Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/MAAL/270

Maalaisliitto

Maalaisliiton ohjelma


  • Puolue: Maalaisliitto
  • Otsikko: Maalaisliiton ohjelma
  • Vuosi: 1914
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

MAALAISLIITON OHJELMA

(Hyväksytty vuosikokouksessa Helsingissä 30.3.1914 sekä lisäys, jossa on vuoden 1917 vaaliohjelmasta ne kohdat, joita ei ole varsinaisessa ohjelmassa)

Maalaisliiton tarkoitus

Maalaisliitto perustaa koko työnsä kansalliselle pohjalle.

Maalaisliitto pitää lujasti kiinni Suomen sisäisestä itsenäisyydestä ja valtiollisesta autonomiasta, velvoittaen eri kansankerrokset ja viranomaiset kaikessa horjumatta noudattamaan ja puoltamaan Suomen lakeja ja oikeuksia.

Maalaisliiton tarkoituksena on saada maalaisväestö yhtymään valtiolliseksi maalaispuolueeksi, joka täydellä teholla valtiopäivätyössä ja kaikessa toiminnassaan vaikuttaa siihen suuntaan, että saataisiin oloja edistävässä hengessä maaseudun elinehdot, liike- ja teollisuusetujen rinnalla tasapuolisesti valvotuksi.

Maalaisliiton tarkoituksen mukaan on yleinen kansallismielipide kasvatettava sellaiseksi, että maan pääelinkeino, maatalous, joka porvarillisen taloussuunnan nousuaikana on meidänkin yhteiskunnassamme vähitellen joutunut monien muiden elinkeinojen rinnalla toisarvoiseen asemaan, tulisi jälleen etusijalle, kunniapaikalleen.

Maanviljelystarvikkeiden ja -tuotteiden kaupassa on osuustoiminnalliset liikemuodot pidettävä sellaisena tulevaisuuden päämääränä, johon itsetietoisesti on sopivin keinoin pyrittävä.

Kotimaisen tuotannon tukeaminen ulkomaisen edellä kaikilla elämänaloilla, missä se saattaa tulla kysymykseen, pitää Maalaisliitto kansalaisvelvollisuutena. Kotimaista maanviljelystuotantoa on tässä tarkoituksessa edistettävä kansalaisharrastuksen, tieteen ja valtion apuneuvoilla niin, että se nopeasti pääsee kehittymään, voidakseen tyydyttää maan tarpeet. Maatilojen ositusta on edistettävä, uusia alueita viljelykselle raivattava ja viljelysaIueita saatava yhä useampien viljelijäin omiksi. Tässä on vedottava valtion ja kuntain välittävään toimeen.

Samaten on kotimainen teollisuus aina asetettava etualalle niin, ettei kukaan suomalainen käytä ulkomaalaista teollisuudentuotetta siinä, missä kotimaisella voi tulla toimeen.

Kotiteollisuus liittyy tärkeänä elinkeinohaarana maalaiselämään ja maatalouteen. Sille on etsittävä pystyssäpitämis- ja kehittämiskeinoja yleisestä kansalaisharrastuksesta ja ammatillisesta kehityksestä.

Maatalouden ja teollisuustuotannon keskinäisiä suhteita järjestettäessä on aina pidettävä silmällä yleisiä kansantaloudellisia näkökohtia.

Yhteiskuntaelämälle on pyrittävä saamaan luokkarajoja poistava suunta, jolloin ihmisten tasa-arvoisuus yhteiskunnassa tulee tunnustetuksi samalla kun kansalaisten keskinäiset velvollisuudet ja oikeudet lainsäädännön kautta oikeudellisesti ja tasapuolisesti turvataan.

Suomen maaseudun sivistysviljelyksen erikoismahdollisuudet on otettava huomioon ja ryhdyttävä tällä pohjalla selvittelemään uusia elämänarvoja.

Maaseutua yleensä täytyy pitää kaupunkiyhteiskunnankin elinvoiman lähteenä, josta kaupunki-elämä ammentaa kulutustavaransa. Mutta tämä ammentaminen on nykyään niin runsas, että lähde kuivuu, ellei sitä estämään synny uusia, voimakkaita kulttuurivirtauksia, jotka panevat sulun nykyiselle kaupunkimaisuuden kasvamiselle.

Maaseutua varten on tästä syystä kehitettävä omatakeinen, itsenäinen sivistys, joka vapautuneena rappeutumassa olevan sivistyssuunnan holhouksesta kykenee luomaan kansallemme sellaiset elämän ihanteet, jotka voivat koota kansamme nousevat polvet yhtenäiseen ja tulevaisuuteen luottavaan toimintaan.

Tässä tarkoituksessa on tulevaisuuden suunnitelmaksi asetettava:

  • sivistyselämä on saatava yksinkertaisemmaksi ja helppohintaisemmaksi ja sille asetetta raitistumisvaatimus kaikkiin ylellisiin nautintoaineisiin nähden;
  • opin ja käyttäytymisen rinnalla on sivistyneen kansalaisen velvollisuudeksi asetettava siveellinen elämä ja uhrautuminen yhteiseksi hyväksi;
  • sellainen tieteellinen työ, joka tarkoittaa kotimaan taloudellisten tuotantolähteiden aukomista ja kansallisen sivistyksen yleistyttämistä sekä syventämistä, on asetettava valtion kannatukseen nähden sellaiseen asemaan, ettei aineellisten varojen puute sen kehittämistäestä;
  • kouluopetukselle niin alemmalle kuin ylemmällekin on annettava elämän käytännöllisiä tarpeita vastaava sisältö.

Kunnalliselämä maalaiskunnissa on kohotettava tilaan, jossa kunnallinen itsehallinto kykenee osoittamaan, kuinka mahtava apukeino maaIaiskuntien taloudellisen ja sivistyselämän kohottamiseksi tässä on olemassa.

Itsetietoinen, järjestynyt maalaisväestö on maamme todellisen, henkisen ja aineellisen kehityksen vankin perusta, sen tärkein edellytys.

ERIKOISKYSYMYKSIÄ KOSKEVA OHJELMA

Laillisuuskysymys

Maalaisliitto lausuu julki vakaumuksenaan:

  • että Suomen kansan oikeudentunnon säilyttämisen ja siihen perustuvan kansallisen itsenäisyyden lujimpana tukena sekä rauhallisen uudistustyön edellytyksenä on tarkka laillisuuden ja järkähtämättömän oikeusjärjestyksen noudattaminen, ja ettei kenelläkään valtion virkamiehellä enempää kuin yksityisellä kansalaisella tai kansalaisryhmällä ole oikeutta millään selityksillä taikka hyvien tarkoitusperien nimessä poiketa sen määräyksistä ja syrjäyttää sitä, josta johtuu:
  • että Maalaisliitto isänmaalliseksi velvollisuudekseen katsoo kansamme oikeudentunnon puhdistamisen, kohottamisen ja juurruttamisen; ja
  • että se kaikella tarmolla työskentelee laillisuuden ja oikeuden voimaansaattamiseksi ynnä Suomen kansallisen itsenäisyyden turvaamiseksi.

