PUOLUEOHJELMA

Tämä puolueohjelma on hyväksytty yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 11.11.2017.

Puolueen arvot

Liberaalipuolue – Vapaus valita on laajaa yksilönvapautta ja elinkeinovapautta edistämään pyrkivä puolue. Lähtökohtaisesti ihmisillä on oikeus elää elämäänsä vapaasti haluamallaan tavalla, kunhan he eivät loukkaa muiden ihmisten vastaavaa oikeutta tai vahingoita ympäristöä. Vapaa yhteiskunta on sekä itseisarvo että väline tuottaa hyvinvointia kaikille ihmisille.

Julkisen sektorin tulee keskittyä ydintehtäviinsä ja välttää puuttumista asioihin, joihin puuttuminen ei ole välttämätöntä. Tällä hetkellä valtio on ottanut itselleen lukuisia tehtäviä, joihin julkisen sektorin ei pitäisi puuttua lainkaan.

Yhteiskunnan tulee huolehtia heikoimmistaan, kuten lapsista, vanhuksista, sairaista ja vammaisista. Valtion tulee taata jokaiselle kansalaiselle ihmisarvoinen kohtelu, eikä ainuttakaan väestöryhmää saa syrjiä lainsäädännöllisin keinoin. Heikko-osaisista huolehtiminen ei saa kuitenkaan johtaa koko aikuisväestön holhoamiseen.

Yksilönvapaus kuuluu kaikille

Lähtökohtaisesti jokaisella on oikeus elää elämäänsä kuten parhaaksi näkee, kunhan ei aiheuta haittaa toisille ihmisille, eläimille tai ympäristölle.

Ihmisellä on oikeus päättää elämästään ja kuolemastaan. Eutanasia tulee laillistaa.

Päihteiden käyttö on kansanterveydellinen ongelma. Päihteiden käytöstä ei tule määrätä rangaistusta, koska rikosoikeudelliset seuraamukset aiheuttavat syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia.

Sterilisaation ikärajaa tulee laskea nykyisestä 30 vuodesta.

Sananvapaus

Mielipiteitä ja ajatuksia ei tule kriminalisoida. Rikoksiin yllyttämisen, väkivallalla uhkailun ja kunnianloukkausten tulee olla jatkossakin laittomia, mutta lainsäädännön ei tule ilman painavia perusteita rajoittaa sananvapautta.

Yksityisyys

Ihmisillä on oikeus yksityisyyteen. Viranomaisilla ei tule olla oikeutta henkilön viestinnän seuraamiseen ilman oikeuden päätöstä. Kansalaisten massavalvonta ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää tai tehokasta rikollisuuden torjuntaa, eikä viranomaisille tule antaa tähän työkaluja. Perustuslaissa säädettyä yksityiselämän suojaa ei tule heikentää.

Aselakeja ei tule kiristää. Aselupajärjestelmää on kehitettävä siten, että yhdellä luvalla voi omistaa useamman aseen. Poliisin resurssit on kohdistettava ensimmäistä aselupaansa hakevien seulontaan eikä henkilöihin, joilla on jo aselupa.

Yhdenvertaisuus

Kaikilla kansalaisilla on oltava lain edessä samat oikeudet ja velvollisuudet, eikä lainsäädännön pidä kohdella täysivaltaisia kansalaisia eri tavoilla.

Juridisen sukupuolen korjaamisen on oltava mahdollista ilmoituksella, ja sukupuoltaan korjanneiden sterilointivaatimuksesta tai lisääntymiskyvyttömyyden todistamisesta tulee luopua kokonaan.

Yksilöitä ei saa asettaa sukupuolen tai muuhun henkilöön liittyvän seikan perusteella eriarvoiseen asemaan. Sukupuoleen liittyvät eriarvoisuudet on poistettava vanhemmuuteen liittyvien etuisuuksien, vanhemmuuden tunnistamisen sekä adoption osalta.

Vanhemmuuden aiheuttamat kustannukset on siirrettävä pois työnantajilta, sillä ne aiheuttavat työmarkkinoille huomattavia tasa-arvo-ongelmia.

Uskonnonvapaus

Suomessa on uskonnonvapaus. Valtion ei tule puuttua minkään uskonnon harjoittamiseen, jos se ei loukkaa ihmisten perusoikeuksia. Kirkko ja valtio tulee erottaa toisistaan. Uskonnollisia yhdyskuntia on kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin yhdistyksiä. Uskontokuntien verotusoikeus on poistettava.

