisiin.

Nuorille tulee taata sellaiset opiskelumahdollisuudet joilla voi tulevaisuuttaan suunnitella. Opintoavustuksen tulee olla suuruudeltaan samanlainen kuin muukin perustoimeentulon turvaava tuki eli 4500 mk. kuukaudessa verottomana. Opintolainojen korot tulee rinnastaa asuntovelkoihin, jolloin korko on enintään kolme prosenttia. Opiskeluaikana korkoa ei tule periä. Yhteiskunnan on turvattava opiskelunsa päättäneille työpaikka.

Eläkkeitä ja vanhusten palveluja parannettava

Kaikilla 35 työssäolovuotta työelämässä olleilla, heidän niin halutessaan tulee olla mahdollisuus siirtyä eläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeuttamisesta tulee luopua. Yleinen eläkeikäraja tulee alentaa 60 vuoteen. Työttömyyseläkkeen ikäraja on alennettava 55 vuoteen. Vanhuuseläkkeen ikärajan korottamista 65 vuodesta emme hyväksy.

Vapaaehtoisten eläkevakuutuksien verovähennysoikeus tulee poistaa ja käyttää näin saadut varat pienten eläkkeiden korottamiseksi.

Eläkkeiden on vastattava sitä perusturvaa minkä jokainen tarvitsee toimeentuloonsa eli vähintään 4500 markkaa kuukaudessa verottomana. Eläkkeet tulee sitoa ansioindeksiin ostovoiman säilyttämiseksi.

Eläke- ja sosiaaliturvan tulee karttua työttömyysaikana, kotiäideille ja peruskoulun jälkeisen koulutuksen aikana. Varhaiseläkkeille jääminen ei saa huonontaa vanhuuseläkettä.

Työkykyisyyden ylläpitämiseen ja rasittavuusvammojen ennalta ehkäisyyn tarvitaan tiukkaa työsuojelua ja työterveydenhuoltoa. Se vähentää oikealla tavalla tarvetta eläkkeisiin työkyvyttömyyden takia.

Eläkejärjestelmät on maassamme on yhdenmukaistettava. Eduskunnan on päätettävä, että kaikki eläkkeet siirretään maksettaviksi Kansaneläkelaitoksen kautta. Eläkemiljardit ja työeläkerahastot tulee siirtää yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä Kansaneläkelaitokseen ja yhteiskunnan demokraattiseen valvontaan. Eläkevarojen automaattinen takaisinlainaus on lopetettava.

On toteutettava toimeentulon turvaava peruseläkejärjestelmä, jolloin peruseläke on työn laadusta, ammatista tai virasta riippumatta kaikille samansuuruinen. Pienimmät nykyisin voimassa olevat eläkkeet tulee kaksinkertaistaa ja maksaa verottomina. N.s. kansaneläke uudistuksen neljäs vaihe tulee toteuttaa, siten, että puoliso" ja laitoksissa olevien eläkkeet maksetaan täysimääräisinä. Laitoshoidossa olevien työssähankittujen asuntojen ja pienomaisuuden ottamista yhteiskunnalle maksujen katteeksi emme hyväksy. Viime vuosina tehdyt huononnukset eläkkeisiin on peruttava. Kansaneläkkeen perusosa tulee palauttaa kaikille eläkeläisille sekä poistetut lapsikorotukset ja muut etuudet. Eläkkeiden verotuksen lisäykset viime vuosilta tulee peruuttaa ja maksamattomat indeksikorotukset maksaa taannehtivasti. Ansioeläkkeen tulee olla vähintään 60 prosenttia palkasta ja karttua 1,7 prosenttia vuodessa. Ylisuurille eläkkeille on säädettävä eläkekatto 12 000 mk kuukaudessa.