Ainoastaan ne voivat liittyä Maalaisliittoon ja yhteistoimintaan sen kanssa, jotka noudattavat näitä siveellisyyden ja oikeuden periaatteita.

Eduskunnan vallan laajentaminen

Eduskunnan oikeutta on laajennettava niin, että se saa ottaa osaa valtion kulunkiarvion, tulliverojen ja vakinaisten valtioverojen määräämiseen sekä päättää niistä perusteista, joiden mukaan valtion tuloatuottavaa omaisuutta on hoidettava sekä että hallitus on saatava edesvastuulliseksi maan eduskunnalle ei ainoastaan siveellisesti, vaan myöskin oikeudellisesti.

Virkamieskysymys

Virkamiesten palkat ovat saatavat kansaneduskunnan määrättäviksi ja on ne järjestettävä siten, että korkeapalkkaisten virkamiesten palkat ovat alennettavat ja virkatehtävät niin järjestettävät, että kullakin on palkkaansa vastaavat velvollisuudet. Tarpeettomat virkamiehet ovat samalla poistettavat.

Kaikki valtion varoista maksettavat eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet, lakkautuspalkat ja lahjapalkkiot ovat lakkautettavat ja niiden sijaan on saatava käytäntöön vanhuus- ja sairausvakuutus.

Kielikysymys

Maalaisliitto tahtoo tarmokkaasti toimia maamme suomenkielisen sivistyksen vakaannuttamiseksi ja kehittämiseksi, sekä katsoo jokaisen jäsenensä velvollisuudeksi työskennellä suomenkielen saattamiseksi maassa vallitsevaksi sivistyskieleksi.

Virastojen virallisena keskustelu-, pöytäkirja- ja kirjeenvaihtokielenä on oleva suomenkieli. Ruotsinkielisten seutujen asukkailla olkoon kuitenkin oikeus keskusvirastoille jättää ja myöskin niiltä saada asiapaperit omalla äidinkielellään. Sama olkoon suhde niihin viranomaisiin nähden, joiden alueisiin kuuluu ruotsinkielisiä kuntia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen virallisena kielenä tulee olla suomenkieli ja kaikki niiden vakinaiset opettajat ovat velvotettavat luennoimaan suomenkielellä.

Suomen- ja ruotsinkielten oikeus on selvillä perustuslain määräyksillä turvattava ja niiden keskinäinen suhde eduskuntalailla järjestettävä.

Raittiuskysymys

Maalaisliitto tahtoo kaikella tarmolla toimia raittiuden edistämiseksi ja täydellisen kieltolain aikaansaamiseksi sekä vaatii hallitusta toimimaan voimakkaasti eduskunnan hyväksymän kieltolain voimaan saattamiseksi.

Naisasia

Lainsäädännön kautta on nainen, niin hyvin naitu kuin naimaton, asetettava täydelliseen tasa-arvoon miehen kanssa.

Kunnallislain uudistus

Kunnallista itsehallintoa on kehitettävä ja edustavilla itsehallintoelimillä varustettujen n.s. ylemmänasteisten kunnallisten yhdyskuntain luomista tarkoittava lainsäädäntö on saatava aikaan.

Kunnallislaki on uudistettava ja äänioikeus säädettävä yleiseksi ja yhtäläiseksi kaikille veronmaksajille. Verotuksesta on asteettain ylenevä tulovero saatava aikaan.

Kunnallisiin menoihin on valtion tulojensa mukaan otettava osaa niissä kunnissa, joiden alueella on valtion tiluksia.

Koulukysymys

Maamme koulut ovat muodostettavat entistä enemmän kasvatuslaitoksiksi käytännöllisen elämän vaatimuksia silmällä pitäen.

Uskonnon opetus on kouluissamme säilytettävä, mutta nykyisestään uusittava enemmän ajan vaatimuksia vastaavaksi.

On säädettävä yleinen oppivelvollisuus, jonka määränä on korkeampi kansakoulukurssi. Alempi kansanopetus on, mikäli mahdollista, sovellutettava välittömään yhteyteen kansakoulun kanssa, sekä pyrittävä siihen, että vanhemmat tulisivat velvoitetuiksi mahdollisuuden mukaan ottamaan osaa lastensa alkuopetukseen ja sen kautta kodin ja koulun elimellistä vuorovaikutusta aikaansaamaan.

Opetusvälineet tulee olla kaikissa kouluissa vapaat.

Ylemmällä kansakoululaitoksella on säilytettävä nykyinen kunnallinen luonne ja on opetussuunnitelma uudistettava nykyistä enemmän vastaamaan käytännöllisen elämän vaatimuksia m.m. siten, että koulun oppi-aineisiin tulee sisältymään harrastusten herättäminen pääelinkeinoihimme sekä yhteiskuntaopin alkeet. Kansakoulusta on saatava yleinen pohjakoulu, jonka oppimäärän suorittaminen tulee olla kaikille henkisesti terveille lapsille pakollinen.

Varattomien oppilasten koulunkäynnin avustus on saatettava niin tehokkaaksi, ettei kenenkään sen puutteessa tarvitse jäädä koulusta pois.

Jatkokurssien ohjelma on järjestettävä kansalaiskunnon ja käytännöllisyyden kehitystä silmälläpitäen.

Itseopiskelun edistämistä varten on lainakirjastoja ja lukutupia tarpeen mukaan perustettava.

Laajempaa kansalaissivistystä varten on perustettava kansan tarvetta vastaavia oppilaitoksia.

Kunnille on varattava ylläolevia tarkoituksia varten riittävä valtioavustus.

Oppikoulujen alemmillekin luokille on järjestettävä päättyvä oppijakso, jonka suorittaneet voivat päästä ammattikouluihin tai antautua käytännöllisen elämän eri aloille.

Pakollisesti opetettavain vierasten kielten lukumäärä on vähennettävä ja sen sijaan perinpohjaisemmin opetettava jotain yleisempää sivistyskieltä.

Vähemmän tarpeellisten aineitten oppimäärä on supistettava.