Erillisestä uskonnonopetuksesta peruskoulussa ja lukioissa on luovuttava. Tietoa eri uskonnoista tulee opettaa osana muuta kulttuurin opetusta.

Elinkeinovapaus

Jokaisella tulee olla oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Valtion ei tule luoda keinotekoisia elinkeinon harjoittamisen esteitä, ja elinkeinoelämän sääntelyn tulee olla merkittävästi nykyistä kevyempää.

Yrittäjäksi ryhtymisestä tulee tehdä entistä helpompaa, jotta taloudellinen toimeliaisuus Suomessa lisääntyisi. Suomen tulee pyrkiä houkuttelemaan ulkomaista yritystoimintaa nykyistä vähäisemmällä byrokratialla ja alhaisemmalla verotuksen tasolla. Lupatoiminta ei myöskään saa toimia valtion rahankeruun välineenä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yrittämiseen liittyviä luvanvaraisuuksia tulee poistaa muuttamalla lupia ilmoitusluonteisiksi. Väärinkäytösten valvonnan tulee tapahtua ensisijaisesti rikosepäilyjen tai viranomaisten suorittamien pistokokeiden perusteella.

Konkurssilainsäädäntöä tulee kehittää. Velallinen ja velkoja on asetettava riskin suhteen tasavertaiseen asemaan. Velallisen velkakierre on voitava katkaista henkilökohtaisella konkurssilla.

Apteekkialan sääntelyä tulee purkaa. Valtion ei tule ottaa kantaa apteekkien yritysmuotoon ja omistussuhteisiin. Apteekkien paikka- ja määräsääntely tulee lopettaa. Apteekkilupa tulee myöntää ilmoitusluontoisesti – apteekin henkilökunnalle määritetään pätevyysvaatimukset erikseen. Lääkkeitä tulisi saada myydä halvemmalla kuin nykyinen lakisääteinen minimihinta sallii. Lääkkeiden postimyynti tulee sallia.

Seuraavista pakollisista luvista, passeista ja korteista tulee luopua: taksilupa, työlupa, ammattiajolupa, anniskelulupa, anniskelupassi, rahankeräyslupa ja tieturvakortti.

Valtion monopoleista tulee luopua, koska ne loukkaavat elinkeinovapautta. Vahvojen alkoholijuomien myyminen ja uhkapelien järjestäminen tulee vapauttaa. Raideliikenne tulee avata kilpailulle. Sähkönsiirtoverkkojen lakisääteinen monopoli pitää purkaa.

Teoksen suoja-aikaa tulee lyhentää. Nykyinen 70 vuoden suoja tekijän kuoleman jälkeen on liian pitkä.

Toimeentulo on taattava kaikille

Perustoimeentulo

Valtion tarjoaman sosiaaliturvan tulee mahdollistaa jokaiselle kansalaiselle perustoimeentulo, ja heikompiosaisista on pidettävä huolta kaikissa tilanteissa. Saavutetun ansiotason tai elintason turvaamisen ei kuitenkaan tule kuulua valtion tehtäviin. Useilla tulonsiirtojärjestelmillä siirretään varoja sellaisille tahoille, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse. Ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän rahoitus verovaroista tulee lopettaa.

Sosiaaliturva tulee ulottaa yhdenvertaisesti sekä opiskelijoihin, pätkätyöläisiin että yrittäjiin. Kannustinloukut on purettava esimerkiksi siirtymällä sosiaaliturvatilimalliin tai perustuloon. Työttömien asemaa tulee parantaa yksinkertaistamalla byrokratiaa ja poistamalla karenssiajat. Järkevä, perusturvan kaikissa tilanteissa takaava sosiaaliturva parantaa merkittävästi ihmisten neuvotteluasemaa työmarkkinoilla.

Asumistukijärjestelmästä on nykyisessä laajuudessaan tullut kansantaloudellisesti kestämätön. Asumisen hinta pysyy korkealla järjestelmän keinotekoisen vuokrasääntelyn avulla, ja suurimpia järjestelmästä hyötyjiä ovat vuokranantajat. Koko asumistukijärjestelmä on uusittava nopealla aikataululla vähentämällä asumiseen korvamerkittyä tukea ja välivaiheen jälkeen korvattava sosiaaliturvatilillä tai perustulolla.

Ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä on veronmaksajia epätasa-arvoisesti kohteleva. Sen rahoitus katetaan lähes täysin verovaroista, vaikka turvaan ovat oikeutettuja vain työttömyyskassojen jäsenet. Ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä tulee korvata ensisijaisesti vapaaehtoiseen työtulovakuutukseen perustuvalla järjestelmällä. Yrittäjillä tulee olla vastaava mahdollisuus työtulojensa vakuuttamiseen kuin palkansaajilla.

Eläkkeet

Nykyinen eläkejärjestelmä ei ole reilu tämänhetkisten veronmaksajien kannalta, koska suurin osa eläkemaksuista menee nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksuun. Eläkejärjestelmän kestävyys on voitava taata kaikille, jotka sen rahoittamiseen osallistuvat.

Suuria eläkkeitä tulee leikata, ja säästyneellä summalla tulee pienentää eläkemaksuja. Julkiseen eläkejärjestelmään osallistumisen tulisi olla pakollista ainoastaan perustoimeentulon tarjoavalta osalta.

Työmarkkinat vapaammiksi

Suomeen tarvitaan markkinaehtoisesti toimivat työmarkkinat. Liberaalipuolue kannattaa työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista ja paikallisen sopimisen lisäämistä työmarkkinoiden liikkuvuuden ja joustavuuden lisäämiseksi. Työmarkkinoiden sääntelystä päättäminen kuuluu vaaleilla valitulle eduskunnalle – ei työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöjen erivapaudet tulee poistaa eikä niiden tule saada päättää niihin kuulumattomien työehdoista.

Työllistämisen riskiä työnantajalle tulee vähentää. Työntekijän on voitava jättää työ ilman pelkoa perustoimeentulon menettämisestä. Irtisanomisen helpottamisen vastapainoksi tulee sosiaaliturvaa parantaa siten, ettei se rankaise työstä kieltäytymisestä tai irtisanoutumisesta.

Työehtosopimusten yleissitovuudesta tulee luopua.

Verotus – alhaisempi taso ja oikea kohdistaminen

Suomen verotusjärjestelmä on päätynyt tilaan, jossa monien toimijoiden toimintaedellytykset ilman erilaisia verohelpotuksia tai suoria tukia ovat usein heikkoja. Kokonaiset toimialat voivat olla riippuvaisia verohelpotuksista tai tuista. Nykyisellään tarpeettoman monimutkaisesta verotusjärjestelmästä tulee tehdä markkinoita vääristämätön, selkeä ja läpinäkyvä. Valtion tulee kerätä tarvitsemansa verot mahdollisimman tehokkaasti.

Kokonaisveroastetta tulee laskea merkittävästi karsimalla julkisia menoja. Liberaalipuolue kannattaa yksittäisten veromuotojen korotuksia ainoastaan siinä tapauksessa, että muita veroja lasketaan vähintään vastaavalla summalla. Verotuksen tulisi kohdistua ensisijaisesti ansiottomaan arvonnousuun sekä muille aiheutettuihin haittoihin.

Verojärjestelmän tulee olla mahdollisimman läpinäkyvä ja yksinkertainen. Lakisääteiset maksut tulee laittaa palkkakuitille näkyviin. Tuloja pitää kohdella samalla tavalla riippumatta niiden lähteestä. Markkinoita vääristävistä ja verojärjestelmää monimutkaistavista verovähennyksistä pitäisi luopua samalla kun työn verotusta lasketaan merkittävästi. Poistettavia vähennyksiä ovat esimerkiksi asuntolainojen korkovähennys, oman asunnon myyntivoiton verovapaus sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Poistettavia veroja ovat esimerkiksi autovero, ajoneuvovero sekä varainsiirtovero.

Työn verotusta tulee laskea merkittävästi
Työn verotusta ovat kaikki palkkasidonnaiset maksut, esimerkiksi eläkemaksut, sosiaalivakuutusmaksut, kunnallisvero ja valtion tulovero.

Yrityksen tulosta ei tule verottaa, ellei sitä nosteta yrityksestä pois. Arvioon perustuvasta yhteisöveron ennakkomaksusta tulee luopua ja osinkoverotuksen tulee olla yhteneväistä kaikkien yritysten kesken.

