PERUSSUOMALAISTEN MAASEUTUPOLIITTINEN OHJELMA 2015

Maaseudulla kasvaa kaikki – Suomi energiaomavaraiseksi vuoteen 2025 mennessä

Perussuomalainen maaseutu on ihmisläheinen, turvallinen, taloudellisesti järkevä ja ekologisesti kestävä. Perussuomalainen politiikka on itsenäistä, oikeudenmukaista, etujärjestöistä riippumatonta ja yhteistyökykyistä. Puu- ja turve uuden sukupolven polttoaineeksi.

Perussuomalaisten maaseutuohjelma käsittää maatalouden, metsätalouden sekä maaseudun asumisen ja yrittämisen. Perussuomalaiset näkevät maaseudun mahdollisuutena sekä menestystekijänä nyt jatulevaisuudessa. EU ja valtio ohjaavat, mutta liiallinen valvonta ja holhoaminen ovat jo johtaneet lamaannukseen ja byrokratiaan. Tämä on nähty erityisen hyvin menneillä hallituskausilla. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin sekä paikallisiin toimintamalleihin. Sujuva hallinnointi ja byrokratian vähentäminen edellyttävät Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön yhdistämistä Ruoka- ja luonnonvarainministeriöksi.

Maa- ja metsätalous, kalastus ja poronhoito tyydyttävät elämän perustarpeita. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Tähän luokitukseen kuuluvat myös metsämarjat, maamme sienet sekä kalat.

Maalla on hyvä asua ja kasvaa

Asuminen ja yrittäminen maaseudulla edellyttävät kehittyvää ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Maaseudun liikenneyhteyksiä ei ole kehitetty, palveluja on keskitetty eli lakkautettu ja elävien kylien on annettu näivettyä. Maaseudun asukkaita on syyllistetty Itämeren saastuttamisesta, pohjavesien pilaamisesta ja ilmastonmuutoksesta. Syyllistämisen ja keskittämisen kierre on katkaistava ja luotava uutta uskoa maaseudun mahdollisuuksiin. Maaseutu on hyvä ja turvallinen kasvuympäristö lapsille ja nuorille. Suomalaisella maaseudulla on tulevaisuudessa yhä paljon annettavaa. Ennen kaikkea, sillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Tämä vain tulisi kaikkien osapuolten ymmärtää - ja kehittää maaseutua sekä maaseutualueita sen mukaisesti. Maaseutumainen asuminen parantaa huoltovarmuutta, kun kansalaisilla on mahdollisuus kasvattaa peruselintarvikkeita kotinsa lähistöllä.

Maaseudun palvelut – keskittämisestä hajauttamiseen

Perussuomalaisten mielestä maaseudun palvelujen keskittämisestä on siirryttävä niiden hajauttamiseen. Aluehallinnon ja palveluiden säilyttäminen on tehokkainta aluepolitiikkaa. Elinvoimaisia kyliä on kuollut koulujen, postien ja kaupallisten palveluiden keskittämisen seurauksena, vaikka keskittämisen hyödyt ovat usein näennäisiä. Kehitys on seurausta valtion ja EU:n harjoittamasta tilakokojen kasvattamiseen tähtäävästä väärästä maaseutupolitiikasta. Ympäristöluvat tulee palauttaa kuntien päätettäväksi. Tällaista ns. yhden luukun periaatetta, joustavuutta sekä ketteryyttä nyky-yhteiskunnassa tarvittaisiin lisää. Tämä olisi kaikkien etu. Väestöämme ei enää tule keskittää lisää kaupunkikeskuksiin, jossa yhteiskunnalla ei ole varaa ruokkia heitä työttöminä.

• Tiet kuntoon – suorat tiet vievät menestykseen
• Läheisyysperiaate on susi – susi on läheisyysperiaate-kysymys
• Toimiva koulu on elävän kylän merkki
• Hevosharrastus antaa juuria ja siipiä: iloa, elämyksiä ja 15 000 työpaikkaa
• Keskittäminen lisää kasvihuonekaasuja – ilman autoa ei saa palveluita
• Jätevesisäännöksiin järkeä

Julkisten palvelujen lakkauttamista tarkastellaan yksipuolisesti palvelun järjestäjän näkökulmasta eikä palvelun käyttäjien ja koko yhteisön tarpeita arvostaen. Julkisia palveluja on kehitettävä yli sektorirajojen ja yhdessä yritysten kanssa. Postinjakelun, koulukuljetusten, palvelutaksien ja kodinhoitopalveluiden yhteensovittamisen esteitä tulee poistaa. Poliisin ja muiden viranomaisten palveluita on oltava tarjolla sivukylilläkin. Ei ole kenenkään etu, että turvallisuutta ajetaan alas säästösyihin vedoten. Viranomaistyön etätyömahdollisuuksia tulee myös edistää. Keskittämisen huumassa kylien lähipalvelut on säilytettävä. Kyläkouluja on ruokaloineen hyödynnettävä muidenkin kuin koululaisten käyttöön. Tietoliikenne-, puhelin- ja postipalveluja pitää olla tasapuolisesti saatavilla kaikkialla. Palvelut on oltava kaikkien saatavilla myös ilman internetiä. Perussuomalaisten mielestä maaseutu ansaitsee sille kuuluvan arvostuksen, siksi ei ole lainkaan vähäpätöistä se millaista politiikkaa maaseudun – ja koko maan asuttamisen eteen teemme niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Suomalaisten tulisi hyödyntää laajan maansa tarjoamat edut, eikä keskittää väestöä kaupunkeihin, joiden liepeillä aikaisemmin sijainneet työvoimavaltaiset suuryritykset on jo lakkautettu ja työpaikat ovat kadonneet.