Niinkauan kuin yliopisto ei ole yksinomaan tieteen palveluksessa, olisi siellä enemmän valmistettava sijaa käytännöllisten aineiden opettamiselle, sekä kiinnitettävä suurempaa huomiota tulevien virkamiesten ammattitaitoon.

Varsinaisissa ammattikouluissa olisi pyrittävä kasvattamaan käytännöllisiä kykyjä sekä pääelinkeinojen että teollisuusyrittelijäisyyden edistämiseen.

Kaikki uudistukset koulualalla sekä toiminnan että hengen suhteen ovat kehitettävät kansanvaltaisiksi, siten, että kouluylihallitus laajennetaan asettamalla siihen opettajiston ja johtokuntien valitsemia jäseniä ja että opettajille varataan tilaisuus koulua periaatteellisesti koskevain kysymysten ratkaisussa antaa järjestöjensä kautta lausuntonsa sekä että koululaki koko laajuudessaan muutetaan eduskuntalain luontoiseksi.

Kirkon ja valtion keskinäinen suhde

Kysymys kirkon ja valtion erosta on otettava harkinnan alaiseksi. Koska kumminkaan tällaista laajakantoista kysymystä ei voida pian ratkaista, niin on kirkollisella alalla saatava lainsäädännön kautta ajanvaatimia uudistuksia aikaan m.m. siten, että täydellinen uskonnonvapaus ja oikeus siviliavioliiton solmiamiseen on myönnettävä. Samoin on myös papiston palkkaus uudelleen järjestettävä siten, että virkatalot palkkaetuina ovat lakkautettavat ja palkat tasoitettavat ja suoritettavat kohtuullisena rahapalkkana.

Pappien ja muiden kirkollisten virkailijain ottaminen on jätettävä kokonaan seurakuntien asiaksi, joille on muutenkin varattava enempi vaikutusvaltaa kirkollisten kysymysten ratkaisussa.

Työväenkysymys

Työväenasiassa on kannatettava oikeutettuja vaatimuksia, kuten esim. työpäivän lyhentämistä huomioonottamalla työajan oikea käyttäminen, työväen suojeluslainsäädännön, työväen vakuutuksen y.m. kehittämistä niin, että työväen taloudellinen ja oikeudellinen asema tulee turvatuksi.

Työväestön kaupunkiin siirtymisen ja siitä johtuvan työttömyyden ehkäisemiseksi on maaseudun olojen kehittämisessä ryhdyttävä käytännöllisiin toimenpiteisiin huomioon ottaen, mitä tilattoman väestön asuttamisen edistämisestä on toisessa paikassa sanottu, samalla kun sellaiset työriidat, jotka häiritsevät yleistä menestystä, olisi alistettavat pakollisen sovinto-oikeuden alaisiksi.

Vaivaishoitoasetus

on muutettava sen turvissa eläjäin asemaa siveellisesti kohottavaksi. Mielivikaisten hoidon parantamiseksi on valtion avustuksella perustettava kunnallisia ja piirimielisairaaloita, jota paitsi valtion on entistä enempi rakennettava yleisiä keskuslaitoksia eri puolille maata.

Manttaalirasitukset

Kaikki tientekorasitus on siirrettävä manttaalilta yleisesti kaikkien veroa maksavien kansalaisten suoritettavaksi.

Valtion on otettava kyytilaitos huostaansa ja järjestettävä se itsensä kannattavaksi.

Vankien kuletus on myöskin valtion otettava huostaansa.

Verokysymys

Nykyiset välittömät verot, etupäässä maavero, ovat poistettavat ja sijaan asetettava yleinen, asteettain nouseva tulo- ja perintövero ja sitä täydennettävä varallisuusvero.

Varattomia kansaluokkia enimmän rasittavat, välttämättömille tarveaineille määrätyt tullit ovat mikäli mahdollista alennettavat.

Leimavero on myös uudistettava asteettain yleneväksi ja leimamaksut vähävaraisilta huojennettava tahi poistettava.

Maanhankinta tilattomille

Tilattomille on hankittava maata seuraavia periaatteita silmällä pitäen:

Kruununmaiden asuttamista ja omistusoikeuteen perustuvalle viljelykselle luovuttamista haittaavat esteet ovat poistettavat, jotta kaikki viljelyskelpoinen maa saataisiin käytetyksi itsenäisen järkiperäisen asutuksen ja viljelyksen hyväksi, samalla kuin yksityisiltä ja yhtiöiltä on ostettava sopivia maa-aloja pientiloiksi jaettaviksi.

Varat maan hankkimiseksi tilattomille välittää erikoinen, sitä tarkoitusta varten, joko valtion tahi yksityisten perustama asutusrahasto.

Pohjapääomaksi rahastolle on valtion luovutettava tarvittava määrä varoja.

Lainan vakuutena on rahastolle kiinnitetty maaomaisuus ja siinä olevat rakennukset.

Erikoisen, tämän toimenpiteen vuoksi perustettavan asutusviraston välityksellä ostettujen, tilattomille ositettaviksi aijottujen maa-alueitten hinnan suorittaa rahasto omilla korkoa kantavilla ja määrätyn ajan kuluessa kuoletettavilla obligationeilla tai rahana.

Asutusviraston välittämät viljelystilat luovuttaa rahasto pitkäaikaisia, alhaista korkoa juoksevia kuoletuslainoja vastaan tilattomille ja ovat mainitut viljelystilat kuoletusaikana rahastolle kiinnitetyt ja asutusviraston määräämien rajoitusten alaiset.

Uutistiloille on kuoletuksen ja koron suorittamisesta myönnettävä asutusviraston tarkemman harkinnan mukaan vapaavuosia, josta johtuva tappio on rahastolle valtion vuosittain korvattava.

Estääkseen ylläolevasta toimenpiteistä johtuvaa maan arvonnousua on mainittu nousu lainsäädäntötietä estettävä. Sopivin keino tämän saavuttamiseksi on pinta-alan ja maanlaadun perusteella laadittava asteettainen arvonnousuvero.

Ylläoleva asutustoiminta on toteutettava siinä laajuudessa, että jokainen maata haluava ja viljelemään kykenevä on tilaisuudessa sitä saamaan.

Torpparikysymys

Tämän kysymyksen järjestämisessä tulee puolueen toimia siihen suuntaan, että viljelijät tulevat saamaan omistusoikeuden torppiinsa. Järjestelyssä on otettava huomioon molempien asianosaisten oikeutetut vaatimukset.

Valtion ja kuntien on tätä järjestelyä edistettävä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Kruununmailla oleville torppareille on annettava tilaisuus saada torppansa itsenäisiksi perintötiloiksi.