Asumisen verotus
Varainsiirtovero tulee poistaa. Kiinteistöveron rakennuksiin kohdistuva osa tulee poistaa. Oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta tulee luopua.

Ajoneuvon omistamisesta ja hankkimisesta tulee siirtyä liikenteen aiheuttamien kustannusten verottamiseen. Omistamiseen kohdistuva ajoneuvovero sekä Suomeen tuotaviin ajoneuvoihin kohdistettu vero tulee poistaa. Ajoneuvojen verotuksen painopistettä tulee siirtää polttoaineiden verotukseen ja tienkäyttömaksuihin.

Julkisen sektorin kokoa on pienennettävä

Julkisesti rahoitetuille tehtäville on oltava vankat perusteet. Valtion tulee omistaa tai säännellä luonnollisia monopoleja, perusinfrastruktuuria ja toimintoja, joissa huoltovarmuus tai muut seikat tekevät valtion osallisuudesta välttämätöntä.

Lähtökohtana tulee olla, että julkisin varoin kustannetaan vain ne yhteiskunnan toiminnot, joita ei pystytä järjestämään toimivasti tai turvallisesti ilman viranomaisvalvontaa. Vähiten tarpeellisen julkisen toiminnon pitää tuottaa enemmän hyvinvointia kuin mitä haitallisin verotuskohde tuottaa haittaa. Julkisesti rahoitettujen toimintojen ei välttämättä tarvitse olla julkisesti tuotettuja, mikäli sama tai parempi kustannustehokkuus voidaan saavuttaa muilla tavoin.

Esimerkkejä julkisen sektorin säästökohteista

Yritystuet Yritystuet vääristävät kilpailua, lisäävät byrokratiaa eivätkä paranna kannattavien projektien toteuttamismahdollisuuksia. Suorat yritystuet ja verohelpotukset tulee lopettaa. Siirtymäaikana yrityksille voidaan myöntää korvaavaa lainamuotoista tukea.

Tuulivoiman syöttötariffi Energian tuotantotuista tulee luopua ja valtion tulee verottaa energian tuottajilta tuotannon ulkoishaitat.

Solidium Sijoittaminen yrityksiin ei kuulu valtion tehtäviin.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus Yhdistysten jäsenmaksut tulee kustantaa jäsenten omista varoista.

Työnvälitystoiminta Julkisen sektorin työnvälitystoiminta on täysin tehotonta. Yksityiset yritykset pystyvät hoitamaan työnhakijan opastus- ja työnvälitystehtävän tehokkaammin.

Ansiosidonnainen työttömyysturva Valtion tulee taata perusturva jokaiselle, mutta ansiotason tai elintason ylläpito ei kuulu valtion tehtäviin. Verorahojen osuus ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta tulee minimoida.

Suuret eläkkeet Eläkkeet ovat ylivoimaisesti suurin sosiaalinen tulonsiirto. Järjestelmä on epäoikeudenmukainen, koska suurin osa eläkerahoista menee nykyisten eläkkeiden maksuun, ei tulevaisuuden eläkkeisiin.

Eläkeyhtiöiden hallinto Lakisääteisten eläkkeiden varojen hallintaa hoitavat Suomessa useat päällekkäiset eläkevakuutusyhtiöt, joiden kilpailu on vain näennäistä. Julkisia järjestelmiä tulee olla yksi, ja sen tulee olla hyvä ja tehokas.

Puoluetuet Puoluetukiin käytettävää summaa on pienennettävä. Puoluetukijärjestelmää tulisi muuttaa oikeudenmukaisemmaksi niin, että puoluetuen määrä määräytyisi saatujen äänien perusteella.

Poliittisten nuorisojärjestöjen tuet Valtion tehtäviin ei kuulu poliittisten nuorisojärjestöjen tukeminen.

Yle-vero vapaaehtoiseksi Ihmisten tulee saada itse päättää, osallistuvatko he Ylen rahoittamiseen muiden kuin välttämättömien tehtävien osalta.

Läpinäkyvyyttä on lisättävä

Julkisen sektorin omistamiin yrityksiin tulee soveltaa samoja avoimuusvaatimuksia kuin muihin julkisiin toimijoihin.

Yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden kirjanpidon on oltava avointa.

Vallan väärinkäytön, korruption, tulee johtaa tuntuviin rangaistuksiin ja korruption paljastamiseen tulee kannustaa.