Paremmat tiet johtavat korkeampaan elintasoon, auton käytön kustannuksia on alennettava

Liikenteen sujuvuus on toimivan ja tehokkaan maaseudun perusedellytys. Rauta- ja maanteiden, satamien, lentokenttien ja tietoliikenneyhteyksien turvaaminen ovat keskeisiä valtiovallan tehtäviä. Valtio on laiminlyönyt alemmanasteisen tieverkon ylläpitoa ja kehittämistä koko 2000- ja 2010 -luvun. Perussuomalaisten mielestä paikallis- ja yksityistieverkon ylläpito ja parantaminen on panostus kansallisomaisuuden hoitamiseen, turvallisuuteen ja elinvoimaiseen yhteiskuntaan samalla tavalla kuin perustienpito. Palveluiden ja työpaikkojen siirtyessä keskuksiin ja julkisen liikenteen lakattua oma auto on maaseudun asukkaille välttämätön.

Autojen päästöverot, polttoaineverot ja työmatkavähennysten rajoittaminen koskettavat rajuimmin maaseudun asukkaita. Kustannusten nousu voi tehdä jopa työssäkäynnin kannattamattomaksi ja harrastukset mahdottomiksi. Perussuomalaiset eivät hyväksy ympäristösyillä harjoitettavaa keskittämispolitiikkaa.

Pitkäjänteiseen rataverkon ylläpitoon ja rakentamiseen on suunnattava varoja. Uusi Jäämeren rata tarvitaan pohjoisen työllisyyden takaamiseksi ja kaivosteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi siten, että kaivoslait ja ympäristönormit laaditaan nouseva teollisuudenala huomioiden.

Perheviljelmäpohjainen omavaraisuus sekä huoltovarmuus ovat Suomen turvatakuu

Kannattavan pien- ja perheviljelmän edellytykset on säilytettävä koko Suomessa. Taloudellisesti kannattava ja eteenpäin pyrkivä tila voi vastata yhteiskunnan haasteisiin työllistämällä, investoimalla ja huolehtimalla hyvin niin eläimistä, ympäristöstä kuin yrittäjäperheestäkin. Perussuomalaisten mielestä maatalousväestön tulotason on vastattava yleistä tulokehitystä. Perheviljelmä perustuu tilalla asuvan perheen työpanokseen. Perheviljelmiä voi olla monen kokoisia, ja niillä voi olla palkattuakin työvoimaa.

• Oma auto on usein välttämättömyys – liikkuminen halvemmaksi
• Kelkkareitit vain maanomistajan luvalla
• Matti maalaisen kukkarossa – ei uusia veroja ja velvoitteita
• Omavaraisuus on turvatakuu
• Kiinteistöveroa ei pellolle/metsälle
• Jätevesiravinteet peltoon – ei monopolipuhdistamoille ja niistä Itämereen
• Kiinteistöjen ulkomaalaisomistusta on rajoitettava

Suomalaisen maataloustuotannon säilyminen takaa myös muiden elintarvikesektorin työpaikkojen säilymisen. Suomalainen maatalous työllistää seurannaisvaikutuksineen noin 300 000 ihmistä. Rakennemuutos ja tehostaminen ovat vähentäneet elintarvikesektorin työpaikkoja, mutta sektorin merkitys ei ole vähentynyt, koska haluamme yhä syödä kotimaista ruokaa. Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kansalaiset eivät voi tinkiä. Tämän johdosta me perussuomalaiset esitämmekin, että ruoan arvonlisäveroa laskettaisiin nykyisestä.

Pysyvien vaikutusten saamiseksi poliittisen ohjauksen tulisi vaikuttaa suoraan kysyntään, mistä on esimerkkinä luomutuotannon markkinointikampanjat tai lähiruuan hyödyntäminen julkisissa hankinnoissa. Poliittinen ohjaus ei voi olla pysyvässä ristiriidassa kysyntävetoisuuden kanssa. Suoramyyntiä tiloilta tulee edistää ja pientoimijoita kannustaa. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että toiminnasta tulisi kannattavaa.

Hajautetulla tuotannolla työtä ja kriisivalmiutta

Suomeen tuodaan vuosittain noin 13.5 miljardin euron edestä energiatuotteita. Energiaomavaraisuus kotimaisella tuotannolla korvaisi valtiotalouden alijäämän. Suomalaisen tuotannon turvaaminen on ollut suurta viisautta. Ruokaomavaraisuuden turvaamisen lisäksi on panostettava valkuaisrehu- ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen sekä luomutuotteiden kysyntään vastaamiseen. Kriisivalmius ja huoltovarmuus edellyttävät panostuksia varmuusvarastointiin.

Tehokkuutta tarvitaan, mutta teollinen maatalous ei sovi Suomeen. Nykyisen kehityksen suunta, jossa kotieläinyksiköt kasvavat velkavetoisiksi teollisuuslaitoksiksi, on huolestuttava. Samalla uudet perhetila - kokoluokan kotieläinyksiköt ovat harvinaisuus. Pienet yksiköt turvaavat elintarvikehuoltoa, maaseudun asutusta, eläinten terveyttä ja jatkuvuutta nykyisen viljelijäpolven tullessa eläkeikään. Maaseudulla pitää olla riittävästi väestöä, että tiloille löytyy jatkajia.

