SUOMEN MAALAISVÄESTÖN LIITON OHJELMA

(Hyväksytty liiton yleisessä kokouksessa Kauhavalla 7-8.11.1908)

Laillisuuskysymys

Liitto lausuu julki vakaumuksenaan:

että Suomen kansan oikeudentunnon säilyttämisen ja siihen perustuvan kansallisen itsenäisyyden lujimpana tukena sekä rauhallisen uudistustyön edellytyksenä on tarkka laillisuuden ja järkähtämättömän oikeusjärjestyksen noudattaminen, ja ettei kenelläkään valtion virkamiehellä enempää kuin yksityisellä kansalaisella tai kansalaisryhmällä ole oikeutta millään selityksillä taikka hyvien tarkoitusperien nimessä poiketa sen määräyksistä ja syrjäyttää sitä, josta johtuu:

että Liitto isänmaalliseksi velvollisuudekseen katsoo kansamme oikeudentunnon puhdistamisen, kohottamisen ja juurruttamisen;

että Liitto kaikella tarmolla työskentelee laillisuuden ja oikeuden voimaan saattamiseksi ynnä Suomen kansallisen itsenäisyyden turvaamiseksi.

Ainoastaan ne voivat liittyä Liittoon ja yhteistoimintaan sen kanssa, jotka noudattavat näitä siveellisyyden ja oikeuden periaatteita.

Eduskunnan vallan laajentaminen

Eduskunnan oikeutta on laajennettava niin, että se saa ottaa osaa valtion kulunkiarvion, tulliverojen ja vakinaisten valtiovarain määräämiseen sekä päättää niistä perusteista, joiden mukaan valtion tuloatuottavaa omaisuutta on hoidettava sekä että hallitus on saatava edesvastuunalaiseksi maan eduskunnalle ei ainoastaan siveellisesti, vaan myöskin oikeudellisesti.

Virkamieskysymys

Virkamiesten palkat ovat saatavat kansan eduskunnan määrättäväksi ja sen järjestettävä ne siten, että

korkeapalkkaisten virkamiesten palkat ovat alennettavat ja virkatehtävät niin järjestettävät, että kullakin on palkkaansa vastaavat velvollisuudet, sekä tarpeettomat virkamiehet poistettavat.

Kaikki valtion varoista maksettavat ylimääräiset eläkkeet, lakkautuspalkat ja lahjapalkkiot ovat lakkautettavat ja mitä varsinaisiin eläkkeisiin tulee, niin niiden sijaan on saatava käytäntöön vanhuus- ja sairausvakuutus.

Kielikysymys

Suomen Maalaisväestön Liitto tahtoo tarmokkaasti toimia maamme suomenkielisen sivistyksen vakaannuttamiseksi ja kehittämiseksi. Liitto katsoo siis jokaisen jäsenensä velvollisuudeksi työskennellä kansallisen pääkielemme suomenkielen saattamiseksi Suomenmaassa vallitsevaksi sivistyskieleksi.

Virastojen virallisena keskustelu-, pöytäkirja- ja kirjeenvaihtokielenä on oleva suomenkieli. Ruotsinkielisten seutujen asukkailla olkoon oikeus keskusvirastoille jättää ja myöskin niiltä saada asiapaperit omalla äidinkielellään. Sama olkoon suhde niihin viranomaisiin nähden, joiden alueisiin kuuluu ruotsinkielisiä kuntia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen virallisena kielenä tulee olla suomenkieli ja kaikki niiden vakinaiset opettajat ovat velvoitettavat luennoimaan suomenkielellä. Ruotsinkielisiä kouluja suomenkielisillä seuduilla ei saa valtionvaroilla kannattaa.

Kotimaisten kielten suomen ja ruotsin oikeus on selvillä perustuslain määräyksillä turvattava ja niiden keskinäinen suhde eduskuntalailla järjestettävä.

Raittiuskysymys

Liitto tahtoo kaikella tarmolla toimia raittiiden tapojen edistämiseksi ja täydellisen kieltolain aikaansaamiseksi sekä vaatii hallitusta toimimaan voimakkaasti eduskunnan hyväksymän kieltolain voimaan saattamiseksi.