Ettei tätä oikeutta voitaisi käyttää metsäkeinotteluun, on täten syntyneiltä uudistiloilta arvokkaammat puut, mikäli niitä ei tarvita talousrakennuksiin, valtion toimesta myytävä ja täten saaduista rahoista muodostettava erityinen rahasto, jota käytetään uudisasutuksen ja viljelyksen edistämiseksi.

Mikäli edellä olevaan omistusoikeuteen siirtymistä ei voida kaikkiin kruunun omistamilla mailla oleviin torppiin toteuttaa, on näiden torpparien oikeudellinen asema turvattava joko antamalla torpat perinnöllisellä vuokralla tai soveltamalla samoja oikeusperiaatteita kuin yksityisten maanomistajain maanvuokrauksesta on säädetty.

Maanviljelijäin ammattitaidon kehittäminen

Maatalousopetuksen hyväkseen käyttäminen on saatava yleisemmäksi maanviljelijäin kesken.

Kun kaikki, varsinkaan pienviljelijät eivät ole tilaisuudessa kartuttamaan tietojaan varsinaisissa ammattikouluissa, on koulujen ohella myöskin heidän keskuudessaan muilla keinoin koetettava herättää maahenkeä ja kehittää ammattitaitoa, m.m. edistämällä itseopiskelua ammattikirjastojen ja lukurenkaiden avulla, toimeenpanemalla lyhytaikaisia maatalouskursseja ja opintoretkeilyjä sekä edistämällä paikallista koetoimintaa maanviljelijäin keskuudessa.

Maanviljelijäin luotto-olojen parantaminen

Luottolaitoksia niin hyvin peruspääomaa kuin liiketarpeita varten on maanviljelijäin varalle aikaansaatava, kuten edellä on mainittu tilattoman väestön maanhankinnan yhteydessä.

Tämän lisäksi on valtion annettava apuansa pienviljelijäin kesken syntyneille osuustoimintayrityksille sekä edelleen tehokkaammin avustettava osuuskassojen keskuslainarahastoa.

Puuliikkeiden maanomistus

Kun valtion ja kunnan toiminnan kautta koetetaan saada itsenäisten maanviljelijäin lukumäärää ja hyvinvointia mahdollisimman suuressa määrässä lisääntymään, on ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotka estävät kylliksi ankarilla lainsäädöksillä vastaisuudessa itsenäisten maatilojen, kruunun uudistalojen ja vesiväylien joutumista tukkiyhtiöiden ja keinottelijain käsiin.

Tukkiyhtiöiden maatilat ovat otettavat erityisen tarkastelun alaiseksi ja määrättävä, että tilat järkiperäisesti hoidetaan ja missä ei niin tapahdu, on valtiolla oikeus pakkoluovutuksella ne ostaa.

Vesivoimain omistus ja käyttö

Koskien vesivoimain omistus ja käyttö on saatava lailla siten järjestetyksi, että niistä tulee valtiolle ja kunnille säilymään etuja, mitä varten on laissa määrättävä ne ehdot, joilla veden järjestelyn toimilupaa teollisuustarkoituksia varten on annettava.

Antamalla erikoissäännöksiä yhtiöitten oikeudesta omistaa maassa koskia, olisi ulkomaalaisten omistusoikeus niihin asetettava määrättyjen ehtojen alaiseksi.

Metsälaki

Metsien hävittämisen ehkäisemiseksi on säädettävä metsänkäyttö-oikeutta rajoittava laki, joka kieltää metsän sellaisen hakkaamisen ja metsämaan sellaiseen tilaan jättämisen, että metsän luonnollinen uudistuminen joutuu sen kautta vaaraan.

Samoin on kiellettävä nuoren kasvuisen havumetsän sellainen hakkaaminen, joka on ristiriidassa metsän järkiperäisen harventamisen kanssa.

Jotta tällaisen lain valvonta saataisiin tehokkaaksi, yksinkertaiseksi ja mahdollisimman halvaksi, on asetusta valvomaan asetettava erityiset kunnalliset metsälautakunnat, joiden apuna tulisi kruunun palvelijain olla.

Metsäkauppojen nojalla toimitettavista hakkauksista on ostaja velvoitettava tekemään metsälautakunnalle ilmoituksen.

Metsästysasetus

Metsästysoikeus on kaikille Suomen kansalaisille luvallisella metsästysajalla vapaa kruunun metsissä sekä yksityistenkin metsämailla oman paikkakunnan vakinaiselle maanviljelysväestölle sellaisena vuoden aikana, jolloin ei siitä ole haittaa maanviljelykselle eikä karjanhoidolle.

Rauhoitusajat, pyyntitavat ja laajennettu metsästysoikeus on paikallisia oloja silmällä pitäen ja huomioon ottaen hyödyllisen metsänriistan säilyminen tarkoin määriteltävä laissa ja kunnallisten paikallissäädösten kautta.

Kalastusoikeus

Kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus harjoittaa vapaasti kalastusta kruununmailla olevissa joissa ja järvissä.

Yksityisten kalavesille olisi paikalliselle lainsäädännölle annettava mahdollisuus järjestää itse kalastusolonsa, huomioon ottaen kaikkialla, että ryöstökalastus on lainsäädännöllä pyyntitapojen ja rauhoitusaikojen ja alueiden järjestämisen kautta paikallisia oloja silmällä pitäen estettävä ja kalan säilymistä on valtion edistettävä siitoslaitoksia avustamalla.

Palvelijain palkkausasetuksen muuttaminen

Palkkaussääntö on lähimmässä tulevaisuudessa kokonaan uudistettava yhtäläisesti isäntäväen ja palvelijain etua silmällä pitäen.

Vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutus

Valtion on järjestettävä ja ylläpidettävä pakollinen vanhuuden ja työkyvyttömyyden vakuutuslaitos, johon on kaikkien veronmaksukykyisten kansalaisten maksettava tulojensa ja varallisuutensa mukaan.

Tästä laitoksesta olkoon jokainen kansalainen oikeutettu saamaan jonkun vissin alimman määrän vuotuista eläkettä niin pian kuin hän on menettänyt työkykynsä tai osan siitä, eli täyttänyt jonkun vissin säädetyn ijän, esim. 60 vuotta.

Leskien ja orpojen elämä turvattakoon myös tämän laitoksen kautta.

Tämä vakuutuslaitos on asetettava eduskunnan täyden valvonnan alaiseksi.

