SUOMEN MAALAISVÄESTÖN LIITON OHJELMA

(Hyväksytty yleisissä kokouksissa Seinäjoella 26-27.10. ja Lahdessa 10.-12.12. 1906.)

YLEISET KYSYMYKSET:

Laillisuuskysymys

Liitto lausuu julki vakaumuksenaan:

että Suomen kansan oikeudentunnon säilyttämisen ja siihen perustuvan kansallisen itsenäisyyden lujimpana tukena sekä rauhallisen uudistustyön edellytyksenä on tarkka laillisuuden ja järkähtämättömän oikeusjärjestön noudattaminen, ja ettei kenelläkään valtion virkamiehellä enempää kuin yksityisellä kansalaisella tai kansalaisryhmällä ole oikeutta millään selityksillä taikka hyvien tarkoitusperien nimessä poiketa sen määräyksistä ja syrjäyttää sitä, josta johtuu:

a) että Liitto isänmaalliseksi velvollisuudekseen katsoo kansamme oikeudentunnon puhdistamisen, kohottamisen ja juurruttamisen;

b) että Liitto kaikella tarmolla työskentelee laillisuuden ja oikeuden voimaan saattamiseksi ynnä Suomen kansallisen itsenäisyyden turvaamiseksi;

c) ainoastaan ne voivat liittyä Liittoon ja yhteistoimintaan sen kanssa, jotka noudattavat näitä siveellisyyden ja oikeuden periaatteita.

Eduskunnan vallan laajentaminen

Eduskunnan oikeutta on laajennettava niin, että se saa ottaa osaa valtion kulunkiarvion, tulliverojen ja vakinaisten valtiovarain määräämiseen sekä päättää niistä perusteista, joiden mukaan valtion tuloatuottavaa omaisuutta on hoidettava sekä hallitus on edesvastuunalainen maan eduskunnalle ei vaan oikeudellisesti, vaan myöskin siveellisesti.

Virkamieskysymys

Virkamiesten palkat on saatava kansan eduskunnan määrättäväksi ja sen järjestettävä ne siten, että

korkeapalkkaisten virkamiesten palkat ovat alennettavat ja virkatehtävät niin järjestettävät, että kullakin on palkkaansa vastaavat velvollisuudet sekä tarpeettomat virkamiehet poistettavat.

Kaikki valtionvaroista maksettavat eläkkeet ja lahjapalkkiot ovat lakkautettavat ja sen sijaan otettava käytäntöön yleinen vanhuus- ja sairausvakuutus.

Kielikysymys

a) Suomenkieli on oleva pääkielenä ja suomenkielinen sivistys vallitsevana tässä maassa.

b) Virkakelpoisuusehtoihin ei saa kuulua ruotsinkielen taito muissa kuin ruotsinkielisissä seuduissa ja niissä keskusvirastoissa, joiden alueeseen kuuluu ruotsinkielisiäkin kuntia.

c) Suomen virallisena keskustelu-, pöytäkirja- ja kirjeenvaihtokielenä on oleva suomenkieli. Ruotsinkielisten seutujen asukkaalla olkoon oikeus saada keskusvirastoista asiapaperit omalla kielellä.

d) Yliopistojen ja korkeakoulujen virallinen kieli on suomenkieli ja kaikki niiden vakinaiset opettajat ovat velvoitettavat luennoimaan suomenkielellä.

e) Ruotsinkielisiä kouluja suomenkielisillä seuduilla ei saa valtionvaroilla kannattaa.

Raittiuskysymys

Liitto tahtoo kaikella tarmolla toimia täydellisen kieltolain aikaansaamiseksi sekä vaatii, että hallitus ryhtyy toimiin, että täydellinen kieltolakiehdotus voitaisiin esittää jo ensi eduskuntakokoukselle.