Aviottomain lasten oikeudellinen asema

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lapsien oikeustila on parannettava siten, että isyyden etsiminen on helpotettava ja isän elatus- ja kasvatusvelvollisuus on kovennettava. Tässä olkoon määräävänä isän varallisuus ja yhteiskunnallinen asema.

Perintöoikeus niin hyvin isän kuin äidinkin jälkeen on turvattava ja lapselle määrättävä laillinen holhooja, joka valvoo hänen oikeuksiaan.

Naisasia

Lainsäädännön kautta on nainen, niin hyvin naitu kuin naimaton, asetettava täydelliseen tasa-arvoon miehen kanssa, siten että

voimassa olevat virkakelpoisuutta koskevat erinäiset lakisäännökset ovat muutettavat niin, että sukupuoli ei ole virkanimitykselle esteenä, vaan taito, ansio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto tulevat perusteeksi virkanimityksille, sekä että naiselle on maksettava samasta työstä sama paikka kuin miehellekin.

Aviopuolisojen oikeussuhteet ovat järjestettävät tasapuolisuuden periaatteen mukaan siten, että vaimo on vapautettava miehensä edusmiehyyden alaisuudesta ja siviililaki sen johdosta erinäisissä kohdissa korjattava niin, että

kumpainenkin aviopuoliso säilyttää omistus- ja hallinto-oikeutensa siihen omaisuuteen, jonka hän pesään tuo.

Vaimolla tulee pesän yhteisen omaisuuden hallintoon nähden olla sama oikeus ja lapsiin nähden sama määräämisvalta kuin miehelläkin.

Asumus- ja avioeron tapahtuessa olkoon äidillä lähin oikeus saada alaikäiset lapset hoitoonsa, ellei hänen todisteta olevan siihen sopimattoman.

Kunnallinen äänioikeus

Kunnallislain ja kunnallisen äänioikeuden suhteen omaksuu Liitto ne johtavat perusteet jotka eduskunta hyväksyi v. 1908 toisilla valtiopäivillä.

Koulukysymys

Maamme koulut ovat, sällyttämällä niissä uskonnonopetus, muodostettavat entistä enemmän kasvatuslaitoksiksi, kasvatusopillisen sieluopin ja käytännöllisen elämän vaatimuksia silmällä pitäen.

Kaikkien koulujen tulee olla yhteisiä molemmille sukupuolille.

Opettajain palkat tulee maksaa valtion.

Opetuskustannukset ja opetusvälineet tulee olla kaikissa kouluissa vapaat.

On säädettävä yleinen oppivelvollisuus, jonka määränä on korkeampi kansakoulukurssi. Alempi kansanopetus on, mikäli mahdollista, sovellutettava välittömään yhteyteen kansakoulun kanssa, sekä pyrittävä siihen, että vanhemmat tulisivat velvoitetuiksi mahdollisuuden mukaan osaa ottamaan lastensa alkuopetukseen ja sen kautta kodin ja koulun elimellistä vuorovaikutusta aikaan saamaan. Kunnille on varattava näitä tarkoituksia varten riittävä valtionavustus.

Ylemmällä kansakoululaitoksella on säilytettävä nykyinen kunnallinen luonne ja valtion kannatus järjestettävä siten, että uusien koulujen perustaminen ja entisten ylläpito ei tule rasittamaan liiaksi kuntia. Opetussuunnitelma on uudistettava nykyistä enemmän vastaamaan käytännöllisen elämän vaatimuksia. Kansakoulusta on saatava yleinen pohjakoulu, jonka oppimäärän suorittaminen tulee olla kaikille henkisesti terveille lapsille pakollinen. Tämän koulun oppiaineiden suhteen on siis huomattava, että niihin tulisi kuulua m.m. harrastuksen herättäminen pääelinkeinoihimme sekä yhteiskuntaopin alkeet. Luonnontiedon opetus on suunniteltava jokapäiväisen elämän tarpeita silmälläpitäen, sisällyttämällä siihen m.m. käytännöllinen terveydenhoito- ja raittiusopetus.