LISÄYS

Maalaisliiton keskuudessa oli suunniteltu puolueohjelman täydellinen tarkastus toimitettavaksi jo viime syksynä 1917 pidettävässä puoluekokouksessa. Kun oli kuitenkin yht'äkkiä käytävä uusiin vaaleihin ennen kuin koko puolueohjelman tarkastus voitiin suorittaa, päättivät Keskushallinto ja Eduskuntaryhmä yhdessä vuoden 1917 vaaleja varten julkaista erikoisen vaaliohjelman, laatien sen tilanteen vaatimuksia silmällä pitäen.

Tähän liitetään mainitusta vaaliohjelmasta ne kohdat, joita ei varsinaisessa ohjelmassa ole sanottuna.

Tämä ei tietysti muuta puolueohjelmaa, vaan on sille selittävänä täydennyksenä. Ohjelma ja tämä lisäys yhdessä selvittävät sitä toimintapohjaa, jolle nykyinen Maalaisliiton toiminta perustuu.

Suomen vastainen valtiollinen asema

Sota on luomassa Eurooppaan uudet kansainväliset olot. Sodan yhdeksi lopputarkoitukseksi ovat kaikki sotivat vallat vuosien kuluessa julistaneet Euroopan kaikille kansoille täydellistä itsemääräämisoikeutta. Venäjän vallankumous, luodessaan Venäjän kansan hartioilta vuosisatojen itsevaltiuden, on tämän periaatteen omaksunut ja Suomeen nähden jo julki lausunut.

Suomen kansa on kieltämättä kaikista Euroopan pikkukansoista ensimäisten etuoikeutettujen riveissä mahdollinen saamaan täydellisen itsemääräämisoikeuden. Meillä on verrattain korkea kansansivistys. Valtiollinen kehityksemme arvostellaan tunnustusta ansaitsevaksi. Suomen kansan osuus historiallisessa elämässä Pohjoismaissa, on osoittanut lujuutta ja kansallista elinvoimaa, joka on aivan ratkaisevasti vaikuttanut Pohjois-Euroopan valtiolliseen ja kulttuurielämään. Valtiollisen, taloudellisen ja sivistyksellisen ahdistuksen alaisena on Suomen kansa vuosisatojen kuluessa kasvanut ja varttunut karussa maaperässä hitaasti, mutta varmasti. Mitä enempi vieras valta on ahdistanut, sitä varmempana ja itsetietoisempana on vapaudenajatus tämän kansan sydämissä kasvanut.

Sen ilmilausumisen hetki on nyt tullut. Eurooppa on hirvittävän sodan kautta saanut oppia tuntemaan kansojen vapauden kultaisen kaipuun. Kansojen vapaudessa on tulevan rauhan ehdottomimmat takeet.

Kun Suomen Eduskunnalla tulee olemaan kaiken todennäköisyyden mukaan tehtävänä Suomen valtiollisen elämän johtajana toimia maamme vastaisenkin valtiollisen aseman järjestäjänä, on Maalaisliiton vaaleihin käydessään määrättävä suuntamerkkinsä: katsotaanko edullisemmaksi jäädä edelleen riippuvaan asemaan toisesta ylivoimaisesta valtiosta, vai onko tullut aika pyrkiä toteuttamaan Suomen itsenäisyyttä.

Tässä suhteessa katsomme, että Suomen vastaisen valtiollisen aseman järjestämisessä on asetettava päämääräksi, johon on pyrittävä, maamme riippumattomuus mistään muusta emävaltiosta ja saatava siihen kansainväliset takeet.

Edellyttäen sitä mahdollisuutta, että Euroopan olojen uudelleen järjestelyssä tulee eri kansallisuuksien välillä muodostettavaksi valtioliitto, johon Suomikin yhteisen turvallisuuden ja etujen pohjalla voisi liittyä, tahi muita sopimuksia saattaisi tulla kysymykseen, on tällaisten asiain käsittely ja päätösvalta kuuluva Eduskunnalle, joka niistä päättää.

Hallitusmuoto

Suomi on muodostettava tasavallaksi.

Korkein lainsäädäntö- ja valtiovalta tulee olla Eduskunnalla.

Korkeinta hallintovaltaa käyttämään on asetettava määrävuosiksi kansanäänestyksellä valittava presidentti.

Toimeenpanevaksi hallintoelimeksi on järjestettävä ministeristö, jonka jäsenet presidentti nimittää Eduskunnan luottamusta nauttivista henkilöistä ja jotka ovat Eduskunnalle toimistaan edesvastuulliset.

Presidentille on annettava lainsäädäntöasioissa rajoitettu veto-oikeus eduskunnan päättämiin lakeihin nähden ja maan hallitsemiseen nähden huomattavan laajat valtuudet.

Eduskunnan tarkastusoikeus maan hallintoon tulee olla rajoittamaton.

Sotalaitos

Suomen ei pidä pyrkiä pitämään voimassa mitään sotaväkeä, jota voitaisiin syystä tai toisesta käyttää maan rajojen ulkopuolelle tapahtuviin valtaushyökkäyksiin.

Maan vapauden turvaksi kutsutaan maan miehinen väestö vaaran maata uhatessa aseisiin puollustamaan maata, tai sisäisten epäjärjestysten sattuessa tarvittava määrä pitämään yllä järjestystä.

Paitsi tätä on pidettävä yllä vakinainen, joko palkattu, tahi arvottu kansalliskaarti, jonka miehistöstä tarvittaessa otetaan maanpuollustus-väen päällystö.

Elintarvepolitiikka

Taistelu maanviljelystuotannon ja samalla koko maaseudun taloudellisen elämän elinehtojen puolesta ja niitä vastaan on nyt joutunut taloudellisten ja yhteiskunnallisten puoluetaisteluittemme keskeisimmäksi kysymykseksi. Se suunta, jota maamme taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on viimeisinä vuosikymmeninä noudatellut, on vienyt ensinnä kaupungin kukoistukseen ja viljelyselämän johdonmukaiseen häviöön. Maalaisliitto on aina pitänyt peloittavana kansallisena vaarana tällaista kehitystä. Nyt on vihdoin maanviljelysväestön omat silmät alkaneet hieman avautua huomaamaan, miten väärin kaupungit ja niihin keskittyvät talous- ja kulttuurimahdit ovat käyttäneet valtaansa. Ja monet ovat alkaneet huomata, että elintarvetuotannon vaihettaminen puutavara- y.m. teollisuustuotantoon, on ollut surkea erehdys. Tarvittiin kuitenkin nämä sotavuodet opettamaan, ennen kuin päästiin tajuntaan, että esim. sellainen rajahintapolitiikka, jota sosialistit ja porvaristomme on noudattanut, vei lopulta kansalliseen nälkään.