GMO- vapaus on puhtaan suomalaisen maatalouden vientivaltti, minkä takia Perussuomalaiset haluaa estää GMO- kasvien tuotannollisen viljelyn Suomessa. Pienimuotoinen tutkimukseen ja pohjoisissa oloissa menestyvien lajikkeiden kehittämiseen liittyvä koetoiminta voitaisiin sallia laboratorio-oloissa tai riittävän etäällä muusta viljelystä. Luomutuotannon ja -jalostuksen laajentumiselle on turvattava riittävät puitteet. Elintarviketeollisuuden keskittymisen ja suurien yksiköiden rinnalle tarvitaan pienimuotoista elintarvikejalostusta. Pienten yksiköiden ympäristö- ja elintarvikemääräyksiä tulee siksi lieventää. Pienillä yksiköillä on merkitystä paitsi suomalaisen ruokakulttuurin ja paikallisuuden myös kriisiaikaisen huoltovarmuuden kannalta.

• Lähiruuan markkinoillepääsyä helpotettava
• GMO-vapaa Suomi – Pienimuotoinen tutkimus ja koetoiminta voitaisiin sallia
• Kloonivapaa Suomi
• Tulevaisuuden vientivaltti
• Peltoheitot ja luonnohoitopellot energia- ja valkuaistuotantoon
• Yrittäjien oikeus- ja sosiaaliturvaa parannettava
• Maa- ja metsätalous ovat mahdollisuuksien aloja, kun niihin kehitetään ja yhdistetään korkeaan teknologiaan perustuvaa tuotteiden jalostusta.
• Lisää luomua!! – kuluttaja päättää, paljonko lisää
• Pienet jalostajat: ruokakulttuuria ja kriisienhallintaa

Ennustettavuutta ja oikeudenmukaisuutta on lisättävä

Maataloustuotanto vaatii pitkäaikaista sitoutumista yrittäjältä. Investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi. Poliittisten päätösten on oltava ennakoitavia ja mahdollistettava yritystalouden suunnitelmallisen kehittämisen ja sukupolvenvaihdokset.

Suomalaiset tuottajahinnat ovat usein Euroopan halvimpia, mutta kustannukset ovat kalleimpien joukossa. Maatalouden tuotantopanosteollisuus, kauppa ja elintarviketeollisuus voivat hyvin. Samoin neuvontajärjestöt ja hallinto paisuvat.

Maanomistusoikeuden nakertamisen on loputtava. Maastoliikenne, virkistys tai matkailuelinkeino, eivät ole yleisiä syitä, joiden edessä maanomistajan oikeuksia tulisi kaventaa. Matkailuun ja huviajeluun suunniteltuja kelkkareittejä ei saa rakentaa maanomistajan tahdon vastaisesti.

Perussuomalaiset eivät hyväksy kiinteistöveroa pellolle tai metsälle, sillä mielestämme kaikkien suomalaisten tulee voida omistaa maata ilman, että siitä rangaistaan. Olisi sitä paitsi typerää kohottaa kotimaisen elintarvike- ja puuntuotannon kustannuksia. Lisäksi puuston kiinteistöverotus johtaisi kahdenkertaiseen verotukseen; jokavuotisiin kiinteistöveroihin sekä aina hakkuiden jälkeen maksettaviin myyntiveroihin. Verovapaus on myös jokamiehenoikeuksien kannalta merkityksellistä. Tilarakenteen kehittämiseksi tarpeellisilta vapaaehtoisilta tilusvaihdoilta ja -kaupoilta tulee poistaa varainsiirtovero, maanmittauskulut ja mahdollinen myyntivoittovero. Sukupolvenvaihdoksissa luopumistukiasiat on oikeudenmukaistettava niin luopujien eläke-edun kuin jatkajienkin osalta. Perintöveron osittaista poistoa tuleekin harkita maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoksissa, kuten myös metsänmyynnistä kannettavien verojen tulouttamista metsän sijaintikuntaan.

Tukiviidakkoa on raivattava sekä byrokratiaa vähennettävä

Maatalouden harjoittamiseen liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa on oleellisesti vähennettävä. EU sääntelee maataloutta n. 25 000 sivun verran. Lisäksi suomalaisen sääntelyn määrä lienee tuhansia sivuja. Maatilojen omaa vapautta ja vastuuta voidaan kasvattaa oman valvonnan ja byrokratian määrää vähentämällä. Maanviljelijän kartta- ja tukisulkeisia tulee yksinkertaistaa oleellisesti. Hallinnon hyväksymiin karttoihin on voitava luottaa. Tukiehdot tulee olla viljelijän ja virkamiesten omaksuttavissa ilman konsultteja. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia ja tarkastusten viivästymisistä johtuvia tuenmaksatusten lykkääntymisiä ei voi hyväksyä. Nykyisin viljelijä kärsii paitsi omista myös virkamiesten tekemistä virheistä. Viljelijän on voitava luottaa hallinnon vahvistamiin karttoihin (esim. Maanmittauslaitoksen tuottamiin) ja pinta-aloihin. Perussuomalaisten mielestä viljelijän oikeusturvaa on parannettava kaikilla hallinnon tasoilla. Pienien takaisinperintöjen mielekkyyttä on kyseenalaistettava.