Varattomien oppilasten koulunkäynnin avustus on saatettava niin tehokkaaksi, ettei kenenkään varattomuuden tähden tarvitse jäädä koulusta pois.

Jatkokurssien ohjelma on järjestettävä kansalaiskunnon ja käytännöllisyyden kehitystä silmälläpitäen sekä valtion kannatuksen avulla tehtävä jatkokurssit vakinaisiksi.

Laajempaa kansalaissivistystä varten on perustettava kansalaisopistoja.

Lastenkouluissa, kansalaiskouluissa ja kansalaisopistoissa on lukuvuosi määrättävä mahdollisimman lyhyeksi, etteivät lapset ja nuorukaiset vieraannu maatöistä ja muista kotitoimista.

Oppikoulujen alemmillekin luokille on järjestettävä päättyvä oppijakso, jonka suorittaneet voivat päästä ammattikouluihin tai antautua käytännöllisen elämän eri aloille.

Pakollisesti opetettavain vierasten kielten lukumäärä on vähennettävä ja sen sijaan perinpohjaisemmin opetettava jotain yleisempää sivistyskieltä.

Toinen kotimainen kieli on kolmella alemmalla luokalla tehtävä vapaaehtoiseksi.

Vähemmän tarpeellisten aineitten oppimäärää on supistettava.

Niin kauvan kun yliopisto ei ole yksinomaan tieteen palveluksessa, olisi siellä enemmän valmistettava sijaa käytännöllisten aineiden opettamiselle, sekä kiinnitettävä suurempaa huomiota tulevien virkamiesten ammattitaitoon.

Varsinaisissa ammattikouluissa olisi pyrittävä kasvattamaan käytännöllisiä kykyjä sekä pääelinkeinojen että teollisuusyritteliäisyyden edistämiseen.

Kaikki uudistukset koulualalla sekä toiminnan että hengen suhteen ovat kehitettävät kansanvaltaisiksi, siten että kouluylihallitus laajennetaan asettamalla siihen opettajiston ja johtokuntien valitsemia jäseniä ja että opettajille taataan vaikutus koulua periaatteellisesti koskevain kysymysten ratkaisuun sekä koululain säädäntö koko laajuudessaan tulee hallitsijan ja kansaneduskunnan yhteiseksi tehtäväksi.

Kirkko ja valtio

Suomen Maalaisväestön Liitto, lausuu vakaumuksenaan, että kehitys on tullut siihen, jolloin kysymys kirkon ja valtion erosta on otettava tarkan harkinnan alaiseksi. Koska kirkon ja valtion eroa ei vielä ainakaan ensi tilassa voida ratkaista, niin on täydellinen uskonnon vapaus ja oikeus siviiliavioliiton solmimiseen kansalaisille mitä pikemmin lainsäädännön kautta myönnettävä.

Samoin myös tästä tapauksessa on papiston palkkaus ensi tilassa järjestettävä ja siinä huomioonotettava, että virkatalot palkkaetuina ovat lakkautettavat, ja palkat tasoitettavat ja suoritettavat kohtuullisena rahapalkkana.

Pappien ja muiden kirkollisien virkailijain ottaminen on jätettävä kokonaan seurakuntien asiaksi.

Keisarin määräämisoikeus pappien asettamisessa on saatava lakkautetuksi.

Työväenkysymys

Työväen asiasta tulee Liitto kannattamaan kaikkia työväen oikeutettuja vaatimuksia, kuten esim. työpäivän lyhennystä, huomioon ottamalla työajan oikeata käyttämistä, työväen suojeluslainsäädännön ja työväen vakuutuksen j.n.e. kehittämistä, niin että työväen taloudellinen ja oikeudellinen asema tulee turvatuksi.

Vaivaishoitoasetus

on muutettava sen turvissa eläjäin asemaa siveellisesti kohottavaksi ja vaivaishoitokustannukset eri paikkakunnilla toisiinsa verraten järjestettävä tasaisemmiksi. Vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutus on mitä pikimmin aikaan saatava.

Manttaalirasitukset

Kaikki tientekorasitus on siirrettävä manttaalilta yleisesti kaikkien veroa maksavien kansalaisten suoritettavaksi.