Vanhusten tarvitsemia sosiaalipalveluja on kehitettävä sosiaalityöntekijöiden, kodinhoitajien ja kotiavustajien ym. määrää ja käytettävissä olevia varoja lisäämällä. Valtion kunnille osoittamissa valtionosuusmäärärahoissa vanhustenhuoltoon myönnettävä osuus tulee olla selkeästi kirjattu.

Vanhustenhuoltoa on kehitettävä joustavana ja vanhusten tarvitsemia palveluja on lisättävä ja tehostettava.

Sosiaalinen perusturva taattava perustulouudistuksella

Yhteiskunnan kehittyneisyyttä mitataan sillä, miten se huolehtii heikommassa asemassa olevista kansalaisistaan. Perusturva tulee perustuslaissa määritellä vastaamaan toimeentulon tarpeita. Yhteiskunnalta on saatava riittävä huomio satojen tuhansien heikossa asemassa olevien kansalaisten toimeentulon turvaamiseen ja heidän hoitonsa järjestämiseen.

Perusturvaan liittyy sosiaalinen ja terveydellinen perusturvallisuus.

Maassamme hyväksytty kansanterveyslaki on kansalaisten oikeus riittäviin kunnallisiin terveyspalveluihin. Kansanterveyslain mukainen ilmaisperiaate tulee palauttaa alkuperäistavoitteen mukaisena käyttöön.

Oikea sosiaalipolitiikka on oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja solidaarista varsinkin köyhille ja pientuloisille. Tulee toteuttaa perustulouudistus, jossa vähimmäisperusturva on 4500 markkaa verottomana sidottuna ansioindeksiin. Sairaus- ja äitiyspäiväraha, eläkkeet ja opintotuki tulee korottaa samalle tasolle.

Terveydenhuollon väestövastuun toteutuminen ei saa merkitä neuvoloiden tai muiden olemassa olevien palveluiden lopettamista. Jokaista 8000 asukkaan aluetta kohden on perustettava kunnallinen maksuton terveysasema.

Terveydenhuollon supistussuunnitelmat ja hoidon antaminen priorisoinnin perusteella tulee torjua. Vastustamme hoidon tasoa uhkaavia säästöjä. Sairaalahoitopiirien supistamisesta, sairaaloiden lakkautuksista ja henkilökunnan keskittämisestä vain suursairaaloihin tulee luopua. Kaikille tulee taata terveys-, sairaala,- sosiaalipalvelut. Näiden tulee olla yhteiskunnan antamia peruspalveluja.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto tulee palauttaa kuuteen kuukauteen ja muut heikennykset työttömyysturvaan perua. Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki tulee korottaa 200 markkaan päivässä ja ulottaa täysimääräisenä kaikkiin 16 vuotta täyttäneisiin työttömiin. Oikeus työttömyysturvaan on taattava kaikille työttömille.

Työläisten ja vähävaraisten verotusta alennettava

Yhä enemmän välilliseen verotukseen siirtyminen on merkinnyt mm. ympäristöverojen, kiinteistöveron ja arvonlisäveron muodossa verotaakan lisäämistä pienituloisille. Samanaikaisesti suurituloisien tuloverotusta on pienennetty. Asuntorakentamista ja asumista on rangaistu lukuisille uusilla veroilla ja maksuilla, joilla on vaikeutettu asumisen ongelmien ratkaisemista.

Arvonlisäverolla on siirretty verotusta suurpääomalta ja varakkailta köyhien ja vähävaraisten maksettavaksi. Arvonlisävero tulee poistaa elintarvikkeilta, asunnoilta ja joukkoliikenteestä.

Asumiseen kohdistettu kiinteistövero tulee poistaa.

Vesi- ja jätevesimaksuja ei saa käyttää välillisenä verotuksen muotona.

Kunnallinen verotus tulee säätää progressiiviseksi, kunnallisverosta vapaa tuloraja tulee nostaa 54.000 markkaan (12x4500) vuodessa. Lisäksi valtion tuloveroa tulee alentaa.