• Maanviljelijälle ihmisoikeudet – pelottelu lopetettava
• Lomakesulkeiset ja karttasimputukset – lepo!
• Talo elää tavallaan – EU-tarkastaja lähtee ajallaan
• Paikallis- ja metsätiet kuntoon
• Lähiruuan jalostamista helpotettava
• Perheviljelmälle mahdollisuus kasvaa ja kannattaa
• Ravinteet kiertoon!
• Kuka kaipaa lisää sääntöjä maatalouteen? – käsi ylös!
• Byrokratian purkutalkoot

Jätevesiasetus on kumottava

Pienille tiloille on kehitettävä veroehdotuksen kaltainen tukiehdotus. Yrittäjän, neuvojien ja hallinnon aika kuluu nykyisin tuotannon kannalta mitättömien säännösten ja ehtojen tarkkailussa.

Luonnonhaitoista johtuvia pysyviä haittoja on edelleen kompensoitava. 149 a (ent. 141) - ja 142 -tukien maksamisen oikeudesta tai tasosta ei tingitä. Kansalliset tuet on suunnattava maatiloilla asuville ja päätoimisille viljelijöille. Peltoviljelyn ravinnetasoja on pudotettu oleellisesti. Tuotantomenetelmiä kehittämällä ravinnepäästöjä voidaan edelleen alentaa. Ravinnetasoja on voitava soveltaa laadun ja määrän takaamiseksi lohkokohtaisesti. Jätevesien ravinteita on voitava kierrättää paikallisesti. Muutoinkin lainsäädännössä tulisi harjoittaa järkiperäistämistä, jottei jätevesiasetuksen kaltaisia järjettömyyksiä enää säädettäisi. Perussuomalaiset pitävätkin tärkeänä sitä, että jätevesiasetus kumotaan pikaisesti.

Liitännäiselinkeinoilla eli monialayrittäjyydellä lisätuloja maaseudulle

Maatiloilla on aina osattu monenlaisia töitä. Varsinaisen alkutuotannon ohella erilaiset liitännäiselinkeinot eli monialaelinkeinot kasvattavat koko ajan merkitystään tilojen tulonmuodostuksessa ja työllistävyydessä.

Varsinaisen maa- ja metsätalouden ulkopuolinen yritystoiminta tulisi huomioida täysimääräisesti arvioitaessa tilan elinkelpoisuutta aloittamisavustusten ja investointitukien kohdalla. Alkavat ja pienimuotoiset monialaelinkeinot tulisi toimialasta riippumatta hyväksyä verotuksessa maatilan toiminnaksi.

Maaseudun tuotteiden ja palveluiden innovaatioihin on löydyttävä riskirahaa. Tukileikkurista säästyneitä varoja on ohjattava uusien tuontia korvaavien liiketoimintojen kehittelyyn.

Metsästä iloa, tuloa, työtä ja energiaa

Metsä on suomalaisen hyvinvoinnin lähde ja vaurauden kivijalka. Metsänomistajien, metsäpalveluyritysten ja teollisuuden muodostama metsäsektori on joutunut viime aikoina suurten muutosten eteen. Koko metsäsektorin kannattavuuden, tehokkuuden ja toimintaedellytysten parantaminen on Suomen edun mukaista. Metsäsektorin kannattavuus ja uudet investoinnit poikivat hyvinvointia kaikille. Pakkosuojelu, jalostusasteen vähentäminen tai maanomistusoikeuden murentaminen taas vähentävät metsäsektorin merkitystä.

Ylisuuret hirvieläinkannat, tiestön rappeutuminen ja ylimitoitettu luonnonsuojelu heikentävät metsätalouden asemaa. Metsätaloutta perusteettomasti mollaavia järjestöjä ei pidä rahoittaa julkisin varoin. Perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä sitä, että maamme metsäpolitiikasta päätetään myös jatkossa kansallisesti. Emme näe perusteita sille, että Suomi luovuttaisi lisää päätäntävaltaa Brysseliin Euroopan unionin harjoittaman energia- ja ilmastopolitiikan varjolla.

• Enemmän vapautta ja vastuuta – vähemmän byrokratiaa
• EU-Suomi – ikuinen torjuntavoittaja?
• 149a- ja 142 tuet on turvattava
• Hallinnollisia raja-aitoja alennettava
• Ei pakkosuojelulle!
• Maanomistajan oikeusturvaa ei nakerreta
• Metsäteollisuutta älköön hävitettäkö
• Kemera-tukien byrokratiaa vähennettävä
• Metsänomistajan vapautta on lisättävä neuvontapalveluissa ja metsänkäsittelyssä
• Hankintahakkaaja on uhanalainen

Hoidettu metsä elättää ja virkistää

Metsä tarvitsee hoitoa, sillä hoidettu metsä on taloudellisesti tuottava ja maisemallisesti viihtyisä. Suomessa on yli 700 000 metsänomistajaa, joista kasvava joukko on etä- ja kaupunkilaismetsänomistajia. Metsänomistajien vapautta neuvontapalveluiden tai metsänkäsittelyn osalta tulee lisätä. Metsänomistajan on voitava toteuttaa omia tavoitteitaan, olivat ne sitten taloudellisia, maisemallisia tai suojelullisia. Perussuomalaiset eivät hyväksy vapaaehtoisesti hakkaamatta jätettyjen alueiden pakkosuojelua. Kaikkien suojelutoimien on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Metsätie on ekologinen ja ekonominen investointi.