Valtion on otettava kyytilaitos huostaansa ja järjestettävä se itsensä kannattavaksi.

Vankien kuletus on myöskin valtion otettava huostaansa.

Verokysymys

Nykyiset välittömät verot, etupäässä maavero, ovat poistettavat ja sijaan asetettava yleinen, asteettain nouseva perintö- ja tulovero ja sitä täydentävä varallisuusvero.

Varattomia kansanluokkia enimmän rasittavat, välttämättömille tarveaineille määrätyt tullit ovat mikäli mahdollista alennettavat.

Leimavero on myös uudistettava asteettain yleneväksi ja leimamaksut vähävaraisilta huojennettava tahi poistettava.

Maanhankinta tilattomille

Tilattomille on hankittava maata seuraavia periaatteita silmällä pitäen:

Jakamalla palstatiloiksi kruunun metsämaita, samoin jakamalla etupäässä viljelyskelpoisia suomaita, sotilas- y.m. virkataloja saattamalla ne viljelyskuntoon ja antamalla rakennusapua,

ostamalla yksityisiltä ja yhtiöiltä palstoitettavaksi sopivia maa-aloja.

Varat maanhankkimiseksi tilattomille välittää erikoinen, sitä tarkoitusta varten perustettava asutus-(maanvälitys-) pankki.

Pohjapääomaksi pankille on valtion luovutettava tarvittava määrä varoja.

Varsinainen liikepääoma muodostuu pankin antamien, valtion takuulla olevien obligatsionien kautta, joiden vakuutena on pankille kiinnitetty maaomaisuus ja siinä olevat rakennukset.

Erikoisen, tämän toimenpiteen vuoksi perustettavan asutusviraston välityksellä ostettujen, tilattomille ositettaviksi aijottujen maa-alueitten hinnan suorittaa pankki omilla, korkoa kantavilla ja määrätyn ajan kuluessa kuoletettavilla obligationeilla.

Asutusviraston välittämät viljelystilat luovuttaa pankki pitkäaikaisia, alhaista korkoa juoksevia kuoletuslainoja vastaan tilattomille ja ovat mainitut viljelystilat kuoletusaikana pankille kiinnitetyt ja asutusviraston määräämien rajoitusten alaiset.

Kuoletuslainain korko ja kuoletus ei missään tapauksessa saa viljelystilalla nousta 5 % uudistilalla 4 % korkeammaksi. Uudistiloille on kuoletuksen ja koron suorittamisesta myönnettävä asutusviraston tarkemman harkinnan mukaan vapautus korkeintaan 10 vuoden aikana.

Koska nykyisissä oloissa rahaa ei ole niin huokealla saatavissa kuin ylläoleva edellyttää, on valtion vuosittain korvattava pankille liikkeestä syntyvä korkotappio.

Käytännöllisen asutustoiminnan hoitaa asutusvirasto kunnallisen asutuslautakunnan avustuksella.

Pankin välityksellä perustettavien tilojen suuruus saisi vaihdella 5-25 ha välillä viljelyskelpoista maata, riippuen paikallisista olosuhteista ja tilan arvo rakennuksineen ei saa nousta ainakaan 7,000 Smk. suuremmaksi.

Estääkseen ylläolevista toimenpiteistä johtuvaa maan arvonnousua on mainittu nousu lainsäädäntötietä estettävä. Sopivin keino tämän saavuttamiseksi on pinta-alan ja maanlaadun perusteella laadittava asteettainen arvonnousuvero.

Yllä oleva asutustoiminta on toteutettava siinä laajuudessa että jokainen maata haluava ja sitä viljelemään kykenevä on tilaisuudessa sitä saamaan.

Torpparikysymys

Tämän kysymyksen järjestämiseksi omaksuu liitto vuoden 1908 eduskunnan hyväksymän lakiehdotuksen, vaikka johtavana pyrkimyksenä on pidettävä, että viljelijät saavat torppiinsa yksityisen omistusoikeuden, jota edellä mainitulla obligatsionijärjestelmällä on edistettävä.