Siveellisyyskysymys

a) Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lapsien oikeustila on parannettava siten, että

1) isyyden etsiminen on helpotettava;

2) isän elätys- ja kasvatusvelvollisuudet kovennetaan; tässä olkoon määräävänä isän varallisuus ja yhteiskunnallinen asema;

3) perintöoikeus sekä isän että äidin jälkeen myönnetään;

4) lapselle määrätään laillinen holhooja, joka valvoo hänen oikeuksiaan.

b) Hallinnollisella asetuksella laillistettu ohjesääntöinen haureuslaitos on lakkautettava.

c) Voimassa olevan rikoslain 20 luvun 7 § on muutettava siten, että tytön laillinen suojelusikä, joka nyt on 12 vuotta, korotetaan 15:sta vuoteen, s.o. että siveellisyysrikos, jota harjoitetaan 15 vuotta nuorempaa tyttöä kohtaan, on yleisen syyttäjän alotteesta kanteeseen saatettava.

Saman suojeluslain alaiseksi on myös saatettava 15 vuotta nuorempi poika.

d) Rikoslaki on muutettava niin, että edesvastuu siveellisyysrikoksista on yhtäläinen sukupuoleen katsomatta.

e) Varietee-näytännöt ovat lakkautettavat ja sakon uhalla kiellettävät.

Naisasia

Lainsäädännön kautta on nainen, niin hyvin naitu kuin naimaton, asetettava täydelliseen tasa-arvoon miehen kanssa, siten että

a) voimassa olevat virkakelpoisuutta koskevat erinäiset lakisäännökset ovat muutettavat niin, että sukupuoli ei ole virkanimitykselle esteenä, vaan taito, ansio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto tulevat perusteeksi virkanimityksilIe, sekä että naiselle on maksettava samasta työstä sama palkka kuin miehellekin;

b) aviopuolisoitten oikeussuhteet on järjestettävä tasapuolisuuden periaatteen mukaan siten, että vaimo on vapautettava miehensä edusmiehisyyden alaisuudesta ja siviililaki sen johdosta erinäisissä kohdissa korjattava niin, että

1) kumpainenkin aviopuoliso säilyttää omistus- ja hallinto-oikeutensa siihen omaisuuteen, jonka hän pesään tuo;

2) vaimolla tulee pesän yhteisen omaisuuden hallintoon nähden olla sama oikeus ja lapsiin nähden sama määräämisvalta kuin miehelläkin;

3) asumus- ja avioeron tapahtuessa olkoon äidillä lähin oikeus saada alaikäiset lapset hoitoonsa, ellei hänen todisteta olevan siihen sopimattoman.

Kunnallinen äänioikeus

Voimassa oleva kunnallisasetus on uusittava siten, että

a) kunnallisissa vaaleissa ja äänestyksissä on oleva jokaisella 21 vuotta täyttäneellä kunnan jäsenellä, olkoon mies tai nainen, naimisissa oleva tai naimaton yhtäläinen ja yleinen äänioikeus, sekä vaalikelpoisuus kunnan luottamustoimiin ja virkoihin; kuitenkin huomioonottamalla ne rajoitukset, mitä valtiollisen äänioikeuden määräämisessä on noudatettu sekä mitä d-kohdassa sanotaan;

b) jokaiseen kuntaan maalla on mikäli mahdollista asetettava kunnan valtuusto.

c) Alin ja ylin verotettava tulo, joka kunnallistaksoituksessa on oleva yhden veroäyrin perusteena, on laissa määrättävä.

d) Sillä, joka todistetun varattomuuden tähden ei suorita kunnallisveroja, ja sillä joka on jättänyt kunnallisveronsa suorittamatta, älköön olko valtaa äänestää kysymyksissä, jotka välillisesti tai välittömästi voivat tuottaa kunnalle uusia menoja.