Energiaomavaraisuus vuoteen 2025 mennessä – puusta ja turpeesta uuden sukupolven polttoaineet

Kotimaisen energian asemaa on parannettava. Hajautettu bioenergia antaa työtä sekä varmentaa huolto- ja kriisivalmiutta. Metsäenergian hyödyntäminen on tärkeä kansallinen voimavara, jonka käyttöä tulee edistää. Kemera-tukien (Kestävän Metsätalouden Rahoitus) riittävyys on turvattava ja byrokratiaa on vähennettävä. Kemerasta liian suuri osa hukkuu neuvojille ja paperinpyörittäjille, ja järjestelmässä omatoiminen metsänomistaja syrjäytyy. Perussuomalaiset esittävät omatoimisille metsänomistajille kemera-tuen vaihtoehdoksi laskennallista verovähennysoikeutta. Metsäenergiaa on hankittava kestävästi. Tuettu energiapuun ja kantojen kerääminen ei saa vaarantaa puuhuoltoa, metsäluontoa tai omatoimisen metsänomistajan mahdollisuuksia hakata ja jalostaa energiapuu itse.

Metsäenergiaa käyttävien laitosten tulisi voida tasapuolisesti kilpailla energiapuusta. Yhdistelmälaitosten mahdollistama hajautettu sähköntuotanto on erittäin kannatettavaa sekä työllisyyden, ympäristön että kriisivalmiuden kannalta. Tuontipuun tuettu energiankäyttö ei saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. Metsäenergian lisäksi turpeen, oljen, biokaasujen ja jätteiden energiakäytön esteitä on poistettava. Energiainvestointeihin annettavien tukien ehdot tulee olla yksiselitteisiä ja kaikille samoja sekä riittävän pysyviä. Edelliset hallitukset ovat lähes kokonaan unohtaneet kotimaisen energian käytön yhtenä valtiontalouden alijäämän tasapainotuskeinona.

Metsäteollisuuden ylösajo

Metsäteollisuus on vastannut yhteiskunnan asettamiin tehokkuus-, ekotehokkuus- ja taloudellisuusvaatimuksiin. Yhteiskuntavastuuta on odotettava myös työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen osalta. Valtiovalta ja EU ovat kuitenkin heikentäneet metsäteollisuuden kilpailukykyä, kuuntelematta suomalaisen metsäsektorin tarpeita. Perussuomalaiset nostavat suomalaisen työn ja tuotannon etusijalle. Teollisuus tarvitsee koulutettua työvoimaa, edullista energiaa ja tasaista puuvirtaa sekä teollisuuden tarpeita kunnioittavia ympäristösäännöksiä. Teollisuuden kuljetuksille ja sivutuotteille ei saa asettaa kilpailukykyä rajoittavia haittaveroja.

Metsä- ja paikallisteiden mahdollistama keskeytymätön puuvirta on suomalainen kilpailuvaltti. Puuhuollon turvaamiseksi yhteiskunnan on noudatettava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa politiikkaa. Metsäalan hallinnointia on kevennettävä ja säästyneitä varoja on suunnattava uusien puu-innovaatioiden kehittelyyn. Perussuomalaiset haluavat jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti puurakentamisen lisäämiseen niin yksityisessä kuin julkisessakin rakentamisessa. Suomi voisi olla jopa puurakentamisen suunnannäyttäjänä koko Euroopassa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toki parempaa sekä ennakoivampaa päätöksentekoa. Ala on varsin merkittävä tekijä, se työllistää runsaasti ihmisiä joko suoraan tai välillisesti. Puusta valmistettavat tuotteet ovat lisäksi kestäviä sekä uusiutuvia ja vaikuttavat siten positiivisesti hiilitaseeseen. Metsä- ja maapohja eivät myöskään karkaa Kiinaan muuta kuin ehkä kuvainnollisesti ilmastosopimuksien myötä. Täten pyrkimys lisätä puurakentamista tukee hyvin myös tavoitetta ilmastopolitiikan paremmasta ennakoitavuudesta.

• Kesannoista biokaasun raaka-ainetta
• Hajautettua energiantuotantoa
• BioKaasua komisario ÖljyPalmu!
• Maanomistajan oikeuksia ei saa polkea
• Missä liito-orava, siellä ongelma – syy ei ole oravan
• Puusta tuohta ja työtä
• Eläimiä on suojeltava eläinsuojelijoilta ja luontoa luonnonsuojelijoilta
• Nuoria metsästäjiä tarvitaan – metsästäjä tarvitsee aseluvan

Pedot, riista, kalastus ja jokamiehenoikeudet - paikallisuus kunniaan

Metsästys on osa suomalaista elämänmuotoa. Metsästysharrastuksen aloittamista on helpotettava metsästysaselainsäädännön lieventämisellä. Maaseudun nuorille metsästys on harvoja harrastuksia, joita voi parhaiten harrastaa lähiympäristössä. Lyijyhaulien käyttö tulee sallia vesilintujen metsästyksessä eläinsuojelullisin perustein. Riistan ja petojen kaatoluvat eivät kaipaa sen enempää Helsingin kuin Brysselinkään ohjeita, vaan ovat päätettävissä paikallisesti läheisyysperiaatteen mukaisesti. Suurpedot eivät saa aiheuttaa haittaa asumiselle, ihmisten turvallisuudelle tai yrittämiselle. Karjatilaa kiertävä susi on painajainen, niin omistajalle kuin kesyille vasikoille tai lampaillekin. Häirikköpedoille välitön kaatolupa tulee saada asian todenneelta poliisipartiolta.