Kaiken tämän kautta on Maalaisliiton yhteiskuntataloudellinen käsitystapa alkanut saada yhä laajenevaa tunnustusta. On jo täytynyt ruveta myöntämään, että kun me ajamme maanviljelyksen etuja, se ei ole vain erään ammattiluokan, vaan kaikkien Suomen leiväntarvitsijain etuja. Vieläkin turvaavat sosialistit ja suuri osa porvaristoa elintarvetuotannon lisäämisessä pakkokeinoihin. Meidän vakaumuksemme on se, että vapaudessa elintarvetuotantokin parhaiten kukoistaa. Kun vain keinottelun estää ja laskee maanviljelyksen toimimaan mahdollisimman vapaasti, saadaan ilman epäilystä pian havaita, miten tuotanto nopeasti lisääntyy ja hinnat laskevat.

Maalaisliittolaiset katsovat olevan syytä johdonmukaisemmin toimia siis tuotannon lisäämiseksi kaikilla maanviljelyksen aloilla, ja pyrkiä vapautumaan liiaksi tukahuttavasta rajahintapolitiikasta, joka tähän saakka on jo osoittanut sangen epäilyttäväksi keinoksi kansan tyydyttämiseksi elintarpeilla,

Maaseutu elinkeskuksena

Maaseutu on maanviljelyksen elinkeskus, kuten kaupunki on kaupan ja teollisuuden.

Jos maanviljelys kannattaa hyvin, jos sen harjoittajat nauttivat arvon antoa, ovat sivistyneitä ja yhteistunnon elähyttämiä, syntyy maanviljelyskeskuksissa voimakas yhteiskunnallinen elinvoimantunne.

Silloin löytävät sieltä hyvinvointinsa kaikki ne lukuisat ammatit, joita yhteiskunta toimeen tullakseen tarvitsee. Samoin ikään se työvoima, jota kehitystilassa oleva maanviljelys niin runsaasti tarvitsee, löytää siellä työtä, viihtymystä ja hyvän toimeentulon ehdot.

Siten luokkasuhteet sosialistis-porvarillisessa merkityksessä häviävät silloin, kun ihmiset pääsevät hoitamaan riidattomasti ja yhteisvoimin yhteiskuntamme luonnollisinta ja tärkeintä elinjuurta, emäjuurta: maanviljelystä.

Tälle pohjalle näissä asioissa rakentaa Maalaisliitto jatkuvan työnsä. Maanviljelystaloudellisen elinjuuren ympärille se tahtoo luoda uuden, tulevaisuuden terveemmän yhteiskunnan maaseudulla.

Maanvuokraajain tilan järjestely

Vuoden 1916 vaalien edellä julkaisi Maalaisliitto tässä asiassa hyväksytyn vaaliohjelman, jonka ponnet kuuluvat näin:

Ne yleiset periaatteet, joita olisi otettava huomioon torpparivapautusta toimeen pantaessa, on koottu seuraaviin ponsiin, joissa lausuttujen periaatteiden noudattaminen tätä asiaa Eduskunnassa valmisteltaessa, olisi otettava huomioon:

1. Torppariväestö on itsenäisen pienviljelijän ja talonpojan rinnalla Suomen maanviljelyksen ja maaseudun oikeata ydinväestöä, jonka edut ovat näiden kanssa rinnan, saman arvoisina valvottavia yleisetuja ja sellaisina lainsäädännössä ja yhteiskuntaeIämässä käsiteltäviä.

Maanviljelystä harjoittavan ja siitä elävän torpparin tilaltaan häätäminen, saattamatta häntä edelleen tilaisuuteen ammattiaan itsenäisesti harjoittaa, on yhteiskunnallinen rikos, jonka tapahtumista on kaikilla valtion ja yhteiskunnan käytettävissä olevilla keinoilla estettävä.

Mutta torpparin erikoisetu ei saa, jo vanhentuneitten vuokraehtojen kautta, taas olla esteenä olojen oikeudenmukaiselle kehittämiselle sopusoinnussa yhteiskunnan ja maanomistajan oikeutetun edun kanssa.

Yhteiskunnan, maatalouden, kansallistalouden ja maanviljelysväestön edun kannalta ei sellaisten pienviljelmäin, joita tähän saakka ja vielä nykyäänkin torpanviljelykset edustavat, lukumäärä saa jatkuvasti vähentyä, vaan on entisten olemassaolo ja uusien perustaminen turvattava vuokralainsäädännön sitä tarkoittavain uudistuksien ja viljelmäin itsenäisiksi tiloiksi ostojen kautta.

2. Vuoden 1909 maanvuokra-asetuksen alaisiksi kuuluvat torpat ja mäkitupa-alueet on yleensä erityisen lainsäädännön ja valtion rahallisella avustuksella saatettava tilaisuuteen vuokra-oikeudella hallita edelleen viljelystiluksiaan ja asuntotonttejaan tahi ostamaan ne omikseen.

Periaatteena tämän asian järjestelyssä on pidettävä sitä, että kukin pientila tai vuokra-alue on pysytettävä erityisenä viljelmänä, jota ei saa toisen kanssa yhdessä asuttavaksi yhdistää.

3. Jos vuokranantaja omien kotiviljelystensä järjestelyn vuoksi tarvitsee vuokralla olleet maat sopimusajan loputtua ottaa omaan viljelykseensä niin välttämättömästi, että vuokralautakunta katsoo sen oikeutetuksi, on vuokranantajan lunastettava vuokran uudistamisoikeudet hinnalla, jonka asianomaiset voivat keskenään sopia ja elleivät sovi, määrää ne vuokralautakunta. Tilanomistaja voi tällaisessa tapauksessa kuitenkin tarjota vuokramiehelle toisen vastaavan vuokra-alueen jonka vuokralautakunta katsoo tyydyttävän kohtuullisia vaatimuksia.

Jos vuokramies kieltäytyy vastaanottamasta näin tarjottua uutta vuokra-aluetta, joka on arvosteltu kohtuudella vastaavan entistä, on maanomistaja vapaa muusta, mutta on hänen vuokramiehelle korvattava tilalla tehdyt parannukset, jotka ovat torpparin itse tekemiä, tahi oikeudellisesti omistamia.

4. Vuokratilan vaihtuessa, kun siirto tulee kysymykseen, vastaavat asianomaiset ja valtio kolmijakoon siirtokustannukset.