Jokaiseen julkiseen virkaan pitää palkata pätevin hakija, esimerkiksi puoluekirjalla ei saa olla merkitystä.

Virkamiehillä tulee olla todellinen virkavastuu. Virkamiehet tulee aina saattaa vastuuseen lainvastaisesta toiminnasta.

Perustuslain valvontaa tulee kehittää. Suomeen on perustettava riippumaton perustuslakituomioistuin.

Terveydenhuolto

Kaikille kansalaisille tulee taata mahdollisuus terveydenhoitoon taloudellisista lähtökohdista riippumatta. Viime kädessä pääsy tarpeellisiin terveyspalveluihin on turvattava julkisen sektorin toimesta. Ihmisille tulee luoda kannustimet huolehtia terveydestään.

Julkisrahoitteisissa sosiaali- ja terveyspalvelussa tulee huomioida kokonaiskustannukset ja vaikuttavuus, ja käyttää ensisijaisesti hoitomuotoja, joiden toimivuutta tukevat tieteellinen näyttö ja parhaat käytännöt. Palvelut tulee integroida yhtenäisiksi palvelukokonaisuuksiksi siten, että palveluketjun eri osat eivät kilpaile keskenään vastuun ja kustannusten jakamisessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut on kilpailutettava soveltuvin osin. Kilpailutuksessa tulee asettaa riittävät laatukriteerit ja niiden valvonnasta tulee pitää kiinni. Kansalaisten vapautta valita käyttämänsä terveyspalvelut itse tulee lisätä.

Terveydenhuollon vakuutus- ja tilipohjaisten rahoitusmallien sopivuutta Suomeen on selvitettävä. Julkinen sektori voi lainsäädännöllä parantaa potilaiden mahdollisuuksia vertailla palveluntuottajia, esimerkiksi velvoittamalla kaikkia palveluntuottajia julkaisemaan hinnastonsa.

Ennaltaehkäiseviä palveluja on lisättävä. Ihmisen tulisi saada apua jo siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat vielä lieviä. Ongelmien varhainen hoitaminen parantaa yksilön elämänlaatua, tekee hoidosta tehokkaampaa ja säästää yhteiskunnan voimavaroja niitä eniten tarvitseville.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on pyrittävä kodinomaisuuteen ja kiireettömyyteen. Hoitajamitoituksen on oltava sellainen, että hoitajat ehtivät tehdä hoitotyön kunnolla. Vanhuksen ensisijaisen asumispaikan tulee kuitenkin olla oma koti eikä laitos. Kotihoidon sekä kotiin tulevien palveluiden resursseja on lisättävä.

Omaishoito on hoidettavalle inhimillistä ja yhteiskunnalle erittäin kustannustehokasta. Omaishoidon myöntämisperusteiden on oltavat samat koko Suomessa, eikä omaishoidon korvaukseen saa vaikuttaa korvauksen hakuajankohta. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. Omaishoidon korvauksen lisäksi on varmistettava, että yhteiskunta takaa kotiin myös muut palvelut, johon hoidettava ja hoitaja ovat oikeutettuja.

Sosiaalihuolto lisää väestötason hyvinvointia ja omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että terveydenhuollon kulut eivät nouse. Sosiaalihuollon päätöksenteko on säilytettävä yhteiskunnan vastuulla.

Koulutus

Valtion tulee taata kansalaisilleen tasapuoliset mahdollisuudet kehittää itseään. Tasapäistämistä pitää kuitenkin vähentää, ja lahjakkaille oppilaille tulee antaa mahdollisuudet opiskella nopeammin.

Oppilaiden yksilöllisen huomioimisen ja valinnanvapauden tulee olla tärkeällä sijalla koululaitosta kehitettäessä. Yksityisten koulujen perustamisen tulee olla mahdollista vaihtoehtoisen opetustarjonnan tai monipuolisempien opetusmenetelmien valinnan mahdollisuuksien lisäämiseksi. Kaikkien koulujen opetuksen tulee pohjautua ensisijaisesti valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan.

Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen opetussisältöjä tulee kehittää vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Koulun ei tule antaa opetusta yksittäisissä uskonnoissa. Koululaitoksen tulee antaa yksilöille nykyistä paremmat kielelliset valmiudet toimia EU:n alueella sekä sen ulkopuolella. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kielten opetuksen valinnaisuutta tulee lisätä nykyisestä. Toisen kotimaisen kielen pakollisesta opetuksesta tulee luopua.