Pääomavaltaiselle korkean teknologian teollisuudelle tulee määrätä ALV:n lisäksi robottivero, koska uusi tekniikka usein syö työpaikkoja ja aiheuttaa verotulojen vähenemistä. Suurpääoman tulo-ja omaisuusverotusta on korotettava vastaamaan niiden yhteiskunnalta saamia palveluksia, tukiaisia ja avustuksia. Yhtiöiden tulo-ja pääomatulojen veroprosentti tulee palauttaa ensivaiheessa 43 prosenttiin. Kirkollisvero tulee poistaa pienyrityksiltä ja yhteisöiltä. Valtio ja kirkko tulee erottaa toisistaan. Kirkon tulee periä omat veronsa itse.

Suuryritysten kunnallisverot tulee palauttaa toimintapaikkakunnalle. Nykyisen käytännön ne maksetaan vain pääkonttoripaikkakunnalle.

Koulutus tasa-arvoiseksi

Kaikilla tulee olla mahdollisuudet maksuttomaan koulutukseen.

Työssäolevan aikuisväestön tulee saada työajasta käyttää keskimäärin kymmenesosa koulutukseen.

Tasa-arvo edellyttää kaikille taloudellisista tai muista yhteiskunnallisista taustoista riippumatonta mahdollisuutta osallistua opiskeluun.

Oppivelvollisuustavoitteita ei saa purkaa, eikä perustaa eliittikouluja, joita monissa kunnissa jo suunnitellaan. Peruskoulutuksen tulee olla samantasoinen kaikille. Oppimisvaikeuksista kärsivien lasten erityiopetusta tulee laajentaa.

Päiväkodeista tulee muodostaa ilmainen esikoulu-järjestelmä, johon kaikki lapset voivat osallistua.

Korkeakoulujen tutkimusresurssit eivät saa olla yksityisten tai yhtiöiden tilauksista riippuvaisia, eikä niiden omaisuutta, vaan julkisia kaikille. Tieteellinen tieto tulee olla kaikkien käytettävissä.

Kouluissa tulee antaa totuudenmukaista tietoa maamme työväenluokan kamppailujen historiallisesta merkityksestä. Koululaitos on erotettava kirkon holhouksesta. Elämänkatsomustieto tulee ottaa koulujen opetusohjelmaan koskemaan kaikkia lapsia. Kouluista tulee poistaa uskonnolliset aamunavaukset.

Koulun tulee ohjata oppilaita tieteellisen ja humanistisen maailmankuvan muodostamiseen. Emme hyväksy tunnustuksellista uskonnon opetusta tai epähumanistista tai epätieteellistä ideologiaa. Päinvastoin tällaistä vastaan ihmisten on pystyttävä puolustautumaan, kun niitä esimerkiksi ylikansallisen viihteen avulla tarjotaan lapsille.

Vastustamme koulutusta koskevaa säästölinjaa. Opettajien pakkolomautukset tulee koulutyötä vahingoittavana lopettaa välittömästi.

Joukkoliikennettä parannettava

Työmatkat joukkoliikennevälineissä sekä eläkeläisten, vammaisten, työttömien ja opiskelijoiden joukkoliikennematkat tulee saada täysin maksuttomiksi. Työmatkaliikenteen verovähennys tulee palauttaa täysimääräiseksi.

Rautatie -ja linja-autoliikenteen palvelut ovat kansalaisten peruspalveluja, jotka tulee lailla turvata kaikissa osissa maata.

Ratojen kuntoa tulee kiireisesti parantaa suur-onnettomuuksien välttämiseksi. Raideliikenteen turvallisuus on huolehdittava turvaamalla henkilöstön ja muiden resurssien riittävyys ja koulutus.

Sähköinen raideliikenne on ympäristölleen saasteeton ja raideliikenne poistaa maanteiden ruuhkia ja saastuttamista. Raideliikenteen kehittäminen tekee tarpeettomaksi suunnitelmat rakentaa uusia moottoriteitä.

