LIBERAALINEN KANSANPUOLUE

Ammattiyhdistyspolitiikka

Sisältö

1. Oikeus työntekoon turvattava
2. Tasa-arvo työelämässä taattava
3. Samapalkkaisuus toteutettava
4. Suunnittelua ja informaatiota lisättävä
5. Koulutusta tehostettava
6. Työttömyys torjuttava
7. Yhtenäinen työsuojelulainsäädäntö
8. Työelämän tutkimuslaitos
9. Työterveydenhuolto
10. Järjestäytymisastetta lisättävä
12. Virkamieslainsäädäntö uusittava
13. Ansiokehitysjärjestelmää kehitettävä
14. Yritysdemokratia toteutettava
15. Luottamusmiestoiminta lakisääteiseksi
16. Lomat tukemaan kotimaan matkailua
17. Joustava työaika
18. Eläkeiän eriarvoisuudet selvitettävä
19. Työpaikkaruokailu kaikille
20. Ryhmähenkivakuutus kaikille
21. Perheen huomioonottaminen työelämässä
22. Keskusjärjestöjen yhteistyötä tiivistettävä

Hyväksytty ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 9.-10.6.1979

Liberaalisen Kansanpuolueen ammattiyhdistyspoliittinen asiakirja

Työmarkkinajärjestöille on enenevässä määrin siirretty poliittista päätäntävaltaa, joka ilmenee mm. työmarkkinajärjestöjen vuosittain sopimina keskitettyinä tulopoliittisina kokonaisratkaisuina. Niihin on liittynyt valtakunnallisesti tärkeitä sosiaalipoliittisia pyrkimyksiä, kuten laajoja perhe- ja eläkepolitiikkaan kohdistuvia uudistuksia.

Liberaalisen Kansanpuolueen pyrkimyksenä on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aikaansaaminen. Maassamme on harjoitettava tulonjako- ja sosiaalipolittikkaa, jolla turvataan kaikille oikeudenmukainen osuus tuottavuuden lisäyksestä.

Tulo- ja talouspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja työvoimapolitiikkaa koskevissa ratkaisuissa poliittisen päätäntävallan on otettava huomioon työmarkkinajärjestöjen kanta.

Työmarkkinaratkaisuissa on noudatettava tasapuolista, kaikkiin kansalaisryhmiin kohdistuvaa tulonjakopolitiikkaa, jolloin myös heikommassa neuvotteluasemassa olevien pienryhmien edut huomioidaan yhdenvertaisina.

Kansalaisten hyvinvoinnin taso on huomattavassa määrin riippuvainen siitä, kuinka korkeaan tuotantoon ja taloudelliseen kasvuun maallamme on edellytykset. Oikeudenmukaisen tuloksen saavuttamiseksi on selvitettävä, kuinka tuotannon tulokset jaetaan eri kansalaisryhmien kesken. Myös yhteiskunnassa vallitsevia arvostuksia on kehitettävä aktiivisesti niin, että taloudellisen kasvun tulokset jakautuvat eri palkanansaitsijaryhmille oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti työn laadun, koulutuksen, kokemuksen ja vastuun huomioon ottaen.

1. Oikeus työntekoon turvattava

Liberaalisen Kansanpuolueen harjoittaman ammattiyhdistyspolitiikan tavoitteena on turvata kansalaisille perustuslain mukainen oikeus työntekoon. Keinoina ovat työvoimapoliittiset, koulutuspoliittiset, aluepoliittiset ja asuntopoliittiset ratkaisut. Oikeus työntekoon on turvattava lainsäädäntöä kehittämällä myös vajaatyökykyisille ja kuntoutettaville.

2. Tasa-arvo työelämässä taattava

Tasa-arvoisuuden periaate työelämässä on toteutettava. Puitteet samanlaisten mahdollisuuksien ja kohtelun aikaansaamiseksi työelämässä on yhteiskunnan taholta lakisääteisesti toteutettava.

Työntekijää suojaavien säännösten uudistustyössä on huolehdittava siitä, että kaikenlaatuinen syrjintä työelämässä ja työhönotossa estetään.

3. Samapalkkaisuus toteutettava

Samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Työnantaja ei saa harjoittaa tai hyväksyä syrjintää työntekijöitä työhön otettaessa, koulutettaessa, ylennettäessä tai työehtoja määrättäessä.