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnoissa siirtymistä oppilaitoksesta toiseen ja oppilaitoksista työelämään tulee helpottaa. Tutkintokeskeisyydestä tulee siirtyä kohti osaamiskeskeisyyttä. Yliopistojen autonomista asemaa tulee vahvistaa ja poliittista ohjausta vähentää.

Kaikille lapsille tulee taata mahdollisuus varhaiskasvatukseen heikko-osaisempien mahdollisuuksen parantamiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi.

Tiedepolitiikka

Perustutkimuksen perusrahoituksen tulee olla kestävällä tasolla, jotta yleishyödyllinen tutkimustyö onnistuu tulevaisuudessakin. Perustutkimuksen rahoituspohjaa tulee laajentaa esimerkiksi mahdollistamalla joukkorahoitus.

Julkisen rahoituksen avulla tuotetun tutkimustiedon on lähtökohtaisesti oltava kaikkien kansalaisten saatavilla. Avoimen datan julkaisemista tulee edistää.

Perustutkimuksen aihepiirien tulee ensisijaisesti olla tutkijalähtöisiä. Tutkimuksen laadunarvioinnin tulee pohjautua tiedemaailman sisäiseen vertaisarviointiin. Julkisesti rahoitetuissa tutkimusprojekteissa tulee lisätä yksityisten tahojen osallistumista, jotta verkostoituminen yliopistomaailman ja elinkeinoelämän välillä paranee.

Maahanmuutto

Työperäinen maahanmuutto

Työperäisen maahanmuuton esteet tulee poistaa. Kaikille, joilla on mahdollisuus elättää itsensä, tulee myöntää toistaiseksi voimassa oleva oleskelulupa. Oleskeluluvan tulee päättyä, jos henkilö ei pysty elättämään itseään omalla työllään. Kaikilla maassa jo olevilla pitäisi olla oikeus tehdä vapaasti töitä.

Yliopistoista ja korkeakouluista valmistuville ulkomaan kansalaisille tulee myöntää nykyistä suuremmat vapaudet työnhakuun. Maahanmuuttajien työvoiman tarveharkinnasta tulee luopua – valtion ei tule valvoa, onko maahanmuuttajan saamalle työlle erityinen tarve Suomessa.

Humanitaarinen maahanmuutto

Ihmisten auttaminen konfliktien lähialueilla tulee olla ensisijainen humanitaarinen tavoite. Kannustimet turvapaikan hakemiseen Suomesta muusta kuin humanitaarisesta syystä tulee poistaa. Maahanmuuttopolitiikan painopisteen tulee olla laadukkaassa kotouttamisessa maassa jo oleskeleville hakijoille. Suomesta tulee voida hakea turvapaikkaa humanitaarisista syistä, mutta Suomen tulee voida rajoittaa tulijoiden määrää, mikäli kotoutusta ei pystytä järjestämään riittävän tehokkaasti.

Mikäli turvapaikanhakija työllistyy turvapaikkaprosessin aikana, hänelle tulee myöntää toistaiseksi voimassa oleva oleskelulupa, joka ei raukea, vaikka turvapaikkahakemuksesta tulisi negatiivinen päätös. Jokaisen, joka pystyy elättämään perheensä, tulee saada tuoda perheensä Suomeen omalla kustannuksellaan.

Turvapaikkahakemusten käsittelyä tulee nopeuttaa riittävällä resursoinnilla.

Turvallisuuspolitiikka

Maanpuolustus ja kansalaisten turvallisuuden varmistaminen kuuluvat valtion ydintehtäviin. Suomella tulee olla uskottava kansallinen puolustus. Kansainvälistä yhteistyötä ja integraatiota on syvennettävä kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi. Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä.

Asevelvollisuusjärjestelmää tulee kehittää siten, että puolustuksen tarpeet ja asepalveluksen suorittavien motivaatio ja kompetenssit kohtaavat paremmin. Miehille pakollinen asevelvollisuus tulee korvata kaikkia kansalaisia koskevalla valikoivalla asepalveluksella ja palveluksen suorittamiseen tulee kannustaa korottamalla päivärahoja siten, että riittävästi ihmisiä hakeutuu kaikkiin maanpuolustustehtäviin. Palveluksesta kieltäytymisestä ei tule rangaista. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tulee edistää ja tukea.