Kruununmaan asukasten tilan parantaminen

Kruunun uutistalot ja torpat ovat muodostettavat perintötiloiksi mitä pikemmin, kuitenkin sillä rajoituksella, että tukkipuiksi kelpaavat puut ovat ennen perinnöksi myymistä määrättyyn mittaan saakka myytävät valtion toimesta ja näistä rahoista muodostettava rahasto etupäässä kruunun viljelyskelpoisten maiden asuttamiseksi ja uutisviljelys- yritysten avustamiseksi.

Pienviljelijäin aineellisen toimeentulon kohottaminen

Alempi maanviljelys- ja karjanhoito-opetus on uudelleen järjestettävä ja suunnattava hyödyttämään enemmän kuin tähän asti pikkuviljelijöitä, asettamalla kiertäviä opettajia, toimeenpanemalla lyhyitä talvikursseja ja perustamalla kiertokouluja maatalouden alkeissa.

Valtion on avustettava pikkuviljelystä kehoituspalkintojen antamisella pienviljelijöille heidän omilla tiloillaan toimitettavista viljelystöistä; samoin on palkittava kokonaisia viljelyksiä.

Valtion on annettava apuansa pienviljelijäin kesken syntyneille osuustoimintayrityksille sekä edelleen tehokkaammin avustettava osuuskassoja; korkokanta on saatava alennetuksi osuuskassojen keskuslainarahastossa ja osuuskassojen lainaehdot väljennettävät.

Maanviljelysopetus on vastaisuudessa niin järjestettävä, että jokainen tämän harjoittaja on tilaisuudessa saamaan mahdollisimman perusteellista ammattiopetusta.

Pienviljelijäin luotto-olojen parantamiseksi on valtion perustettava luottolaitos, joka myöntää pienviljelijöille huokeakorkoista luottoa maatalouden edistämiseksi ja rakennusten avustamiseksi.

Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi on valtion varoja myönnettävä ainakin suhteellisesti sama määrä kuin muidenkin ammattien harjoittajain kasvattamiseksi, ammatin harjoittajain lukumäärään nähden.

Maanviljelyksen kehittäminen

On toimittava yleensä maanviljelyksen kehittämiseksi ja maanviljelijäin taloudellisen tilan parantamiseksi samoja näkökohtia silmälläpitäen kuin pikkuviljelyksestä on edellä sanottu, ja on tässä suhteessa erityisesti huomioon otettava seuraavia periaatteita:

Luottolaitoksia niin hyvin peruspääomaa kuin Iiiketarpeita varten on maanviIjelijäin varalle aikaansaatava, perustamalla m.m. metsänluottolaitoksia.

Maanviljelys- ja talousseurojen käytettävissä olevat määrärahat maanviljelyksen ja karjanhoidon sekä kalastus-elinkeinon edistämiseksi ynnä metsän-, puutarhan- ja hevoshoidon parantamiseksi on tuntuvassa määrin kohotettavat.

Valtion on niin suoranaisesti kuin talous- ja maanviljelysseurojenkin kautta tehokkaasti avustettava viljeltäväin soiden ja vesiperäisten maiden kuivaamista ja jokien perkkaamista, tehden lainansaannin yksinkertaiseksi ja suorittamalla tutkimuksista ja kuivauksista johtuvat ennakkomaksut.

Laki vesiperäisten maiden kuivaamisesta on muutettava.

Puuliikkeiden maan- ja vesiväylien omistus

Kun valtion ja kunnan toiminnan kautta koetetaan saada itsenäisten maanviljelijäin lukumäärää ja hyvinvointia mahdollisimman suuressa määrässä lisääntymään, on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotka estävät kylliksi ankarilla lainsäädöksillä vastaisuudessa itsenäisten maatilojen, kruunun uudistalojen ja vesiväylien joutumista tukkiyhtiöiden ja keinottelijain käsiin.

Tukkiyhtiöiden maatilat ovat otettavat erityisen tarkastelun alaiseksi ja määrättävä, että tilat järkiperäisesti hoidetaan ja missä ei niin tapahdu, on valtiolla oikeus pakkoluovutuksella ne ostaa, jonka kautta voidaan parantaa tilattoman väestön asemaa.

Valtion on lunastettava koski- ja jokiväylät yleisillä puidenkuletuspaikoilla.