Koulukysymys

a) On järjestettävä alempia kunnallisia kansakouluja alkeisopetusta varten ja säädettävä alempaa opetusta koskeva yleinen oppivelvollisuus. Kunnalle on varattava tätä tarkoitusta varten riittävä valtion avustus. Alempi kansan opetus maalla on järjestettävä elimelliseen yhteyteen ja saman johdon alle pohjakoulun kanssa.

b) Säilyttämällä kansakoululaitokselle nykyinen kunnallinen luonne, on valtion kannatus järjestettävä siten, että uusien koulujen perustaminen ja entisten ylläpito ei tule rasittamaan liiaksi kuntia.

c) On säädettävä ylempiä kansakouluja koskeva oppivelvollisuus ensin alueellinen, sittemmin yleinen sekä kansakoulut pohjakouluksi.

d) Kansakoulun opetussuunnitelma on otettava tarkan pohdinnan alaiseksi sekä muodostettava siihen suuntaan että kansalaiskuntoa kasvattaville aineille annetaan niissä laajempi sija kuin nykyään sekä käytännöllisyyden vaatimuksille tarpeellista tilaa yksipuolisen älyllisen kehityksen vastapainoksi.

e) Opetus on oleva maksuton sekä alemmissa että ylemmissä kansakouluissa sekä varattomien oppilasten koulunkäynnin avustus on saatettava niin tehokkaaksi ettei kenenkään varattomuuden tähden tarvitse jäädä koulusta pois.

f) Jatkokurssien ohjelma on järjestettävä kansalaiskunnon ja käytännöllisyyden kehitystä silmälläpitäen sekä valtion kannatuksen avulla tehtävä jatkokurssit vakinaisiksi.

g) Valtion on avustettava riittävästi kansanopistoja.

h) Valtion on avustettava maaseudulla tärkeimpiin liikekeskustoihin perustettuja tai vasta perustettavia alkeiskouluja sekä alkeiskoulujen kurssit niin järjestettävät, että niiden suorittaneet voivat antautua käytännöllisen elämän eri aloille.

i) Kaikki uudistukset koulualalla sekä toiminnan että hengen suhteen ovat kehitettävät kansanvaltaisiksi, siten että kouluylihallitus laajennetaan asettamalla siihen opettajiston ja johtokuntien valitsemia jäseniä ja että opettajille taataan vaikutus koulua periaatteellisesti koskevain kysymysten ratkaisuun sekä koululain säädäntö koko laajuudessaan tulee hallitsijan ja kansaneduskunnan yhteiseksi tehtäväksi.

Kirkko ja valtio

Suomen maalaisväestön liitto lausuu vakaumuksenaan, että kehitys on tullut siihen, jolloin kysymys kirkon ja valtion erosta on otettava tarkan harkinnan alaiseksi. Koska kirkon ja valtion eroa ei vielä ainakaan ensi tilassa voida ratkaista, niin on täydellinen uskonnon vapaus ja oikeus siviiliavioliiton solmimiseen kansalaisille mitä pikimmin lainsäädännön kautta myönnettävä.

Samoin myös tässä tapauksessa on papiston palkkaus mitä pikimmin järjestettävä ja on siinä huomioonotettava:

a) että virkatalot palkkaetuina ovat lakkautettavat, ja

b) palkat tasoitettavat ja suoritettavat kohtuullisena rahapalkkana.

Pappien ja muiden kirkollisien virkailijain ottaminen on jätettävä kokonaan seurakuntien asiaksi.

Keisarin määräämisoikeus pappien asettamisessa on saatava lakkautetuksi.

Uskonnon opetus kouluissa on säilytettävä ja tulee se tapahtua raamatullisella pohjalla.

Työväenkysymys

Työväen asiassa tulee liitto kannattamaan kaikkia työväen oikeutettuja vaatimuksia, kuten esim. työpäivän lyhennystä, huomioon ottamalla työajan oikeata käyttämistä, työväen suojeluslainsäädännön ja työväen vakuutuksen j.n.e. kehittämistä, niin että työväen taloudellinen ja oikeudellinen asema tulee turvatuksi.

Vaivaishoitoasetus

on muutettava ja vaivaishoito järjestettävä eri paikkakuntiin nähden suhteellisesti tasaisemmilla kustannuksilla kuin nykyään sekä vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutus on mitä pikimmin aikaansaatava.