Puolustusvoimien suorituskykyjä tulee kehittää järjestelmällisesti vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä sekä uhkakuvan muutoksia. Valmiuden kohottamisen ja toimirajat ylittävän viranomaisyhteistyön on oltava mahdollista nopeasti ja joustavasti.

Sisäinen turvallisuus

Kansalaisten turvallisuuden varmistaminen kuuluu valtion ja yhteiskunnan ydintehtäviin. Turvallisuuden takaaminen on kuitenkin tehtävä yksilönvapautta ja muita perusoikeuksia kunnioittaen. Ennaltaehkäisy on tehokas tapa torjua turvallisuusuhkia.

Ennalta-arvaamattomat tapahtumat voivat synnyttää yhteiskunnan perustoimintoihin merkittäviä häiriöitä. Yksilöiden omatoiminen varautuminen ja valppaus lisäävät turvallisuutta sekä nostavat yhteiskunnan kykyä kestää häiriöitä. Ensiapua ja turvallisuusosaamista tulee opettaa peruskoulussa.

Turvallisuusviranomaisten toimintaa ohjaava ja sen mahdollistava lainsäädäntö on saatettava vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Lainsäädännön kehittäminen ei saa johtaa perustuslain takaaman yksityisyydensuojan tarpeettomaan heikentymiseen.

Turvallisuusviranomaisten resurssit on nostettava muuttuneisiin tehtäviin nähden riittävälle tasolle.

Hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä eri viranomaisten yhteistyölle.

Suomi tarvitsee ajantasaisen tiedustelulainsäädännön, mutta sähköisen viestinnän massavalvontaa ei voida sallia missään tilanteessa.

Hyvin toimivat työmarkkinat ovat tehokkain keino syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen haittojen torjumiseksi.

Ulkopolitiikka

Euroopan Unionin merkitys talousliittona

EU:lla on tärkeä rooli suuren vapaakauppa-alueen standardien luojana ja käytäntöjen yhtenäistäjänä. EU:n tulee keskittyä turvaamaan vapaakauppaa ja vapaata liikkuvuutta. Vapaakauppa ei vaadi yhteisvaluuttaa. EU:sta ei tule tehdä tulonsiirtounionia.

Suomen tulee vapaakaupan osalta integroitua paremmin EU:n kanssa. Tällä hetkellä kaupankäynti useilla tuotteilla, kuten autoilla ja alkoholilla, ei ole samalla tasolla muiden EU-maiden kanssa.

Kehitysapu

Vapaa kaupankäynti on parasta kehitysapua. Tuontirajoituksia ja tulleja karsimalla voidaan huolehtia, että kehitysmaissa tuotetut tuotteet pääsevät Suomen markkinoille. Kehitysyhteistyöhankkeille tulee luoda kriteeristö, jolla hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan. Tehottomien ja korruptiolle alttiiden hankkeiden rahoittaminen tulee lopettaa, ja kehitysyhteistyön varat tulee ohjata vaikuttaviin hankkeisiin.

Energiapolitiikka

Teollisuuden ja kotitalouksien energiansaanti on turvattava. Energiantuotannon ympäristöhaitat on samalla pyrittävä minimoimaan. Lainsäädännön on mahdollistettava joustavasti uusien teknologioiden tutkimus, kehittäminen ja käyttöönotto.

Eri energiantuotantomuotoja on lainsäädännössä kohdeltava niiden aiheuttamien ympäristöhaittojen suhteessa. Voimassa olevista syöttötariffeista tulee luopua. Tukemisen sijasta energiantuotantoa on ohjattava vähäpäästöiseksi haittaverojen avulla. Haittaverojen suuruuden on vastattava suuruudeltaan parasta arviota näiden haittojen korjaamisen kuluista.

Suomessa tuotetulle energialle tarvitaan toimivat markkinat. Energiantuotannossa yhteistyö muiden maiden kanssa on tärkeää ja energiantuottajien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisille sähkömarkkinoille tulee edistää.

Liberaalipuolue kannattaa päästökauppajärjestelmän korvaamista hiiliverolla, joka kohdistuisi tasapuolisesti jokaisen päästöjä tuottavan sektorin saastuttamiseen.