Vuokratilan itsenäiseksi oston tapahtuessa, suorittaa valtio jako- ja siirtokustannukset, joista puolet sopivan ajan kuluessa peritään omistajalta takaisin valtiolle.

5. Perinnöksi annettu torppa on ilman lunastusta eroitettava sen omistajalle itsenäiseksi tilaksi.

6. Vuokraviljelmän aluetta älköön maanomistaja vähentäkö, ilman vuokraajan suostumusta, elleivät siihen hänen kotiviljelystensä järjestelyseikat anna pätevää ja hyväksyttävää syytä.

7. Vuokrasopimusta ei vuokramies ole oikeutettu vaatimaan uudistettavaksi:

  • jos maanomistaja edellä mainituista syistä ja tavalla varaa tiluksen itselleen;
  • jos vuokramiehelle on jo muuten niin paljo viljelysmaata, että hän voi siinä itsenäistä viljelystä harjoittaa;
  • jos vuokramies aiheettomasti kieltäytyy vastaanottamasta toista vuokra-aluetta jonka maanomistaja on tarjonnut ja vuokralautakunta hyväksynyt;
  • jos hän on viljelyksen niin laiminlyönyt, ettei häntä ole yhteiskunnan kannalta katsoen syytä pidättää maanviljelyksessä.

8. Elleivät asianomaiset sovi, määrätköön vuokralautakunta vuokraehdot kohtuuden mukaan.

9. Lyhin vuokra-aika vanhaa vuokraoikeutta uudistettaessa määrättäköön 25 vuodeksi, elleivät asianhaarat, kuten asianomaisten välinen sopimus tahi muu syy, jonka vuokralautakunta katsoo vaikuttavaksi, aiheuta lyhempää vuokra-aikaa hyväksymään.

10. Jos vuokrasopimuksen uudistettua jompikumpi asianosainen haluaa ostaa tahi myödä vuokra-alueen toiselleen, saattaa se tapahtua vapaan välisopimuksen kautta, jolloin kumpasellakaan ei ole oikeutta pakoittaa toistaan muuttamaan voimassaolevaa sopimusta. Jos tällaisen kaupan syntyessä käytetään valtion välitystä, alistetaan siitä syntyvä tila pienviljelystiloista säädetyn lain alle.

11. Milloin vuokramiehellä on metsänkäyttöoikeus, eikä sitä uudestaan sopimuskirjassa muuten tarkemmin määritellä, sekä milloin tilalla riittävästi kotitarpeeksi metsää on, olkoon metsänkäyttö-oikeus alistettava vuokranantajan metsänhoidollisen suunnitelman alle.

12. Vuokraehdot on aina kymmenen vuoden kuluttua tarkistettavat ja uudestaan määrättävät, jos jompi kumpi asianosaisista niin tahtoo. Sillä välin tapahtunut arvojen vaihtuminen on laskettava puoleksi kumpaisenkin asiakumppanin hyväksi tai vahingoksi. Vuokraehtojen uudestaan määräämisen toimittaa vuokralautakunta.

13. Vuokratilaa myytäessä sen entiselle vuokraajalle vuokra-ajan loputtua, on hintaa määrättäessä maan ansioton arvonnousu laskettava tässä tapauksessa puoli kumpaisenkin hyväksi, milloin vuokrasuhteitten määrittelyssä ei ole mahdollisesti toisin edellytetty.

Maalla tehdyt parannukset on laskettava vuokraajan hyväksi, huomioon ottamalla se hyöty mitä vuokraaja mahdollisesti jo on saanut hyväkseen nauttia.

14. Kun vuokramies lunastaa vuokra-alueen, tahi sitä vastaavan viljelystilaksi, saakoon siihen valtiolta lainaa 4/5 koko lunastussummasta. Rahan vastikkeeksi voi valtio käyttää näiden tilojen maksuvälineinä 5 pros. obligationeja.

Maanviljelijälle jäävä velka suoritetaan 10 vuoden kuluessa sekä sille korkeintaan 5 pros. korko.

Valtion laina järjestetään maksettavaksi siten, että ensimäisten 10 vuoden aikana maksetaan lainalle 4 1/2 pros. korko; sittemmin kuoletetaan päävelka 40-50 vuoden kuluessa, jolla ajalla maksetaan edelleen jälelläolevalle velalle edellämainittu korko.

Maanhankinnasta tilattomille

viitataan Maalaisliiton ohjelmaan.

Tukkiyhtiöiden maanostot ehkäistävä

Maamme maatalousoloja uhkaa nykyään suuri vaara puutavarayhtiöiden maanostotoimenpiteitten kautta. Sen kautta vähenee itsenäisten maanomistajain luku sen sijaan kuin kansan ja maan etu vaatisi niiden voimakasta lisäämistä.

Maalaisliitto lähtee siitä edellytyksestä, että pienviljelyksen edistäminen on sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti tärkeä edistyskysymys, katsoo kaikenlaisen maanomistuksen harvoihin käsiin keskittymisen merkitsevän yhteiskunnallista vaaraa.

Viittaamme, mitä Maalaisliiton ohjelmassa asiasta on tältä kannalta katsoen sanottu.

Työväen lainsäädäntö

Niin kauan kuin olot olivat kokonaan, tahi suureksi osaksi patriarkalisella kannalla maaseudullamme, ei varsinaista työväen lainsäädäntöä pidetty ollenkaan tarpeellisena. Mutta mikäli olosuhteet ovat kehittyneet sellaisiksi, että kapitalistinen suurteollisuus ja kaupunkien ylivoimainen kasvu ja uusien yhteiskuntaolojen muodostuminen sen vaikutuksesta ovat kokonaan järkyttäneet oloja, sikäli on maaseudun työväen elämän ehtojen järjestäminen, myöskin lainsäädännön kautta astunut vaativana päivänjärjestykseen.

Maaseutuoloille ominaisena on pantava painoa erittäin siihen, että talonpojat, pienviljelijät, maanvuokraajat, käsityöläiset ja pienemmät teollisuuden harjoittajat edustavat samassa persoonassa työnantajaa ja tekijää. Suurkapitalismi toisaalta, teollisuussosialismi toisaalta käyvät leppymätöntä sotaa näitä maaseudun tuotantomuotoja vastaan. Tämä hävityssota käy taloudellista ja yhteiskunnallista tietä, kysymättä seurauksia. Samalla kuin suurkapitalismi ja teollisuussosialismi järjestelmällisesti vievät taloudellisen pohjan tällaisen yritteliäisyyden alta, synnyttävät ne uusia yhteiskunnallisia ristiriitoja, vieden myöskin yhteiskunnallisen pohjan näiltä tuottajaluokilta, yrittämättäkään valmistaa niille uutta yhteiskunnallista olemisen perustusta.