TALOUDELLISET KYSYMYKSET:

Manttaalirasitukset

a) Kaikki tientekorasitus on siirrettävä manttaalilta yleisesti kaikkien veroa maksavien kansalaisten suoritettavaksi.

b) Valtion on otettava kyytilaitos huostaansa ja järjestettävä se itsensä kannattavaksi.

c) Vankien kuletus on myöskin valtion otettava huostaansa.

Verokysymys

a) Maavero on poistettava ja sijaan asetetaan yleinen asteettain nouseva tulo- ja perintövero ja sitä täydentävä omaisuusvero.

b) Varattomia kansanluokkia enimmän rasittavat, välttämättömille tarveaineille määrätyt tullit ovat mikäli mahdollista alennettavat.

Maanhankinta tilattomille

Tilattomille on hankittava maata seuraavia periaatteita silmällä pitäen:

a) Jakamalla palstatiloiksi kruunun metsämaita, joita siinä tarkotuksessa on oston kautta lisättävä, samoin jakamalla etupäässä viljelyskelpoisia suomaita, sotilas- y.m. sopivia virkataloja sekä tarkotusta varten valtiolle ostettuja maatiloja; ja tämän lisäksi tulee valtion laittaa viljelyskuntoon palstatiloina annettavaksi aijotut vaikeasti viljeltävät viljelemättömät maat, sekä myöntämällä valtiolainoja:

1:ksi kunnille, jotka aikovat hankkia maata kunnan omaksi tilattomille jaettavaksi, ja

2:ksi tilattomien osuuskunnille, jotka aikovat ostaa maatiloja jäsentensä kesken palstoitettavaksi.

b) Näiden palstatilojen viljelijöille on myönnettävä perinnöllinen omistus- tahi vuokraoikeus ja metsänkäyttö sopivasti rajoitettava.

c) Maan hankkimista varten tilattomille on perustettava erityinen järjestö.

d) Tilojen palstoittamisesta syntyneet kustannukset on kokonaan suoritettava valtionvaroista.

e) Maan erottaminen, osittaminen, tilojen huudattaminen y.m. on tehtävä mutkattomaksi.

Torpparikysymys

Torpparijärjestelmä on saatava kokonaan poistetuksi, mutta ennenkuin se voidaan toteuttaa, on torpparien aseman parantamiseksi hallinto-oikeus kaikkiin torppalajeihin nähden uudestaan laadittava ja perinpohjaisesti muutettava ajan ja torpparien elinehtojen vaatimusten mukaiseksi huomioonottamalla seuraavia periaatteita:

Yksityisten tiloilla

a) Kuntain on paikkakunnan olosuhteiden mukaan jaettava kunta sopiviin piireihin, johon paikkakunnalliset asianomaiset valitsevat vuokralautakunnan, siten että vuokraajat valitsevat kaksi ja maanomistajat kaksi jäsentä ja nämä sitte kutsuvat puolueettoman puheenjohtajan.

b) Vuokralautakunnan tehtäviin kuuluu:

1. Toimittaa vuokratilalla tulo- ja lähtö- sekä uudistuskatselmukset, tarkastaa maanomistajan ja vuokraajan itsensä laatima vuokrasopimus, ja nähtyään sen lain mukaisesti laadituksi, eikä liiallisia rasituksia lisättäväksi, antaa hyväksymisellään sille lainvahvistus;

2. Ratkaista uudistuskatselmuksessa, uudistetussa vuokrasopimuksessa syntyneet kuin myöskin muut riitaisuudet maanomistajan ja vuokraajan välillä kuulemalla molempia riitapuolia ja tarkasti noudattaen voimassaolevaa lakia;

3. valvottava, että molemminpuolisesti täytetään velvollisuudet yleisen maanvuokralain ja vuokrasopimuksen suhteen.

Vuokralautakunnan päätös pidettäköön samalla sovinto-oikeuden päätöksenä, josta ei enää voi vedota ylempiin oikeuksiin.

c) Vuokraoikeus on oleva perinnöllinen ja vuokrasopimus on tehtävä vähintäin 25 vuodeksi.

d) 1. Vuokramaksu on määrättävä rahassa. Kuitenkin voidaan se suorittaa myös työllä ja luonnontuotteissa, jos vuokraaja ja maanomistaja keskenään niin sopivat.