Samapalkkaisuutta toteutettaessa on huolehdittava, että palkanansaitsijoiden oikeudenmukaisiksi kokemat työmotivaatiota tukevat ansion kehitysmahdollisuudet turvataan.

4. Suunnittelua ja informaatiota lisättävä

Työvoimapoliittista suunnittelua ja informaatiota on tehostettava siten, että ammattiin valmistuvilla on mahdollisuus saada ammattitaitoaan ja koulutustaan vastaavaa työtä. Myös ammatinvalinnan ohjausta on nykyisestä lisättävä. Ammattiin ohjauksessa on otettava huomioon henkilön toiveet ja soveltuvuus ammattiin.

Työvoiman kysynnän ja koulutustarpeen arvioimiseksi on koulutettavien määrät pystyttävä pitkällä aikavälillä tasapainottamaan kysynnän kanssa saattamatta aikaan sen enempää työttömyyttä kuin työvoimapulaa.

Koko maata, eri ammattialoja ja maan eri alueita varten on myös laadittava työvoimaennusteita, jotka muodostavat pohjan työvoimapolitiikan asianmukaiselle johtamiselle.

5. Koulutusta tehostettava

Koulutuksen on jatkuvasti sopeuduttava kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Jatkuvan koulutuksen periaatteiden mukaisesti on kaikille ammateissa toimiville taattava mahdollisuus taloudellisesti turvattuna jatko- ja täydennyskoulutukseen. Erikoisesti työttömyysuhan alaisissa ammateissa on uudelleenkoulutusta järjestettävä riittävässä määrin. Uuteen ammattiin koulutuksesta on tehtävä työttömyyden todellinen vaihtoehto.

Aikuiskoulutuksen on tarjottava mahdollisuudet yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen-, jatko- ja täydennyskoulutukseen.

Joko sopimuksellisin tai lainsäädännöllisin keinoin on harjoittelupaikat turvattava sellaisille opiskelijoille, joiden opiskeluohjelmaan sisältyy pakollinen harjoittelu.

6. Työttömyys torjuttava

Työllisyysturvaa on lisättävä työvoimapoliittisin ja aluepoliittisin keinoin. Työttömyyskassa-, työttömyysvakuutus- ja erorahajärjestelmää on edelleen kehitettävä ja parannettava.

Työttömyyden torjuntaan on ensisijaisesti käytettävä sellaisia aktiivisia yhteiskunta- ja työvoimapoliittisia keinoja, jotka ovat omiaan lisäämään työvoiman kysyntää.

Työttömien työntekijöiden kurssittamisesta ei saa tulla itsetarkoitusta, joka merkitsee vain työttömyystilastojen kaunistamista, mutta ei turvaa työpaikan saantia.

7. Yhtenäinen työsuojelulainsäädäntö

Työsuojelua on kehitettävä rakenteellisten ja teknisten toimenpiteiden lisäksi työsuojelukoulutuksen ja työsuojeluun liittyvän tutkimuksen avulla. Työpaikkojen ja työympäristön suunnittelussa on otettava huomioon terveydelliset ja ergonomiset tekijät sekä viihtyvyysnäkökohdat.

Työsuojelulainsäädäntöä on edelleen kehitettävä siten, että sen määräykset ulottuvat riittävän täsmällisinä kaikkiin työpaikkoihin. Samalla on luotava mahdollisimman hyvät edellytykset työsuojeluviranomaisten, työntekijöiden ja työnantajien väliselle yhteistyölle kaikilla työsuojelutoiminnan tasoilla.

Tällä hetkellä selvästi vanhentuneeksi osoittautunut vuodelta 1958 oleva Työturvallisuuslaki on pikaisesti uudistettava.

Stressaavat ammatit, työmotivaatiota vailla olevat työkohteet sekä kaikenlaatuinen henkinen painostus on saatava työsuojelulainsäädännön piiriin.

Psyykkisen rasituksen vähentämiseen sekä työympäristön terveeseen ilmapiiriin on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota fyysisten työsuojelutoimenpiteiden ohella.

8. Työelämän tutkimuslaitos

Elinkeinoelämän rakennemuutoksia ja niiden edellyttämiä työelämän vaatimusten muutoksia tutkimaan on perustettava Työelämän tutkimuslaitos. Valtion varoin ylläpidettävän Työelämän tutkimuslaitoksen toimipiiriin sisältyy mm. automaation, rationalisoinnin, johtamismenetelmien, työelämän psyykkisten tekijöiden, yhteistoimintalain sekä muiden työelämän yhteistoimintakysymysten tutkiminen ja seuranta. Tutkimuslaitoksen on kyettävä ennakoimaan tulevia koulutushaaroja ja -määriä. Työelämän tutkimuslaitoksen on oltava itsenäinen ja riippumaton ja toimittava kiinteässä yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.

