Piraattipuolueen talous-, kunta- ja perusturvaohjelma

1. Taloudellinen vakaus ja kasvu

Piraattipuolue toimii perinteisen talouspoliittisen jaottelun ulkopuolella, eikä suoraan ota kantaa valtiontalouden kokoon tai vastaaviin kysymyksiin. Oikeudenmukaisen talouspolitiikan perusteena on koko yhteiskunnan etu ilman eri ryhmien vastakkainasettelua.

Suorista yritystuista, mukaan lukien kansalliset maataloustuet, on pääosin luovuttava. Yritystuet aiheuttavat tehottomuutta, ovat kuluttajien kannalta vahingollisia ja altistavat korruptiolle. Maataloustuet ovat täysin liioiteltuja verrattuna alan painoarvoon nykyaikaisessa taloudessa. Poistamalla suurin osa yritystuista ja kansallisista maataloustuista saavutettaisiin merkittävät säästöt.

Verotuksen yksinkertaistaminen on tarpeen, sillä järjestelmää on kokonaisuudessaan liki mahdoton ymmärtää ja sen vuoksi kansalaisen oikeusturva verotusasioissa on heikko. Nykyinen verotusjärjestelmä vaatii usein ulkopuolisen verotusasioihin erikoistuneen apua, jotta kaikki asiaankuuluvat verovähennykset saadaan hyödynnettyä. Verosuunnittelun tarvetta on siis vähennettävä.

Yritysten verotusta on yksinkertaistettava poistamalla erilaisia verovähennyksiä. Tästä yrityksille koituva verojen kohoaminen on korvattava veroprosentteja vastaavasti alentamalla. Yritysverotuksessa on siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa verotetaan vain ulos jaettua rahaa. Tämä kannustaa tehokkaampaan ja järkevämpään toimintaan. Myös yksityishenkilöiden verotuksesta on pyrittävä poistamaan verovähennyksiä. Lisäksi henkilökohtainen konkurssi on tehtävä mahdolliseksi.

2. Perustulo

Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista rahoitusta, sillä tuki korvaa suuren osan nykyisistä tuista.

Perustulo helpottaa erityisesti epäsäännöllisten tulojen saajia kuten pienyrittäjiä, opiskelijoita ja pätkätyöläisiä, sillä tulojen saanti ei leikkaisi perusturvaa tai edellyttäisi tukien uudelleen anomisia, kuten nykyisessä järjestelmässä, vaan kaikki palkkatulo kasvattaisi käteen jäävää summaa.

Sosiaaliturvan asiakkaiden tilitietojen järjestelmällistä tutkimista ei voida hyväksyä, sillä se loukkaa räikeästi yksityisyydensuojaa. Perustulon käyttöönotto vähentää tarpeetonta byrokratiaa ja yksityisasioiden ruotimista.

Piraattipuolue kannattaa perustulojärjestelmän käyttöönottoa usean vuoden kestävänä siirtymäaikana, jossa vähitellen siirretään opintoraha, vähimmäismääräiset sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, perustoimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kansaneläke, takuueläke, kotihoidon tuki ja asumistuki perustulon piiriin. Perustulon rahamäärä tulee määräytymään sen mukaan, millainen taso osoittautuu riittäväksi sitä nostavien toimeentulolle ja parhaiten edistää työmarkkinoiden toimivuutta.

Byrokratian vähentämiseksi jo ennen perustuloon siirtymistä korvataan opintotuen asumislisä ja eläkkeensaajan asumistuki yleisellä asumistuella.

Lähtökohtana tulee olla nykyinen perustoimeentuloturvan taso. Lapsilisät tulee säilyttää erillisinä. Perustulo ei vaikuttaisi ansiosidonnaisiin etuuksiin, jotka rahoitettaisiin pääosin vapaaehtoisin vakuutuksin.

3. Parempi palvelurakenneuudistus

Ei ole yhtä oikeankokoista kuntaa, eikä yhtä oikeaa kuntamallia. Suomessa on kaiken kokoisia kuntia, jotka hoitavat asiat hyvin ja kestävästi. Sosiaali-, terveys- tai muidenkaan palveluiden järjestämistä ei pidä ylhäältä päin pakottaa yhteen muottiin. Kunnille on sallittava liikkumavaraa kokeilla erilaisia käytäntöjä, jolloin parhaimmat käytännöt leviävät muihin kuntiin. Tämä merkitsisi, ettei palvelutaso olisi kaikkialla täysin yhdenmukainen, mutta toisaalta palvelutason parantaminen olisi aina mahdollista omaksumalla toisilta kunnilta hyviksi osoittautuneita käytäntöjä.

Piraattipuolue esittää siirtymistä maakuntahallintoon, johon kunnat voisivat liittyä vapaaehtoiselta pohjalta.

Maakuntahallintoon kuuluisi suorilla vaaleilla kuntavaalien yhteydessä valittu maakuntavaltuusto Kainuun hallintokokeilun esimerkin mukaisesti. Kunta voisi myös jättäytyä maakuntahallinnon ulkopuolelle ja huolehtia palveluistaan itsenäisesti.

On estettävä tilanteet, joissa suurin osa kunnan budjettivallasta on tosiasiassa kuntayhtymien valtuustoilla, joita ei valita suoralla vaalilla. Myös kuntayhtymiä tulee voida muodostaa jatkossakin, mutta taloudelliselta painoarvoltaan suurille kuntayhtymille tulisi valita valtuusto suoralla kansanvaalilla kuntavaalien yhteydessä.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa tuottaa palveluja. Yksityistäminen, ulkoistaminen kilpailutuksen tai palvelusetelien kautta ja kokonaan julkisesti tuotettu palvelu ovat kaikki varteenotettavia vaihtoehtoja. Tiedon ja kokemusten jakaminen sekä monimuotoisuuden salliminen ovat nykyaikaiseen yhteiskuntaan sopiva toimintatapa.