2. Vuokramaksun suuruus määrättäköön sen tuloperusteen mukaan, joka arvioidaan vuokratilasta olevan kohtuullista, paikkakunnalla yleistä viljelystapaa käytettäessä.

e) Vuokraajalla olkoon täysi käyttöoikeus maanviljelystuotteisiin nähden, sekä myöskin metsään seuraavan kohdan mukaan.

f) Missä olosuhteet sen sallivat, on vuokraajalle lohkaistava erikoinen metsäpalsta, josta hän voi sitä kohtuullisesti käyttämällä saada puutarpeensa. Jos vuokraaja erikoista säästäväisyyttä käyttämällä voi säästää tukkipuita palstalleen, voipi isäntä ne oman metsänsä yhteydessä myydä vuokraajan suostumuksella, niin että vuokrasopimukseen tältä varalta merkitty määräosa hinnasta lankeaa vuokraajalle.

g) Vuokraoikeuden siirtäminen muillekin kuin lähimmälle sukulaiselle olkoon sallittu, kuitenkin niin että maanomistajalla on etuoikeus lunastaa vuokrasopimus itselleen vuokralautakunnan arvioimaa korvausta vastaan.

h) Jos vuokrasopimus jostain erityisistä syistä vuokraajan vaatimuksesta purkaantuu, olkoon maanomistajalla oikeus lunastaa vuokrasopimus puolella vuokralautakunnan arvioimalla korvauksella, mutta päinvastaisessa tapauksessa olkoon maanomistaja velvoitettu suorittamaan koko korvauksen.

Poishäätöä älköön sallittako missään tapauksessa ilman vuokralautakunnan suostumusta.

i) Torppareille on hankittava tilaisuus valtion välityksellä saada kiintonainen omistusoikeus vuokratilaansa, valtiolle suoritettavaa kuoletusmaksua vastaan.

Kunnan torpparit

Kunnan maalla olevien torpparien asema järjestettäköön samoja periaatteita noudattaen kuin yksityistenkin.

Kruununmaan asukasten tilan parantaminen

Kruunun uudistalot ja torpat ovat muodostettavat perintötiloiksi mitä pikemmin, kuitenkin sillä rajoituksella, että tukkipuiksi kelpaavat puut ovat ennen perinnöksi myöntämistä määrättyyn mittaan saakka myytävät valtion toimesta ja näistä rahoista muodostettava rahasto etupäässä kruunun viljelyskelpoisten maiden asuttamiseksi ja uutisviljelys-yritysten avustamiseksi.

Mäkitupalaisten

asemaa parannettaessa on noudatettava samoja periaatteita kuin edellä esitetyssä on sanottu torpparien aseman parantamisesta.

Pienviljelijäin aineellisen toimeentulon kohottamiseksi on:

a) alempi maanviljelys- ja karjanhoito-opetus uudelleen järjestettävä ja suunnattava hyödyttämään enemmän kuin tähän asti pikkuviljelijöitä asettamalla kiertäviä opettajia, toimeenpanemalla lyhyitä talvikursseja ja perustamalla kiertokouluja maatalouden aikeissa.

b) valtion avustettava pikkuviljelystä kehoituspalkintojen pienviljelijöille heidän omilla tiloillaan toimitettavista viljelystöistä; samoin palkittava kokonaisia viljelyksiä.

c) valtion annettava apuansa pienviljelijäin kesken syntyneille osuustoimintayrityksille sekä edelleen tehokkaammin avustettava osuuskassoja; korkokanta on saatava alennetuksi osuuskassojen keskuslainarahastossa ja osuuskassojen lainaehdot väljennettävät.

