MAALAISLIITON LÄHIAIKOJEN OHJELMA

(Käsitelty puoluekokouksessa 3.12.1944 ja jätetty maalaisliiton keskushallituksen viimeisteltäväksi)

1. Ulkopolitiikkamme

pyrkimyksenä on rakentaa ja säilyttää hyvät sekä luottamukselliset suhteet erittäinkin naapurimaihimme. Sen lähimpänä käytännöllisenä tehtävänä on välirauhansopimuksen täyttäminen ja pyrkimys hyvään naapurisopuun Neuvostoliiton kanssa sekä kestävän vuorovaikutuksen aikaansaaminen myöskin muihin liittoutuneisiin kansakuntiin.

2. Kansanvaltainen valtiomuotomme

on osoittautunut kestäväksi ja käyttökelpoiseksi kaikissa vaiheissamme. Siksi on ikivanhaan pohjoismaiseen talonpoikaisvapauteen perustuva valtiojärjestyksemme säilytettävä ja sen pohjalla olojamme kehitettävä, sekä tarmokkaasti torjuttava kaikki kansanvallan vastainen toiminta.

3. Sisäpolitiikassa

maalaisliitto pyrkii taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten oikeamielisen ratkaisun avulla lujittamaan koettelemusten aikana eri kansalaispiirien välille syntynyttä yhteisymmärrystä. Kasvattamalla yhteiskunnallista vastuuntuntoa on lisättävä kansalaisten itsehillintää. Kaikkea kurittomuutta on lujalla kädellä vastustettava j a kansalaisille taattava oikeusturva.

4. Siirtoväen

ja vaikeuksissa elävien rintamasotilaiden ja invaliidien sekä hävitetyn Pohjois-Suomen ja itäisen rajaseudun asukkaiden auttaminen on kansakunnan lähin velvollisuus ja terveen yhteiskunnallisen kehityksen ehdoton edellytys. Kaikille sodasta eniten kärsimään joutuneille on luotava samat elämisen mahdollisuudet kuin valtakunnan muilla asukkailla on. Tämä edellyttää, että alueluovutusten vuoksi menetetystä omaisuudesta ja muusta sotavahingosta suoritetaan oikeudenmukainen korvaus sekä että sodan johdosta suurimpiin vaikeuksiin joutuneiden aseman helpottamiseksi ryhdytään epäröimättä kaikkiin tarpeellisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin toimenpiteisiin.

5. Itsenäinen talonpoikaisväestö

on kansanvaltaisen valtiojärjestyksemme paras tuki. Siitä syystä on itsenäisten elinkelpoisten pienviljelmien asemaa maatalousjärjestyksemme runkona edelleen vahvistettava sekä muutakin itsenäistä pientuotantoa edistettävä.

6. Asutustoiminta,

uusien viljelijäkotien luominen, on tehokkain keino yhteiskuntamme perusteiden lujittamiseksi ja maalaisväestön aseman varmentamiseksi. Nykyisissä oloissa asutustoiminnalla on suoritettavanaan erikoisen laajasuuntaiset ja tärkeät tehtävät.Siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttaminen on saatava kiireellisesti toteutetuksi. Sille maataloustyöväelle, jolla on edellytyksiä itsenäisenä viljelijänä toimimiseen, on samalla turvattava maansaantimahdollisuus ja liian pienille tiloille on annettava lisämaata, jotta nekin tulisivat elinkelpoisiksi.

Asutusmaiksi on ensisijaisesti käytettävä rappiotilat sekä tarkoitukseen soveltuvat valtion ja yhtiöitten maat, niin myös sellaiset muiden yhteisöjen maat, joita ei välttämättä tarvita yhteiskunnallisten ja yleishyödyllisten laitosten tarpeisiin. Yksityismaista on lähinnä otettava asutusmaata suurtiloista ja sellaisista muistakin tiloista, joiden omistajat ovat lapsettomia tai saavat pääasiallisen toimeentulonsa maatalouden ulkopuolelta tahi eivät itse asu tiloillaan.

Luovutettujen alueiden maatalousväki on sijoitettava ensi sijassa Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneihin, joiden maanlaatu ja tuotannolliset edellytykset lähinnä vastaavat siirtoväen entisiä asuma-alueita. Tilat on muodostettava elinkelpoisiksi, mikä edellyttää, että niille annetaan riittävästi myös valmista peltoa sekä metsää.

7. Valtakunnan elintarvikeomavaraisuuden

saavuttaminen ja turvaaminen ori ollut maalaisliiton ajaman maataloudellisen tuotantopolitiikan tavoitteena. Sotavuosien aikana kokemamme tavattomat vaikeudet, toisinaan järkyttäväksi muodostunut nälän uhka, ovat vakuuttavasti osoittaneet pyrkimyksemme oikeaksi ja yhteisedun vaatimusten mukaiseksi. Eri tahoilta tulleen ankaran vastuksen vuoksi ei täyteen omavaraisuuteen ollut ehditty päästä ennen sodan aikaa, mutta saavutetut tulokset olivat kuitenkin niin merkittävät, että niiden turvin on tähän asti vältytty pahimmalta hädältä. Nämä kokemukset velvoittavat maalaisliittoa kaikkia tiellä olevia esteitä raivaten työskentelemään maataloustuotannon tukemiseksi. Salaojitusta edistämällä ja muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä on turvattava jo olemassaolevan peltoalan tehokas käyttäminen, samalla kun uuden pellon raivaustoimintaa tarmokkaasti tukemalla lisätään tuotannon mahdollisuuksia.