Tavarakuljetuksia raiteilla pitkillä matkoilla tulee lisätä. Ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää kuormia autolla etelästä pohjoiseen, kun juna vie kymmeniä autokuormia kerrallaan. Myös henkilöliikennettä rautateillä on kehitettävä ja lisättävä.

Valtion raideliikenteen yhtiöittäminen ja yksityistäminen on torjuttava.

Vesiliikennettä tulee kehittää ympäristöystävällisenä vaihtoehtona saastuttavammille liikennemuodoille. Satamatoimintoja on kehitettävä alueellisen kehittymisen turvaamiseksi myös sisä-Suomeen. Satamat tulee olla yhteiskunnan omistuksessa ja valvonnassa. Satamien ahtaus -ja huolintatoimet tulee olla kuntien harjoittamaa liiketoimintaa.

Ulkomaan ilmailuliikenne tulisi saattaa mahdolliseksi useilla lentokentillä. Lyhyillä matkoilla lentoliikennettä tulee korvata rautatieliikenteen kehittämisellä.

Edistykselliseen demokratiaan ja todelliseen kansanvaltaan

Suomessa hallitsee rahanvalta, jonka asemaa vahvistavat edustuksellisen demokratian puutteet. Nykyinen vaalijärjestelmämme on epädemokraattinen. Raha ratkaisee liian suuressa määrin vaalituloksen. Postiäänestykseen ja yksipäiväisiin vaaleihin siirtyminen on vahvistanut vaalien epädemokraattisuuta. Yksipäiväisyydellä vähennetään osallistumista vaaleihin.

Eduskuntavaalit tulee palauttaa kaksipäiväisiksi, toteuttaa äännestys kaikilla asuma-alueilla ja järjestää ennakkoäänestykseen demokraattinen valvonta. Vaalipiirijaolla on nostettu äänikynnystä suuria puolueita suosivaksi. Vaalilakia tulee muuttaa niin, että puolueen saama kansanedustajapaikkojen määrä määräytyy puolueen koko maassa saaman suhteellisen ääniosuus mukaan.

Vaaleihin osallistuville puolueille tai valitsijayhdistyksille on taattava tasavertainen oikeus esitellä tavoitteitaan televisiossa ja radiossa.

Nykyinen valtion rahoittama puoluetukijärjestelmä on purettava ja siirryttävä demokraattiseen kansalaisvalvontaan. On tuettava kansalaisten omaehtoista toimintaa. Kaikilla puolueilla tulee olla oikeus päästä esiintymään TV:n ja radioon muulloinkin kuin vain vaalien aikana. Joukkotiedotusvälineet on demokratisoitava.

Suuret kaupalliset lehtimonopolit on hajautettava ja paikallis- radio -ja televisiotoiminta sallittava vain ei kaupallisille ohjelmien tekijöille.

Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen asemaa tulee vahvistaa toimeenpanoelinten ja virkakoneiston kustannuksella. Siirtymiseksi presidentti -ja hallituskeskeisestä järjestelmästä eduskuntakeskeiseen järjestelmään presidentin vaali tulee siirtää eduskunnalle.

Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia on parannettava.

Korkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, yläasteilla päätöksenteko on demokratisoitava. Se edellyttää kouluyhteisöissä työskenteleville ja opiskeleville tasavertaista osallistumisoikeutta päätöksentekoon ja demokraattisia valintamenettelyjä.

Kuntien ja kaupunkien johtajien ja muiden huippuvirkoja pitävien valinta tulee saada määräaikaiseksi.

On tuettava ja kehitettävä työväenluokan kansallista kulttuuria vastapainoksi suuren rahan roskakulttuurille ja väkivaltaa ihannoiville elokuville.