Tämä maaseudun luonnollisen tuotantoelämän kahdelta taholta tapahtuva sortaminen aiheuttaa välittömästi kannattamattomuuden vaikutukset myöskin näiden tuotantoyritysten työväen palkkaukseen. Taloudellinen kituuttaminen pitää niin ollen maalaistyöväen, yhdessä työnantajainsa kanssa usein sellaisella yhteiskunnallisella sivistystasolla, että jäävät kaikissa tilansa parantamisyrityksissä riippumaan juuri niistä yhteiskunnallisista joukkovoimista, jotka pääasiassa hyötyvät siitä, että näiden tila on sellainen, etteivät kykene itseänsä auttamaan. Niin kulkevat talolliset ja muut maanomistajat porvariston valtiollisessa talutusnuorassa, vastustaen kaikkea työväen lainsäädäntöä. Niin kulkee maalaistyöväki sosialidemokratien äänestysjoukkona, vaikka näiden tähän astinen työ on ollut maatyöväen todellisille eduille osittain aivan vastustava, osittain nollan arvoinen, samalla kun teollisuus- ja kaupunkityöväki on saanut hyvinkin suuria etuja.

Maalaisliitto on aina pitänyt myöskin maalaistyöväen maaseudulla ja eritoten maanviljelyksessä pysyttämistä tämän työväen omain elämänetujen kannalta tärkeänä asiana. Tämä on sitä Suomen väestöä, jonka elämä on turvattava kansallisuutemme varmimpana säilyttäjänä.

Yhteiskunnallista rauhaa ei saavuteta sillä, että työväen ihmisyys- ja taloudellisia vaatimuksia umpimähkään vastustetaan ja ehkäistään, enempää kuin silläkään, että kapitalistien toimintavapaus äärimpään määräänsä rajoitetaan.

Yhteiskunnalle hyödyllinen työ ja sen tekijät, olkoon kysymys ruumiillisen tai henkisen työn tekijöistä, on asetettava yhteiskunnan suojeluksen alaiseksi. Työntekijä on yhteiskunnallisen ja kansallisen pääoman kallein perusarvo. Työntekijän terveys, vapaus, oikeus määrätä työnsä hinta suhteessa yhteiskunnan etuun, on lainsäädännön kautta taattava. Yhteiskunnan on oman etunsa vuoksi pidettävä huoli siitä, että sen hyödyllisille jäsenille taataan työnteon ja siitä johtuvan hyvinvoinnin mahdollisuudet.

Mutta toiselta puolen on yhteiskunnan taattava työnantajalle ne ehdot, joiden alaisena hän saattaa tehdä sitoumuksia tuottamansa tavaran valmistajana siten, ettei työntekijäin taholta tapahtuvat mielivaltaiset työvälisopimuksien rikkomukset ja muut lakiin perustamattomat kieltäytymiset ja rettelöimiset saa tapahtua lain siitä estämättä. Koko Suomen yhteiskunnan etu vaatii, että työrauha ja tuotantorauha lailla säännöstellään silmällä pitäen yhteiskunnan terveen, kansanvaltaisen kehityksen ehtoja.

Samoin vaatii Suomen yhteiskunnan etu, että työväen lainsäädännön kautta työehdot laissa määritellään; yleinen vanhuus- ja työkyvyttömyys-, tapaturma- ja sairausvakuutus säädetään toimeenpantavaksi valtion ja kansalaisten keskinäisellä kustannuksella ja ulotettuna koko kansaan.

Manttaalirasituksissa ja verouudistuksessa sekä koulukysymyksessä

viitataan Maalaisliiton ohjelmaan.

Tämän yhteydessä lausuttakoon kuitenkin, että koska taloudellisten arvojen nopea muuttuminen on saanut kansakoulunopettajat maaseudulla suorastaan puutteen alaiseen tilaan, on Maalaisliiton Eduskuntaryhmä jo edellisillä valtiopäivillä anonut kansakoulunopettajille valtiovaroista n. 100 prosentin kalliinajan palkan korotusta, jota on jatkettava siksi kunnes elinkustannukset laskevat.

Opettajain palkkauksen uudistus vakinaisesti on toteutettava kansakoulu-uudistuksen yhteydessä, joka on otettava viipymättä päiväjärjestykseen.

Maanviljelysvirkailijain palkat

Huonon palkkauksen vuoksi jättävät kykenevämmät maanviljelysvirkailijat toinen toisensa jälkeen paikkansa, siirtyen paremmin palkatuille aloille.

Maanviljelys on kuitenkin nopeasti kehittymässä toimeksi, johon Suomessa pitää kiinnittää valtion uhrauksin yhä enempi parhainta tieteellisesti tähän ammattiin perehtynyttä voimaa. Maalaisliitto katsoo tämän Suomen maatalouden yhdeksi kaikkein tärkeimpiä kehitysehtoja ja vaatii, että maatalousvirkailijain palkkaus tulee lisätyksi niin tuntuvasti, että tähän toimeen voi taloudellisesti kiinnittää maan parhaita kykyjä.

Maaseudun terveysolot ja sairashoito

Maaseudun terveysolot ja lääkäritoimi ovat jo liian kauan olleet syrjään sysättyinä, muka tärkeämpien yhteiskunnallisten edistyskysymysten tieltä. Maalaisliiton kannalta on näihin seikkoihin ruvettava voimalla tarttumaan käsiksi, vaatien valtion puolelta:

a) voimakasta toimintaa terveysolojen tarkastamiseen ja siten tarpeelliseksi katsottavien uudistusten toteuttamiseen;

b) sairashoidon, erittäin maalaiskuntain kunnallissairaalain, keuhkotautihoitolain ja mielisairashoitolain perustamiseen valtion rahallisella avustuksella;

c) maaseudun kunnanlääkäri-palkkaus-kysymyksen valtion puolelta kehittämiseksi ajanvaatimuksia vastaavalle kannalle.

Järjestystä maahan

Maalaisliitto vaatii lujaa järjestystä maahan. Kotimaisen hallituksen on saatava itselleen järjestyksen pitoon nähden täydet valtuudet ja käytettävä niitä. Vierasta, maan rajojen ulkopuolelta tuotua voimaa ei saa käyttää Suomessa enempää eräiden luokkavapauksien hankkimisen apureina kuin minkäänlaisen Suomen kansalaisten väliseen järjestyksenpitotoimeen. Suomessa on ehdottomasti näissä asioissa turvattava omiin voimiin.