Erityisen tärkeää on uudelleen asutettavan maataloussiirtoväen ja pienviljelijäin tukeminen ja heidän elinkeinonsa menestykselliselle harjoittamiselle tarpeellinen yhteistoiminnan tehostaminen ja maataloustyöväen aseman parantaminen.

Huolehtimalla maataloutemme kilpailukykyisyydestä on turvattava maataloudessa työskenteleville -- niin palkkatyöntekijöille kuin itsenäisille yrittäjille -- mahdollisuus sellaisten ansioiden saantiin, elleivät paremmat ansiomahdollisuudet houkuttele heitä hakemaan toimeentuloaan muiden elinkeinojen aloilla. Vain täten toimimalla käy päinsä maataloudessa sodan aikana tapahtuneiden rappioiden korjaaminen.

8. Suurien tuotantovälinemäärien

kerääntymistä yksityisten henkilöiden ja harvainvaltaisesti hallittujen pääomayhtiöiden käsiin on vastustettava sekä pyrittävä luomaan ja kehittämään kansanvaltaisesti hallittuha kansalaisten oma-aloitteiseen taloudelliseen yhteistoimintaan perus- tuvia teollisuus- ja liikelaitoksia.Vesivoima- ja sellaiset taloudelliset laitokset, joilla on monopoliluonne ja suuri yhteiskunnallinen merkitys, kuten esiin. puhelin- ja sähköjakeluverkostolla, on otettava valtion haltuun, mikäli ne eivät paremmin sovellu kunnallisiksi laitoksiksi.

9. Metsien hinnat

on niin järjestettävä, että vapaa kilpailu vallitsee puutavaramarkkinoilla. Puutavarayhtiöiden ostorenkaiden muodostaminen on estettävä ja pistehintajärjestelmä kumottava.

10. Rahan arvon aleneminen

vaikuttaa haitallisesti maan taloudelliseen kehitykseen ja sitä on tämän takia voimakkaasti vastustettava. Samoin on vastustettava sitä harhaluuloa, että inflatio olisi edullista talonpoikaisväestölle ja että maalaisliitto olisi inflatioystävällinen. Talonpojan reaaliomaisuuden arvo tietenkin pysyy inflatiosta huolimatta entisellään, mutta tämä ei merkitse hänelle elintason kohoamista, koska hän tarvitsee reaaliomaisuutensa elinkeinonsa harjoittamiseen eikä voi sitä myydä. Inflatiosta hyötyy välittömästi velallinen ja on muistettava, että maatalouden velkaantuminen on suhteellisesti pienempikin kuin kaupan ja teollisuuden.

Kokemus on osoittanut, että tuotteiden hinnat nousevat aina hitaammin kuin tarvikkeiden hinnat ja että maatalousväki yhdessä palkannauttijain ja säästäjäin kanssa joutuu maksamaan inflatiosta kalliin hinnan. Toisaalta tuotantoa edistämällä ja toisaalta hinta- ja palkkasäännöstelyä varsinkin teollisuuden hintain ja niihin pohjautuvain palkkain kohdalta nykyisestään tiukentamalla on luotava pohja hintatason vakaantumiselle.

Vuonna 1943 tapahtuneella maataloustuotteiden hintain korotuksella maataloustuotteiden, tarvikkeiden ja paikkain välille luotu suhde on palautettava ja vakiinnutettava.

11. Valtion talous

on menoja supistamalla sekä varoja entistä tarkoituksenmukaisemmin käyttämällä saatava tasapainoon. Köyhtyneelle maallemme liian suureksi paisunutta virkakoneistoa on rohkeasti supistettava ja saatava lisätyksi virastojen työtehoa sekä teknillisillä parannuksilla että m.m. virkamiesten erottamattomuudesta luopumisella.

Tulopuolella on toimitettava eri kansalaispiirien kesken kohtuudenmukainen verorasitusten tasaaminen. Tällöin on nykyistä paremmin otettava huomioon maatalouden erikoisluonne suhteellisen paljon pääomaa vaativana ja suhteellisen heikosti ja hitaasti tuottavana elinkeinona sekä ne erikoisrasitukset, joita maatalouden kannettavaksi edelleenkin varsinaisen verotuksen ulkopuolella monissa muodoissa pannaan.

12. Kunnallisverotus

on saatava nykyistä paremmin maaseudun vähäväkisten verovelvollisten maksukykyä vastaavaksi. Kun nykyisiä perus- ja lapsivähennyksiä suurentamalla voidaan rasitusta jakaa vain saman kunnan asukkaiden kesken, verotuslainsäädäntö on niin täydennettävä, että saadaan sopivalla tavalla aikaan verotasaus eri kuntien kesken.