Kalastusharrastus, kuten onginta tai pilkintä tulee kuulua jokaisen kotitalouden oikeuksiin. Metsäluonnon tarjoamia keruutuotteita ja matkailuelämyksiä on hyödynnettävä. Suomalaisilla tulee säilyttää jokamiehenoikeudet. Kotitarvekalastusta ei saa vaikeuttaa, terveellisen kalan ruoaksi käyttöä on edistettävä.

Me perussuomalaiset emme myöskään kannata kalastusmaksuja ikäihmisille. Myös eläinsuojelusyistä pyydystä - ja päästä kalastusta pitää rajoittaa, se ei sovi suomalaiseen kulttuuriin. Nuoria pitää jo koulussa opettaa kalastamaan ja myös kalaa ruoaksi laittamaan.

Maaseudun yrittäjyyden esteitä on purettava

Maaseudun yrittäjyyden haasteet ovat pääosin samoja kuin muidenkin yrittäjien. Kuntien, valtion ja julkisyhteisöjen on hankintatoimessaan huolehdittava, että näillä pk-sektorin yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Maaseudun yritykset pystyvät vastaamaan palveluiden kasvavaan kysyntään.

Polttoaine- ja sähköverojen korotusten aiheuttamat haitat kasaantuvat maaseudun yrittäjille. Yrittämisen ja elämisen kustannusten nousuvauhti on kestämätön. Samaan aikaan yrittäjät joutuvat kilpailemaan harmaan talouden sävyttämillä epäterveillä markkinoilla. Maaseudun yrityksille on tärkeää, että maaseudun palveluiden ja rakenteiden alasajo lopetetaan.

Maatilojen työllistäessä yrittäjän vain osittain, on luotava mahdollisuus siirtyä joustavasti yrittäjyyden ja palkkatyön välillä, putoamatta yhteiskunnan turvaverkon läpi.

• Puurakentaminen, puurakentaminen ja puurakentaminen!
• Susi kuuluu luontoon – ei pihapiiriin
• Riista- ja petoluvat paikallistasolle
• Liito-oravia on enemmän kuin tamperelaisia
• Onginta tai pilkintä tulee kuulua jokaisen kotitalouden oikeuksiin – ei kalastusmaksuja ikäihmisille!
• Tuoretta kalaa kauppoihin
• Keruutuotteita hyödynnettävä paikallisin voimin
• Excuse me, are you jokamies?
• Lähiruokaa laitoksiin Kala ei parane kuljettamalla

Kalaa, poroa ja lähiruokaa kauppoihin

Kalastuksen, poronhoidon, pien- ja tilateurastamojen toimintaedellytyksiä on kavennettu liiaksi. Keskusliikkeitä ja suuria jalostajia suosivat kohtuuttomat elintarvikemääräykset ja tarkastusmaksut ovat heikentäneet lähiruuan saatavuutta. Perussuomalaisten mielestä pienten elintarvikeyritysten markkinoillepääsyä on helpotettava, lieventämällä määräyksiä ja mahdollistamalla pääsy julkisiinkin keittiöihin.

On hämmästyttävää, että kaupoista ei saa tuoretta kalaa. Euroopan vesistörikkaimmassa maassa vain 10 % kalasta on kotimaista ja sekin myydään usein pakattuna ja satoja kilometrejä kuljetettuna. Harmaahylkeiden määrässä ja kalavesien hoidossa on toteutettava ammattikalastajien toiveita.

Porotaloutta uhkaavia petoja on voitava hävittää. Porojen määrän on oltava luonnon, asutuksen, liikenteen ja muiden elinkeinojen kanssa sopusoinnussa. Naapurimaista Suomen puolella laiduntavien porojen aiheuttamat haitat on korvattava.

Turkis- ja turvetuotanto: työtä ja tuloja

Turkistuotanto ja turpeennosto ovat julkisuudessa tuomittuja elinkeinoja. Perussuomalaiset kuitenkin puolustavat niitä. Kotimaisen energian yksi tukijalka, turve, on suuri potentiaali. Turpeen käytön monipuolistaminen kestävällä tavalla on nopea tie nostaa energian kotimaisuusastetta. Kivihiilelle kunnallinen haittavero ja 5000 mv:n ylitysvero on poistettava turpeelta. Turvetuotannon ympäristöhaittoja on edelleen syytä vähentää ja tuotannon ehtoja yhtenäistää. Turpeen jatkojalostusta ja innovatiivista tuotekehittämistä on edistettävä. Turkistuotannon positiivisia vaikutuksia eläinperäisen jätteen kierrättäjänä, työllistäjänä ja vientitulojen hankkijana on korostettava. Turkistarhaajiin tai tuotantoeläinyrittäjiin kohdistuvat iskut on tutkittava ryhmään kohdistuvina viharikoksina, sillä turkistarhaus on ammatti, mikä elättää monia ns. ydinmaaseudun kuntia – ja on niille suoranainen elinehto.