Metsälaki

on mitä pikemmin otettava tarkastuksen alaiseksi ja on siinä määrättävä seuraavia rajoituksia metsän käyttöön nähden:

Pienin suuruus myytäväksi aijotun puutavaran rintamitalle on määrättävä 25 cm.

Jokainen myytäväksi aijottu puu on varustettava 2:lla leimalla: rungossa ja kannossa.

Kaikki varsinaiset metsäkaupat ovat kirjallisesti tehtävät ja sopimuskirjat ovat kuntain sitävarten määräämäin asianymmärtäväisten (mieluimmin ammattimiesten) tarkastettavat, ennenkuin kauppa on pätevä.

Pienempää puutavaraa saakoon metsänomistaja myydä ainoastaan hyväksytyn tarkastuksen perusteella annetulla tarkoin rajoitetulla luvalla; tämäkin lupa näytettäköön ennen hakkuuta edellisessä kohdassa mainituille henkilöille.

Kalastusasetus

Kalastusoikeus on mikäli mahdollista saatava yleiseksi, kumminkaan yksityistä omistusoikeutta loukkaamatta siellä missä maatilojen arvo riippuu kalastuselinkeinosta.

Ryöstökalastus on lainsäädännöllä pyyntitapojen sekä rauhoitusaikojen ja alueiden järjestämisen kautta estettävä ja kalansäilymistä on valtion edistettävä siitoslaitoksia avustamalla.

Metsästysasetuksen muuttaminen

Metsästysoikeus niin hyvin yksityisten kuin kruunun metsissä ja muilla yleisillä metsämailla ja vesistöissä olkoon kaikille Suomen kansalaisille sallittu luvallisella metsästysajalla, kumminkin sillä rajoituksella, että kaupunkilaiset älkööt ilman asianomaisten lupaa saako metsästää yksityisten tiluksilla, niihin luettuna myöskin vesistöt ja että kruununmetsistä on eri osista maata erotettava n.s. kansallispuistoja, joissa olkoon kaikki metsästys rangaistuksen uhalla kielletty.

Yleinen rauhoitusaika metsälintujen ja jänisten suhteen on ulotettava helmikuun 15 p:stä syyskuun 15 päivään ilman poikkeuksia koirasten ja naarasten suhteen.

Ansoilla, satimilla ja loukuilla metsänriistan pyytäminen olkoon luvallinen Lapin ja Kajaanin kihlakunnissa Oulun lääniä.

Ajokoiran käyttäminen asutuilla seuduilla ja yksityisten metsissä olkoon ilman tilanomistajan erityistä lupaa sakon uhalla kielletty.

Kaikenlaisten metsänriistalle vahingollisten petolintujen sekä muiden petoeläinten tappamisesta maksakoon hallitus siksi korkeat tapporahat, että niitä kannattaa hävittää.

Palvelijain palkkausasetuksen muuttaminen

Palkkaussääntö on lähimmässä tulevaisuudessa kokonaan uudistettava yhtäläisesti isäntäväen ja palvelijain etua silmällä pitäen.

Vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutus

Valtion on järjestettävä ja ylläpidettävä pakollinen vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutuslaitos, johon on kaikkien veronmaksukykyisten kansalaisten maksettava tulojensa ja varallisuutensa mukaan.

Tästä laitoksesta olkoon jokainen kansalainen oikeutettu saamaan jonkun vissin alimman määrän vuotuista eläkettä niin pian kun hän on menettänyt työkykynsä tai osan siitä eli täyttänyt jonkun vissin säädetyn ijän, esim. 60 vuotta.

Leskien ja orpojen elämä turvattakoon myös tämän laitoksen kautta.

Tämä vakuutuslaitos on asetettava eduskunnan täyden valvonnan alaiseksi.

Nykyään voimassa olevat valtion eläkkeet ovat lakkautettavat tämän vanhuudenvakuutuksen käytäntöön tultua.

Suomen vastainen sotalaitos

Maalaisliitto ei hyväksy seisovaa sotalaitosta, vaan, jos jonkinlainen puolustuslaitos tulee kysymykseen, niin S. M. Liitto kannattaa etusijassa kansanpuolustuslaitosta.