9. Työterveydenhuolto

Työterveydenhuoltoa on edelleen kehitettävä ja laajennettava siten, että sen piiriin tulevat kuulumaan kaikki palkansaajat.

Ammattitautilain uudistaminen on myös toteutettava ensi tilassa.

10. Järjestäytymisastetta lisättävä

Liberaalisen ammattiyhdistyspolitiikan tavoitteena on saada työntekijäin järjestäytymisaste mahdollisimman korkeaksi. Kaikille työntekijöille on annettava tasavertaiset mahdollisuudet mm. kokoontumiseen ja työtaisteluun. Palkanansaitsijan perusoikeuksiin on katsottava kuuluvan myös tasaveroiset oikeudet vaikuttaa ay-liikkeessä.

Ammattiyhdistysliikkeen kaikille jäsenille on taattava tasavertaiset mahdollisuudet vaikuttaa päättävien elinten valintaan. Nykyinen ammattiyhdistysten päätäntäelinten valintatapa on epäoikeudenmukainen.

Vanhentunut yhdistyslaki on korjattava kokonaisvaltaisesti mm. siten, että työmarkkinajärjestöjen vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa sekä määrätään menettelytavat ja ulkoiset puitteet.

11. Virkaehtolainsäädäntö uudistettava

Nykyinen sopimusjärjestelmä ei pysty riittävästi ottamaan huomioon alakohtaisia eikä eräiden ryhmien erikoiskysymyksiä. Myös työturvallisuudesta, rationalisoinnista, koulutuksesta ja tiedottamisesta on voitava velvoittavasti sopia.

Tämän vuoksi virka- ja työehtosopimusjärjestelmän uudistaminen on ajankohtainen. Tavoitteena tulee olla nykyistä joustavamman sopimusjärjestelmän luominen, jossa järjestöjen vaikutusmahdollisuutta lisätään.

12. Virkamieslainsäädäntö uusittava

Virkamieslainsäädäntöä uudistettaessa on ehdottomasti torjuttava asiaa valmistelleen komitean esitykset virkamiesten oikeudellisen ja taloudellisen aseman heikentämiseksi ja toteutettava vain komitean esitysten virkamiehille myönteiset kohdat. Komitean mietintö on lähetettävä lausuntokierrokselle ja sen jälkeen ryhdyttävä ripeästi lainvalmisteluun.

13. Ansiokehitysjärjestelmää kehitettävä

Keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen yhteiskunnallinen merkitys on tunnustettava ja se on tavoitteeltaan Liberaalisen Kansanpuolueen talouspoliittisten linjojen mukainen. Keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen ehdottomana edellytyksenä kuitenkin on, että ne takaavat myös toimihenkilöille, virkamiehille ja palveluammateissa toimiville yhdenvertaisen reaaliansiotason kehityksen muiden palkanansaitsijaryhmien kanssa. Tähänastisissa tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa näin ei ole käynyt, vaan hyvin suuri osa toimihenkilö- ja virkamiesryhmistä on jäänyt reaalipalkkojen kehityksessä selvästi muista jälkeen. Liberaalisen Kansanpuolueen mielestä tämä kehityksen suunta on saatava muuttumaan.

Palkkojen liukuminen ja inflaation aiheuttama reaaliansiotason lasku on korvattava myös kiinteäpalkkaisille, toimihenkilöille, virkamiehille ja palveluammateissa toimiville kehittämällä edelleen ansiokehitysjärjestelmää.

14. Yritysdemokratia toteutettava

Viivyttelemättä on säädettävä laki yritysdemokratian kehittämisestä. Laissa on yksityiskohtaisesti määritettävä, millä tavoin henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden ja toimihenkilöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia lisätään yritystä koskevien asioiden käsittelyssä. Ammattiyhdistyslaki on säädettävä samanaikaisesti yritysdemokratialain kanssa.