Kaivannaisteollisuus investoi ja työllistää

Kaivannaisteollisuudesta on muodostunut merkittävä työllistäjä ja vientitulojen lähde. Yli 10 000 työpaikkaa seurannaisvaikutuksineen luovat kaivospaikkakuntien kehittämiseen uutta tulevaisuudenuskoa sekä positiivisia vaikutuksia. Yhteiskunnan on autettava kaivostoiminnan edellytysten luomisessa. Tiet, rautatiet, satamat ja kaavoitus ovat kaivostoiminnan edellytyksiä. Samoin kaivoslait ja ympäristönormit on laadittava nouseva teollisuudenala huomioiden, sillä usein myös kaivokset aiheuttavat melua ja pölyä sekä kaventavat jossain määrin alueen käytön jokamiehenoikeuksia. On huolehdittava, että Suomessa on myös jalostustoimintaa ja että kaivostoimintaan löytyy myös suomalaista pääomaa. Valtion roolia kaivosten omistajana ja aktiivisena toimijana on lisättävä. Monikansallisten yhtiöiden toimesta Suomessa harjoitettavasta kaivostoiminnasta pitäisi periä valtionveroa, jotta saataisiin veronmaksajille muutakin hyötyä kuin haitalliset jätevuoret.

• Tuulivoimapuistoja suojelualueille
• Turve on resurssi – ei rikos
• Turkistarhaisku on viharikos yrittäjää kohtaan ja terroriteko yritystä kohtaan
• Turkisala kierrättää ja työllistää
• Kell´kulta on – sen ylös kaivakoon
• Kaivosteollisuus työllistää
• Jokamiehenoikeudet säilytettävä suomalaisilla

Vuoret roikaa, metsä kaikaa ja taivaassa ollaan äänettä hetki aikaa, hetki pyhä ja lyhykäinen
A.Kivi/ Jukolan Juhani

Maaseutu on suomalaisen kulttuurin kehto

Suomalainen kulttuuri ja perinne ovat maaseutukulttuuria. Perinteisiä kädentaitoja, luovaa hulluutta, rakennusperintöä, maa- ja metsätalouden menetelmiä tai metsästyshistoriaa ei saa hukata. Suomen kielen ja perussuomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja uudistaminen eivät saa jäädä kansainvälisten vaikutteiden jyräämiksi. Matkailu ja luovat alat ovat nousussa. Perussuomalainen maaseutu pysyy ja paranee nyt ja tulevaisuudessa!

Perussuomalaisten 50 askelta parempaan maaseutuun

Maatalous

1. Pellon kiinteistöverot on torjuttava.
2. Hallintobyrokratiaa on vähennettävä oma-valvonnalla ja sähköisellä valvonta- ja tarkas-tusmahdollisuudella. Maatilojen valvonta on oltava oikeassa suhteessa väärinkäytöksiin. Pienistä takaisinperinnöistä on luovuttava.
3. Maatalousväestölle on turvattava muita väestö-ryhmiä vastaava tulotaso sekä eläke-edut ja lomituspalveluissa turvattava äitiysloma ja lähiomaisen sairastuminen sijaisavussa.
4. Valkuais- ja öljykasvien osalta on pyrittävä omavaraisuuteen, vapauttamalla tukijonossa olevia peltoja niiden viljelyyn. Jalostus ja kauppa edistämään valkuaisomavaraisuuden lisäämistä rehuntuotannossa. Sokeriomavaraisuutta ei saa alentaa.
5. Pienet tilat on vapautettava jokavuotisesta tuki-hakemusbyrokratiasta. Näille tiloille on valmis-teltava mahdollisuus kevennettyyn veroilmoitus-menettelyyn.
6. Geenimuuntelusta vapaa Suomi. GMO-merkinnät on otettava viipymättä käyttöön.
7. Eläinten kloonausta ei tule sallia. Klooni-eläinten tuonti on kiellettävä.
8. Luomutuotannon laajentumiselle ja kehittä-miselle riittävät puitteet. Luomukoulutukseen pitää panostaa ja luomututkimus tulee elvyttää.
9. Tilojen kriisivalmiutta on parannettava. Maatiloilla tapahtuva energiantuotanto ja polttoaineiden tai elintarvikkeiden varastointi on nähtävä osana Suomen kriisivalmiutta.
10. Artiklojen 149a ja 142 tukitasot on säilytettävä ja rahoitus turvattava.
11. Maaseudun keksintöjen ja palveluiden kehittämiseen on löydyttävä riskirahaa.
12. Peltotuet tulee olla vapaasti siirrettävissä tilan sisällä.
13. Suomalaisen elintarvikekaupan keskittymis-kehitys on pysäytettävä. Suomessa tuotetaan Euroopan halvinta lihaa ja viljaa, joista jalostetaan kalleimpia elintarvikkeita.
14. Maanomistusoikeutta ei saa nakertaa. Kelkkareitit tai maisemakaavat tulee toteuttaa vapaaehtoisuuteen perustuen.
15. Maatilan tai yrityksen sukupolvenvaihdoksia tulee edistää lainsäädäntöä yksinkertaistamalla. Luopujan eläke ei saa riippua asuinpaikasta tai tuotantoa jatkavan tilan sijainnista.
16. Maatalouslomittajien koulutusta, oppisopimus-ta ja työn houkuttelevuutta on parannettava. Eläinlääkäreitten koulutuksessa tarvitaan mieskiintiöitä.
17. Tukiehtoja tulee suoraviivaistaa niin yksi-selitteisiksi, että viljelijät ja virkamiehet ymmärtäisivät ne. Suomessa ei saa vaatia monimutkaisempia ehtoja kuin EU vaatii.
18. Kotieläinten jättiyksiköille on asetettava rajat. Kotieläintaloudelle asetettavat vaatimukset on koskettava myös kotieläintuotteiden tuontia.
19. Haja-asutusalueen jätevesistä ravinteet peltoon ja metsään – ei monopolipuhdistamoille.
20. Tilojen yritystoiminta ja monitoimitilojen tulot on laskettava mukaan elinkelpoisuusarvioissa. Pientenkin tilojen sukupolvenvaihdokset on oltava mahdollisia. Elinkelpoisuusvaatimus ja verotuksellinen epätasa-arvoisuus on poistettava.