4. Ennaltaehkäisy painopisteeksi

Kaiken terveydenhoito- ja sosiaalityön lähtökohtana on oltava ennaltaehkäisevä hoito. Siihen tulee suhtautua investointina, jonka avulla terveys- ja sosiaalihuollon kustannuksia saadaan pidemmällä aikajänteellä hillittyä. Ennaltaehkäisyn avulla ehkäistään haasteellisia terveydellisiä ja sosiaalisia tilanteita, jotka pitkittyessään tuottavat niin taloudellisia kuin inhimillisiä tappioita.

Osana ennaltaehkäisyä ovat laadukkaat neuvolapalvelut sekä peruskoulun oppilashuoltopalvelut.

Alle 25-vuotiaille nuorille tulee tarjota ilmainen ehkäisy estämään niin sukupuolitauteja kuin ei-toivottuja raskauksia. Kuntien tarjoamat ilmaiset ehkäisyvälineet eivät voi perustua pelkästään nuorten naisten hormoniehkäisyyn, vaan nuorille pitää tarjota myös kondomeja. Hormonaaliset ehkäisymuodot eivät sovi kaikille, eivätkä ne ehkäise sukupuolitauteja.

Vankeinhoidossa tulee nostaa rangaistusajan kuntouttavan toiminnan puolta. Mielenterveyshoidon sekä päihde- ja sosiaalisen kuntoutuksen tulee olla tärkeänä osana rangaistusajan palveluita uusimisriskin vähentämiseksi. Huoltosuhteiden on jatkuttava saumattomasti myös vankeuden päätyttyä.

5. Työllisyyden parantaminen

Valtio ei voi säädellä, miten ihmisten tulee elämänsä elää. Ihmiset pysyvät työelämässä, jos ovat terveitä ja kokevat työnsä mielekkääksi, eivät valtion eläkeikäpäätöksillä.

Sosiaaliturvajärjestelmän radikaali yksinkertaistaminen perustuloon siirtymällä tekisi kaikesta työnteosta kannattavaa. Mikä tahansa työ olisi lisätuloa, eikä johtaisi ongelmiin tukibyrokratian kanssa. Myös työsopimusjärjestelyistä on tehtävä joustavampia. Kun perustulo on saatu käyttöön, työehtosopimusten yleissitovuudesta voidaan luopua.

Työnantajalle ilmaista pitempikestoista työharjoittelua ei tule tukea valtion tai kunnan varoista, sillä järjestelmä suorastaan kerjää väärinkäytöksiä. Tukien osuus tulee olla enintään puolet työntekijän palkkauskuluista.

Eläkeiän kohoaminen merkitsee käytännössä nuorten työllistymisen vaikeutumista. Nuorten parempi työllistyminen – sekä työn määrän kasvu, että työsuhteiden laadun paraneminen – ehkäisee syrjäytymistä. On tärkeämpää ehkäistä nuoren ajautuminen kymmenien vuosien syrjäytymisputkeen kuin pitää kuusikymppinen töissä pari vuotta pidempään. Tästä syystä nuorten parempi työllistäminen tulee asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi eläköitymisiän kohottamiseen nähden.

Opiskelijat ovat jo hyvin mukana työelämässä. Tarkkaan aikataulutetut ja yhdenmukaistetut putkitutkinnot eivät ole tie menestykseen nykyaikaisessa taloudessa. Monimuotoisuus ja erilaisten mallien kokeileminen tulee sallia korkeakoulumaailmassa samoin kuin muillakin yhteiskunnan osa-alueilla.

Opintotuen tulorajat pitää poistaa jo ennen perustuloon siirtymistä, jotta opiskelijoiden on aina kannattavaa tehdä lisää töitä menettämättä opintotukea. Opintojen tulee olla jatkossakin maksuttomia. Opetuksen maksullisuus pakottaisi käymään yhä enemmän töissä opiskelujen ohella, jolloin opiskelutahti hidastuisi. Piraattipuolue uskoo kannustamiseen enemmän kuin pakottamiseen ja rankaisemiseen.

6. Joustavampi asuminen ja kaavoitus

Kaavoituksessa on tarpeen höllentää tai poistaa hyödyttömiä rajoituksia. Esimerkiksi pysäköintinormeista pitää pystyä joustamaan todellisten tarpeiden mukaisesti. Esteettömyysvaatimuksia pitää tarkastella tapauskohtaisesti. Alueilla, joilla asunnoista on pulaa ja vuokrataso on korkea, voi olla tärkeämpää saada myyntiin paljon halvempia ja pienempiä asuntoja. Tällöin vain osa asunnoista rakennettaisiin esteettöminä.

Rakennusten suojelun ei pitäisi estää huonokuntoisen kohteen täysin uudelleen rakentamista samanlaisena nykytekniikan keinoin, mikäli se on kustannustehokkaampaa. Rakennuksen käyttäjien hyvinvointi on tärkeämpää kuin kulttuurihistoriallinen arvo. Suurien muutosten yhteydessä rakennuksen historian dokumentointi on tärkeää.

Kaupunkirakennetta tulee kehittää viihtyisään ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Avainasemassa ovat hyvä julkinen liikenne ja panostukset kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin.

Julkisissa rakennushankkeissa kaikkien oikeuksien pitää siirtyä tilaajalle.