Ydinenergia

Ydinenergia on hyvä keino hidastaa ilmastonmuustosta. Suomen ydinenergialain on vastattava ydinteknologian kehitykseen nykyistä lakia paremmin. Uudentyyppisten reaktoreiden ja konseptien kokeileminen on mahdollistettava. Kaikille valtion määrittelemät kriteerit täyttäville toimijoille tulee myöntää toimilupa, myös ydinvoimalan rakentamiseksi. Ydinreaktoreiden lupaprosessista on tehtävä nykyistä nopeampi ja kevyempi, jotta myös pienreaktoreiden käyttöönotosta tulee mahdollista.

Suomessa on korkeaa ydinteknologiaan liittyvää osaamista, eikä lainsäädäntö saa olla sen hyödyntämisen esteenä. Käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittely, tuonti ja vienti, hyödyntäminen ydinpolttoaineena hyötöreaktoreissa ja muiden ydinteknologiaan liittyvien palveluiden myynti myös ulkomaille on sallittava.

Bioenergia

Bioenergian käyttöä tulee arvioida kokonaispäästöjen kannalta samoin kuin muitakin energiamuotoja, eikä biomassaa pidä automaattisesti laskea nollapäästöiseksi.

Suomessa harjoitettu pitkäjänteinen metsänhoito mahdollistaa kestävän biomassan käytön. Suomen on ajettava EU-tasolla kaikkia koskevia riittävän tiukkoja ympäristökriteerejä, jotta tämä kilpailuetu toteutuu markkinoilla.

Ympäristöpolitiikka

Luonto kuuluu kaikille ihmisille ja ympäristöstä tulee pitää huolta. Valtion tulee taata puhdas ympäristö tuleville sukupolville. Yhteiskunnallisesti arvokkaiksi katsottujen luontoalueiden tulee olla valtion suojeluksessa. Ympäristöhaitan aiheuttajalla tulee olla täysi vastuu ympäristövahinkojen korjaamisesta.

Suojelualueiden hankinnassa tulee pakkolunastusten sijaan suosia markkinaehtoisia vaihtoehtoja kuten pitkäaikaisia vuokrasopimuksia ja huutokauppoja.

Maataloutta on uudistettava

Tuottajilla tulee olla nykyistä suurempi mahdollisuus vaikuttaa itse tuotteidensa hintoihin. Suoramyynnin sääntelyä sekä muuta maatalouden uudistumista jarruttavaa sääntelyä on vähennettävä.

Maatalouden riippuvuutta tulonsiirroista tulee vähentää, ja kansallisia maataloustukia tulee porrastetusti karsia, huoltovarmuutta kuitenkaan vaarantamatta. Laajan kansallisen maataloustukijärjestelmän hyödyt eivät ylitä sen rahoittamiseksi kerättyjen verojen aiheuttamia haittoja. Tukijärjestelmän keventämisen tarkoituksena ei ole ajaa suomalaista maaseutua alas. Markkinaehtoisempi maatalous asettaisi maaseudun taloudelliset resurssit tehokkaampaan käyttöön.

Huoltovarmuus on taattava. Huoltovarmuuden takaaminen on mahdollista muilla keinoilla kuin nykyisen laajuisella tukijärjestelmällä.

Kaikki elintarvikkeisiin liittyvät tuontitullit tulee poistaa.

Luomutuotannon suurempi tuki vääristää tuotantopäätöksiä. Luomutuotantoa ei pidä tukea sen enempää kuin muuta elintarviketuotantoa.

Maataloustukia ei tule maksaa aluepoliittisin perustein.

Perhepolitiikka

Toimivan perhevapaajärjestelmän tunnuspiirteitä ovat perheiden ja vanhempien tasavertainen kohtelu sekä valinnanvapaus ja lasten edun tasavertainen toteutuminen. Nykyinen perhevapaajärjestelmä on perheitä ja lapsen huoltajia eriarvoisesti kohteleva ja sitä on uudistettava kokonaisvaltaisesti osana sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä.

Vanhemmuuden aiheuttamat kustannukset on siirrettävä pois yksittäisiltä työnantajilta, sillä ne aiheuttavat työmarkkinoilla huomattavia tasa-arvo-ongelmia. Yhteiskunnan tulee kompensoida vanhempainvapaiden aiheuttamaa taloudellista haittaa.

Lapsilisät on maksettava tasan yhteishuoltajuudessa olevien lasten vanhempien kesken oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.