Metsätalous

21. Metsän kiinteistöverot on torjuttava.
22. Metsätalouden organisaatioita on kevennettävä. Hallinnosta ja neuvonnasta on karsittava ja siirrettävä säästyneitä varoja uusien innovaati-oiden kehittelyyn ja menekinedistämiseen.
23. Hirvieläinten kantoja ei saa kasvattaa metsä-talouden kustannuksella.
24. Energiaveroja, laivarahtiveroja tai jäteveroja ei saa lisätä metsäteollisuuden haitaksi.
25. Yksityistiemäärärahat niin tiestön ylläpitoon kuin perusparantamiseenkin on turvattava. Niitä ja metsäautotieavustuksia on tarvittaessa korotettava.
26. Suomalaista metsänhoitoa perusteettomasti mollaavilta järjestöiltä on otettava avustukset pois.
27. Suomessa tuotetun metsäenergian lisäksi turpeen, biokaasujen, kasviöljyjen, jätteiden sekä muidenkin uusiutuvien energialähteiden hajautettua energiakäyttöä on lisättävä.
28. Uusiutuvista kotimaisista luonnonvaroista valmistettujen biopolttoaineiden liikennekäytön esteitä on poistettava.
29. Kotimainen energia korvaamaan fossiili-energian lämmöntuotannossa. Yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä biokaasu-laitoksista saadaan turvaa energiahuoltoon.
30. Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) tukien hallinnointia on vähennettävä ja tukien riittävyys on turvattava.

Riista- ja petopolitiikka

31. Porotalouden elinkelpoisuutta ei saa rajoittaa liian tiukoilla eläinsuojelu- ja hygienia-säännöksillä.
32. Petopolitiikkaan on saatava tolkku. Kaatoluvat on päätettävä paikallisesti.
33. Metsästysharrastuksen aloittamista on helpotet-tava metsästysaselainsäädännön lieventämisellä.
34. Suomalaista tuoretta kalaa on saatava kauppoihin. Hygieniamääräykset pilaavat suomalaisen kalan.
35. Kalavedet on pidettävä tuottavina. Harmaahylkeiden määrä on sopeutettava kalastuksen ehdolla.

Maaseudun hallinto, asuminen ja yrittäminen

36. Maa- ja Metsätalousministeriö ja Ympäristö-ministeriö on yhdistettävä Ruoka - ja luonnonvarainministeriöksi.
37. Jätevesiasetus on kumottava. Ravinteita on kierrätettävä paikallisesti.
38. Lämpölaitoksia kylille ja keskuksiin.
39. Autoveron ja energiaverojen korotuksista on luovuttava. Ajaminen ja asuminen halvemmaksi.
40. Maaseudun palveluja on tuotettava yli sektori rajojen: lähikoulusta kylän sydän.
41. Viranomaisten palveluja on saatava syrjä-seuduillakin. Poliisin tai ambulanssin odottelussa tunti on pitkä aika.
42. Kyläkoulujen toimintaedellytyksiä ei saa rajata uusilla vaatimuksilla eikä maaseudun uudis-rakentamismahdollisuuksia saa hankaloittaa kaavamääräyksillä.
43. Arvonlisäverollisten toimijoiden on voitava vähentää tieyksikkömaksujen sekä muidenkin verottomien toimijoiden, kuten vesi- ja jäte-osuuskuntien maksuissa oleva piiloarvonlisä-vero laskennallisesti.
44. Pienien elintarvikejalostajien toimintaa ja markkinoillepääsyä on helpotettava. Pk-yritysten on voitava osallistua julkisiin kilpailuihin.
45. Nuorten liikkumista, harrastuksia ja työharjoit-telua on helpotettava. Ajokortti- ja työsuojelu-säännöksiin on saatava joustoa. Nuorten on voitava harjaantua maatilan töihin.
46. Pienyrittäjän on voitava päästä huonoina aikoi-na joustavasti sosiaaliturvan piiriin, lopetta-matta koko yritystä. Puolison yritystoiminta ei saa estää toimeentuloturvaa, koska tulojakaan ei saa jakaa.
47. Ekologinen kalankasvatus Suomessa on var-teenotettava elinkeino, samoin hoitokalastus.
48. Jäämerelle on rakennettava rautatie.
49. Vain asianosaisille valitusmahdollisuus ympäristöluvista.
50. Pohjavedet kansallisomaisuutemme. Pidetään suomalaisilla ja turvataan sen muodostuminen.