Kuntien valtionosuusrahoitusta tulee lisätä eikä vähentää. Asuma-alueille tulee perustaa neuvostot, jotka valitaan yleisillä vaaleilla ja joille siirretään päätösvaltaa asuma-aluekohtaisissa kysymyksissä. Lääninhallitukset tulee korvata yleisillä vaaleilla valittavilla maakunnallisilla ja seutuvaltuustoilla. Lainsäädännöllä on taattava kaikille riittävät peruspalvelut.

Määrävähemmistösuoja on palautettava eduskuntaan.

Lainsäädännöllä on taattava, että kaikille saadaan riittävät peruspalvelut.

Tulee luoda kansanäännestysjärjestelmä, jossa keskeiset yhteiskunnalliset kysymykset voidaan ratkaista kansalaisaloitteesta tai eduskunnan päätöksellä toteutettavalla kansanäännestyksellä.

Edistyksellisessä osuustoimintaliikkeessä on eräs kansalaisten itsehallinnollisen demokratian siemen asuma-alue- ja kyläkohtaisen sekä työpaikkademokratian rinnalla parlamentaarisen demokratian riittämättömyyden täydentämiseksi. Osuustoimintaliikkeen rappio on pitkä taka-askel vuosikymmenten kehitystyössä. On elvytettävä työväen ja edistyksellisen osuustoimintaliikkeen perinne ja annettava tälle yhteiskunnan tuki.

Työtätekevien pienyrittäjien toimeentulo turvattava

Pienyritysten asema tulee turvata siirtämällä verotuksen painopiste tavalliselta yritystoiminnalta pääomavaltaisille suuryrityksille ja parantamalla pienten ja keskisuurten yritysten asemaa rahoituksessa ja muilla tavoin. Pienyrittäjät ja ammatinharjoittajat on vapautettava arvonlisäverosta. Yritysverotus on porrastettava niin, että pienyritysten verotus kevenee. Yritysrahoituksen ehtoja tulee muuttaa pienyrityksiä suosivaksi. Nämä keinot ovat vaihtoehto sellaiselle työreformille, joka tähtää työehtosopimusten yleissitovuuden murentamiseen. Sitä emme hyväksy. Yleissitovuus on tarpeen työntekijöiden etujen ja oikeuksien turvaamiseksi ja alipalkattujen matalapalkkaryhmien syntymisen estämiseksi.

Työtätekevien viljelijöiden puolesta

Elintarvikkeiden hintoja on alennettava poistamalla niistä kaikki verot, leikkaamalla välitysportaan voittoja ja tukemalla keskeisimpien elintarvikkeiden viljelyä valtion varoin. Näin voidaan turvata osaltaan kotimaisen elintarvikkeen raaka-aineen tuotanto Suomessa.

Elintarvikehuollon perustuminen pelkästään markkinavoimien ja tuonnin varaan on edesvastuutonta politiikkaa. Laajan ympäristökatastrofin tai vaikean kansainvälisen kriisin sattuessa maailman elintarviketilanne saattaa hyvin nopeasti ja dramaattisesti heikentyä. Tällaista tilannetta varten on järkevää varautua toteuttamalla riittävän omavaraista ja monipuolista elintarviketuotantoa.

Elintarvikeomavaraisuuden romahtaminen Suomessa johtaisi maaseudun autioitumiseen ja rinnakkaiselinkeinojen häviämiseen ja lisääntyvään työttömyyteen. Maataloustuotteiden vapaakaupan toteuttaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, koska se johtaa maatalouden lakkauttamiseen kannattamattomana suurilla alueilla ja tämän seurauksena maataloustuotteiden hintojen nousuun. Maataloustuki tulee kohdistaa pien- ja keskisuurille tiloille tilakohtaisena pinta-alaan sidottuna niin, että se suurilta tiloilta poistuu.

