PERUSTUSLAILLISTEN MAATALOUSOHJELMA

Perustuslaillisten mielestä maatalouspolitiikan on tähdättävä seuraaviin päämääriini

• maan elintarvike-omavaraisuuden turvaamiseen kaikissa olosuhteissa,
• maatilatalouden ja maaseutuväestön elinvoimaisuuden säilyttämiseen,
• suomalaisen maaseudun elämänmuodon vahvistamiseen yhtenä kansallisen kulttuurimme perustekijänä.

Maatilatalouden edelleenkehittäminen edellyttää, että

• maamme ilmastolliset ym. erityisolosuhteet huomioidaan,
• maanviljelijäin yhteiskunnallista arvostusta kohotetaan valistustyön avulla, jonka on kohdistuttava sekä maaseutu- että kaupunkiväestöön,
• kehitysaluepolitiikkaa harjoitetaan, paitsi teollisuuden ja palveluelinkeinojen edellytyksiä vahvistamalla, ennen muuta alueiden perinteisen elinkeinon toimintamahdollisuuksia parantamalla,
• maatilataloudellisen opetuksen ja neuvoonnan tasoa jatkuvasti kohotetaan kaikilla tasoilla,
• erityisin tukitoimin pyritään palauttamaan maanviljelijä-väestön ikärakenne yleistä tilannetta vastaavaksi,
• maatilatalouden jatkuvuuden kannalta helpotetaan sukupolvenvaihdokseen maatalousväestön keskuudessa tähtääviä toimenpiteitä,
• suositaan erikoistumista mm. puutarhataloudessa, turkiseläinten tarhauksessa, kalastuksessa ja turpeen tuotannossa,
• sosiaali- ja kulttuuripoliittisesti maaseutuväestö saatetaan tasa-arvoiseen asemaan muuhun väestöön nähden,
• maataloustuotteiden markkinoinnissa suositaan monopolististen pyrkimysten sijasta vapaata kilpailua,
• maanviljelijäin yritystoimintaa tuotteiden markkinoinnissa kehitetään siten, että viljelijäin riittävä oma sananvalta säilyy.
• maataloustuotteiden vientiä harjoitetaan vain, kun se on maan yleisten etujen mukaista, ja siten, että siitä ei koidu yhteiskunnalle kohtuutonta rasitusta,
• kehitysapua kehitysmaille annettaessa käytetään maatalouden tarjoamia luontaisia mahdollisuuksiahyväksi,
• maatilojen keskikokoa lisätään niiden elinkelpoisuuden turvaamiseksi,
• maatilojen alueita välttämättömiin yhteiskunnallisiin tarkoituksiin varattaessa turvaudutaan ensisijaisesti vapaisiin ostoihin; pakkolunastusta sovellettaessa on korvausten oltava oikeudenmukaisia ja maksettava ilman turhia viivästyksiä,
• maatalouspolitiikkaa ohjataan, ei puoluetaktisin, vaan niin viljelijöitä itseään kuin koko yhteiskuntaa hyödyttävin lähtökohdin.
• maan eri osien tuotannollisten edellytysten keskinäinen erilaisuus otetaan huomioon, o maatilojen yhteistoimintaa kehitetään vapaaehtoisuuden pohjalta, ilman kollektivistisia pyrkimyksiä,
• metsäverotusta kehitetään metsäntuoton lisäämistä suosivaan suuntaan,
• maatilojen kokonaisverotus saatetaan kohtuulliseksi ja tuotannon tehokkuutta palvelevaksi sekä
• maataloustuloneuvotteluissa otetaan huomioon alussa esitetyt perusta lähtökohdat.