13. Jokainen työkykyinen

kansalainen on nyt sijoitettava hyödylliseen työhön. Tämä on köyhtyneen kansamme ainoa keino selvitä taloudellisista sitoumuksistaan ja kohottaa elintasoaan. Meillä ei ole varaa työttömyyteen ja siitä syystä on valtion huolehdittava työtilaisuuksien järjestämisestä, elleivät yksityisen yritteliäisyyden voimat siihen riitä. Työttömyyspolitiikan on muututtava työllisyyspolitiikaksi.

Maa- ja metsätalouden alalla on paljon sellaisia töitä, joiden suorittamiselle ulkomaisten raaka-aineiden puute ei ole esteenä ja joihin siitä syystä voidaan kohta käydä käsiksi. Mainittakoon vain asutustoimintaan liittyvät uudisraivaukset, rappeutumaan päässeiden viemärien perkaus ja uudet kuivatushankkeet, viljelysmaiden ojittaminen, metsäparannustyöt ja maatalouden sekä metsänkäytön kannalta tärkeiden teiden rakentaminen. Näitä ja muita niihin verrattavia hankkeita on tarmokkaasti edistettävä muun muassa myöntämällä avustuksia ja halpakorkoisia lainoja niiden toteuttamiseen.

14. Rakennustoiminnan kiireellisyysjärjestys

on siten suunniteltava, että vähäiset rakennustarvikemäärämme käytetään parhaiten yhteiskunnan etua vastaavasti. Kiireellisimpiä töitä on hävitettyjen seutujen jälleenrakentaminen sekä välttämättömien korjaustöiden ohessa siirtoväen ja rintamasotilaiden asutustoimintaan sekä maaseudun asunto-olojen parantamiseen liittyvä rakentaminen.

15. Koti on yhteiskunnan kulmakivi

Siitä syystä on oman kodin perustamista kaikin tavoin helpotettava sekä perhekustannuksia voimakkaasti tasoittamalla pidettävä huolta, että kenenkaan työteliään kunnon kansalaisen et tarvitse kärsiä puutetta sen takia, että hänellä on useita lapsia, eikä elää sen niukemmissa oloissa kuin vastaavanlainen naimaton henkilö tai lapseton pariskunta,

16. Maaseutunuorison ammattikasvatus

on sotavuosien aikana pakosta laiminlyöty. Jotta rintamilta palanneet nuoret miehet ja ammattiopetusta vaille jääneet nuoret naiset pystyisivät menestyksellisesti suoriutumaan edessä olevista tehtävistä, on maa-, metsä- ja kotitalousopetus sekä muu ammattikasvatus näille kiireellisesti järjestettävä. Kouluissa vallitsevan oppilaspaikkojen puutteen vuoksi on välttämätöntä ryhtyä koulu- ja kurssitoiminnan pikaiseen laajentamiseen. Asia on kiireellisesti valtion avustuksella järjestettävä. On ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin sivistystyömme kansanvaltaistamiseksi siten, että korkeakouluopinnot tehdään mahdollisiksi myöskin ammattioppilaitoksista valmistuneille.

17. Maaseutuelämän kaikinpuolinen kohottaminen

on ollut maalaisliiton pyrkimyksenä koko sen toiminta-ajan. Väestön pako maalta asutuskeskuksiin on sekä kansantaloudellisesti että yhteiskunnallisesti vaarallista.

Tällaisen kehityksen vastustamiseksi on maatalousväestön taloudelliset, sosiaaliset ja sivistysmahdollisuudet kohotettava samanlaisiksi kuin ne ovat asutuskeskuksissa. Maanviljelijäin, maatalousväestön, maaseudun virkamiesten, erilaisten ammatinharjoittajien - lyhyesti sanoen koko maaseutuväestön edut ovat siinä yhteiset. Tulokseen pääseminen edellyttää maaseutuväestön yhteenkuuluvaisuuden lujittumista.

Uudet tuotantolaitokset on siten sijoitettava, että eri puolilla maata kotimaisten raaka-aineiden ja maataloustuotteiden menekkimahdollisuudet paranevat sekä että teollisuus ja maatalous saattavat työvoiman käytössä tehokkaasti tukea toisiaan. Maaseudun sähköistäminen ja liikenneyhteyksien parantaminen on suoritettava niin nopeasti kuin olosuhteet sen suinkin sallivat.

Vapaata kansansivistystyötä ja urheilukasvatusta on tehostettava ja tuettava, niin että koko maaseutunuorison tarpeet on huomioon otettava. Maaseutuhenkinen kasvatus edellyttää eri oppilaitoksien oikeaa suhtautumista maaseudun kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Maaseudun tarvetta varten on luotava sen oloihin soveltuvia oppikoulutyyppejä.

Isien uskon, kotien hengen ja raittiiden elämäntapojen kunnioittaminen kuuluvat siihen terveeseen suomalaiseen elämäntapaan, minkä kohottamiseksi maalaisliitto työskentelee.