EU-maatalouspolitiikka on johtanut pientilojen toiminnan lopettamiseen kannattamattomina kymmenillä tuhansilla maatiloilla. Maatilojen määrä on enää noin 90000, kun se muutama vuosi sitten oli noin 200000 ja määrä vähenee edelleen nopeasti. EU-kysymyksessä työtätekevien viljelijöiden etu on liittyä työväenluokan rinnalle suuren rahan valtaa vastaan.

Liittyminen Euroopan Unioniin on vaikuttanut kohtalokkaasti maamme maatalouteen ja köyhimpään kansanosaan.

Työväen ja edistyksellisen osuustoimintaliikkeen elvyttäminen antaa mahdollisuuksia tuottajien ja kuluttajien, viljelijöiden ja kaupunkien työtätekevien ja pienituloisten, yhteistoiminnan kehittämiseen niin, että välittäjäportaan voitot voidaan eliminoida tuotteiden hinnoista.

Maaseutu tulee säilyttää elävänä, siksi maaseudun peruspalveluja ei tule heikentää. Emme pidä perusteltuna maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua. Elävä maaseutu, joka tukeutuu elinvoimaisiin alue- ja paikalliskeskuksiin, turvaa tasapainoisen alueellisen kehityksen ja mahdollistaa maan kaikkien osien turvaamisen asuttuna.

Maan ja rantojen siirtäminen sijoittajille tulee lopettaa

Grynderien ja suurten liikeyritysten maaomaisuudet tulee ottaa yhteiskunnalle. Yhteiskunnan omistamat maat tulee pitää yhteiskunnallisessa omistuksessa. Niitä ei tule myydä, vaan ainoastaan vuokrata. On lopetettava yhtiöiden ja gryndereiden maan kaavoittaminen ja siirryttävä yhteiskunnan haltuunsa hankkimien maiden kaavoittamiseen.

Maan ansiottomasta arvonnoususta gryndereille tuleva hyöty tulee leikata ja käyttää asuntojen hintojen alentamiseen, kunnalliseen maan hankintaan ja peruspalvelujen rahoittamiseen.

Ympäristöhaitat ja energiaongelmat ratkaisuun kestävän kehityksen turvaamiseksi

Elinympäristön säilyttäminen viihtyisänä, saasteettomana ja terveydenkannalta puhtaana vaatii kansalaisten tiivistä yhteistyötä ja laajaa demokratiaa. Kommunistit edellyttävät tekoja valtiolta, kunnilta, teollisuudelta ja suurten kiinteistöjen omistajilta asuinviihtyisyyden parantamiseksi. Viihtyvyyttä voidaan lisätä mm. kaavoituksella, liikennejärjestelyillä, rakennelmilla, ja istutuksilla. Viihtyvyyden parantamiseksi asukkaiden on itse saatava päättää mitä heidän ympäristössään tehdään.

Ympäristön pilaajat on saatava täysimääräisesti vastuuseen teoistaan. Teollisuutta ja liike-elämää kontrolloivia ympäristönormeja on tiukennettava. "Saastuttaja maksaa" -periaatetta on noudatettava kaikessa toiminnassa. Suuntaus, jossa kotitalouksien energiaverotusta kiristetään ja samalla suuryhtiöiden energiaverotusta kevennetään on väärä energiansäästön kannalta ja lisää tulonjaon vääristymiä. Suuryhtiöiden energiaverokevennyksistä tulee luopua.

Kasvihuoneilmiön lisääntymisen estäminen ja kestävä kehitys on otettava keskeiseksi ohjenuoraksi toimintoja suunniteltaessa. Kasvihuoneilmiöön vaikuttavat liikennejärjestelyt, energiaratkaisut jne. Ympäristövaikutusten arviointia on lisättävä merkittävien ympäristöä muuttavien toimenpiteiden yhteydessä.