Maanviljelyksen kehittäminen

On toimitettava yleensä maanviljelyksen kehittämiseksi ja maanviljelijäin taloudellisen tilan parantamiseksi samoja näkökohtia silmälläpitäen kuin pikkuviljelyksessä, ja on tässä suhteessa erityisesti:

a) luottolaitoksia niin hyvin peruspääomaa kuin liiketarpeita varten maanviljelijöiden varalle aikaansaatava.

b) maanviljelys- ja talousseurojen käytettävissä olevat määrärahat maanviljelyksen ja karjanhoidon sekä kalastuselinkeinon edistämiseksi ynnä metsänhoidon ja puutarhahoidon ja hevoshoidon parantamiseksi tuntuvissa määrin kohotettavat.

c) valtion niin suoranaisesti kuin talous- ja maanviljelysseurojen kautta tehokkaasti avustettava viljeltäväin soitten ja vesiperäisten maitten kuivaamista ja jokien perkaamista, tehden lainansaannin yksinkertaiseksi ja suorittamalla tutkimuksesta ja kuivauksesta johtuvat ennakkomaksut.

d) Laki vesiperäisten maiden kuivaamisesta on muutettava.

Puuliikkeiden maan- ja vesiväylien omistus

Kun valtion ja kunnan toiminnan kautta koetetaan saada itsenäisten maanviljelijöiden lukumäärää ja hyvinvointia mahdollisimman suuressa määrässä lisääntymään, on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotka estävät kylliksi ankarilla lainsäädöksillä vastaisuudessa itsenäisten maatilojen, kruunun uudistalojen ja vesiväylien joutumasta tukkiyhtiöiden ja keinottelijain käsiin.

a) Tukkiyhtiöiden maatilat ovat otettavat erityisen tarkastelun alaiseksi ja määrättävä, että tilat järkiperäisesti hoidetaan ja missä ei niin tapahdu, on valtiolla oikeus pakkoluovutuksella ne ostaa, jonka kautta voidaan parantaa tilattoman väestön asemaa.

b) Metsälaki on mitä pikimmin otettava tarkastuksen alaiseksi.

c) Valtion on lunastettava koski- ja jokiväylät yleisillä puidenkulutuspaikoilla.

Kalastuksen muuttaminen

Kalastusasetus heinäkuun 23 p:ltä 1902 on otettava tarkastuksen alaiseksi ja muutettava paikallisia oloja silmällä pitäen käytännöllisen elämän vaatimuksia vastaavaksi. Kalastusoikeus on, mikäli mahdollista, saatava yleiseksi.

Metsästysasetuksen muuttaminen

a) Metsästysoikeus niin hyvin yksityisten kuin kruunun metsissä ja muilla yleisillä metsämailla ja vesistöissä olkoon kaikille Suomen kansalaisille luvallinen luvallisella metsästysajalla, kumminkin sillä rajoituksella, että kaupunkilaiset älköön ilman asianomaisten lupaa saako metsästää yksityisten tiluksilla, niihin luettuna myöskin vesistöt, ja että kruununmetsistä on eri osista maata eroitettava n.s. kansallispuistoja, joissa olkoon kaikki metsästys rangaistuksen uhalla kielletty.

b) Hirvenmetsästys-oikeus muutettakoon mitä pikimmin niin, että kaikilla maanomistajilla on omilla tiluksillaan, pinta-alasta huolimatta, oikeus metsästää hirviä lokakuun 1 p:stä lukien saman kuun 30 päivän iltaan asti.

c) Yleinen rauhoitusaika metsälintujen ja jänisten suhteen on ulotettava helmikuun 15 p:stä syyskuun 15 päivään ilman poikkeuksia koirasten ja naarasten suhteen.

d) Ansoilla, satimilla ja loukuilla metsänriistan pyytäminen olkoon luvallinen Lapin ja Kajaanin kihlakunnissa Oulun lääniä.

e) Ajokoiran käyttäminen asutuilla seuduilla ja yksityisten metsissä olkoon ilman tilanomistajan erityistä lupaa sakon uhalla kielletty.

f) Sunnuntaimetsästys olkoon niinikään sakon uhalla kielletty.

g) Kaikenlaisten metsänriistalle vahingollisten haaska- ja haukkalintujen sekä muiden petoeläimien tappamisesta maksakoon hallitus siksi korkeat tapporahat, että niitä kannattaa hävittää.