Jatkuvan uudistustoiminnan ylläpitämiseksi on kaupan, teollisuuden, valtion, kuntien ja kirkon sektorilla pyrittävä sellaiseen työdemokratian kehittämiseen, joka mahdollistaa toimihenkilöiden ja työntekijöiden lisääntyvän myötämääräämisoikeuden. Tähän kehitystyöhön liittyy olennaisena osana myös taloudellisen demokratian aikaansaaminen, jota varten erilaisia palkansaajarahastomalleja on tutkittava.

15. Luottamusmiestoiminta lakisääteiseksi

Luottamusmiehen perusoikeudet on turvattava erillisellä tätä tarkoitusta varten säädettävällä lailla. Jokaisella työpaikalla on oltava työntekijöiden oikeuksien ajajana järjestäytyneiden työntekijöiden valitsema luottamusmies. Hänelle on järjestettävä toiminta-, kokous- ja arkistointitilat sekä annettava oikeus luottamusmiestehtävän hoitamiseen työnantajan kustannuksella työaikana.

16. Lomat tukemaan kotimaan matkailua

Keskeisten työmarkkinajärjestöjen on edelleen kiinteässä yhteistyössä kehitettävä niitä toimenpiteitä, joilla voidaan luoda työntekijöille paremmat mahdollisuudet käyttää lomansa kotimaassa ja näin tutustua maamme rikkaaseen luontoon sekä sen oikeaan ja säästäväiseen käyttöön. Samalla luodaan suomalaisille matkailuelinkeinon harjoittajille lisää työtä.

17. Joustava työaika

Työaikojen porrastaminen, ns. liukuva työaika ei vielä sisälly työ- eikä virkaehtosopimuksiin, vaikka se olennaisena osana kuuluu eri aloilla harjoitettavaan henkilöstöpolitiikkaan. Alueellisten, liikenteellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi on tarkoituksenmukaista pyrkiä porrastettuun työaikaan, jolloin työntekijä tai toimihenkilö voi aloittaa työnsä joko määrättynä kellonaikana tai itse valitsemanaan aikana liukuvan jakson puitteissa. Liukuvan työajan käyttöönotosta olisi sovittava aloittain työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.

Nykyisin useilla työaloilla noudatettavat epämukavat työajat tekevät työn kohtuuttoman raskaaksi. Pyrkimyksenä tulisikin olla yleisen työajan lyhentäminen mm. säännöllisessä kolmivuoro- ja periodityössä.

18. Eläkeiän eriarvoisuudet selvitettävä

Henkisesti ja fyysisesti erittäin raskaan työn merkitys eläkeikää alentavana tekijänä on kiireesti selvitettävä. Tätä kysymystä selvittämään on asetettava valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen yhteisesti nimeämä toimikunta. Toimikunnan tehtäväksi on annettava eläkeiän alentamisen selvittäminen sekä esityksen tekeminen liukuvan eläkeiän käyttöönotosta.

19. Työpaikkaruokailu kaikille

Työpaikkaruokailua on edelleen kehitettävä. Kaikissa työpisteissä on voitava tarjota työtekijälle työvuoron aikana yksi pääateria riippumatta työntekijän työpaikasta, työaikamuodosta taikka työntekijän palvelussuhteesta. Ellei työpaikalla ole mahdollisuuksia ruokailun järjestämiseen on työntekijälle vaihtoehtona annettava rahakorvaus esim. lounassetelijärjestelmää hyväksi käyttäen.

20. Ryhmähenkivakuutus kaikille

Tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa tapaturma- ja henkilöstövastuuvakuutusta on edelleen kehitettävä. Samalla on valvottava, että sopimukset saatetaan kaikkia työntekijäryhmiä koskeviksi.

Tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla ei saa vakuuttamisvelvollisuutta rajoittaa koskemaan vain määrättyjä vakuutuslaitoksia.

21. Perheen huomioonottaminen työelämässä

Äitiysloma on pidennettävä vähintään vuoden mittaiseksi. Myös isän lomaosuutta on edelleen pidennettävä. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus tehdä lyhennettyä esimerkiksi 6-tuntista työpäivää, jotta vanhemmat voivat vuorojärjestelyin hoitaa lapsensa kotona.

22. Keskusjärjestöjen yhteistyötä tiivistettävä

Hajanainen toimihenkilökenttä hyödyttää vain työnantajia. Tässä mielessä Liberaalinen Kansanpuolue pitää välttämättömänä toimihenkilöitä, virkamiehiä ja palveluammateissa toimivia edustavien keskusjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä.

Parhaiten tämä tapahtuu muodostamalla toimihenkilöiden ammatillinen keskusjärjestö.