Puhtaan veden turvaaminen myös tulevaisuudessa on noussut entistä tärkeämmäksi ympäristökysymykseksi. pohjavesialueilla tielaitoksen omistamat ja yksityiset tiet tulee pitää puhtaina eikä niille tule rakentaa uusia teitä. Teiden suolauksesta tulee asteittain luopua.

Kaavoituksella ja rakennussäädöksillä on estettävä luonnon ja elinympäristön pilaantuminen. Suunnittelussa tulee voida huomioida ajoratojen reitit, voimalinjojen reitit, asuinalueiden sijoittaminen, teollisuus -ja liikekeskukset jne. niin, että ne mahdollisimman vähän muuttavat ympäristöä ja mahdollisimman vähän saastuttavat.

Vesialueiden rakentamattomat rannat tulee rantaviivasta 100 - 300 metriin ulottuvana vyöhykkeenä säilyttää rakentamattomana missä toteutuu jokamiehen oikeus, oikeus kulkea vapaasti. Vain yhteiskunnallisesti välttämättömiä toimintoja varten voidaan suojavyöhykkeelle rakentaa.

Jätehuollon on perustuttava mahdollisimman tarkkaan kierrätykseen. Huoltomaksun on kannustettava kuluttajia kierrätykseen. Suomen maaperään ei tule tuoda ydinjätteitä ulkomailta.

Energiaratkaisuissa on suosittava uusiutuvia energianlähteitä ja energian säästämistä. Uusiutumattomia energialähteitä (kuten kivihiili, öljy, maakaasu ja turve) käyttävät voimalaitokset on varustettava parhaimmalla käytettävissä olevalla puhdistustekniikalla. Maakaasun, joka on fossiilisista polttoaineista puhtainta, käyttöä on lisättävä, kunnes uusiutuvat energiaratkaisut ovat käyttökelpoisia. Saasteettomien, uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton mahdollistaa tieteen ja teknologian suunnitelmallinen kehittäminen.

Pankkituista luovuttava - keinottelu aisoihin

Kasinotalouden ja keinottelun laskujen maksaminen verovaroin pankkitukien muodossa on lopetettava. Pankkituet tulee palauttaa valtiolle. Talousrikollisuuteen osallistuneet on saatava vastuuseen rikollisesta toiminnastaan.

Tukimiljardien jako teollisuudelle on lopetettava. Työllistämistuki on suunnattava siten, etteivät yritykset voi keinotella tuella.

Kansalliset arvot kunniaan

Yhä suuremmassa määrin tulee kiinnittää huomiota suomenkielen säilymiseen. Maahamme on syntynyt vierasperäisillä nimillä toimivia kulttuuri, tuotenimet, kauppaketjut ja teollisuutta. Kulttuuriministeriön ja kouluhallinnon tulee kiinnittää huomio tähän epäterveeseen kehitykseen ja käynnistää kampanja Suomalaisen kulttuurin ja kielen käytön vahvistamiseen.

Kansallistaminen ajankohtaista

Suuryhtiöiden ja pankkien kansallistaminen on välttämättömyys yhteiskunnan demokratisoinnin ja sosialismiin siirtymisen perusteiden luomiseksi. Kansallistamisen tulee koskea talouden avainsektoreita, energian tuottamista, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, lääketeollisuutta ja lääkkeiden maahantuontia, apteekkeja, metsäteollisuuden suurmonopoleja, metalli-ja elektroniikkateollisuutta, suuria rakennusteollisuusyrityksiä -ja liikkeitä.

Maamme valtioyhtiöitä tulee vahvistaa ja luoda niille hyvät toimintamahdollisuudet laajentumiseen. Posti, valtion rahalaitokset ja monet valtion yritykset ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnan vakauteen vaikuttamassa. Valtion ja kuntien yhtiöiden myyntiä yksityisille ei voi hyväksyä missään muodossa. Kansallisen omaisuuden yksityistäminen ja yhtiöittäminen tulee peruuttaa ja palauttaa kansalliseksi omaisuudeksi.